http://vantaawiki.fi/pops/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Opswikiadmin 2026-04-29T11:00:25Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.38.4 http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Oppiaineet&diff=3222 2023-05-04T15:33:19Z

<p>Opswikiadmin: /* Oppiaineiden opetussuunnitelmat */</p> <hr /> <div>==Oppiaineiden opetussuunnitelmat, voimassa 31.7.2023 saakka==<br /> [[Tiedosto:Laajaalainenosaaminenympyra.png |right | 500px]]<br /> [[Johdanto]] &lt;br&gt;<br /> '''Äidinkieli ja kirjallisuus''' &lt;br&gt;<br /> :[[Suomen kieli ja kirjallisuus]] &lt;br&gt;<br /> :[[Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus]] &lt;br&gt;<br /> [[Ruotsin kieli, B1-oppimäärä]] &lt;br&gt;<br /> [[Ruotsin kieli, A2-oppimäärä]] &lt;br&gt;<br /> [[Englannin kieli, A-oppimäärä]] &lt;br&gt;<br /> [[Espanjan kieli, A2-oppimäärä]] &lt;br&gt;<br /> [[Espanjan kieli, B2-oppimäärä]] &lt;br&gt;<br /> [[Ranskan kieli, A2-oppimäärä]] &lt;br&gt;<br /> [[Ranskan kieli, B2-oppimäärä]] &lt;br&gt;<br /> [[Saksan kieli, A2-oppimäärä]] &lt;br&gt;<br /> [[Saksan kieli, B2-oppimäärä]] &lt;br&gt;<br /> [[Venäjän kieli, A2-oppimäärä]] &lt;br&gt;<br /> [[Venäjän kieli, B2-oppimäärä]] &lt;br&gt;<br /> [[Matematiikka]] &lt;br&gt;<br /> [[Biologia]] &lt;br&gt;<br /> [[Maantieto]] &lt;br&gt;<br /> [[Fysiikka]] &lt;br&gt;<br /> [[Kemia]] &lt;br&gt;<br /> [[Terveystieto]] &lt;br&gt;<br /> [[Ympäristöoppi]] &lt;br&gt;<br /> [[Uskonto-Evankelisluterilainen]] &lt;br&gt;<br /> [[Uskonto-Islam]] &lt;br&gt;<br /> [[Uskonto-Katolinen]] &lt;br&gt;<br /> [[Uskonto-Ortodoksinen]] &lt;br&gt;<br /> [[Uskonto-Buddhalainen]] &lt;br&gt;<br /> [[Uskonto- Krishna-liike]] &lt;br&gt;<br /> [[Elämänkatsomustieto]] &lt;br&gt;<br /> [[Historia]] &lt;br&gt;<br /> [[Yhteiskuntaoppi]] &lt;br&gt;<br /> [[Musiikki]] &lt;br&gt;<br /> [[Kuvataide]] &lt;br&gt;<br /> [[Käsityö]] &lt;br&gt;<br /> [[Liikunta]] &lt;br&gt;<br /> [[Kotitalous]] &lt;br&gt;<br /> [[Oppilaanohjaus]] &lt;br&gt;</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Etusivu&diff=3221 2023-05-04T15:33:02Z

<p>Opswikiadmin: /* Opetussuunnitelman liitteet */</p> <hr /> <div>HUOM! Tältä sivustolta löydät Vantaan suomenkielisen perusopetuksen vanhan opetussuunnitelman, joka on voimassa 31.7.2023 asti. Päivitetty perusopetuksen opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2023 ja löytyy täältä: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opetussuunnitelma/12272143/perusopetus/tekstikappale/21324943 .<br /> <br /> Koulukohtaisista opetussuunnitelmista löydät Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman luku kerrallaan.<br /> <br /> ==Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmat, voimassa 31.7.2023 saakka==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! Itäinen alue (Hakunila, Tikkurila)<br /> ! Koillinen alue (Korso, Koivukylä)<br /> ! Läntinen alue (Kivistö-Aviapolis, Myyrmäki)<br /> |- style=&quot;vertical-align: top;&quot;<br /> |<br /> <br /> [[Hiekkaharjun koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ilolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Itä-Hakkilan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Jokiniemen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kuusikon koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Lehtikuusen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Länsimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Peltolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rajakylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Simonkallion koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Simonkylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Sotungin koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Viertolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> <br /> |<br /> [[Havukosken koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Jokivarren koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Koivukylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kytöpuiston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Leppäkorven koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Mikkolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Päiväkummun koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rekolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rekolanmäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ruusuvuoren koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Vierumäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> <br /> |<br /> [[Askiston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Aurinkokiven koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Hämeenkylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kaivokselan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kanniston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kartanonkosken koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Keimolanmäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kivimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kilterin koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kivimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Martinlaakson koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Pähkinärinteen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rajatorpan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Seutulan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Uomarinteen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Vantaan kansainvälinen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Veromäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ylästön koulu]] &lt;br&gt;<br /> |}<br /> <br /> [[Vantaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma]] &lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> ===Opetussuunnitelman liitteet, voimassa 31.7.2023 saakka===<br /> [[Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijako]] &lt;br&gt;[https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaan%20suomenkielisen%20perusopetuksen%20tuntijako%201.8.2020%20alkaen.pdf] <br /> <br /> [[Saamen kieli]] &lt;br&gt;<br /> [[Romanikieli]] &lt;br&gt;<br /> [[Oppilaan oma äidinkieli]] &lt;br&gt;<br /> ----<br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Etusivu&diff=3220 2023-05-04T15:32:38Z

<p>Opswikiadmin: /* Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmat */</p> <hr /> <div>HUOM! Tältä sivustolta löydät Vantaan suomenkielisen perusopetuksen vanhan opetussuunnitelman, joka on voimassa 31.7.2023 asti. Päivitetty perusopetuksen opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2023 ja löytyy täältä: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opetussuunnitelma/12272143/perusopetus/tekstikappale/21324943 .<br /> <br /> Koulukohtaisista opetussuunnitelmista löydät Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman luku kerrallaan.<br /> <br /> ==Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmat, voimassa 31.7.2023 saakka==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! Itäinen alue (Hakunila, Tikkurila)<br /> ! Koillinen alue (Korso, Koivukylä)<br /> ! Läntinen alue (Kivistö-Aviapolis, Myyrmäki)<br /> |- style=&quot;vertical-align: top;&quot;<br /> |<br /> <br /> [[Hiekkaharjun koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ilolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Itä-Hakkilan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Jokiniemen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kuusikon koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Lehtikuusen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Länsimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Peltolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rajakylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Simonkallion koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Simonkylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Sotungin koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Viertolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> <br /> |<br /> [[Havukosken koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Jokivarren koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Koivukylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kytöpuiston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Leppäkorven koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Mikkolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Päiväkummun koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rekolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rekolanmäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ruusuvuoren koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Vierumäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> <br /> |<br /> [[Askiston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Aurinkokiven koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Hämeenkylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kaivokselan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kanniston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kartanonkosken koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Keimolanmäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kivimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kilterin koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kivimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Martinlaakson koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Pähkinärinteen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rajatorpan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Seutulan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Uomarinteen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Vantaan kansainvälinen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Veromäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ylästön koulu]] &lt;br&gt;<br /> |}<br /> <br /> [[Vantaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma]] &lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> ===Opetussuunnitelman liitteet===<br /> [[Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijako]] &lt;br&gt;[https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaan%20suomenkielisen%20perusopetuksen%20tuntijako%201.8.2020%20alkaen.pdf] <br /> <br /> [[Saamen kieli]] &lt;br&gt;<br /> [[Romanikieli]] &lt;br&gt;<br /> [[Oppilaan oma äidinkieli]] &lt;br&gt;<br /> ----<br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Etusivu&diff=3219 2023-05-04T15:31:23Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>HUOM! Tältä sivustolta löydät Vantaan suomenkielisen perusopetuksen vanhan opetussuunnitelman, joka on voimassa 31.7.2023 asti. Päivitetty perusopetuksen opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2023 ja löytyy täältä: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opetussuunnitelma/12272143/perusopetus/tekstikappale/21324943 .<br /> <br /> Koulukohtaisista opetussuunnitelmista löydät Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman luku kerrallaan.<br /> <br /> ==Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmat==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! Itäinen alue (Hakunila, Tikkurila)<br /> ! Koillinen alue (Korso, Koivukylä)<br /> ! Läntinen alue (Kivistö-Aviapolis, Myyrmäki)<br /> |- style=&quot;vertical-align: top;&quot;<br /> |<br /> <br /> [[Hiekkaharjun koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ilolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Itä-Hakkilan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Jokiniemen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kuusikon koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Lehtikuusen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Länsimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Peltolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rajakylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Simonkallion koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Simonkylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Sotungin koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Viertolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> <br /> |<br /> [[Havukosken koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Jokivarren koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Koivukylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kytöpuiston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Leppäkorven koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Mikkolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Päiväkummun koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rekolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rekolanmäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ruusuvuoren koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Vierumäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> <br /> |<br /> [[Askiston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Aurinkokiven koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Hämeenkylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kaivokselan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kanniston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kartanonkosken koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Keimolanmäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kivimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kilterin koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kivimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Martinlaakson koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Pähkinärinteen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rajatorpan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Seutulan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Uomarinteen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Vantaan kansainvälinen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Veromäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ylästön koulu]] &lt;br&gt;<br /> |}<br /> <br /> [[Vantaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma]] &lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> ===Opetussuunnitelman liitteet===<br /> [[Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijako]] &lt;br&gt;[https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaan%20suomenkielisen%20perusopetuksen%20tuntijako%201.8.2020%20alkaen.pdf] <br /> <br /> [[Saamen kieli]] &lt;br&gt;<br /> [[Romanikieli]] &lt;br&gt;<br /> [[Oppilaan oma äidinkieli]] &lt;br&gt;<br /> ----<br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Etusivu&diff=3218 2023-05-04T15:31:06Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>Tältä sivustolta löydät Vantaan suomenkielisen perusopetuksen vanhan opetussuunnitelman, joka on voimassa 31.7.2023 asti. Päivitetty perusopetuksen opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2023 ja löytyy täältä: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opetussuunnitelma/12272143/perusopetus/tekstikappale/21324943 .<br /> <br /> Koulukohtaisista opetussuunnitelmista löydät Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman luku kerrallaan.<br /> <br /> ==Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmat==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! Itäinen alue (Hakunila, Tikkurila)<br /> ! Koillinen alue (Korso, Koivukylä)<br /> ! Läntinen alue (Kivistö-Aviapolis, Myyrmäki)<br /> |- style=&quot;vertical-align: top;&quot;<br /> |<br /> <br /> [[Hiekkaharjun koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ilolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Itä-Hakkilan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Jokiniemen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kuusikon koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Lehtikuusen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Länsimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Peltolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rajakylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Simonkallion koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Simonkylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Sotungin koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Viertolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> <br /> |<br /> [[Havukosken koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Jokivarren koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Koivukylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kytöpuiston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Leppäkorven koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Mikkolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Päiväkummun koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rekolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rekolanmäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ruusuvuoren koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Vierumäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> <br /> |<br /> [[Askiston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Aurinkokiven koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Hämeenkylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kaivokselan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kanniston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kartanonkosken koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Keimolanmäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kivimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kilterin koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kivimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Martinlaakson koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Pähkinärinteen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rajatorpan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Seutulan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Uomarinteen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Vantaan kansainvälinen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Veromäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ylästön koulu]] &lt;br&gt;<br /> |}<br /> <br /> [[Vantaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma]] &lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> ===Opetussuunnitelman liitteet===<br /> [[Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijako]] &lt;br&gt;[https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaan%20suomenkielisen%20perusopetuksen%20tuntijako%201.8.2020%20alkaen.pdf] <br /> <br /> [[Saamen kieli]] &lt;br&gt;<br /> [[Romanikieli]] &lt;br&gt;<br /> [[Oppilaan oma äidinkieli]] &lt;br&gt;<br /> ----<br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Etusivu&diff=3217 2023-05-04T15:30:26Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>Vantaan perusopetuksen opetussuunnitelma päivitetään lukuvuoden 2022-2023 aikana. Tältä sivustolta löydät vanhan opetussuunnitelman, joka on voimassa 31.7.2023 asti. Päivitetty perusopetuksen opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2023 ja löytyy täältä: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opetussuunnitelma/12272143/perusopetus/tekstikappale/21324943 .<br /> <br /> Koulukohtaisista opetussuunnitelmista löydät Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman luku kerrallaan.<br /> <br /> ==Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmat==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! Itäinen alue (Hakunila, Tikkurila)<br /> ! Koillinen alue (Korso, Koivukylä)<br /> ! Läntinen alue (Kivistö-Aviapolis, Myyrmäki)<br /> |- style=&quot;vertical-align: top;&quot;<br /> |<br /> <br /> [[Hiekkaharjun koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ilolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Itä-Hakkilan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Jokiniemen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kuusikon koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Lehtikuusen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Länsimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Peltolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rajakylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Simonkallion koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Simonkylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Sotungin koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Viertolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> <br /> |<br /> [[Havukosken koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Jokivarren koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Koivukylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kytöpuiston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Leppäkorven koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Mikkolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Päiväkummun koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rekolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rekolanmäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ruusuvuoren koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Vierumäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> <br /> |<br /> [[Askiston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Aurinkokiven koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Hämeenkylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kaivokselan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kanniston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kartanonkosken koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Keimolanmäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kivimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kilterin koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kivimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Martinlaakson koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Pähkinärinteen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rajatorpan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Seutulan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Uomarinteen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Vantaan kansainvälinen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Veromäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ylästön koulu]] &lt;br&gt;<br /> |}<br /> <br /> [[Vantaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma]] &lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> ===Opetussuunnitelman liitteet===<br /> [[Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijako]] &lt;br&gt;[https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaan%20suomenkielisen%20perusopetuksen%20tuntijako%201.8.2020%20alkaen.pdf] <br /> <br /> [[Saamen kieli]] &lt;br&gt;<br /> [[Romanikieli]] &lt;br&gt;<br /> [[Oppilaan oma äidinkieli]] &lt;br&gt;<br /> ----<br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Etusivu&diff=3216 2023-05-04T15:29:20Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>Vantaan perusopetuksen opetussuunnitelma päivitetään lukuvuoden 2022-2023 aikana. Tältä sivustolta löydät vanhan opetussuunnitelman, joka on voimassa 31.7.2023 asti. Päivitetty opetussuunnitelma 1.8.2023 alkaen löytyy täältä: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opetussuunnitelma/12272143/perusopetus/tekstikappale/21324943 .<br /> <br /> Koulukohtaisista opetussuunnitelmista löydät Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman luku kerrallaan.<br /> <br /> ==Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmat==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! Itäinen alue (Hakunila, Tikkurila)<br /> ! Koillinen alue (Korso, Koivukylä)<br /> ! Läntinen alue (Kivistö-Aviapolis, Myyrmäki)<br /> |- style=&quot;vertical-align: top;&quot;<br /> |<br /> <br /> [[Hiekkaharjun koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ilolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Itä-Hakkilan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Jokiniemen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kuusikon koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Lehtikuusen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Länsimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Peltolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rajakylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Simonkallion koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Simonkylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Sotungin koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Viertolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> <br /> |<br /> [[Havukosken koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Jokivarren koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Koivukylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kytöpuiston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Leppäkorven koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Mikkolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Päiväkummun koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rekolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rekolanmäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ruusuvuoren koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Vierumäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> <br /> |<br /> [[Askiston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Aurinkokiven koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Hämeenkylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kaivokselan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kanniston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kartanonkosken koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Keimolanmäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kivimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kilterin koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kivimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Martinlaakson koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Pähkinärinteen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rajatorpan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Seutulan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Uomarinteen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Vantaan kansainvälinen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Veromäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ylästön koulu]] &lt;br&gt;<br /> |}<br /> <br /> [[Vantaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma]] &lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> ===Opetussuunnitelman liitteet===<br /> [[Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijako]] &lt;br&gt;[https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaan%20suomenkielisen%20perusopetuksen%20tuntijako%201.8.2020%20alkaen.pdf] <br /> <br /> [[Saamen kieli]] &lt;br&gt;<br /> [[Romanikieli]] &lt;br&gt;<br /> [[Oppilaan oma äidinkieli]] &lt;br&gt;<br /> ----<br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Keimolanm%C3%A4en_koulu&diff=3215 2022-09-01T06:05:29Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>==1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta==<br /> <br /> ===1.1 Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman laadinta ja rakenne===<br /> <br /> Vantaalla on laadittu Opetushallituksen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 pohjalta kaupunkitasoiset osuudet lukuihin 1 -12. Koulut ovat täydentäneet omalta osaltaan lukuja 2 – 12. Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat on laadittu kaupunkitasoisina. Kaupunki- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat tallennetaan Mediawiki -alustalle. <br /> <br /> Vantaalla kaupunkitasoinen opetussuunnitelma on laadittu koskemaan suomenkielistä perusopetusta, laajamittaista kaksikielistä opetusta (kielipainotteinen opetus, kielikylvyt) ja kokonaan englanninkielellä tapahtuvaa opetusta (Vantaan kansainvälinen koulu). Opetussuunnitelmassa noudatetaan Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 rakennetta ja käsittelyjärjestystä. Mediawiki –alustalla näkyy kaupunkitasoinen opetussuunnitelma luku kerrallaan. Luvut täydentyvät koulukohtaisilla osuuksilla. Vantaalla ei tehdä oppiainekohtaisiin opetussuunnitelmiin koulukohtaisia lisäyksiä, vaan koulut tarkentavat omia opetussuunnitelmiaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien, valinnaisaineiden ja mahdollisten etäyhteyksien käyttämisen osalta lukuvuosisuunnitelmissaan.<br /> <br /> Vantaalla on laadittu perusopetusta täydentävän romanikielen opetussuunnitelma sekä perusopetusta täydentävän oman äidinkielen opetussuunnitelma, joka on yhteinen kaikille opetettaville kielille.<br /> <br /> Vantaalla on laadittu erillinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma, joka on myös yhteinen kaikille kouluille.<br /> <br /> ===1.2 Laadintavaiheen yhteistyö eri toimijoiden kanssa===<br /> <br /> Henkilöstö, oppilaat ja huoltajat ovat osallistuneet opetussuunnitelmien laadintaan, arviointiin ja kehittämiseen koulujen itse valitsemin tavoin.<br /> <br /> Vantaan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä seuraavien sidosryhmien ja toimijoiden kanssa: Vantaan sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan kaupunginkirjasto, Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut, Vantaan kaupungin liikuntapalvelut, Vantaan nuorisopalvelut, Vantaan luontokoulu, Vantaan seurakunnat, VANVARY ry, vanhempainyhdistykset ja vanhempien foorumit, Vantti, Yrityskylä ja Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia (Urhea). <br /> <br /> Kaupunkitasoista opetussuunnitelmaa on työstetty myös varhaiskasvatuksen kanssa. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyöryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti opetussuunnitelmallisen jatkumon merkeissä.<br /> <br /> ===1.3 Vantaan suomenkielisen perusopetuksen arvo- ja visiotyöskentely opetussuunnitelman laatimisen lähtökohtana ===<br /> <br /> Vantaan kaupungin perusopetuksessa tehtiin mittava arvo- ja visiotyöskentely lukuvuoden 2013–2014 aikana. Kaikki koulut henkilökuntineen sekä osa oppilaista ja huoltajista osallistui työskentelyyn. Vantaan kaupungin arvot ja visiot sekä tässä työskentelyssä luotu arvopohja ovat olleet Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman laatimisen lähtökohtana.<br /> <br /> ===1.4 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa, opetussuunnitelman toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen sekä opetussuunnitelmaa täydentävät paikalliset suunnitelmat===<br /> <br /> Vantaan kaupungin oppilashuoltoa kuvaava luku on kirjoitettu yhteistyössä sosiaali- ja<br /> terveystoimen ja Vantaan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimesta työskentelyyn osallistuivat kouluterveydenhoitajien, koululääkärien sekä koulukuraattorien esimiehet. Koulukohtaisia osioita on tehty osittain yhteistyössä huoltajien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyötä kuvaava luku kirjoitettiin yhdessä Vantaan vanhempainyhdistysten alueyhdistys VANVARY ry.n kanssa. Koulukohtaisissa osioissa on tarkemmin kuvattu jokaisen koulun osalta yhteistyötä kotien kanssa. Koulukohtaisten lukujen valmistelu on toteutettu koulukohtaisesti vanhempien tapaamisissa, Wilma-kyselyiden avulla, vanhepainyhdistyksiä kuullen tai muulla koulun valitsemalla tavalla. <br /> <br /> Vantaan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään kaupunkitasoisen pedagogisen kehittämistiimin ja johtoryhmien ohjauksen (navigoinnit) avulla sekä koulujen lukuvuosisuunnitelmia hyödyntäen.<br /> <br /> Opetussuunnitelmaa täydentävät seuraavat paikalliset suunnitelmat:<br /> <br /> *koulun lukuvuosisuunnitelma<br /> *Vantaan perusopetuksen oppilashuollon käsikirja<br /> *koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma<br /> *koulun hyvinvointikansio<br /> *suunnitelma kasvatuskeskusteluista ja kurinpidollisten keinojen käytöstä<br /> *koulukohtainen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma<br /> *lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma HYVIS<br /> *aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma<br /> *kulttuurikasvatussuunnitelma<br /> *koulun liikuntavuosi<br /> *Vantaan monikulttuurisuusohjelma<br /> *Vantaan ympäristöohjelma<br /> *Vantaan perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian taitotasot<br /> <br /> ===1.5 Siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö===<br /> <br /> Esi- ja alkuopetuksen yhteistyölle on määritelty rakenteet ja tavoitteet. Yhteistyötä tehdään kaupunki- ja aluetasoisesti sekä koulujen ja päiväkotien välillä. Yhteistyö tapahtuu sekä toiminnallisena että tiedonsiirtoon liittyvänä.<br /> <br /> Jokaiselle koululle on nimetty yhteistyöpäiväkodit, jotka muodostavat esi- ja alkuopetuksen ryppään. Ryppäiden kokoonpano tarkistetaan vuosittain. Edellä esitettyä kutsutaan esi- ja alkuopetuksen toiminnallisen yhteistyön malliksi, johon kaikki esiopetusta järjestävät päiväkodit ja alkuopetusta järjestävät koulut ovat sitoutuneet. Mallin tavoitteena on edistää lasten ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyden kehittymistä sekä mahdollistaa lasten tutustuminen koulun oppimisympäristöön ja toimintakulttuuriin. Toiminnallinen yhteistyö perustuu esi- ja alkuopettajien yhteiseen suunnitteluun ja ja palvelulupaukseen.<br /> <br /> Vantaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyön palvelulupaus lapselle <br /> * Varmistamme, että siirtymä esiopetuksesta alkuopetukseen on sujuva sekä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen jokaiselle lapselle <br /> * Vahvistamme lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja esi- ja alkuopetuksen yhteisössä <br /> * Painotamme yhteisissä oppimistilanteissa matemaattisia ja kielellisiä taitoja <br /> * Huomioimme lasten kiinnostuksen kohteet oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa<br /> <br /> <br /> Eskarista ekalle – yhteistyöprosessi määrittelee kaupunkitasoiset toimintatavat esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa. Keskeisenä dokumenttina käytetään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa, jota hyödynnetään tietoa siirrettäessä. Kevään LEOPS-keskustelussa arvioidaan esiopetusvuotta ja samalla pohditaan kouluun siirtymistä yhdessä huoltajien ja lapsen sekä mahdollisen muun lapsen kanssa työskentelevän verkoston kanssa. <br /> <br /> Erityistä tukea tarvitsevien koulutulokkaiden osalta toimitetaan aluekoordinaattorille tarvittavat asiakirjat (pedagoginen selvitys mahdollisine liitteineen/ asiantuntijalausuntoineen). Aluekoordinaattori toimittaa asiakirjat koululle ja rehtori vastaa tiedonsiirtokeskustelusta ja huoltajan kuulemisesta keväällä. Erityisen tuen asiakirjat toimitetaan aluepäällikölle päätöksentekoa varten. <br /> <br /> Kun oppilas siirtyy peruskoulun toiselta luokalta kolmannelle, hyödynnetään opettajan vaihtuessa koulun sisäisiä tiedonsiirtomenetelmiä. tuen järjestelyihin liittyvät huoltajien kuulemiset tapahtuvat yläkoulussa. Oppilas, huoltaja ja opettaja käyvät arviointikeskustelun, jossa hyödynnetään oppilaan itsearviointia luvussa 6 kuvatulla tavalla.<br /> <br /> Kuudennelta luokalta seitsemännelle vuosiluokalle siirryttäessä toteutetaan tiedonsiirto yläkoulun oppilashuollon, opinto-ohjaajan ja alakoulun luokanopettajien sekä oppilashuollon yhteistyönä. Erityisen tuen järjestelyihin liittyvät huoltajien kuulemiset tapahtuvat yläkoulussa. Kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle siirtymiseen liittyy oppilaan, huoltajan ja opettajan välinen arviointikeskustelu, jossa hyödynnetään oppilaan itsearviointia luvussa 6 kuvatulla tavalla.<br /> <br /> Oppilaiden siirtymistä perusopetuksesta jatko-opintoihin tuetaan peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten monipuolisella yhteistyöllä. Yhdeksännen luokan oppilaille järjestetään mahdollisuuksia tutustua toisen asteen opintoihin oppilaitosvierailujen, kurkkauskurssien sekä esittelytilaisuuksien muodossa. Lisäksi oppilaille järjestetään kahden viikon työelämään tutustumisjakso. Opinnoissaan hyvin menestyneet yhdeksännen luokan oppilaat voivat mahdollisuuksien mukaan suorittaa lukion kursseja jo yhdeksännen luokan aikana.<br /> <br /> Toisen asteen opintojen onnistuneen aloituksen varmistamiseksi Vantaalla käytetään tietojen siirtämisessä pääkaupunkiseudun yhteistä opiskelutietolomaketta. Lomakkeen tavoitteena on antaa toisen asteen oppilaitoksessa nuoren kanssa työskenteleville tietoja opiskelijan vahvuuksista sekä niistä osa-alueista, joissa hän tarvitsee tukea. <br /> <br /> Henkilöstön välillä peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyömuotoja ovat: ylä- ja yhtenäiskoulujen opettajien tutustumisvierailut toisen asteen oppilaitoksiin, perusopetuksen ja toisen asteen opettajien välinen yhteistyö, oppilaanohjaajien tutustumistilaisuudet ja yhteiskokoukset toisen asteen kanssa sekä erityisopettajien ja opinto-ohjaajien vuosittaiset alueelliset työkokoukset. Ylä- ja yhtenäiskoulujen sekä toisen asteen oppilaitosten rehtorit tapaavat vuosittain.<br /> <br /> ===1.6 Opetusjärjestelyt, vuosiluokittain etenevä opetus, oppiainejakoisuus ja tuntijaot===<br /> <br /> Vantaalla opetus voidaan järjestää yhdysluokkaopetuksena, mikäli se on koulun opetusjärjestelyjen kannalta tarkoituksenmukaista joko oppilasmäärän vuoksi tai pedagogisista syistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erityisopetuksen tai joustavan perusopetuksen ryhmittelyyn liittyvät järjestelyt. Opetusjärjestelyistä päättää koulun rehtori. Lisäksi opetus on toteutettu yhdysluokkaopetuksena montessoriopetusta tarjoavassa alakoulussa. <br /> <br /> Vantaalla opetus järjestetään vuosiluokittain etenevänä paitsi niille oppilaille, joille on tehty erillinen päätös vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta (VSOP). Vuosiluokkiin sitomaton opetus mahdollistaa joko vuosiluokittain etenemistä hitaamman tai nopeamman opinnoissa etenemisen. Lisäksi perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilas noudattaa henkilökohtaista, vuosiluokkiin sitomatonta opetussuunnitelmaa (luku 5.4.1). Vantaalla opetus järjestetään oppiainejakoisena, poikkeuksena kuitenkin toiminta-alueittain annettava opetus (luku 7.4.4), jossa opetus on kokonaan eheytettyä. <br /> <br /> Vantaan Opetuslautakunta on päätöksessään (9.11.2015) hyväksynyt tuntijaot. Kaikki suomenkielisen perusopetuksen luokat noudattavat samaa tuntijakoa, poikkeuksina painotettua musiikinopetusta antavat musiikkiluokat, laajamittaista kaksikielistä opetusta antavat kieliluokat sekä Vantaan kansainvälinen koulu. Tuntijaot ovat opetussuunnitelman liitteenä. Opetuslautakunta on vahvistanut tuntijaot vielä kesäkuussa 2016 kun koko Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma asiakirja hyväksyttiin (13.6.2016 §14).<br /> <br /> ===1.7 Kieliohjelma===<br /> <br /> A1-kielen opiskelu alkaa 1. vuosiluokalla. Vantaalla A1-kieli on englannin kieli. <br /> <br /> Neljänneltä luokalta alkavaksi vapaaehtoiseksi A2-kieleksi on mahdollista valita ruotsi, venäjä, ranska, saksa tai espanja. A2-kielen ryhmän ryhmäkoosta päättää opetuslautakunta. A2-kielen opetusjärjestelyissä on mahdollista hyödyntää useamman koulun välisiä etäopetusmahdollisuuksia ja muodostaa koulujen yhteisiä ryhmiä.<br /> <br /> Kaikilla oppilailla alkaa kuudennella luokalla B1-kielenä ruotsin kieli. A2-kielenä ruotsia opiskelleet oppilaat jatkavat tällöin opiskelua omana ryhmänään. Yläkouluilla on lisäksi mahdollisuus tarjota yhtenä valinnaisena oppiaineena kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla opiskeltava B2-kieli.<br /> <br /> ===1.8 Valinnaiset aineet===<br /> <br /> Vantaalla oppilas ja huoltajat valitsevat oppilaan valinnaiset aineet, ja lopullisesta valintojen toteutumisesta ja opetusryhmien muodostumisesta päättää koulun rehtori taloudellisten resurssien puitteissa. Valinnaisainetarjotin laaditaan kouluissa käsittämään kattavasti kaikki taide- ja taitoaineet vuosiluokilla 4 - 6 ja 8 - 9. Muita valinnaisia aineita on Vantaalla vuosiluokilla 4 - 9. <br /> <br /> Vantaan kaupungin yleisen tuntijaon mukaisesti 4 - 6 luokkien oppilaille tarjotaan valittavaksi kaikkia taide- ja taitoaineita kahden vuosiviikkotunnin sekä muita valinnaisaineita yhden vuosiviikkotunnin laajuisina. Poikkeuksen muodostavat painotettua musiikin tai kielen opetusta antavat luokat, joissa valinnaisainetunteja käytetään painotuksen toteuttamiseen. <br /> <br /> Vuosiluokilla 8 - 9 oppilaat valitsevat kahden vuosiviikkotunnin laajuisen pitkän valinnaisaineen taide- ja taitoaineista sekä yhdeksännellä vuosiluokalla yhden vuosiviikkotunnin laajuisen lyhyen taide- ja taitoaineen. Muita valinnaisia opintoja on seitsemännen luokan oppilailla kaksi vuosiviikkotuntia. Niistä muodostuu kaksi lyhyttä valinnaiskurssia. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla on kolme vuosiviikkotuntia muita valinnaisia opintoja. Nämä muodostavat yhden pitkän, kahden vuosiviikkotunnin laajuisen ja yhden lyhyen, yhden vuosiviikkotunnin laajuisen valinnaisaineen. Valinnaisaine voi olla sisällöltään myös taide- ja taitoaine tai B2-kieli. Jokaisen yläkoulun tulee tarjota osana muita valinnaisia opintoja yhden vuosiviikkotunnin laajuista Urhea-kurssia (yhteistyö Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia Urhean kanssa). Urhea-kurssin sisältö on työstetty yhdessä Urhean ja liikunnan oppiaineryhmän kanssa. <br /> <br /> Koulut täsmentävät valinnaiskurssien sisällöt ja toteutuksen vuosittain koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Valinnaisaineista ja niiden valitsemisesta kerrotaan tarkemmin luvussa 12.<br /> <br /> ===1.9 Painotettu opetus===<br /> <br /> Musiikkiluokkatoiminta alkaa Vantaalla kolmannelta vuosiluokalta. Musiikkiluokille voi pyrkiä myös kuudennelta vuosiluokalta 7. - 9. vuosiluokkien ajaksi. Oppilaat valitaan musiikkiluokille musikaalisuustestien perusteella. Vantaan musiikkiopiston opettaja osallistuu kaikkien kolmannelle vuosiluokalle pyrkivien testaamiseen. Musiikkiopisto voi osallistua myös seitsemännelle vuosiluokalle pyrkivien oppilaiden testaamiseen. <br /> <br /> Musiikkiluokkatoimintaa on Vantaalla Aurinkokiven (3. – 9. vuosiluokat), Hämeenkylän (3. – 9. vuosiluokat), Lehtikuusen (3. - 9. vuosiluokat), Martinlaakson ( 3. -9. vuosiluokat), Mikkolan (3. -9. vuosiluokat), Simonkallion (3. - 6. vuosiluokat), Peltolan ( 7. - 9. vuosiluokat ) ja Ylästön ( 3. -9. vuosiluokat) kouluissa. <br /> <br /> Musiikkiluokat noudattavat opetuslautakunnan hyväksymää tuntijakoa, joka on liitteenä. Musiikkiluokkaopetusta antavat koulut täsmentävät koulukohtaisissa opetussuunnitelmissaan musiikin tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 3 - 9. Musiikkiluokkien tuntijako poikkeaa yleisestä tuntijaosta 3. vuosiluokkien ja 4. vuosiluokkien käsityössä, 5. vuosiluokkien ja 6. vuosiluokkien kuvataiteessa ja 7. vuosiluokkien ja 8. vuosiluokkien liikunnassa ja oppilaanohjauksessa. <br /> <br /> Vantaalla annetaan laajamittaista kaksikielistä opetusta englannin kielellä sekä ruotsin kielikylpyopetusta. Koulut kuvaavat koulukohtaisissa opetussuunnitelmissaan kohdekielen/kielikylpykielen tavoitteet ja sisällöt. Opetuksessa noudatetaan opetuslautakunnan hyväksymää tuntijakoa, joka on liitteenä. Englanninkieliseen opetukseen oppilaat valitaan kielellisen valmiuden arvioinnin kokeen perusteella. Jos ruotsin kielikylpyluokille hakee ensimmäiselle vuosiluokalle enemmän kuin kaksikymmentäviisi oppilasta, teetetään oppilaille kielellisen valmiuden arvioinnin koe. Myöhemmille vuosiluokille hakeuduttaessa oppilaan tulee osata luokkatason mukaista englannin tai ruotsin kieltä. Kielitaito testataan kielikokeen avulla.<br /> <br /> Vantaan kansainvälisessä koulussa opetus annetaan englannin kielellä. Vantaan kansainväliseen koulun oppilaaksi tullaan kielikokeen kautta. Kouluun voi pyrkiä mille vuosiluokalle tahansa. Vantaan kansainvälinen koulu kuvaa koulukohtaisessa opetussuunnitelmassaan englannin kielen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 1. - 9. Vantaan kansainvälisen koulun tuntijako on liitteenä. <br /> <br /> Laajamittaisessa englanninkielisessä opetuksessa opiskelleiden oppilaiden on mahdollista pyrkiä Vantaan Kansainväliseen kouluun yläkouluun siirtymisvaiheessa. Laajamittaisesta kaksikielisestä opetuksesta kerrotaan tarkemmin luvussa 10 sekä koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa.<br /> <br /> Vantaalla tarjotaan montessoripainotteista opetusta Kuusikon koulussa vuosiluokilla 1 - 6. Opetus perustuu montessoripedagogiikan mukaisesti kokonaisuuksiin ja on oppiaineisiin jakamatonta opetusta. Luonteeltaan opetus on toiminnallista. Opetus toteutetaan yhdysluokkaopetuksena. Oppilaiden oppiminen arvioidaan Vantaan kaupungin arviointikriteerien mukaisesti. Montessoripainotteista opetusta kuvataan tarkemmin luvussa 11.<br /> <br /> ===1.10 Oppilaanohjaus===<br /> <br /> Oppilaanohjaus on oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemista. Oppilaanohjauksella pyritään edesauttamaan oppilaan positiivista asennetta oppimista, koulunkäyntiä sekä myöhempää elämää, jatko-opintoja ja työelämää kohtaan. Oppilaanohjausta tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Koko peruskoulun ajan järjestettävät arviointitapaamiset sekä muut palaverit ja yhteistyö huoltajien kanssa ovat osa oppilaan ohjausta. <br /> <br /> Oppilaanohjaus toteutetaan Vantaalla vuosiluokilla 1 - 6 koulun kaikessa toiminnassa jokaisena koulupäivänä, eikä sitä erikseen arvioida. Oppilaanohjauksen tehtäviä tehdään muiden oppiaineiden yhteydessä ja niihin liitettyinä. Vantaan perusopetuksen oppilaanohjauksen painopisteinä ovat työelämätaidot ja yrittäjyys, ja siinä edistetään oppilaan kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan sekä vahvistetaan siihen liittyvää tietämystä.<br /> <br /> Vantaalla vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjauksen päätavoitteena on edistää oppilaan opiskelu- ja koulunkäyntivalmiuksia ja niiden kehittymistä myöhempää koulutyöskentelyä ja oppimista varten. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan mynteistä minäkäsitystä ja sosiaalista kasvua. Oppijaksi kasvamisessa painottuvat itsensä huolehtimisen taidot, kuten omista työvälineistä ja tehtävistä huolehtiminen. Ryhmässä toimimisen taidoissa painottuvat yhteisten pelisääntöjen noudattaminen sekä vuorovaikutustaidot.  <br /> <br /> Vuosiluokilla 3 - 4 oppilaanohjauksen päätavoitteena on sosiaalisten taitojen oppiminen ryhmätilanteissa. Oppilaanohjauksessa vahvistetaan oppilaan taitoja työskennellä monipuolisesti erilaisissa pari- ja ryhmämuodostelmissa sekä arvioida omaa toimintaansa niissä. Ryhmässä toimimisen taitojen lisäksi vuosiluokilla 3 - 4 oppilaanohjauksella tuetaan oppilasta kohti vastuullisia valintoja koskien erityisesti omaa koulunkäyntiä ja valinnaisaineiden valintaa. Vuosiluokilla 5 - 6 valmistaudutaan yläkouluun ja aineenopettajajärjestelmään siirtymiseen. Oppilaan omatoimisuus ja tavaroista huolehtiminen korostuvat. <br /> <br /> Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen päätavoitteet ovat uuteen opiskelu- ja kouluympäristöön osalliseksi kasvaminen, oppilaan itsetuntemuksen vahvistaminen sekä oppilaan päätöksentekovalmiuksien parantaminen. Oppilasta ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa sekä tekemään perusopetuksen jälkeisiä opintoja koskevia valintoja. Oppilas suunnittelee omaa tulevaisuuttaan ja pohtii suunnitelmien toteuttamista ja sen vaatimaa sitoutumista käytännön tasolla. Oppilas tarvitsee kykyä hakea tarvittavaa tietoa päätöksiensä tueksi. Tiedonhaun lisäksi oppilas tutustuu koulutusmahdollisuuksiin sekä työuran luomiseen tai työelämään.<br /> <br /> Yläkoulussa päävastuu oppilaanohjauksesta on oppilaanohjaajalla. Oppilaanohjaaja työskentelee oppilaan kanssa oppilaanohjauksen oppitunneilla, pienryhmä- ja henkilökohtaisissa tapaamisissa sekä koulun jokapäiväisessä arkielämässä. Oppilaanohjaus Vantaalla on kuvattu tarkemmin oppilaanohjauksen opetussuunnitelmassa.<br /> <br /> {{Vantaa_luku2}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku3}}<br /> <br /> ===3.1 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Keimolanmäen koulussa===<br /> <br /> Keimolanmäen koulussa painotetaan erityisesti seuraavia laaja-alaisen osaamisen alueita, joiden tavoitteena on rohkaista oppilaita vaikuttamaan ja toimimaan aktiivisena jäsenenä osana erilaisia yhteisöjä sekä tukemaan oppilaan kasvua ja kehitystä:<br /> <br /> '''Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)'''<br /> <br /> Yhteisöön kiinnittyminen, kuulluksi tuleminen ja planetaarinen sivistys ovat toimintakulttuurissamme näkyviä teemoja. <br /> Keimolanmäen koulussa toimii aktiivinen oppilaskunta, johon kuuluu oppilaita jokaiseseta ryhmästä. Tavoitteenamme on, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa itseään ja yhteisöä koskeviin asioihin sekä kokea aitoa mahdollisuutta vaikuttaa.<br /> Oppilaat osallistuvat teema- ja juhlapäivien sekä arjen toimintojen suunnitteluun. <br /> Kestävän tulevaisuuden teemoja, kuten yhteistä vastuuta maapallon hyvinvoinnista, käsitellään oppiaineiden lisäksi esimerkiksi teemapäivinä tai monialaisena oppimiskokonaisuutena. Teeman sisällä voidaan tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa.<br /> <br /> '''Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)'''<br /> <br /> Tunne- ja kaveritaitoja sekä mediataitoja harjoittelemalla tuemme oppilaita toimimaan sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa niin reaali kuin some/virtuaalimaailmassa. Opettelemme näkemään oman toiminnan vaikutusta toisiin ihmisiin, yhteisöön ja ympäristöön sekä pohtimaan vastuullista toimintaa eri tilanteissa.<br /> <br /> Hyviä tapoja harjoittelemme arjen tilanteissa, esimerkiksi ruokailussa, kohtaamisissa ja toisten huomioimisessa. <br /> Koulussa painotamme terveellisiä elämäntapoja sekä psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. <br /> Harjoittelemme oppimaan oppimisen taitoja osana eri oppiaineiden opetusta. Oppimisen ilo luo motivaatiota uuden oppimiselle. Tavoitteena on, että oppimaan oppimisen taidoilla oppilas menestyy opinnoissa ja myöhemmin elämässä.<br /> Lapsia ohjataan ikä- ja kehitystaso huomioiden kantamaan vastuuta omasta toiminnastaan.<br /> <br /> {{Vantaa_luku4}}<br /> <br /> ===4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Keimolanmäen koulussa===<br /> <br /> Keimolanmäen koulu on uusi koulu ja toimintakulttuuri on kehittymässä.<br /> <br /> Keimolanmäen kasvattajayhteisössä (koulu ja päiväkoti) on ajatustapa: “koko yhteisö kasvattaa”. Tämä ajatus korostuu pienessä yhteisössämme, jossa aikuiset tuntevat lapset. Koulun ja päiväkodin kasvattajat tekevät keskenään tiiviistä yhteistyötä lasten hyvinvointia ja kasvua edistäen. <br /> Koulun ja päiväkodin oppimistiloja hyödynnetään monipuolisesti ja tarpeenmukaisesti. Lähialueen liikunta- ja virkistyspaikkoja sekä lähiluontoa hyödynnetään osana opetusta. <br /> <br /> Yhteistyötaidot, toisten auttaminen ja kannustaminen korostuvat myös lasten välisessä työskentelyssä. Suunnittelemme erilaisia teemapäiviä sekä projekteja toteutettavaksi koko Keimolanmäen yhteisössä. Teemme tiivistä arjen yhteistyötä erityisesti esiopetuksen kanssa. <br /> Keimolanmäessä opetuksessa kehitetään yhteisopettajuuden muotoja.<br /> <br /> Opetuksessa pyrimme ilmiökeskeisyyteen, jossa tiettyä teemaa tarkastellaan usean oppiaineen lähtökohdista. Kannustamme oppilaita ilmiöiden ja tarkastelutapojen valintaan.<br /> <br /> Järjestämme lukuvuosittain vähintään noin viikon mittaisen monialainen oppimiskokonaisuuden. Teeman valintaan sekä viikon suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat oppilaat.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku5}}<br /> ===5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Keimolanmäen koulussa===<br /> <br /> Yhteisesti luodut rakenteet ja struktuurit luovat pohjan turvallisen koulupäivän rakentumiselle. Kiinnitämme erityistä huomiota kaveritaitojen kehittymiselle ja siihen, että kaikilla olisi koulupäivinä mahdollisuus tuntea kuuluvansa joukkoon sekä tulla nähdyksi omana itsenään. Teemme pitkäjänteistä työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi. Osana kaveritaitojen kehittymistä tuemme lapsen edellytyksiä toimia ristiriitatilanteissa.<br /> <br /> Välitunti on tärkeä osa koulupäivää sekä kasvua ja kehitystä. Se on hetki levähtää oppimisen lomassa ja se tarjoaa myös virikkeellistä toimintaa. Välitunneilla pyritään järjestämään monipuolista sekä ohjattua että vapaata toimintaa. Välituntialue, piha, on yhteinen päiväkodin kanssa. Välitunneilla tuetaan kaveritaitojen kehittymistä. Ajatuksenamme on, että kaikki ovat tervetulleita mukaan leikkiin. Välitunneilla noudatettavat tavat sovitaan oppilaiden ja päiväkodin kanssa yhdessä. Yhteiset pelisäännöt tavaroiden, välineiden ja pihalla tapahtuvan toimintaan luovat turvallisen lähtökohdan monipuoliselle välituntien vietolle.<br /> <br /> Vuorovaikutuksessa keskiössä on kunnioitus. Vuorovaikustaitoja harjoitellaan säännöllisesti osana ns. Keimola-tunteja, jotka pohjautuvat hyvinvoinnin vuosikelloon. Arkipäivän kohtaamisissa korostuu vahvuuksien ja hyvän huomioiminen.<br /> <br /> Oppilaiden osallisuuden toteutumista arvioidaan oppilaiden ja yhteisöllisen hyvinvointiryhmän tapaamisissa. Oppilaskunnan osallisuutta arvioidaan lukukausittain oppilaskunnan hallituksen edustajien ja koulunjohtajan tapaamissa. <br /> <br /> Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on kunnioitus, luottamus ja avoimuus. Koulu tekee tiivistä yhteistyötä vanhempainyhdistyksen kanssa. Opettajat tekevät yhteistyötä oman ryhmänsä huoltajien kanssa, esimerkiksi vanhempainilloissa, arviointikeskusteluissa sekä pedagogisen asiakirjojen laadinnassa. Päivittäistä viestintää hoidetaan sähköisillä alustoilla. <br /> <br /> Etäopetusta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan, kun oppilas on esimerkiksi sairaalajaksolla tai kouluun tuleminen on muuten estynyt. Näin mahdollistetaan oppilaan kiinnittyminen omaan luokkayhteisöönsä ja oppimisen tukeminen. Etäopetuksessa hyödynnetään verkkomateriaaleja sekä etäyhteysohjelmia. Etäyhteyksien avulla voidaan rikastuttaa opetusta. <br /> <br /> Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että iltapäiväkerhotoiminnan järjestäjän kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteydenpito ja tapaamiset kolmannen sektorin toimijoiden kanssa luovat pohjaa lasten keimolanmäkeläisen identiteetin rakentumiselle. Teemme tiivistä yhteistyötä Vantaankosken seurakunnan ja eri viranomaisten kanssa. <br /> <br /> Kivistön kirjaston kanssa tehtävä yhteistyö ja viikoittain koululla vieraileva kirjastoauto innostavat lapsia kirjojen ja lukemisen pariin. Kulttuuripalveluiden ja urheilu- sekä lajiliittojen tarjontaa hyödynnämme mahdollisuuksien mukaan.<br /> <br /> Kerhotoimintaa pyritään järjestämään oppilaiden toiveiden mukaan. Toiveita kartoitetaan lukuvuosittain.<br /> <br /> Ruokailuhetki on tärkeä osa päivää ja osa opetusta. Ruokailussa korostuvat ymmärrys ravinnon merkityksestä kokonaishyvinvoinnille. Ruokailutilanteissa harjoitellaan myös ruokatapoja. Ruokailuteemaa työstetään yhdessä oppilaiden sekä päiväkodin kanssa. <br /> <br /> Liikenneturvallisuuteen panostetaan erityisesti lukuvuoden alussa. Tutustumme ja harjoittelemme turvallista liikennekäyttäytymista osana retkiä ja siirtymiä. Liikennekasvatuksessa tuemme kotien tekemää liikennekasvatustyötä.<br /> <br /> {{Vantaa_luku6}}<br /> ===6.9 Arvioinnista tiedottamisen muodot Keimolanmäen koulussa===<br /> <br /> Jokaisen vuosiluokan yleiset oppimisen tavoitteet ja arvioinnin lähtökohdat kerrotaan oppilaille ja huoltajille lukuvuoden tai -kauden alussa esim. vanhempainillassa tai sähköisellä viestintäkanavalla. Kunkin oppimiskokonaisuuden tavoitteet ja arviointikriteerit tarkennetaan tarvittaessa oppilaille ja huoltajille. Oppimistavoitteiden asettamiseen voivat osallistua oppilaat ja huoltajat soveltuvin osin ja tavoitteen asettelussa pyritään huomioimaan sekä mahdollistamaan oppilaan omat oppimispolut. <br /> <br /> Suurin osa arvioinnista on ns. formatiivista arviointia, kuten esim. tunneilla annettu palaute ja se on kiinteä osa päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Sen avulla pyritään motivoimaan ja edistämään oppimista. Formatiivista arviointia (työskentely, onnistumiset, kehittämiskohdat) merkitään myös soveltuvin osin sähköiseen järjestelmään, jotta tieto välittyy myös huoltajille. Myös vertaisarviointi ja itsearviointi ovat tärkeässä osassa formatiivisessa arvioinnissa.<br /> <br /> Oppilaan edistymistä oppiaineen tavoitteiden saavuttamisesta mitataan summatiivisella arvioinnilla. Oppilaan mahdollisuuteen näyttää osaamisensa pyritään monipuolisin keinoin. Keinoja osaamisen näyttämiseen voivat olla esimerkiksi kirjalliset ja suulliset kokeet, yksilö-/pari-/ryhmäkokeet, läksynkuulustelut, sanakokeet, päässälaskut, tehtäväpaketit, kirjoitustehtävät, sähköiset oppimisympäristöt, portfoliot, ryhmä- ja parityöt, projektit ym. tuotokset. Summatiivisen arvioinnin tulokset merkitään sähköisiin järjestelmiin huoltajille nähtäväksi niiltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista.<br /> <br /> Oppilaalle annetaan kaksi kirjallista arviointia eli väliarviointi, jossa kuvataan oppilaan sen hetkistä osaamista ja koko lukuvuoden osaamista koskeva lukuvuositodistus. Lukuvuositodistukseen merkitään oppiaineittain arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut koko lukuvuoden tavoitteet. <br /> <br /> Oppilaan, hänen huoltajansa ja luokanopettajan kanssa käydään lukuvuoden aikana lisäksi yksi yhteinen arviointikeskustelu.<br /> <br /> Oppilaan käyttäytymistä arvioidaan Vantaan kaupungin yhteisten käyttäytymisen arvioinnin kriteerien mukaisesti.<br /> <br /> Lukuvuoden alussa kerrotaan arviointikeskustelun, väliarvioinnin ja lukuvuosiarvioinnin ajankohdat.<br /> <br /> {{Vantaa_luku7}}<br /> ===7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Keimolanmäen koulussa===<br /> <br /> Koulu muodostaa tiiviin yhteisön Keimolanmäen päiväkodin kanssa. Pienessä yhteisössä kohtaamme arjen tilanteissa päivittäin, jolloin lasten ja aikuisten välinen vuorovaikutus synnyttää luottamuksen lasten ja aikuisten välille. Keimolanmäen yhteisön toimintaa ohjaa ajatus tiiviistä kasvatuskumppanuudesta, jossa lapsen siirtyminen päiväkodista kouluun on sujuva ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioiva. Yhteiset arjen tilanteet ja oppimistuokiot luovat pohjan vankalle oppilaantuntemukselle. Alkuopetus tekee kiinteää nivelvaiheen yhteistyötä esiopetuksen kanssa erikseen sovituin rakentein. <br /> <br /> Kuudennella luokalla tehdään tiivistä nivelvaiheen yhteistyötä yläkoulun kanssa.<br /> <br /> Koulussamme panostetaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen (Keimola-tunnit). Joustavat opetusjärjestelyt ja ryhmittelyt mahdollistavat erilaisten tuen tarpeiden huomioimisen. Hyödynnämme oppimisympäristöjä monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti opetuksessa.<br /> Oppilaat saavat oppimiseen tukea tarpeen mukaan. Tuki voi olla yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Tuen taso määräytyy tuen määrän, säännöllisyyden ja oppilaan kokonaistilanne huomioiden. Oppilaan tuen asioissa tehdään jatkuvaa tiivistä yhteistyötä huoltajien ja mahdollisten verkostojen kanssa.<br /> <br /> Yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille. Yleisen tuen tukimuodoista Keimolanmäen koulussa korostuvat luokan ja koulun struktuurit ja rutiinit, eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt sekä kielitietoisuus ja oppilaanohjaus. Tarvittaessa oppilasta tuetaan tukiopetuksella ja jaksottaisella osa-aikaisella erityisopetuksella. Tuen toteuttamisessa tehdään yhteistyötä kodin kanssa. Yleisen tuen oppimissuunnitelmaa ei välttämättä kirjata oppilaalle. Yleisen tuen antamisesta vastaavat yhdessä kaikki koulun aikuiset.<br /> <br /> Tehostettuun tukeen siirrytään, kun oppilaan tarvitsema tuki on jatkuvaa ja säännöllistä sekä useat yleisen tuen tukimuodot ovat käytössä.<br /> Oppilaalle laaditaan pedagoginen arvio yhteistyössä huoltajien, luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa. Kirjaamisesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Oppilas itse osallistuu asiakirjan laatimiseen ja käsittelyyn ikätason ja edellytystensä mukaisesti. Pedagogisen arvio käsitellään moniammatillisesti ja arvion pohjalta laaditaan tehostetun tuen oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa. Oppimissuunnitelmaan kirjataan käytössä olevat oppimista ja koulunkäyntiä tukevat tukitoimet. Se tarkistetaan vähintään kerran vuodessa yhdessä oppilaan, koulun ja huoltajien kanssa.<br /> <br /> Tehostetussa tuessa tukimuodoista korostuvat Keimolanmäessa joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus ja säännöllinen erityisopettajan tuki, Keimola-tunnit sekä eriytetyt oppimateriaalit.<br /> <br /> Mikäli oppilas tarvitsee tehostettua tukea intensiivisempää ja pitkäkestoisempaa tukea oppimiseen tai jos oppiaineita on tarpeen yksilöllistää, oppilaalle laaditaan pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys laaditaan yhteistyössä kodin ja koulun kanssa, jonka pohjalta tehdään erityisen tuen päätös. Prosessissa kuullaan oppilasta ja huoltajaa. Erityiseen tukeen siirtymisen jälkeen oppilaalle laaditaan HOJKS kahden kuukauden kuluttua päätöksestä. HOJKS laaditaan yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Jatkossa HOJKS päivitetään lukuvuoden alussa sekä arvioidaan ja tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa. Erityisen tuen tarve tarkistetaan 2. ja 6. luokan aikana ja aina tuen tarpeen muuttuessa. Oppilaalle laaditaan tällöin pedagoginen selvitys ja huoltajia ja oppilasta kuullaan. Mikäli oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, siirtyy hän tehostettuun tukeen. <br /> <br /> Erityisessä tuessa Keimolanmäessä korostuvat joustavat ryhmittelyt, eriytetyt oppimateriaalit, säännöllinen ja jatkuva erityisopettajan tuki.<br /> <br /> {{Vantaa_luku8}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku9}}<br /> ===9.1 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Keimolanmäen koulussa===<br /> <br /> Eri kielet ja kulttuurit rikastuttavat yhteisöämme ja mahdollistavat uuden oppimisen. Keimolanmäen koulu on kulttuuririkas koulu, jossa kasvatamme oppilaistamme toisiaan ja erilaisuutta kunnioittavia ihmisiä. Kulttuurien moninaisuutta huomioidaan positiivisessa ja arvostavassa hengessä. <br /> <br /> Keimolanmäen koulussa kielitietoisuutta edistetään jokaisessa oppiaineessa jokaisen aikuisen opettamana. Ajatuksenamme on, että kieltä opitaan joka tilanteessa ja jokainen yhteisömme jäsen on kielenopettaja arkipäivän kohtaamisissa. Kielitietoisessa opetuksessa kehitämme oppilaiden moni- ja medialukutaitoa sekä opetamme ymmärtämään ja käyttämään eri oppiaineiden termistöjä monipuolisesti. Oman äidinkielen oppiminen ja osaaminen tukevat oppilaan suomen kielen sekä tietojen ja taitojen oppimista. <br /> <br /> Koulumme inklusiivinen toimintakulttuuri luo pohjan valmistavan opetuksen oppilaiden kiinnittymiseen Keimolanmäen kouluun. Valmistavan opetuksen oppilaat integroituvat mahdollisuuksien ja oppilaiden tarpeiden mukaan yleisopetuksen ryhmiin. Myös yleisopetuksen ryhmistä voidaan integroitua valmistavaan ryhmään. Siirtymä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen pyritään tekemään mahdollisimman sujuvaksi.<br /> <br /> {{Vantaa_luku10}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku11}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku12}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku9&diff=3214 2022-09-01T06:05:02Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>==9 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä==<br /> <br /> Koulu on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa erilaiset identiteetit, kielet ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Koulun tehtävänä on kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa ja kaikkien kouluyhteisön jäsenten osallisuutta. Kulttuurinen moninaisuus antaa mahdollisuuden keskustella opetettavasta aineksesta eri näkökulmista. Koulujen toimintakulttuurissa huomioidaan kielitietoisuus eli kielen merkitys kaikessa kanssakäymisessä ja opettamisessa. Monikielisyys tehdään näkyväksi kouluympäristössä ja erilaisissa oppimistilanteissa. Jokainen opettaja on myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja ja kielellinen malli. Kielitietoiset työtavat hyödyttävät koulun kaikkia oppilaita.<br /> <br /> Vantaalla järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta, joka toteutetaan erillisessä valmistavan opetuksen ryhmässä tai inklusiivisesti perusopetuksen ryhmässä. Perusopetuksen aluekoordinaattori keskustelee sopivasta toteutusmuodosta oppilaan ja huoltajien kanssa perheen tavatessaan. Valmistavan opetuksen päätöksen tekee perusopetuksen aluepäällikkö. <br /> Valmistavassa opetuksessa noudatetaan Vantaan kuntakohtaista valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle laaditaan aina oppimissuunnitelma tavoitteineen ja sisältöineen. Oppimissuunnitelmaa edellytetään vielä vähintään vuoden ajan oppilaan siirryttyä perusopetukseen. Oppimissuunnitelmapohja on yhteinen perusopetuksen kanssa. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös tarkemmin oppilaskohtaisesti joustavat ja monipuoliset arviointimenetelmät, joilla oppilas voi osoittaa osaamisensa, kun otetaan huomioon oppilaan kehittyvä kielitaito ja kokonaistilanne. Tavoitteena on mahdollisimman nopeasti pyrkiä arvioimaan oppilaan osaamista yleisten arviointikriteerien perusteella, jotta oppilaalle ja hänen huoltajilleen muodostuu realistinen kuva oppilaan osaamisesta. Yläkouluikäisenä maahan tulleet luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat on huomioitu erikseen Vantaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa. <br /> <br /> Suomi toisena kielenä -opetusta järjestetään Vantaalla suomi äidinkielenä -opetuksen yhteydessä, samanaikaisopetuksena, erillisessä ryhmässä tai edellisten yhdistelmänä. Oppiaineen oppimäärä kuvataan tarkemmin tarkemmin Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus – oppiaineen opetussuunnitelmassa. Oppilaan oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, ja sitä annetaan kaksi vuosiviikkotuntia. Oman äidinkielen opetus tukee oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä ja suomen kielen oppimista sekä luo pohjaa toimivalle monikielisyydelle. Oppilaan oman äidinkielen opetuksessa tehdään yhteistyötä äidinkielen eri oppimäärien sekä muiden aineiden opetuksen kanssa. Vantaalla järjestetään oman äidinkielen opetusta tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Oppilaan oman äidinkielen opetussuunnitelma on liitteenä. Oppilaan omalla äidinkielellä annettavaa tukiopetusta pyritään myös järjestämään mahdollisuuksien ja oppilaiden tarpeiden mukaan. <br /> <br /> Romanikielen ja saamen kielen opetus ovat perusopetusta täydentävää opetusta. Saamen kielen opetuksen järjestämisessä voidaan hyödyntää etäopetusmahdollisuuksia. Romanikielen opetuksella pyritään tukemaan oppilaiden koulunkäyntiä ja monikielisyyttä. Romanikielen opetussuunnitelma on liitteenä. Viittomakielen opetusta järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan Vantaalla omana ryhmänä tai yhteistyössä Helsingin kanssa. Kuulovammaisten lasten opetusjärjestelyt suunnitellaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien, perusopetuksen aluekoordinaattorin ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Opetus järjestetään oppilaan lähikoulussa hyödyntäen tarvittaessa viittomakielen tulkkia tai viittomakielentaitoista avustajaa. Mahdollisuuksien mukaan ja oppilaan tarpeen näin vaatiessa voidaan opetus järjestää kuulovammaisille oppilaille järjestettävässä opetuksessa Pitäjänmäen peruskoulussa Helsingissä. <br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisten opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> <br /> *Miten kielitietoista toimintakulttuuria edistetään koulussanne ja miten sen kehittymistä seurataan? <br /> *Kuinka oppilaiden äidinkielet näkyvät kouluympäristössä, opettamisessa ja oppimisessa?<br /> *Kuinka valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyvien oppilaiden järjestelyt on suunniteltu?</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku7&diff=3213 2022-09-01T06:04:32Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>==7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki==<br /> <br /> Vantaalla oppilaat saavat tarvitsemansa oppimisen ja koulunkäynnin tuen ensisijaisesti osoitteen mukaisessa lähikoulussaan. Kaupunkitasoisia erityisen tuen ryhmiä ovat vammaisopetuksen ryhmät sekä etappi-, paja- ja poliopetuksen ryhmät. Näitä ryhmiä kuvataan tämän luvun lopussa. Joustavaa perusopetusta kuvataan luvussa 5.4. Opetuksen järjestämistapoja. <br /> <br /> Tuen järjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan oppilaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja oikea-aikaisesti aloitetut tukitoimet ovat ratkaisevia oppilaan oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamisessa. <br /> <br /> <br /> ===7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet===<br /> <br /> Oppilaalla on oikeus saada laadukasta perusopetusta sekä tarvitsemaansa ohjausta ja tukea oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä kaikkina työpäivinä omassa lähikoulussaan. Laadukkaalla perusopetuksella ehkäistään oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia ja niiden kasautumista. Oppimista, koulunkäyntiä ja yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri on lähikoulujen opetuksen järjestämisen perusta. Monipuolisten pedagogisten menetelmien ja oppimisympäristöjen hyödyntäminen ovat osa ennaltaehkäisevää toimintaa, samoin kuin sosiaalisia- ja<br /> tunnetaitoja tukevien menetelmien käyttäminen sekä joustavat opetusjärjestelyt.<br /> <br /> Opetuksen ja tuen järjestämisessä ollaan aina yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan selkeää ja avointa tietoa tarvittavista perusopetuksen tukimuodoista. Oppilas osallistuu itseään koskevien asioiden käsittelyyn ikätasonsa ja edellytystensä mukaisesti siten, että oppilaan osuus kasvaa siirryttäessä ylemmille vuosiluokille. Tuki järjestetään oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti opettajien ja tarvittaessa moniammatillisena yhteistoimintyönä. Oppilaiden oppimista ja kouluhyvinvointia seurataan ja arvioidaan koulupäivän aikana tapahtuvana arviointina sekä Vantaalla sovittuja seulonta- ja arviointityökaluja määräajoin käyttäen. Saatua arviointitietoa hyödynnetään yksittäisen oppilaan tuen tarpeen havaitsemiseksi ja tuen järjestämiseksi sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseksi. <br /> <br /> Opetushenkilöstö arvioi oppilaan tuen tarvetta, suunnittelee tukea ja tukee oppimista yhteistyössä oppilaan asian edellyttämien oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. (Oppilashuolto on kuvattu tarkemmin luvussa 8.) Oppilaan tuen tarpeen niin edellyttäessä kootaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa monialainen asiantuntijaryhmä tukea tai oppilashuoltoa varten. Oppilaan saaman tuen portaan muuttuessa pedagogiset asiakirjat, pedagoginen arvio ja pedagoginen selvitys käsitellään tarvittavien oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Oppilaan oppimissuunnitelman tai HOJKS:n laadintaan ja päivittämiseen oppilashuollon ammattihenkilöt voivat osallistua tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan ja huoltajan kanssa sovitulla tavalla. <br /> <br /> Siirtymävaiheiden yhteiset käytänteet; esiopetuksesta kouluun, koulusta kouluun ja perusopetuksesta toiselle asteelle, on kuvattu erillisissä suunnitelmissa ja kaupunkitasoisissa ohjeissa. Siirtymävaiheissa tehdään tiivistä yhteistyötä lähettävän ja vastaanottavan tahon kesken. Kaikista oppilaista järjestetään prosessikaavioiden mukainen tiedonsiirto nivelvaiheissa. Lähettävä koulu huolehtii erityisen tuen oppilaiden pedagogisen selvityksen teosta ja vastaanottava koulu kuulee oppilasta ja huoltajaa Vantaan sisällä koulusta kouluun siirryttäessä.<br /> <br /> Perusopetuksessa järjestettävän tuen taso määrittyy oppilaan kokonaistilanteen mukaan ja se voi oppilaan tarpeen mukaan olla yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus. Tällöin keskiössä ovat eri oppilaille ominaiset oppimistavat, työskentelyn rytmi, erilaiset valmiudet ja kiinnostuksen kohteet. Lisäksi huomioidaan itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyvät tarpeet. Opetusta voidaan eriyttää opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihtelulla. <br /> <br /> Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muotoja ovat muun muassa tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, erilaiset joustavat opetusjärjestelyt, koulunkäyntiavustajapalvelut ja erilaiset oppilashuollon palvelut. Tuki järjestetään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Koulut kuvaavat tuen järjestelyt lukuvuosisuunnitelmissaan ja koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa.<br /> <br /> ===7.2 Yleinen tuki===<br /> <br /> Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Yleinen tuki järjestetään suunnitelmallisesti oppilaan edistymistä seuraten hänen omassa opetusryhmässään työjärjestykseen kuuluvien oppituntien aikana tai oppituntien ulkopuolella. Tuki suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja tarvittaessa muun henkilöstön kanssa. <br /> <br /> Opetuksessa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä, -materiaaleja ja oppimisympäristöjä, ja opetusta eriytetään. Oppilas saa tarvittaessa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai oppilashuollon tukea. Osana yleistä tukea oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma tulee kuitenkin laatia, mikäli oppilaan tarvitsema tuki on hyvin säännöllistä ja kohdennettua. Yleisen tuen oppimissuunnitelmaa hyödynnetään arvioitaessa tehostetun tuen tarvetta ja laadittaessa pedagogista arviota. <br /> <br /> <br /> ===7.3 Tehostettu tuki===<br /> <br /> Mikäli oppilas tarvitsee yleistä tukea laajempaa, pitkäaikaisempaa ja suunnitelmallisempaa tukea, hänen tukitoimiaan tehostetaan. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu oppilaan opettajan tai opettajien laatimaan pedagogiseen arvioon, jossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajien näkökulmista. Tehostettuun tukeen siirtyminen käsitellään pedagogisen arvioin perusteella moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Samoin menetellään palattaessa tehostetusta tuesta takaisin yleiseen tukeen. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. <br /> <br /> Tehostetun tuen toteuttamiseksi laaditaan oppimissuunnitelma, jossa kuvataan oppilaan tarvitsema pedagoginen tuki ja sen järjestäminen. Suunnitelmaa arvioidaan ja tarkistetaan oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa aina tuen tarpeen muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Oppimissuunnitelma kuvataan tarkemmin opetussuunnitelman perusteissa luvussa 7.3.2. Tehostetun tuen aikana osa-aikainen erityisopetus, opintojen yksilöllinen ohjaus ja kodin kanssa tehtävä yhteistyö korostuvat. <br /> <br /> Elleivät tavanomaiset perusopetuksen tukimuodot riitä, voidaan oppilaan oppimissuunnitelmassa määritellä opiskelun erityiset painoalueet yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta saavuttamaan opinnoissa etenemisen kannalta oppiaineen keskeiset sisällöt ja samalla vahvistaa oppimaan oppimisen taitoja. Erityiset painoalueet muodostetaan oppilaan oman vuosiluokan kaikkein keskeisimmistä sisällöistä. <br /> <br /> Tehostettua tukea tulee toteuttaa riittävän pitkään, jotta oppilaalle annettujen tukitoimien vaikuttavuutta ja vahvuutta voidaan arvioida. Arvioinnissa otetaan kantaa tukimuotojen sopivuuteen ja oppilaan tarvitseman tuen tasoon jatkossa. Oppilas voi siirtyä takaisin yleiseen tukeen, jatkaa tehostetussa tuessa samoilla tai muunnelluilla tukitoimilla tai siirtyä erityiseen tukeen. Tehostetun tuen oppimissuunnitelmaa hyödynnetään arvioitaessa erityisen tuen tarvetta ja laadittaessa pedagogista selvitystä. <br /> <br /> <br /> ===7.4 Erityinen tuki===<br /> <br /> Oppilas voi saada erityistä tukea, mikäli hän tarvitsee tehostettua tukea intensiivisempää ja pitkäkestoisempaa sekä useita tukimuotoja sisältävää tukea. Erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa erilaisin joustavin järjestelyin tai erityisryhmässä. Tämän luvun lopussa kerrotaan Vantaan alue- ja kaupunkitasoisista erityisen tuen ryhmistä. Näitä järjestelyjä voivat olla samanaikaisopetus, integraatioryhmät ja osittainen tai kokoaikainen pienryhmäopetus. Yläkoulussa voidaan hyödyntää myös työharjoittelujaksoja ja työelämäpainotteista opiskelua erityisen tuen oppilaiden opetuksen järjestämisessä. <br /> <br /> Erityisen tuen päätös edellyttää pedagogista selvitystä, josta selviää oppilaalle annettu tehostettu tuki ja suunnitelma siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Pedagogisen selvityksen laatii oppilaan opettaja(t) yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Selvitys käsitellään moniammatillisesti tarvittavien oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Pedagogista selvitystä täydennetään tarvittaessa psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Erityisen tuen päätöksen tekee perusopetuksen aluepäällikkö. <br /> <br /> Ennen oppivelvollisuuden alkamista tehtävä erityisen tuen päätös ei edellytä pedagogista selvitystä eikä aiempaa tehostetun tuen antamista, vaan voi perustua psykologiseen tai lääketieteelliseen arvioon. Erityisen tuen valmistelusta ja siihen liittyvästä oppilaan ja huoltajan kuulemisesta vastaa rehtori. Päätöksen tekee perusopetuksen johtosäännön määrittelemä viranhaltija. Erityisen tuen oppilaiden osalta Pol18§:n mukaiset erityiset opetusjärjestelyt päätetään erityisen tuen päätöksessä. <br /> <br /> Erityisen tuen päätös tarkistetaan 2. ja 6. vuosiluokan aikana sekä aina tuen tarpeen tai muun olennaisen muutoksen vuoksi. Vammaisopetuksen ryhmien oppilaiden erityisen tuen tarkistamisajankohdista kerrotaan luvussa 7.4.2. Mikäli todetaan, että erityinen tuki ei ole enää tarpeen, tehdään tuen lopettamisesta viranhaltijapäätös, joka perustuu moniammatillisesti käsiteltyyn pedagogiseen selvitykseen ja oppilaan ja huoltajan kuulemiseen. Oppilas siirtyy tällöin tehostettuun tukeen. <br /> <br /> Oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) laaditaan kahden kuukauden kuluessa siitä, kun erityisen tuen päätös on tehty. Jatkossa oppilaan HOJKS laaditaan aina lukuvuoden alussa ja tarkistetaan vähintään kerran lukuvuoden aikana. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmassa hyödynnetään pedagogista selvitystä sekä erityisen tuen päätöksen sisältöä. Asiantuntijalausuntojen sisältöjä hyödynnetään siten, kuin se oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kannalta on pedagogisesti tarkoituksenmukaista.<br /> <br /> ====7.4.1 Oppiaineen yksilöllistäminen====<br /> <br /> Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan siten, että hänen on mahdollista suorittaa yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet kaikissa oppiaineissa. Mikäli annettu tuki ei riitä, sovitaan opiskelun erityisten painoalueiden mukaisesta opiskelusta yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta ottamaan haltuun oppimisen kannalta välttämättömät sisällöt. Keskittymällä olennaiseen oppilaalle jää voimavaroja vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan. Opiskelun erityisiä painoalueita voidaan hyödyntää tehostetun ja erityisen tuen vaiheissa ja ne tulee kirjata oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:an yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Erityisten painoalueiden mukaisesta arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. <br /> <br /> Mikäli oppilas ei tuesta huolimatta suoriudu ydinsisältöihin liittyvistä tavoitteista hyväksytysti, voidaan oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Erityisten painoalueiden käyttöä edellytetään kuitenkin ennen oppiaineen yksilöllistämistä. Kunkin oppiaineen yksilöllistämisen tarve perustellaan pedagogisessa selvityksessä erikseen ja tehdään uusi erityisen tuen päätös. Tällöin myös jo aiemmin yksilöllistettyjen oppiaineiden jatkuminen yksilöllistettyinä tulee perustella. <br /> Yksilöllistämisestä sovittaessa selvitetään oppilaalle ja huoltajille yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset opetuksen järjestämiseen ja jatko-opintoihin. <br /> <br /> Yksilöllistettäessä oppilaan oppiaineita selvitetään oppilaan taitotaso tarkasti. Apuna käytetään opettajan tai erityisopettajan tekemää monipuolista arviointia, oppilaan koulutehtäviä sekä arjen havaintoja oppimistilanteissa. Lisäksi hyödynnetään mahdollisia <br /> asiantuntijalausuntoja. Oppilaan tavoitetaso määritellään oppimisen mahdollistavaksi ja oppimista eteenpäin vieväksi. Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKS:ssa. Oppilaan arviointi tapahtuu tällöin suhteessa HOJKS:ssa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin.<br /> <br /> ====7.4.2 Vantaan alue- ja kaupunkitasoiset erityisen tuen ryhmät ====<br /> <br /> '''Ryhmämuotoinen tuki'''<br /> <br /> Oppilaan opiskelu järjestetään pienemmässä oppilasryhmässä oppilaan omassa lähikoulussa tai kaupunkitasoisessa erityisryhmässä erityisopettajan johdolla silloin, kun hänen tuen tarpeensa tätä edellyttää. Lähikouluissa ryhmämuotoista tukea tarjotaan osa- tai kokoaikaisen erityisryhmän tai integraatioryhmän muodossa. Koulut kuvaavat järjestelyt omissa lukuvuosisuunnitelmissaan. Kaupunkitasoisia erityisen tuen ryhmiä ovat vammaisopetuksen ryhmät, etappi-, paja- ja poliopetuksen ryhmät.<br /> <br /> '''Etappi'''<br /> <br /> Etappitoiminta tarjoaa vahvaa ja moniammatillista tukea 1.–6. luokan oppilaille, joiden koulunkäyntiä käyttäytymis- ja tunne-elämän vaikeudet estävät tai olennaisesti vaikeuttavat. Etappijakson aikana arvioidaan oppilaan koulunkäynnin kokonaistilannetta sekä suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavia tukitoimia. Tavoitteena on pedagogisten tukitoimien järjestäminen, mahdollisten tutkimusten, hoidon ja sosiaalisen tuen tarpeen arviointi, verkostoyhteistyö sekä oppilaan lähikoulun osaamisen vahvistaminen.<br /> Työmuotoja ovat jalkautuvan etapin tuki oppilaan omassa lähikoulussa ja etappiluokassa tapahtuva ryhmämuotoinen opetus. Tapauskohtaisesti arvioidaan, kumpi työmuodoista valikoituu. Kiinteässä ryhmässä jakso on määräaikainen ja kestää enintään vuoden. Jalkautuvan etapin jakson kesto on 4–6 viikkoa. Toiminnasta vastaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluu opetushenkilöstön lisäksi sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä. Etappiluokassa työskentelevät erityisluokanopettaja ja koulunkäyntiavustaja / oppilashoitaja. Toinen erityisopettaja on jalkautuvassa työssä oppilaan lähikoululla. Sosiaali- ja terveystoimen työntekijät toimivat opettajien työpareina joko etappiluokassa tai jalkautuvassa työssä. Oppilaan etappihakemuksen tekee oppilaan monialainen asiantuntijaryhmä yhteistyössä huoltajien ja aluekoordinaattorin kanssa. Perusopetuksen aluepäällikkö ottaa oppilaat etappitoimintaan. Oppilaalla tulee olla erityisen tuen antamista koskeva päätös ennen etappijakson aloittamista.<br /> <br /> Oppilaan HOJKS laaditaan ja päivitetään yhdessä oppilaan, hänen huoltajansa, oppilashuollon ja tarvittavien tukiverkostojen asiantuntijoiden kanssa. Etappiluokassa opiskeleva oppilas voi jakson aikana osallistua lähikoulunsa opiskeluun HOJKS:an kirjatulla tavalla. Oppiaineiden opettamisen ohella etappijaksolla opetetaan ja vahvistetaan oppilaan sosio-emotionaalisia taitoja. Etappijakson tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti jakson kuluessa. Lähikoulun kanssa tehtävä yhteistyö on toiminnan edellytys.<br /> Etappijakson aikana tehdään tiivistä yhteistyötä perheen, lähettävän koulun ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on sekä lapsen että perheen omien voimavarojen vahvistaminen ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä sopiminen yhteistyössä huoltajien ja muun verkoston kanssa. Jokaisella oppilaalla on monialainen asiantuntijaryhmä, minkä lisäksi oppilaalla on oikeus myös koulun muihin oppilashuollollisiin palveluihin jakson aikana.<br /> <br /> '''Paja'''<br /> <br /> Pajatoiminnan tavoitteena on auttaa oppilasta kiinnittymään koulunkäyntiin, vahvistaa nuoren opiskeluvalmiuksia sekä tukea häntä elämänhallintataitojen kehittämisessä, päättötodistuksen saavuttamisessa ja toisen asteen opintoihin sijoittumisessa. Lisäksi tavoitteena on verkostoyhteistyön ylläpitäminen ja sen vahvistaminen. Pajatoimintaa toteutetaan ryhmämuotoisena ja jalkautuvana työmuotona alueilla. Jalkautuva paja pyrkii tavoittamaan kotiin jääneitä oppilaita ja ohjaamaan heitä takaisin koulunkäynnin pariin omiin lähikouluihinsa. <br /> Jalkautuvan pajan oppilaat voivat olla 5.–9.-luokilta. Kiinteässä ryhmässä oppilaat käyvät koulua pajaluokassa. Luokka on tarkoitettu perusopetuksen päättövaiheessa [(7.) 8.–9.lk] olevalle nuorelle, joka tarvitsee vahvaa erityistä tukea ja jonka koulunkäyntiin liittyvät ongelmat ovat kasautuneet ja suurena riskinä on koulupudokkuus. Pajatoiminnasta vastaa moniammatillinen tiimi, jossa toimii erityisluokanopettaja(t), erityisopettaja, koulunkäyntiavustaja / oppilashoitaja. sekä sosiaali- ja terveystoimen työntekijä. Pajan toiminta perustuu moniammatilliseen tavoitteelliseen yhteistyöhön.<br /> <br /> Hakemuksen pajalle tekee oppilaan monialainen asiantuntijaryhmä yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja aluekoordinaattorin kanssa. Oppilaalla tulee olla erityisen tuen antamista koskeva päätös ennen pajalla aloittamista. Perusopetuksen aluepäällikkö ottaa oppilaan pajaopetukseen. <br /> Pajalla oppilas etenee opinnoissaan vuosiluokkiin sitomattoman opetussuunnitelman (VSOP) ja hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. Suunnitelma tehdään yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja oppilaan yhteistyöverkostojen kanssa. Siinä painotetaan oppilaan edistymistä oppimisen, koulunkäynnin ja elämänhallinnan osa-alueilla. Vuorovaikutustaidot, arjen hallinta ja kyky ottaa vastuuta opiskelusta ovat keskiössä. Huoltajien ja moniammatillisen verkoston tuki on välttämätön oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun ja elämänhallinnan edistämisessä. Jokaisella pajan oppilaalla on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat pajatiimi ja aluekoordinaattori. Ryhmää täydennetään muilla tarvittavilla asiantuntijoilla. Oppilaat ovat oikeutettuja myös koulun muihin oppilashuollollisiin palveluihin.<br /> <br /> <br /> '''Poliopetus'''<br /> <br /> Poliopetus on tarkoitettu vantaalaisille lasten- tai nuorisopsykiatrista tukea tarvitseville perusopetusikäisille oppilaille, joiden koulunkäynti ei tukitoimista huolimatta onnistu oppilaan omassa koulussa. Työ perustuu tiiviiseen yhteistyöhön oppilaan, huoltajien, koulun ja hoitotahon välillä. Tavoitteena on turvata oppilaan koulunkäynti sekä tukea hänen kuntoutumistaan, kasvuaan ja kehitystään. Opetus järjestetään kaupunkitasoisena palveluna, jonka toimintaa suunnittelee, arvioi ja kehittää kaupunkitasoinen ohjausryhmä yhteistyössä poliopetuksen tiimin kanssa. Vantaan polikliinisen opetuksen yksikkö toimii Viertolan koulun yhteydessä. Poliopetuksen oppilaaksiottoprosessissa oppilaat otetaan hallinnollisesti Viertolan koulun oppilaiksi. Oppilailla on erityisen tuen päätös ja aktiivinen hoitosuhde lasten- tai nuortenpsykiatrisen hoitotahoon. Oppilaaksi haetaan hoitavan tahon lähetteellä. Moniammatillinen oppilaaksiottokokous järjestetään vuosittain keväällä, ja täydentävä haku mahdollisille vapaille oppilaspaikoille joulukuussa. Oppilaaksiottokokouksissa arvioidaan aiemmin oppilaaksi otettujen oppilaiden tarve jatkaa poliopetuksessa. Arvio perustuu hoitavan tahon ja huoltajien kanssa käytyihin keskusteluihin. Päätöksen oppilaaksiotosta tekee perusopetuksen aluepäällikkö. Oppilaaksioton yhteydessä tehdään oppilaan, huoltajien ja koulun kesken koulusopimus, jossa määritellään yhteistyön periaatteet. <br /> <br /> Polikliinisella luokalla oppilas opiskelee omien kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti yleisen opetussuunnitelman tai yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Tarvittaessa hyödynnetään vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua ja opiskelun erityisiä painoalueita oppilaan etenemisen turvaamisessa. Suunnitelmia tehdään ja tarkistetaan yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa ja hoidon kanssa. Opetus järjestetään mahdollisimman suurelta osin erityisluokkaopetuksena yhdysluokissa. Lisäksi oppilaiden opetuksessa ja ryhmittelyssä voidaan käyttää joustavia opetusjärjestelyitä ja tilapäisesti yksilöopetusta.<br /> <br /> Oppilaat huomioidaan erilaisina yksilöinä ja oppijoina, samalla painottaen yhteisöllistä toimintaa ja muiden huomioon ottamista. Oppilaiden oppimista ja käyttäytymistä ohjataan yhteisöllisesti turvallisessa oppimisympäristössä pienistä asioista alkaen. Tavoitteena on, että oppilaat löytävät oman optimaalisen suoritustasonsa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan yksilöllinen lukujärjestys ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tavoitteena on noudattaa oppilaan oman luokka-asteen mukaista viikkotuntimäärää, kuitenkin oppilaan voimavarat, yksilölliset tarpeet ja haasteet huomioiden. Mikäli oppilas opiskelee vuosiluokkansa tuntimäärästä poikkeavaa tuntimäärää, sovitaan erityisistä opetusjärjestelyistä yhteistyössä huoltajien ja hoidon kanssa (PoL §18). Polikliinisen opetuksen opetushenkilöstö on tiiviissä yhteydessä hoitavaan tahoon. Tarvittaessa hoitava taho jalkautuu luokkiin oppilaan koulunkäynnin edistämiseksi. <br /> <br /> Koulupäivän runko poliopetuksessa rakentuu opetussuunnitelmassa määritellyistä oppiaineista ja monialaisista oppimiskokonaisuuksista. Opetustoiminta perustuu hyvään oppilaan tuntemukseen sekä turvalliseen ja kunnioittavaan pedagogiseen ohjaamiseen. Oppiaineiden opiskelun ohella painotetaan onnistumisen elämyksiä, pettymysten sietokyvyn kasvattamista, oman vastuun ottamista, itsetunnon vahvistumista sekä koululaisen identiteetin ja motivaation kasvamista. Opetuksessa kiinnitetään huomiota oppilaan käyttäytymis- ja vuorovaikutustaitoihin, ja tunne-elämän taitoja sekä ongelmanratkaisukykyä vahvistetaan. Oppilaita ohjataan tarkkailemaan ja ymmärtämään omaa käyttäytymistään sekä oman käyttäytymisen vaikutusta muihin oppilaisiin, ja heitä tuetaan löytämään myönteisiä ratkaisumalleja eri tilanteisiin.<br /> <br /> Koulun aikuiset pyrkivät toiminnassaan positiivisen vuorovaikutuksen synnyttämiseen lapsen ja aikuisen sekä lapsen ja toisen lapsen välille. Tällä rakennetaan oppilaan kokemusta siitä, miten toimitaan yhdessä. Oppilaan siirtymistä pois polikliinisestä opetuksesta tuetaan tutustumisjaksolla, jonka aikana polikliinisen tiimin jäsen on tarpeen mukaan seuraamassa ja ohjaamassa lähikouluun paluuta. Oppilaan siirtyminen omaan kouluun tapahtuu siten asteittain, yksilöllisen nivelvaihesuunnitelman mukaisesti, perustuen moniammatilliseen arviointiin yhteistyössä oppilaan, huoltajien, hoidon, perusopetuksen aluekoordinaattorin ja koulujen kanssa. <br /> <br /> '''Vammaisopetus'''<br /> <br /> Vantaalla kehitysvammaisten ja autististen oppilaiden opetus järjestetään pääsääntöisesti alueellisissa erityisryhmissä. Nämä alueelliset ryhmät toimivat yleisopetuksen koulujen yhteydessä, jolloin oppilaan on mahdollista integroitua monipuolisesti omien taitojensa sekä ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti muihin ryhmiin. Oppilaan opetus voidaan järjestää erityisin perustein myös oman asuinalueen lähikoulussa, mikäli oppilaan tarvitsema tuki voidaan siellä toteuttaa.<br /> <br /> Kaikilla vammaisopetuksen piiriin kuuluvilla oppilailla on erityisen tuen päätös, joka tarkistetaan 3.luokan syksyllä ja 6. vuosiluokan aikana sekä aina tuen tarpeen muuttuessa tai muun olennaisen muutoksen vuoksi. Näissä ryhmissä opetus järjestetään oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla oppiaineittain perustuen erilaajuisiin oppimääriin, kokonaan toiminta-alueittain tai näiden yhdistelmänä. Oppilas voi mahdollisuuksien mukaan osallistua oman äidinkielen opetukseen. Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen opetussuunnitelman mukaan opiskeleva oppilas voi suorittaa kykyjensä mukaan jostakin oppiaineesta erilaajuisia oppimääriä. Hänet luetaan tällöin edelleen toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen oppilaaksi. <br /> <br /> Oppilaalle asetetut tavoitteet kirjataan hänelle laadittavaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Suunnitelmassa määritellään oppiaineittain opiskeleville oppilaille kuhunkin oppiaineeseen oppilaan tavoitteet ja toiminta-alueittain opiskeleville oppilaille toiminta-alueisiin liittyvät tavoitteet. Mikäli oppilas opiskelee edellisten yhdistelmänä, kirjataan molempien osa-alueiden tavoitteet HOJKS:an. Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden arvioinnista kerrotaan luvussa 7.6.4, oppiaineittain opiskelevien oppilaiden arvioinnista luvussa 6. Vammaisopetuksessa tavoitteena on oppilaan tasapainoisen kokonaiskehityksen turvaaminen yhteistyössä opettajien, opetusta avustavan henkilökunnan, huoltajien, eri asiantuntijoiden ja erityistyöntekijöiden kanssa. Opetusta avustava henkilökunta tukee oppilaiden kokonaiskehitystä koko koulupäivän ajan, mukaan lukien aamu- ja päivätoiminnan. <br /> <br /> Vammaisopetuksessa opetus on konkreettista, eri aistikanavia hyödyntävää, asioita kertaavaa ja strukturoitua. Opetus jäsennetään ajan, paikan, tilan ja henkilöiden suhteen. Opetuksessa sanallisten ohjeiden lisäksi käytetään vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä; kuten kuvat, viittomat, fyysinen ohjaus, eleet, osoittaminen sekä kirjoitetut ohjeet ja tekniset apuvälineet. Oppilaat opiskelevat henkilökohtaisten päivä- ja viikko-ohjelmien mukaisesti. Opetuksen tavoitteena on oppilaiden osallisuuden vahvistaminen. <br /> <br /> '''Menolippu'''<br /> <br /> Menolippu –toimintamalli tarjoaa peruskoulun loppuun suorittamisen mahdollisuuden niille oppivelvollisuusiän ylittäneille vantaalaisille nuorille, joiden peruskoulu on jäänyt kesken. Menolippu –toimintaa toteutetaan Vantaan nuorten työpajalla. Opiskelijoita otetaan aloittamaan opintoja ympäri vuoden. Menolipussa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen etenemissuunnitelma ja tarjotaan tukea omaan elämäntilanteeseen. Nuorelta saattaa puuttua vain muutama suoritus tai muutaman vuoden suoritukset peruskoulun päättötodistuksen saamiseksi. Opiskeluaika määräytyy yksilöllisesti ja siihen vaikuttavat myös opiskelijan terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne. Menolipussa nuorten kanssa työskentelee erityisopettaja ja kaksi ohjaajaa. Lisäksi nuorille tarjotaan psykososiaalista ja terveydenhoidollista tukea yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opiskelijat ohjautuvat Menolippuun usein TE-toimiston tai etsivän nuorisotyön kautta taikka omatoimisesti. <br /> <br /> Menolipussa noudatetaan Vantaan nuorten tai aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelmaa opiskelijan yksilöllinen tarve ja ikä huomioiden. <br /> <br /> Menolipun toiminnan ja opetuksen järjestämisestä on laadittu erillinen kuvaus, joka löytyy Vantaan ammattiopisto Varian internet –sivuilta.<br /> <br /> ==== 7.4.3 Pidennetty oppivelvollisuus ====<br /> <br /> Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aiemmin. Oppivelvollisuus ei pidenny perusopetuksen keskeltä tai lopusta. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen esiopetuksen alkamista. Lisäksi oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen tekeminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. <br /> <br /> Pidennettyä oppivelvollisuutta harkittaessa toimitetaan asiantuntijalausunto perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen vastuuhenkilöille arvioitavaksi. Arvion jälkeen päiväkotien esimiehet kuulevat lasta ja huoltajaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen ja erityiseen tukeen liittyen. Asiasta tekee päätöksen varhaiskasvatuspäällikkö. Esiopetuksen järjestämisestä vastaa varhaiskasvatus. <br /> <br /> Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille tehdään varhaiskasvatuksessa ennen koulunaloitusta pedagoginen selvitys, jonka laatii esiopetuksen opettaja. Pedagoginen selvitys tarvitaan perusopetuksessa oppilaan erityisen tuen päätöstä varten. Opetus järjestetään oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain (luku 7.4.4). Oppilasta ja huoltajaa kuullaan opetusjärjestelyistä. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden tuen tarve tulee tarkistaa säädetyissä kohdissa ja aina kun tapahtuu jokin olennainen muutos tuen tarpeessa tai opetuksen järjestämisessä. Tällöin arvioidaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden jatkotarve.<br /> <br /> ==== 7.4.4 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus====<br /> <br /> Opetus järjestetään toiminta-alueittain, kun se on oppilaan kannalta tarkoituksenmukaista. Toiminta-alueittain tapahtuvasta opetuksesta tehdään pedagogiseen selvitykseen ja asiantuntijalausuntoon pohjautuva hallintopäätös. Toiminta-alueittain annettavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle jatko-opinnoissa ja itsenäisessä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaan vahvuudet huomioidaan tavoitteita ja sisältöjä suunniteltaessa. Tärkeää on luoda oppilaille turvallinen ja oppilaskohtaisesti optimaalinen oppimisympäristö. Toiminta-alueet ovat oppilaan elämässä tiiviisti limittäisiä osa-alueita. Yhden osa-alueen harjoittamisella on siirtovaikutusta aina useampaan muuhun osa-alueeseen.<br /> <br /> ===7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot===<br /> <br /> ====7.5.1 Tukiopetus====<br /> <br /> Tukiopetusta voidaan antaa oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin edistämiseen tuen kaikilla tasoilla. Tehostetun tuen oppilaiden osalta tukiopetus kirjataan oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen oppilaiden osalta HOJKS:aan. Tukiopetus tulee aloittaa mahdollisimman pian tarpeen havaitsemisen jälkeen tai jo tuen tarvetta ennakoiden vaikeuksien ehkäisemiseksi. Oppilasta opettavat opettajat arvioivat tukiopetuksen tarpeen, mutta myös oppilas ja hänen huoltajansa voivat tehdä aloitteen tukiopetuksesta. Oppilas voi tarvita tukiopetusta esimerkiksi oppiainesisältöjen omaksumiseen, oppimaan oppimisen ja työskentelytaitojen edistämiseen tai sosio-emotionaalisten taitojen hallintaan. Tukiopetusta voidaan tarvittaessa antaa myös oppilaan omalla äidinkielellä. <br /> <br /> Tukiopetusta annetaan joko oppilaan koulupäivän aikana tai oppituntien ulkopuolella samanaikaisopetuksena oppilaan omassa opetusryhmässä, pienryhmässä, täysin yksilöllisesti tai erilaisia joustavia ryhmittelyjä käyttäen. Tukiopetuksen järjestämisessä käytetään monipuolisia ja oppilasta motivoivia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Huoltajille tiedotetaan tukiopetuksen järjestämisestä koulun lukuvuosisuunnitelmassa, vanhempainilloissa sekä koulun tiedotteissa ja viesteissä.<br /> <br /> ====7.5.2 Osa-aikainen erityisopetus====<br /> <br /> Osa-aikainen erityisopetus on oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaa työtä, johon jokaisella oppilaalla on tuen tasosta riippumatta oikeus sitä tarvitessaan. Pyrkimyksenä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan opiskelutottumuksiin, työskentelytapoihin ja koulumotivaatioon. Suunnittelun ja järjestelyjen lähtökohtana ovat oppilaiden yksilölliset tarpeet. Osa-aikainen erityisopetus on joko ennaltaehkäisevää tai jo ilmenneitä vaikeuksia kuntouttavaa. Opetus voi kohdentua kielellisten ja matemaattisten taitojen tukemiseen, sosioemotionaalisten taitojen tai toiminnanohjaus- ja opiskelutaitojen kehittämiseen. Erityisopettaja kartoittaa yhdessä luokanopettajien tai aineenopettajien kanssa, ketkä tarvitsevat osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Opetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa. <br /> <br /> Osa-aikaista erityisopetusta järjestetään muun opetuksen yhteydessä samanaikaisopetuksena, palkeissa pienryhmässä tai erityisestä syystä yksilöopetuksena. Lisäksi erityisopettaja konsultoi muita koulun opettajia tuen järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä. Osa-aikaisen erityisopetuksen käyttäminen tukimuotona kirjataan tehostetun tuen oppilaiden osalta oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen oppilaiden osalta HOJKS:an. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilasta ja huoltajia. Resurssin kohdentumista tarkoituksenmukaisesti tarkastellaan koulun sisällä säännöllisesti ja muutoksia tehdään tarpeen mukaan joustavasti.<br /> <br /> ====7.5.3 Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet====<br /> <br /> '''Avustaja- ja tulkitsemispalvelut'''<br /> <br /> Koulut saavat resurssin avustajapalveluiden järjestämiseen. Rehtori päättää avustajapalveluiden kohdentumisesta koulun sisällä konsultoituaan opetus- ja oppilashuollon henkilöstöä. Palvelun kohdentumista tarkoituksenmukaisesti tarkastellaan koulussa säännöllisesti ja oppilaiden tuen tarpeen muuttuessa tarvittavia muutoksia tehdään lukuvuoden mittaan joustavasti. Avustajapalveluiden tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon oppilaan oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tukitoimien kokonaisuus. <br /> Oppilaalle turvataan hänen tarvitsemansa tulkitsemispalvelut koulupäivän aikana. Tulkitsemispalvelut on mahdollista järjestää avustajapalvelun yhteydessä. <br /> <br /> Erityisen tuen oppilaan saamista avustaja- ja tulkitsemispalveluista päätetään oppilaan erityisen tuen päätöksessä, ja palvelun kohdentuminen kirjataan oppilaan HOJKS:an. <br /> Oppilaita ja huoltajia informoidaan avustajapalveluista koulun lukuvuosisuunnitelmassa ja oppilaan pedagogisia asiakirjoja yhteistyössä kodin kanssa laadittaessa. <br /> <br /> '''Apuvälineet'''<br /> <br /> Oppilas on oikeutettu saamaan opetukseen osallistumisen kannalta välttämättömät apuvälineet. Apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai oppimisen erityistarpeisiin. Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti ja niiden käyttö ja hyödyllisyys arvioidaan oppilaan pedagogisissa asiakirjoissa. Tarvittavat apuvälineet hankitaan joko koulun toimesta tai erillisellä hakemuksella keskitetysti sivistysvirastosta. <br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisen opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> <br /> *Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset<br /> *Miten koulun tasolla näkyy ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit sekä toiminta kaikissa nivelvaiheissa?<br /> *Miten koulun tasolla näkyy kotien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet oppimisen ja koulunkäynnin tuen kysymyksissä?<br /> <br /> '''Yleinen tuki'''<br /> <br /> Koulun tehtävänä on kuvata:<br /> *Yleisen tuen käytännön järjestäminen<br /> *Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken<br /> *Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa<br /> <br /> '''Tehostettu tuki'''<br /> <br /> Koulun tehtävänä on kuvata:<br /> *Tehostetun tuen käytännön järjestäminen<br /> *Toimintatavat oppilaan tehostetun tuen aloittamisessa, toteuttamisessa ja päättämisessä<br /> *Oppimisssuunnitelman laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet<br /> *Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa<br /> *Menettelytavat ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa<br /> <br /> '''Erityinen tuki'''<br /> <br /> Koulun tehtävänä on kuvata:<br /> *Erityisen tuen käytännön järjestäminen <br /> *Toimintatavat, kun erityinen tuki päätetään lopettaa ja tuki jatkuu tehostettuna tukena<br /> *HOJKSin laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet<br /> *Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa<br /> *Menettelytavat mahdollisten asiantuntijalausuntojen käytössä<br /> *Menettelytavat ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa<br /> *Oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat osana pedagogisen selvityksen laadintaa, erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista.<br /> *Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot<br /> <br /> Koulun tehtävänä on kuvata:<br /> *Käytännön järjestäminen<br /> *Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken<br /> *Oppilaalle ja huoltajille tiedottamiseen ja oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku6&diff=3212 2022-09-01T06:03:58Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>==6 Oppimisen arviointi==<br /> <br /> ===6.1 Yhteistyö huoltajien kanssa=== <br /> <br /> Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai opintokokonaisuuden osalta aina oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Yhteistyö huoltajien kanssa on kuitenkin tärkeää. On tärkeää, että huoltaja tietää, mistä arvioinnissa on kyse. Koulun arviointikulttuurin tulee siksi olla avointa, johdonmukaista ja yhdenvertaista. <br /> <br /> Yhteistyö huoltajien kanssa oppimisen ja osaamisen arvioinnissa tarkoittaa tiedottamista siitä:<br /> *miten oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan, miten opettaja havainnoi, kerää ja dokumentoi arviointitietoa<br /> *mitä arvioidaan lukuvuoden aikana ja mitä lukuvuoden päätteeksi<br /> *mitkä ovat oppiaineiden tavoitteet ja arviointikriteerit.<br /> <br /> Tärkeää yhteistyötä kodin ja koulun välillä on lukuvuoden aikana pidettävä arviointikeskustelu. Arviointikeskusteluun osallistuvat oppilas, huoltaja ja luokanopettaja/ luokanvalvoja. Arviointikeskustelu on osa monipuolista arviointia, joka ohjaa ja kannustaa opiskelua sekä kuvaa, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet.<br /> <br /> Koulut päättävät arviointikeskustelujen ajankohdat ja kirjaavat ne lukuvuosisuunnitelmaan. <br /> Erityisen tuen oppilaiden osalta arviointikeskustelu voidaan sisällyttää HOJKS:n päivitykseen.<br /> Vantaalla arviointikeskustelu käydään tavoitteiden ja hyvinvoinnin hengessä – pääosassa on lapsi!<br /> <br /> ===6.2 Arvioinnista tiedottamisen muodot===<br /> <br /> Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan lukuvuoden aikana tietoa oppilaiden opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä formatiivisen arvioinnin avulla. <br /> <br /> Oppilaille tulee selvittää oppiaineiden tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet. Oppilaiden tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten suoriutumista arvioidaan.<br /> <br /> Opettajien yhteistyö kouluyhteisössä on välttämätöntä, jotta arviointi on johdonmukaista ja yhdenvertaista. Yhteistyö näyttäytyy oppilaille ja huoltajille tiedottamisen selkeytenä ja arvioinnin läpinäkyvyytenä.<br /> <br /> Kukin koulu päättää, miten tiedottaa oppimisen ja osaamisen arvioinnista ja kirjaa tiedottamisen tavat koulun opetussuunnitelmaan.<br /> <br /> Koulukohtaiset täsmennykset: <br /> *Mitä asioita huoltajille tiedotetaan oppimisen ja osaamisen arvioinnista?<br /> *Miten oppilaille ja huoltajille annetaan lukuvuoden aikana tietoa opintojen etenemisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä?<br /> *Milloin? Tiedottamisen ajankohdat.<br /> <br /> ===6.3 Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet=== <br /> <br /> Käyttäytymisen arvioi oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä.<br /> Vantaalla on laadittu kaupunkitasoiset arviointikriteerit käyttäytymisen arvioinnille, jotka astuvat voimaan 1.8.2021.<br /> <br /> ===6.4 Valinnaisaineiden arviointi=== <br /> <br /> Valinnaisaineet jaotellaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti:<br /> *valinnaisiin aineisiin<br /> *taide- ja taitoaineiden valinnaisiin tunteihin<br /> <br /> Valinnaiset aineet sekä taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat kaksi eri asiaa ja ne arvioidaan eri periaattein.<br /> <br /> Valinnaiset aineet muodostavat omat oppimääränsä, jotka suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan itsenäisinä kokonaisuuksina. Valinnaiset aineet arvioidaan erikseen joko numeroarvosanalla tai sanallisella arviolla riippuen niiden laajuudesta.<br /> <br /> Jokainen taide- ja taitoaineiden valinnainen tunti sisältyy aina taide- ja taitoaineiden yhteiseen oppimäärään. Kunkin taide- ja taitoaineen oppimäärän vähimmäistuntimäärästä ja siihen mahdollisesti taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista osoitetusta opetusajasta on muodostettu jatkumo, joka perustuu ko. oppiaineen yhteisen oppimäärän opetukselle annettuihin tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin. <br /> <br /> Koulu tarkentaa valinnaisaineiden sisällöt lukuvuosisuunnitelmassa. <br /> <br /> Valinnaisaineiden tuntimääristä, tarjonnasta ja jaosta valinnaisiin aineisiin ja taide- ja taitoaineisiin kerrotaan opetussuunnitelman luvussa 12, Valinnaisuus perusopetuksessa.<br /> <br /> ====6.4.1 Valinnaisten aineiden arviointi vuosiluokilla 4-6==== <br /> <br /> Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa on varattu kolme vuosiviikkotuntia valinnaisille aineille vuosiluokille 4-6 (1 vuosiviikkotunti/vuosiluokka). <br /> <br /> Valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti, koska ne ovat oppimäärältään alle 2 vuosiviikkotuntia. Valinnaisista aineista merkitään todistuksiin vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä hyväksytty/hylätty (S/H). Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa ko. oppiaineen arvosanaa. Opettaja tiedottaa oppilaille mitkä valinnaiset aineet vaikuttavat korottavasti arvosanaan. <br /> <br /> Valinnaisaineisiin liittyviä periaatteita kuvataan myös kaupunkitasoisen opetussuunnitelman luvussa 12, Valinnaisuus perusopetuksessa.<br /> <br /> ====6.4.2 Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien arviointi vuosiluokilla 4-6====<br /> <br /> Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa on varattu kuusi vuosiviikkotuntia taide- ja taitoaineiden valinnaisiin tunteihin (2 vuosiviikkotuntia/vuosiluokka) vuosiluokille 4-6. Valinnaisten taide- ja taitoaineiden tuntien tulee olla eri oppiainetta kullakin vuosiluokalla.<br /> <br /> Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä ja ne myös arvioidaan osana tätä opetusta. Oppilas saa yhden arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta kaikilla niillä vuosiluokilla, joilla hän niitä opiskelee, myös kotitaloudesta.<br /> <br /> Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien käyttö edistää näiden oppiaineiden tavoitteellista opiskelua.<br /> <br /> ====6.4.3 Valinnaisten aineiden arviointi vuosiluokilla 7-9====<br /> <br /> Valinnaisena aineena voidaan tarjota syventäviä ja soveltavia oppiaineita tai useasta aineesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Syventävät valinnaiset aineet syventävät ja/tai laajentavat yhteisten oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä. Soveltavat valinnaiset aineet voivat sisältää aineksia useasta eri oppiaineesta tai laaja-alaisesta osaamisesta. Soveltavilla valinnaisilla aineilla voidaan edistää oppiaineiden yhteistyötä.<br /> <br /> Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa on varattu kahdeksan vuosiviikkotuntia valinnaisille aineille vuosiluokille 7-9.<br /> <br /> Vuosiluokilla 7-9 ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin.Kasva urheilijaksi -kurssia tarjotaan joka vuosiluokalla liikunnan syventävänä valinnaisena aineena. Kasva urheilijaksi -kurssi muodostaa oppimäärän, joka arvioidaan numeroin. Jos Kasva urheilijaksi -kurssi jää oppimäärältään alle kahteen vuosiviikkotuntiin, arvioidaan se sanallisesti. 9. vuosiluokalla valinnaisaineiden suorituksia tarkistettaessa koulu sopii, kuka tarkistaa oppilaiden Kasva urheilijaksi -kurssin laajuuden.<br /> <br /> Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet, arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa ko. oppiaineen arvosanaa. Opettaja tiedottaa oppilaille mitkä valinnaiset aineet vaikuttavat korottavasti arvosanaan. <br /> <br /> Valinnaisiin aineisiin osoitettuja vuosiviikkotunteja käytetään painotetun opetuksen järjestämiseen.<br /> Koulun oppilaanohjaaja kertoo yhdessä opettajien kanssa oppilaalle siitä, kuinka valinnaisaineiden arvosanat vaikuttavat opiskelijaksi ottamisen perusteisiin toiselle asteelle.<br /> <br /> Valinnaisaineisiin liittyviä periaatteita kuvataan myös kaupunkitasoisen opetussuunnitelman luvussa 12, Valinnaisuus perusopetuksessa.<br /> <br /> ====6.4.4 Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien arviointi vuosiluokilla 7-9==== <br /> <br /> Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa on varattu viisi vuosiviikkotuntia taide- ja taitoaineiden valinnaisiin tunteihin vuosiluokille 7-9.<br /> <br /> Taide- ja taitoaineiden valinnaisaineiden arviointi on osa kyseisen, kaikille yhteisen oppiaineen arviointia. Todistukseen ei tule erikseen mainintaa taide- ja taitoaineiden valinnaisten aineiden osalta, vaan arvosana kuuluu osaksi kaikille pakollisen taide- ja taitoaineen arviointia.<br /> <br /> Valinnaisaineisiin liittyviä periaatteita kuvataan myös kaupunkitasoisen opetussuunnitelman luvussa 12, Valinnaisuus perusopetuksessa.<br /> <br /> ====6.4.5 Valinnaisaineiden arviointi päättöarvioinnissa====<br /> <br /> Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti hyväksytty- merkinnällä. Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa. <br /> <br /> Numeroin arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistukseen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja arvosana. Sanallisesti arvioitavista valinnaisista aineista merkitään ”hyväksytty”. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen kyseisen oppiaineen alle. Valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen, merkitään todistukseen otsikon ”Soveltavat valinnaiset aineet” alle. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, merkitään päättötodistukseen kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle numeroarvosana tai ”osallistunut”, ja uudesta ”hyväksytty” tai numeroarvosana riippuen vuosiviikkotuntimäärästä.<br /> <br /> Taide- ja taitoaineiden päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun kunkin taide- ja taitoaineen koko oppimäärä, sisältäen myös mahdolliset valinnaiset taide- ja taitoaineiden tunnit, on opiskeltu. Oppilas saa yhden arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta päättötodistukseen. Päättöarvosanaa muodostettaessa käytetään näihin oppiaineisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteereitä. <br /> <br /> Oppilaalle tulee selvittää miten valinnaisaineiden arvosanat vaikuttavat opiskelijaksi ottamisen perusteisiin toiselle asteelle. Vastuu on oppilaanohjaajalla yhdessä opettajien kanssa.<br /> <br /> ===6.5 Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt===<br /> <br /> Oppilaan ja huoltajien tulee saada tietää hyvissä ajoin, mikäli on vaarassa, että oppilas ei saavuta oppimäärän tavoitteita edes välttävästi. Oppilaan oppimisen edistymistä seurataan ja edistymisestä käydään keskustelua oppilaan ja huoltajien sekä oppilaan opettajien kanssa.<br /> <br /> Ennen luokalle jättämistä on tarkasteltava oppilaan kokonaistilannetta; miten oppilasta on tuettu ja miten hän hyötyisi mahdollisesta luokan kertaamisesta. Erityisen tuen oppilaan kohdalla luokan kertaamisen sijaan tulee arvioida vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen järjestämistä. Oppilaalla, jolla on yksilöllistettyjä oppiaineita, ei luokan kertaamisen perusteena voi olla heikko koulumenestys yksilöllistetyissä oppiaineissa.<br /> <br /> Mikäli näyttää siltä, että oppilas ei suorita oppiainetta hyväksytysti, hänelle tulee antaa mahdollisuus erikseen osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot ennen lukuvuoden loppumista tai hänelle tulee järjestää mahdollisuus osoittaa ne lukuvuoden päätyttyä, ennen seuraavan lukuvuoden alkamista. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.<br /> <br /> Oppilas voi edetä opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan vuosiluokkiin sitomattomasti oman opinto-ohjelman mukaisesti. Opintokokonaisuudet kirjataan oppimissuunnitelmaan tai HOJKSn. Opintokokonaisuudet voivat sisältää yhden oppiaineen sisältöjä tai useamman oppiaineen sisältöjä. Sisällöt pohjautuvat aina opetussuunnitelmaan. Opintokokonaisuuksille määritellään tavoitteet, suorittamisjärjestys, aikataulu ja arviointi. Opintokokonaisuuksien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä.<br /> <br /> ===6.6 Sanallisen arvion ja numeroarvosanan antaminen todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa===<br /> <br /> Lukuvuositodistuksessa käytetään sanallista arviointia vuosiluokilla 1-3. Sanallisesta arviosta käy ilmi, onko oppilas suoriutunut hyväksytysti lukuvuoden opinnoista jokaisessa opinto-ohjelmaansa kuuluvassa oppiaineessa.<br /> Lukuvuositodistuksessa käytetään numeroarviointia vuosiluokilla 4-9. Sanallista ja numeroarviointia täydennetään kuvailevalla sanallisella arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä vuosiluokilla 1-6. <br /> Sanallista arviota voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli. <br /> <br /> Väli- ja lukuvuositodistukseen merkitään arvio oppilaan käyttäytymisestä. Vuosiluokilla 1–3 käyttäytymisestä annetaan sanallinen arvio, joka annetaan todistuksen liitteenä.<br /> <br /> Yksilöllistettyjen oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan samaa ohjeistusta kuin muussakin arvioinnissa ts. vuosiluokkien 1-3 oppilaille annetaan sanallista arviota ja vuosiluokkien 4-9 oppilaille annetaan numero. Sanallisen arvion tai numeroarvosanan perään lisätään tähti (*) Numeerisen arvosanan lisäksi voi antaa myös sanallista arviointia todistuksen liitteenä.<br /> <br /> Kaupunkitasoisissa vammaisopetuksen ryhmissä vuosiluokkien 4–9 oppilaille annetaan sanallista arviointia yksilöllistetyissä oppiaineissa. Toiminta-alueittain opiskeleville vuosiluokkien 1–9 oppilaille annetaan sanallista arviota. Vuosiluokilla 1–9 oppiaineittain tai toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden käyttäytymisen arvioinnissa annetaan sanallista arviota kuitenkin siten, että käyttäytyminen arvioidaan kokonaisuutena ilman käyttäytymisen osa-alueita.<br /> <br /> Oman opinto-ohjelman (oppimissuunnitelma, HOJKS) mukaan, vuosiluokkiin sitomattomasti opiskelevan oppilaan välitodistus voidaan jättää antamatta. Lukuvuositodistuksessa oppilas saa suorittamistaan opintokokonaisuuksista arvosanat. Opintokokonaisuudet tarkennetaan oppimissuunnitelmassa tai henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.<br /> <br /> ===6.7 Välitodistus===<br /> <br /> Vantaalla oppilaille annetaan välitodistus lukuvuoden aikana koulun valitsemana ajankohtana. Välitodistuksessa käytetään sanallista arviointia vuosiluokilla 1-3 ja numeroarviointia vuosiluokilla 4-9. Välitodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus.<br /> <br /> Välitodistus on summatiivista arviointia, jossa lukuvuoden puolivälissä kuvataan missä määrin oppilas on saavuttanut kyseiselle vuosiluokalle asetetut tavoitteet, joita siihen mennessä on opiskeltu.<br /> <br /> Välitodistukseen merkitään myös arvio oppilaan käyttäytymisestä. Vuosiluokilla 1–3 käyttäytymisestä annetaan sanallinen arvio, joka annetaan todistuksen liitteenä.<br /> <br /> ===6.8 Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat===<br /> <br /> Kotiopetuksessa oleville oppilaille erityisen tutkinnon suorittamismahdollisuudesta sovitaan erikseen.</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku5&diff=3211 2022-09-01T06:03:26Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>==5 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen==<br /> <br /> ===5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä===<br /> <br /> Hyvä ja turvallinen koulupäivä alkaa kotoa. Koulumatkan turvallisuus on osa hyvää koulupäivää. Koulun tehtävänä on huolehtia oppilaan koulupäivästä siten, että oppilas voi kulkea koulumatkansa kotiin päin turvallisin mielin.<br /> <br /> Koulun turvallista arkea määrittävät koulun toimintakulttuuri, johon koulun säännöt ja ohjeet kuuluvat. Järjestyssäännöt käsitellään yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa, ja niiden noudattamista valvotaan. Kaikkia kouluyhteisön jäseniä kohdellaan arvostavasti ja tasapuolisesti. Arvostava ja tasapuolinen kohtelu ilmenee toisia kunnioittavana ja kohteliaana ilmapiirinä. Koulukiusaamista ennaltaehkäistään ja siihen puututaan aktiivisesti. Hyvä yhteistyö kotien kanssa edistää varhaista puuttumista kiusaamiseen. Yhteisöllisiä toimintatapoja kiusaamisen ehkäisyyn mietitään yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulut tekevät hyvinvointikansion osana suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.<br /> <br /> Yhteinen vastuu koulupäivästä toteutuu koulun aikuisten yhteistyöllä. Kouluyhteisössä tuetaan avointa keskustelua ja uskallusta tuoda esiin omat mielipiteet. Kaikkien kouluyhteisön jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta tuetaan.<br /> <br /> Kaikki yhteisön jäsenet osallistuvat kouluviihtyvyyden parantamiseen. Vastuu on yhteinen. Oppilaat valtuutetaan ikä- ja kehitystason mukaisesti huolehtimaan kouluympäristön siisteydestä ja ympäristöstä. Koulun pihan tulee tarjota turvallinen ja virikkeellinen ympäristö sekä mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen. Koulut toimivat ympäristövastuullisesti. <br /> <br /> Koulun aikuiset valvovat aktiivisesti välitunnin turvallisuutta. Oppilaiden mahdollisuutta liikkua välitunneilla tuetaan. Myös siirtymätilanteet ovat suunnitelmallisia koulupäivän osia. Niissä tulee olla riittävästi aikuisia paikalla, jotta niistä tulee turvallisia ja valvottuja.<br /> <br /> ===5.2 Yhteistyö===<br /> <br /> ====5.2.1 Oppilaiden osallisuus====<br /> <br /> Oppilaan kasvaminen vaikuttamiseen ja osallisuuteen lähtee mahdollisuuksista olla aktiivinen omissa oppimisprosesseissa ja oman koulun jäsenenä. Oppilaskuntatoiminta sekä kunta- ja aluetasoiset vaikuttamisen foorumit tarjoavat tilaisuuden oppia edustuksellisen vaikuttamisen mekanismeja. Aikuisten tehtävänä on luoda mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen sekä tehdä vaikuttamisen tulokset näkyviksi. Oppilaan osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia lisääviä rakenteita suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorisopalveluiden, nuorisovaltuuston ja järjestöjen kanssa.<br /> <br /> ====5.2.2 Kodin ja koulun yhteistyö====<br /> <br /> Koulun ja huoltajien välillä tehdään vuorovaikutuksellista yhteistyötä koko koulupolun ajan. Tärkeä osa yhteistyötä on viestiminen koulun asioista ja vuorovaikutus. Koulu tarjoaa huoltajille mahdollisuuksia osallistua luontevilla tavoilla oman lapsen asioiden käsittelyyn ja koulutyötä koskeviin asioihin sekä yhteiseen suunnitteluun. Koulu kutsuu aktiivisesti huoltajia mukaan yhteistyöhön. Kouluissa edistetään ja tuetaan tavoitteellista yhteistyötä koulun ja huoltajien kesken kunnassa kulloinkin voimassa olevien yhteistyömallien mukaisesti. Tavoitteellisen yhteistyön lisäksi tarvitaan myös matalan kynnyksen keskustelutilanteita. Onnistunut yhteistyö syntyy, kun huoltajat saavat osallistua keskusteluun. Tavoitteena on päästä aitoon koko kouluyhteisön väliseen vuorovaikutukseen ja dialogiin. Ihmisten ja perheiden moninaisuutta kunnioitetaan. <br /> <br /> Koulut järjestävät tarvittaessa tulkkauksen vanhempainiltoihin tai opettajan ja huoltajan välisiin tapaamisiin, esimerkiksi arviointikeskusteluihin. Koulun tulee tiedottaa tulkin saamisen mahdollisuudesta sekä tiedustella tulkin tarvetta myös huoltajilta.<br /> <br /> Vantaalaisiin kouluihin pyritään saamaan toimivia vanhempainyhdistyksiä. Mikäli sellainen on, voidaan yhdistykselle nimetä koulun henkilökunnasta yhdyshenkilö, jolla on mahdollisuus osallistua yhdistyksen kokouksiin.<br /> <br /> Kodin ja koulun yhteistyöhön luodaan jatkuvuutta, jolloin uusia toimintatapoja ei tarvitse miettiä aina uudelleen, kun huoltajat vaihtuvat. Hyviä toimintamalleja jatketaan lukuvuoden vaihtuessa. Koulut voivat yhdistää voimavaransa tarvittaessa vanhempainiltojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kouluissa toteutetaan Vantaalla laadittua toimintaohjetta kodin ja koulun yhteistyöhön.<br /> <br /> ====5.2.3 Aamu- ja iltapäivätoiminta====<br /> <br /> Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävät yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja seurakunta. Koulupäivä ja iltapäivätoiminta muodostavat oppilaalle sujuvan jatkumon, jonka mahdollistaa koulun ja iltapäiväkerhon toimiva yhteistyö. <br /> <br /> Koulun henkilöstö ja iltapäiväkerhon ohjaajat kohtaavat koulun arjessa. Koulun henkilöstö ja iltapäiväkerhonohjaajat keskustelevat koulun toimintakulttuurista, järjestyssäännöistä ja tila-asioista kahdesti lukuvuoden aikana. Koulun henkilöstö konsultoi tarvittaessa iltapäiväkerhonohjaajia. Koulun ja iltapäiväkerhon toiminta pohjautuvat yhteiseen oppimiskäsitykseen ja arvopohjaan. Iltapäiväkerhossa oppilaiden ryhmäytymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Iltapäiväkerhossa tapahtuva oppilaiden ryhmäytyminen tukee koulutyötä.<br /> <br /> ===5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö===<br /> <br /> Vantaalla kasvatuskeskusteluiden ja kurinpidollisten keinojen käyttöä ohjeistetaan erillisen asiakirjan (suunnitelma kasvatuskeskusteluista ja kurinpidollisten keinojen käytöstä) avulla. <br /> <br /> <br /> ===5.4 Opetuksen järjestämistapoja===<br /> <br /> ====5.4.1 Vuosiluokkiin sitomaton opetus (VSOP)====<br /> <br /> Vantaalla käytetään vuosiluokkiin sitomatonta opetusjärjestelyä silloin, kun oppiainekohtainen eteneminen vuosiluokkatasoa hitaammin tai nopeammin on tarkoituksenmukaista oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kannalta. Etenkin opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä opetusjärjestelynä vuosiluokkiin sitomaton opetus on perusteltu järjestely. Opetusjärjestelyyn päädytään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta käytetään yksittäisille oppilaille viranhaltijan päätöksen mukaisesti.<br /> <br /> Eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai erityisen tuen oppilaan ollessa kyseessä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmassa mainitaan opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määritellään niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Suunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan Vantaan ohjeistuksen mukaisesti. Vuosiviikkotunnit noudattavat oppilaan ikätason mukaista tuntimäärää. Oppilas siirtyy luku-vuoden koulutyön päätyttyä pääsääntöisesti seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas luetaan kuitenkin yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän on suorittanut perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai eroaa koulusta.<br /> <br /> ====5.4.2 Yhdysluokkaopetus====<br /> <br /> Yhdysluokkaopetusta käytetään silloin, kun se on koulun opetusjärjestelyjen kannalta tarkoituksenmukaista oppilasmäärän vuoksi tai pedagogisista syistä. Lähikouluissa ja kaupunkitasoisissa erityisen tuen ryhmissä järjestettävä opetus toteutetaan usein yhdysluokkaopetuksena molemmista edellä mainituista syistä johtuen.<br /> <br /> Vuorokurssiperiaatetta hyödynnettäessä huomioidaan nivelvaiheet ja siirtymät koulusta kouluun siten, että oppilaat saavat kouluvuosien aikana suoritetuksi johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Kursseja suunniteltaessa oppilaan ikäkausi ja erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon. Yhdysluokkaopetusta hyödyntävät koulut kuvaavat opetusjärjestelyt tarkemmin lukuvuosisuunnitelmissaan.<br /> <br /> ====5.4.3 Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus====<br /> <br /> Etäopetusta suunnitellaan ja toteutetaan oman kouluyhteisön sisällä, koulujen välillä sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Etäopetuksella valinnaisten aineiden tarjontaa rikastetaan ja opetusta syvennetään. Etäopetus tukee yksilöllisiä koulupolkuja. Perusopetuksen aikana jokaisen oppilaan tulee saada kokemuksia etäyhteyksiä hyödyntävästä opetuksesta.<br /> Etäopetusta voidaan hyödyntää tarvittaessa esimerkiksi oppilaan ollessa sairauden vuoksi pitkään pois koulussa tai käydessä koulua sairaalakoulussa. Tavoitteena on tällöin säilyttää yhteys omaan luokkaan ja opettajaan.<br /> <br /> Koulut kuvaavat lukuvuosisuunnitelmassa miten erilaisia oppimis- ja verkkoympäristöjä hyödynnetään oppimisessa.<br /> <br /> ====5.4.4 Joustava perusopetus====<br /> <br /> Joustava perusopetus on toiminnallinen ja työpainotteinen tapa suorittaa perusopetuksen viimeiset lukuvuodet. Opiskelussa vuorottelevat koulussa tapahtuva opiskelu ja työssäoppimisjaksot. Lisäksi opiskelussa hyödynnetään muita oppimisympäristöjä ja tehdään tiiviistä yhteistyötä muun muassa työnantajien ja toisen asteen oppilaitosten kanssa.<br /> <br /> Joustavan perusopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaiden elämänhallintaa, opiskelumotivaatiota ja työelämätaitoja sekä luoda joustavia opiskelupolkuja. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi oppilaita tuetaan, kun he siirtyvät seuraavaan koulutusvaiheeseen ja edistetään heidän valmiuksiaan menestyä peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa.<br /> <br /> Vantaalla joustavaa perusopetusta tarjotaan työelämäpainotteisena opetuksena jokaisessa ylä- ja yhtenäiskoulussa koulun 8.-9.-luokkalaisille. Opetus voi olla luokkamuotoista tai ei-luokkamuotoista opetusta koulun päätöksen mukaisesti.<br /> <br /> Joustava perusopetus on tarkoitettu oppilaille, joiden katsotaan hyötyvän toiminnallisuudesta ja mahdollisuudesta erilaisiin työympäristöihin tutustumisesta ja varhaisista työelämäkontakteista esimerkiksi uravalinnassa tai kotoutumisessa. Lähtökohtana opetuksessa on oppilaan vahvuudet ja itsetuntemus sekä toimijuuden vahvistaminen. Oppilaalta edellytetään sitoutumista ja motivaatiota sekä kykyä opiskella työssäoppimisjaksoilla. Oppilaat ovat oppivelvollisuusikäisiä ja aloitusvuoden aikana vähintään 14-vuotiaita.<br /> <br /> Oppilaat valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai huoltajien hakemuksen sekä haastattelun perusteella. Oppilaat ja heidän huoltaja haastatellaan Vantaan yhteisellä haastattelukyselyllä. Oppilaan perheen edellytetään sitoutuvan opiskelun tukemiseen. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös, joka valmistellaan koulussa moniammatillisesti. Koulun luokkamuotoisessa joustavassa perusopetuksessa opiskelee 10-13 oppilasta. Ei-luokkamuotoiseen työelämäpainotteiseen perusopetukseen otettavien määrä on suhteutettu koulun kokoon ja tarkistetaan vuosittain. Päähaku joustavaan työelämäpainotteiseen perusopetukseen on keväisin. Lisäksi toimintaan voidaan ottaa oppilaita lukuvuoden aikana, jos koulun opetuksessa on vapaita oppilaspaikkoja.<br /> <br /> Joustavaa työelämäpainotteista opetusta ohjaa koulussa opettaja tai oppilaanohjaaja, ja sitä tukee koulun moniammatillinen tiimi. Luokkamuotoisessa joustavassa perusopetuksessa työssäoppimisjaksoja on lukuvuoden aikana noin puolet lukuvuodesta ja ei-luokkamuotoisessa toiminnassa noin 5-7 viikkoa lukuvuoden aikana. Ennen työssäoppimisjaksoa tehdään osapuolten kesken työsopimus, jonka yhteydessä selvitetään työturvallisuusmääräykset sekä tietosuojaan ja salassapitoon liittyvät asiat.<br /> <br /> Työssäoppimisjaksoilla oppilaat saavat opetussuunnitelman mukaisia oppimistehtäviä, joissa suoriutuminen otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Oppilas saa jakson aikana ja jälkeen opettajalta tai oppilaanohjaajalta ohjausta tehtäviin ja työssäoppimisjaksoon liittyen. Työssäoppimisjakson päätteeksi jakso arvioidaan.<br /> <br /> Oppilaat ovat perusopetuksen oppilaita ja siten oikeutettuja oppimisen ja koulunkäynnin tukeen ja ohjaukseen sekä oppilashuoltoon. Joustavan perusopetuksen oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tai erityisen tuen oppilaan ollessa kyseessä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) kahden kuukauden kuluessa opetuksen alkamisesta. Suunnitelmassa määritellään myös yksilöllinen valinnaisaineiden suorittamistapa.<br /> <br /> Joustavan perusopetuksen toimintaa suunnittelee, organisoi, arvioi ja kehittää kaupunkitasoinen ohjausryhmä.<br /> <br /> ====5.4.5 Opetus erityisissä tilanteissa====<br /> <br /> Oppilaan sairastumisen tai muun vaikean elämäntilanteen estäessä koulunkäynnin opetus järjestetään oppilaan tarpeiden mukaan tilanteen vaatimalla tavalla. Jos oppilas ei tällöin voi osallistua kouluopetukseen, hänelle tehdään Perusopetuslain (PoL) 18§:n mukaan hallinto-päätös, jossa määritellään oppilaan opetusjärjestelyt. Oppilaan koulunkäynnin järjestelyjä koskeva suunnitelma kirjataan hänen oppimissuunnitelmaansa tai erityisen tuen oppilaan ollessa kyseessä hänen henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaansa (HOJKS).<br /> <br /> Oppilaan siirtyessä sairaalaopetukseen ja palatessa sieltä takaisin omaan kouluunsa tehdään tiivistä yhteistyötä sairaalaopetuksen yksikön kanssa oppilaan nivelvaiheen onnistumiseksi. Nivelvaihe suunnitellaan aina yksilökohtaisesti. Nivelvaiheessa on tärkeää jakaa tietoa hyväksi todetuista käytänteistä sekä oppilaan erityisistä tarpeista. Erityisissä tilanteissa annettavassa opetuksessa voidaan myös hyödyntää etäyhteyksiä ja verkko-opiskelua.<br /> <br /> <br /> ===5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta===<br /> <br /> Erilaiset tapahtumat, kurssit, projektit, työpajat ja vaihtoehtoiset oppitunnit kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden sekä Vantaan luontokoulun ja seurakunnan kanssa rikastuttavat koulupäivää, syventävät ja tukevat oppimista. Yhteistyö tukee monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista. Koulun opetushenkilöstö voi toteuttaa yhdessä muidenkin sidosryhmien kanssa vaihtoehtoisia ja elämyksellisiä tapoja järjestää opetusta. Vaihtoehtoiset tavat toteuttaa opetusta myös muualla kuin kouluympäristössä kasvattavat oppilaiden opiskelumotivaatiota.<br /> <br /> ====5.5.1 Kirjastopalvelut====<br /> <br /> Kirjasto tarjoaa kouluille erilaisia tapoja, joiden avulla tietoa voidaan etsiä ja jäsentää osana oppimisprosessia sekä ohjatusti että omatoimisesti. Tavoitteena on tehdä kirjasto oppilaille tutuksi oppimisympäristöksi sekä innostaa oppilaita monilukutaidon kehittämisessä elämyksellisin keinoin. <br /> <br /> Kirjasto tarjoaa koululle aineistoja, välineitä, ammatillista henkilöstöä sekä oppimisyhteisön, jossa on mahdollista opiskella asioita monialaisina kokonaisuuksina tutkivan oppimisen menetelmin. Kirjasto tukee koulua mediataitojen ja monilukutaidon oppimisessa.<br /> <br /> Oppilaille tarjotaan perusopetuksen aikana mahdollisuus vähintään kolmeen kirjaston kanssa toteutettavaan yhteistyöhön seuraavasti: <br /> <br /> *Aineistovinkkausta jokaiselle luokalle kerran alakouluvuosien aikana. Tämä sisältää työtapoja, joissa oppilaat voivat osallistua vinkkauksen suunnitteluun ja omien aineistoesittelyjen tekemiseen. <br /> <br /> *Tiedonhallintataitojen ja tutkivan oppimisen ohjausta jokaiselle luokalle kerran alakoulu- ja kerran yläkouluopintojen aikana. Kirjasto tukee oppilaiden työskentelyä tarjoamalla mahdollisuuden työskennellä kirjastossa opiskeltavan aihealueen parissa.<br /> <br /> ====5.5.2 Kulttuuripalvelut====<br /> <br /> Vantaan kaupunginmuseon ja taidemuseon, Taidetalo Pessin ja Toteemin, Vantaan kulttuuritalo Martinuksen sekä Vantaan kuvataidekoulun ja musiikkiopiston kouluille suunnatuissa kulttuuritarjonnoissa etsitään keinoja lasten ja nuorten identiteettien, kulttuurisen osaamisen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Kulttuuripalveluiden taidepedagogiikalla vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja osallisuutta niin paikallisesti kuin globaalistikin. <br /> <br /> Oppilaalle tarjotaan tasavertainen mahdollisuus vähintään kolmeen eri taiteenlajeja soveltavaan kulttuurikokemukseen perusopetuksen aikana seuraavasti: <br /> <br /> *Esittäviin taiteisiin ja kulttuuriin perehtyminen 1.–3. luokkien aikana <br /> *Visuaaliseen taiteeseen ja kulttuuriin perehtyminen 4.–6 .luokkien aikana <br /> *Mediaan ja digitaaliseen kulttuuriin perehtyminen 7.–9. luokkien aikana <br /> <br /> Vantaan esi- ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelmassa määritellään tarkemmin, kuinka perusopetuksen ja kulttuuripalveluiden yhteistoimintaa organisoidaan, seurataan ja kehitetään.<br /> <br /> ====5.5.3 Liikuntapalvelut====<br /> <br /> Vantaan liikuntapalvelut tukee kouluja aktiivisen ja monipuolisen koulupäivän toteuttamisessa. Liikuntapalvelut järjestää uinninopetusta, liikunnallisia koulutuksia oppilaille ja opettajille sekä ylläpitävää liikuntavälinelainaamoa. Uimahallit, urheiluhallit, lähiliikuntapaikat ja ulkoilureitit toimivat oppimisympäristöinä.<br /> <br /> Liikuntapalvelut järjestää koulujen kanssa yhteistyössä liikunnallisia teemapäiviä, jotka tukevat koulun yhteisöllisyyttä ja lisäävät koko kouluyhteisön fyysistä aktiivisuutta. Liikunnallisten teemapäivien ja tapahtumien suunnitteluun otetaan oppilaat ja huoltajat mukaan.<br /> Koulut voivat tehdä myös itsenäisesti yhteistyötä liikuntaseurojen kanssa. Seurat järjestävät lajiesittelytunteja, tapahtumia ja kerhotoimintaa.<br /> <br /> ====5.5.4 Nuorisopalvelut====<br /> <br /> Vantaan nuorisopalvelut on koulun aktiivinen yhteistyökumppani alueellisella tasolla. Nuorisotilat tarjoavat turvallisen vapaa-ajan ympäristön koulupäivän jälkeen. Nuorisotyöntekijät ovat mukana koulun me-hengen luomisessa ja ylläpitämisessä erilaisten toimintojen kautta. Toiminnan lähtökohtana on osallisuuden lisääminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja vuorovaikutussuhteiden parantaminen esimerkiksi pienryhmätoimintojen ja harrastusryhmien avulla. Toimintamuotoina ovat muun muassa luokkien ryhmäyttämispäivät, erilaisten tapahtumien järjestäminen yhdessä koulun kanssa sekä tieto- ja neuvontatyö.<br /> <br /> Nuorisotyöntekijät tukevat JOPO -luokkien toimintaa ja ovat pyydettäessä mukana koulun yhteisöllisessä hyvinvointityöryhmässä.<br /> <br /> Lasten ja nuorten alueellista osallisuutta kehitetään yhdessä koulujen, oppilaskuntien, nuorisovaltuuston, järjestöjen ja nuorisotilojen kanssa.<br /> <br /> ====5.5.5 Vantaan luontokoulu====<br /> <br /> Vantaan luontokoulutoiminta tukee koulujen ympäristökasvatustyötä, kestävän elämäntavan vahvistamista ja ympäristövastuullista toimintaa.<br /> Luontokoulun kouluille suunnattuja toimintamuotoja ovat kummiluokkatoiminta, yksittäiset luonto-opetuspäivät ja kasvattajien kurssit. Luontokoulun kummiluokkatoimintaan voivat hakea kaikki perusopetuksen luokat.<br /> Luontokoulussa pääosa opetuksesta tapahtuu ulkona. Elävässä luonnossa luontosuhde syntyy itse kokemalla ja kokeilemalla. Opetuksessa käytettävät menetelmät ovat toiminnallisia ja käytännönläheisiä. Luontokoulupäivän aikana tutkitaan, leikitään, eläydytään, ratkaistaan arvoituksia, ja opetellaan havainnoimaan eri aistein ja harjoitellaan arjen ekotekoja.<br /> Vantaalaisilla on mahdollisuus osallistua myös pääkaupunkiseudun muiden luontokoulujen kursseille ja tapahtumiin.<br /> Vantaan luontokoululla on oma ympäristökasvatus- ja opetussuunnitelmansa.<br /> <br /> ====5.5.6 Vantaan seurakunnat====<br /> <br /> Vantaan seurakunnat voivat olla koulujen tukena ryhmäyttämistoiminnassa, monikulttuurisuustyössä ja päivänavausten sekä juhlapyhiin liittyvien tilaisuuksien järjestämisessä osapuolten sopimalla tavalla. Perusopetus järjestää yhteistyössä evankelis-luterilaisten seurakuntien kanssa mahdollisuuden kolmansien luokkien oppilaille tutustua kotiseutu- ja kulttuurihistoriaan Pyhän Laurin kirkossa ja sen ympäristössä. Työskentelyn periaatteina ovat elämyksellisyys ja erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen. Seurakuntien nuorisotyöntekijät voivat myös toimia lasten ja nuorten tukena koulun arjessa koulun osoittamalla tavalla.<br /> Seurakuntien tarjoamaa tukea koulun kriisityölle kuvataan tarkemmin hyvinvointikansiossa.<br /> <br /> Sidosryhmien kanssa toteutunutta yhteistyöstä seurataan kaupunkitasoisesti, suomenkielisen perusopetuksen tulosalueella.<br /> <br /> ====5.5.7 Yrityskyläyhteistyö====<br /> <br /> Yrityskylä on Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) työelämän, yrittäjyyden ja yhteiskunnan oppimiskokonaisuus, johon vantaalaiset peruskoulun kuudennen vuosiluokan oppilaat osallistuvat.<br /> <br /> Yrityskyläpäivään kuuluu Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014 perustuva oppimateriaali, jonka avulla oppilaat oppivat muun muassa, mitä on työ ja miten sitä haetaan. Lisäksi he perehtyvät talouden ja yhteiskunnan perusteisiin sekä pyrkivät hahmottamaan omaa rooliaan Yrityskylässä työntekijänä, kuluttajana ja yhteisön jäsenenä.<br /> <br /> ====5.5.8 Koulun kerhotoiminta====<br /> <br /> Vantaalla koulut voivat järjestää omien kerhojen lisäksi kerhoja yhteistyössä koulun ulkopuolisten toimijoiden kuten järjestöjen ja seurojen kanssa. Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla voidaan tukea oppilaiden päivän kokonaisuutta. Koulut kuvaavat kerhotoimintaansa vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. <br /> <br /> ====5.5.9 Kouluruokailu====<br /> <br /> Koulussa tarjotaan laadukasta ja terveellistä kouluruokaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii arvostamaan ruokaa ja tekemään terveellisiä valintoja. Ruokailutilanteessa tulee olla läsnä riittävä määrä aikuisia. Oppilaille varataan tarpeeksi aikaa miellyttävään ruokailuun ja tapakasvatus huomioidaan ruokailussa. Oppilailla on mahdollisuus osallistua ruokalistan ja ruokailutapahtuman suunnitteluun yhteistyössä koulun keittiöhenkilökunnan ja koulun henkilöstön kanssa. Vantaalla toimivat koulukohtaiset ruokaryhmät. Ruokalaa fyysisenä tilana kehitetään yhdessä oppilaiden kanssa toimivammaksi ja viihtyisämmäksi. Kulttuuriin tai terveyteen liittyvät eritystarpeet huomioidaan kouluissa tarjoamalla oppilaille erityistarpeita vastaava vaihtoehto päivän ruoalle. Terveydenhoitaja keskustelee tarvittaessa ruokailuun liittyvistä erityistarpeista huoltajien kanssa.<br /> <br /> ====5.5.10 Koulumatkat ja koulukuljetukset====<br /> <br /> Koulu tukee oppilaan kotoa saamaa liikennekasvatusta. Koulun aikuiset edistävät oppilaan ikäkauden mukaista liikennevalmiuden kehittymistä. Tavoitteena on kyky toimia vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä muut liikkujat huomioiden.<br /> <br /> Koulu kannustaa oppilaita omaehtoiseen liikkumiseen koulumatkoilla, mutta päätös siitä, miten ja millä kulkuvälineellä koulumatkaa kuljetaan, tehdään aina kotona. Koulussa tutustutaan keskeisiin liikennesääntöihin ja koulumatkoihin liittyviin erilaisiin liikenneympäristöihin sekä siihen, mitä turvallinen koulumatkapyöräily on. Omaehtoinen liikkuminen parantaa oppilaan kykyä havainnoida ja ymmärtää ympäristössä tapahtuvia asioita, ja se edistää oppilaan psyykkistä ja fyysistä jaksamista. Terveellisyyden ja turvallisuuden lisäksi koulumatkoissa huomioidaan tapakasvatus.<br /> <br /> Oppilaan oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen perustuu opetuslautakunnan päättämiin koulukuljetusperusteisiin sekä perusopetuslakiin. Koulun tulee järjestää sivistystoimen järjestämää koulukuljetusta odottaville oppilaille valvonta sekä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.<br /> Sivistystoimi tiedottaa huoltajia koulukuljetuksen periaatteista.<br /> <br /> ===5.6 Sidosryhmäyhteistyön toteutumisen seuranta===<br /> <br /> Sidosryhmien kanssa toteutunutta yhteistyöstä seurataan kaupunkitasoisesti, suomenkielisen perusopetuksen tulosalueella.<br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisten opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> <br /> *Millainen on hyvä ja turvallinen koulupäivä? Mistä hyvä koulupäivä koostuu? Välitunnit tulee huomioida yhtenä tärkeänä koulupäivän osana. <br /> *Miten koulu toimii oppivana yhteisönä hyvän kouluarjen toteuttamisessa?<br /> *Miten koulussa tuetaan hyvää ilmapiiriä ja ryhmäytymistä?<br /> *Miten kouluyhteisön jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta tuetaan?<br /> *Mitä on osallisuus koulussa. Miten osallisuus näkyy kouluarjessa? Miten se toteutuu jokaisen oppilaan kouluarjessa?<br /> *Miten osallisuuden toteutumista arvioidaan?<br /> *Mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön muodot ja toteuttamisen keskeiset periaatteet?<br /> *Miten yhteistyötä mahdollisten koulun ulkopuolisten toimijoiden (esim. iltapäivätoiminnan palveluntuottajien) kanssa organisoidaan ja yhteistyötä kehitetään?<br /> *Miten ympäristövastuullinen toiminta näkyy koulussa?<br /> *Miten ja missä tilanteissa etäyhteyksiä hyödynnetään opetuksessa?<br /> *Koulu kuvaa kerhotoiminnan periaatteita ja niiden kytkeytymistä opetussuunnitelmaan.<br /> *Koulu kuvaa halutessaan miten oppilaat osallistuvat kouluruokailun ja ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.<br /> *Koulu tarkentaa kuvausta siitä miten koulu edistää liikennetaitojen oppimista.</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Keimolanm%C3%A4en_koulu&diff=3210 2022-08-25T11:35:27Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>==1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta==<br /> <br /> ===1.1 Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman laadinta ja rakenne===<br /> <br /> Vantaalla on laadittu Opetushallituksen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 pohjalta kaupunkitasoiset osuudet lukuihin 1 -12. Koulut ovat täydentäneet omalta osaltaan lukuja 2 – 12. Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat on laadittu kaupunkitasoisina. Kaupunki- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat tallennetaan Mediawiki -alustalle. <br /> <br /> Vantaalla kaupunkitasoinen opetussuunnitelma on laadittu koskemaan suomenkielistä perusopetusta, laajamittaista kaksikielistä opetusta (kielipainotteinen opetus, kielikylvyt) ja kokonaan englanninkielellä tapahtuvaa opetusta (Vantaan kansainvälinen koulu). Opetussuunnitelmassa noudatetaan Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 rakennetta ja käsittelyjärjestystä. Mediawiki –alustalla näkyy kaupunkitasoinen opetussuunnitelma luku kerrallaan. Luvut täydentyvät koulukohtaisilla osuuksilla. Vantaalla ei tehdä oppiainekohtaisiin opetussuunnitelmiin koulukohtaisia lisäyksiä, vaan koulut tarkentavat omia opetussuunnitelmiaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien, valinnaisaineiden ja mahdollisten etäyhteyksien käyttämisen osalta lukuvuosisuunnitelmissaan.<br /> <br /> Vantaalla on laadittu perusopetusta täydentävän romanikielen opetussuunnitelma sekä perusopetusta täydentävän oman äidinkielen opetussuunnitelma, joka on yhteinen kaikille opetettaville kielille.<br /> <br /> Vantaalla on laadittu erillinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma, joka on myös yhteinen kaikille kouluille.<br /> <br /> ===1.2 Laadintavaiheen yhteistyö eri toimijoiden kanssa===<br /> <br /> Henkilöstö, oppilaat ja huoltajat ovat osallistuneet opetussuunnitelmien laadintaan, arviointiin ja kehittämiseen koulujen itse valitsemin tavoin.<br /> <br /> Vantaan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä seuraavien sidosryhmien ja toimijoiden kanssa: Vantaan sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan kaupunginkirjasto, Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut, Vantaan kaupungin liikuntapalvelut, Vantaan nuorisopalvelut, Vantaan luontokoulu, Vantaan seurakunnat, VANVARY ry, vanhempainyhdistykset ja vanhempien foorumit, Vantti, Yrityskylä ja Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia (Urhea). <br /> <br /> Kaupunkitasoista opetussuunnitelmaa on työstetty myös varhaiskasvatuksen kanssa. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyöryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti opetussuunnitelmallisen jatkumon merkeissä.<br /> <br /> ===1.3 Vantaan suomenkielisen perusopetuksen arvo- ja visiotyöskentely opetussuunnitelman laatimisen lähtökohtana ===<br /> <br /> Vantaan kaupungin perusopetuksessa tehtiin mittava arvo- ja visiotyöskentely lukuvuoden 2013–2014 aikana. Kaikki koulut henkilökuntineen sekä osa oppilaista ja huoltajista osallistui työskentelyyn. Vantaan kaupungin arvot ja visiot sekä tässä työskentelyssä luotu arvopohja ovat olleet Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman laatimisen lähtökohtana.<br /> <br /> ===1.4 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa, opetussuunnitelman toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen sekä opetussuunnitelmaa täydentävät paikalliset suunnitelmat===<br /> <br /> Vantaan kaupungin oppilashuoltoa kuvaava luku on kirjoitettu yhteistyössä sosiaali- ja<br /> terveystoimen ja Vantaan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimesta työskentelyyn osallistuivat kouluterveydenhoitajien, koululääkärien sekä koulukuraattorien esimiehet. Koulukohtaisia osioita on tehty osittain yhteistyössä huoltajien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyötä kuvaava luku kirjoitettiin yhdessä Vantaan vanhempainyhdistysten alueyhdistys VANVARY ry.n kanssa. Koulukohtaisissa osioissa on tarkemmin kuvattu jokaisen koulun osalta yhteistyötä kotien kanssa. Koulukohtaisten lukujen valmistelu on toteutettu koulukohtaisesti vanhempien tapaamisissa, Wilma-kyselyiden avulla, vanhepainyhdistyksiä kuullen tai muulla koulun valitsemalla tavalla. <br /> <br /> Vantaan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään kaupunkitasoisen pedagogisen kehittämistiimin ja johtoryhmien ohjauksen (navigoinnit) avulla sekä koulujen lukuvuosisuunnitelmia hyödyntäen.<br /> <br /> Opetussuunnitelmaa täydentävät seuraavat paikalliset suunnitelmat:<br /> <br /> *koulun lukuvuosisuunnitelma<br /> *Vantaan perusopetuksen oppilashuollon käsikirja<br /> *koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma<br /> *koulun hyvinvointikansio<br /> *suunnitelma kasvatuskeskusteluista ja kurinpidollisten keinojen käytöstä<br /> *koulukohtainen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma<br /> *lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma HYVIS<br /> *aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma<br /> *kulttuurikasvatussuunnitelma<br /> *koulun liikuntavuosi<br /> *Vantaan monikulttuurisuusohjelma<br /> *Vantaan ympäristöohjelma<br /> *Vantaan perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian taitotasot<br /> <br /> ===1.5 Siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö===<br /> <br /> Esi- ja alkuopetuksen yhteistyölle on määritelty rakenteet ja tavoitteet. Yhteistyötä tehdään kaupunki- ja aluetasoisesti sekä koulujen ja päiväkotien välillä. Yhteistyö tapahtuu sekä toiminnallisena että tiedonsiirtoon liittyvänä.<br /> <br /> Jokaiselle koululle on nimetty yhteistyöpäiväkodit, jotka muodostavat esi- ja alkuopetuksen ryppään. Ryppäiden kokoonpano tarkistetaan vuosittain. Edellä esitettyä kutsutaan esi- ja alkuopetuksen toiminnallisen yhteistyön malliksi, johon kaikki esiopetusta järjestävät päiväkodit ja alkuopetusta järjestävät koulut ovat sitoutuneet. Mallin tavoitteena on edistää lasten ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyden kehittymistä sekä mahdollistaa lasten tutustuminen koulun oppimisympäristöön ja toimintakulttuuriin. Toiminnallinen yhteistyö perustuu esi- ja alkuopettajien yhteiseen suunnitteluun ja ja palvelulupaukseen.<br /> <br /> Vantaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyön palvelulupaus lapselle <br /> * Varmistamme, että siirtymä esiopetuksesta alkuopetukseen on sujuva sekä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen jokaiselle lapselle <br /> * Vahvistamme lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja esi- ja alkuopetuksen yhteisössä <br /> * Painotamme yhteisissä oppimistilanteissa matemaattisia ja kielellisiä taitoja <br /> * Huomioimme lasten kiinnostuksen kohteet oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa<br /> <br /> <br /> Eskarista ekalle – yhteistyöprosessi määrittelee kaupunkitasoiset toimintatavat esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa. Keskeisenä dokumenttina käytetään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa, jota hyödynnetään tietoa siirrettäessä. Kevään LEOPS-keskustelussa arvioidaan esiopetusvuotta ja samalla pohditaan kouluun siirtymistä yhdessä huoltajien ja lapsen sekä mahdollisen muun lapsen kanssa työskentelevän verkoston kanssa. <br /> <br /> Erityistä tukea tarvitsevien koulutulokkaiden osalta toimitetaan aluekoordinaattorille tarvittavat asiakirjat (pedagoginen selvitys mahdollisine liitteineen/ asiantuntijalausuntoineen). Aluekoordinaattori toimittaa asiakirjat koululle ja rehtori vastaa tiedonsiirtokeskustelusta ja huoltajan kuulemisesta keväällä. Erityisen tuen asiakirjat toimitetaan aluepäällikölle päätöksentekoa varten. <br /> <br /> Kun oppilas siirtyy peruskoulun toiselta luokalta kolmannelle, hyödynnetään opettajan vaihtuessa koulun sisäisiä tiedonsiirtomenetelmiä. tuen järjestelyihin liittyvät huoltajien kuulemiset tapahtuvat yläkoulussa. Oppilas, huoltaja ja opettaja käyvät arviointikeskustelun, jossa hyödynnetään oppilaan itsearviointia luvussa 6 kuvatulla tavalla.<br /> <br /> Kuudennelta luokalta seitsemännelle vuosiluokalle siirryttäessä toteutetaan tiedonsiirto yläkoulun oppilashuollon, opinto-ohjaajan ja alakoulun luokanopettajien sekä oppilashuollon yhteistyönä. Erityisen tuen järjestelyihin liittyvät huoltajien kuulemiset tapahtuvat yläkoulussa. Kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle siirtymiseen liittyy oppilaan, huoltajan ja opettajan välinen arviointikeskustelu, jossa hyödynnetään oppilaan itsearviointia luvussa 6 kuvatulla tavalla.<br /> <br /> Oppilaiden siirtymistä perusopetuksesta jatko-opintoihin tuetaan peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten monipuolisella yhteistyöllä. Yhdeksännen luokan oppilaille järjestetään mahdollisuuksia tutustua toisen asteen opintoihin oppilaitosvierailujen, kurkkauskurssien sekä esittelytilaisuuksien muodossa. Lisäksi oppilaille järjestetään kahden viikon työelämään tutustumisjakso. Opinnoissaan hyvin menestyneet yhdeksännen luokan oppilaat voivat mahdollisuuksien mukaan suorittaa lukion kursseja jo yhdeksännen luokan aikana.<br /> <br /> Toisen asteen opintojen onnistuneen aloituksen varmistamiseksi Vantaalla käytetään tietojen siirtämisessä pääkaupunkiseudun yhteistä opiskelutietolomaketta. Lomakkeen tavoitteena on antaa toisen asteen oppilaitoksessa nuoren kanssa työskenteleville tietoja opiskelijan vahvuuksista sekä niistä osa-alueista, joissa hän tarvitsee tukea. <br /> <br /> Henkilöstön välillä peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyömuotoja ovat: ylä- ja yhtenäiskoulujen opettajien tutustumisvierailut toisen asteen oppilaitoksiin, perusopetuksen ja toisen asteen opettajien välinen yhteistyö, oppilaanohjaajien tutustumistilaisuudet ja yhteiskokoukset toisen asteen kanssa sekä erityisopettajien ja opinto-ohjaajien vuosittaiset alueelliset työkokoukset. Ylä- ja yhtenäiskoulujen sekä toisen asteen oppilaitosten rehtorit tapaavat vuosittain.<br /> <br /> ===1.6 Opetusjärjestelyt, vuosiluokittain etenevä opetus, oppiainejakoisuus ja tuntijaot===<br /> <br /> Vantaalla opetus voidaan järjestää yhdysluokkaopetuksena, mikäli se on koulun opetusjärjestelyjen kannalta tarkoituksenmukaista joko oppilasmäärän vuoksi tai pedagogisista syistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erityisopetuksen tai joustavan perusopetuksen ryhmittelyyn liittyvät järjestelyt. Opetusjärjestelyistä päättää koulun rehtori. Lisäksi opetus on toteutettu yhdysluokkaopetuksena montessoriopetusta tarjoavassa alakoulussa. <br /> <br /> Vantaalla opetus järjestetään vuosiluokittain etenevänä paitsi niille oppilaille, joille on tehty erillinen päätös vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta (VSOP). Vuosiluokkiin sitomaton opetus mahdollistaa joko vuosiluokittain etenemistä hitaamman tai nopeamman opinnoissa etenemisen. Lisäksi perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilas noudattaa henkilökohtaista, vuosiluokkiin sitomatonta opetussuunnitelmaa (luku 5.4.1). Vantaalla opetus järjestetään oppiainejakoisena, poikkeuksena kuitenkin toiminta-alueittain annettava opetus (luku 7.4.4), jossa opetus on kokonaan eheytettyä. <br /> <br /> Vantaan Opetuslautakunta on päätöksessään (9.11.2015) hyväksynyt tuntijaot. Kaikki suomenkielisen perusopetuksen luokat noudattavat samaa tuntijakoa, poikkeuksina painotettua musiikinopetusta antavat musiikkiluokat, laajamittaista kaksikielistä opetusta antavat kieliluokat sekä Vantaan kansainvälinen koulu. Tuntijaot ovat opetussuunnitelman liitteenä. Opetuslautakunta on vahvistanut tuntijaot vielä kesäkuussa 2016 kun koko Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma asiakirja hyväksyttiin (13.6.2016 §14).<br /> <br /> ===1.7 Kieliohjelma===<br /> <br /> A1-kielen opiskelu alkaa 1. vuosiluokalla. Vantaalla A1-kieli on englannin kieli. <br /> <br /> Neljänneltä luokalta alkavaksi vapaaehtoiseksi A2-kieleksi on mahdollista valita ruotsi, venäjä, ranska, saksa tai espanja. A2-kielen ryhmän ryhmäkoosta päättää opetuslautakunta. A2-kielen opetusjärjestelyissä on mahdollista hyödyntää useamman koulun välisiä etäopetusmahdollisuuksia ja muodostaa koulujen yhteisiä ryhmiä.<br /> <br /> Kaikilla oppilailla alkaa kuudennella luokalla B1-kielenä ruotsin kieli. A2-kielenä ruotsia opiskelleet oppilaat jatkavat tällöin opiskelua omana ryhmänään. Yläkouluilla on lisäksi mahdollisuus tarjota yhtenä valinnaisena oppiaineena kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla opiskeltava B2-kieli.<br /> <br /> ===1.8 Valinnaiset aineet===<br /> <br /> Vantaalla oppilas ja huoltajat valitsevat oppilaan valinnaiset aineet, ja lopullisesta valintojen toteutumisesta ja opetusryhmien muodostumisesta päättää koulun rehtori taloudellisten resurssien puitteissa. Valinnaisainetarjotin laaditaan kouluissa käsittämään kattavasti kaikki taide- ja taitoaineet vuosiluokilla 4 - 6 ja 8 - 9. Muita valinnaisia aineita on Vantaalla vuosiluokilla 4 - 9. <br /> <br /> Vantaan kaupungin yleisen tuntijaon mukaisesti 4 - 6 luokkien oppilaille tarjotaan valittavaksi kaikkia taide- ja taitoaineita kahden vuosiviikkotunnin sekä muita valinnaisaineita yhden vuosiviikkotunnin laajuisina. Poikkeuksen muodostavat painotettua musiikin tai kielen opetusta antavat luokat, joissa valinnaisainetunteja käytetään painotuksen toteuttamiseen. <br /> <br /> Vuosiluokilla 8 - 9 oppilaat valitsevat kahden vuosiviikkotunnin laajuisen pitkän valinnaisaineen taide- ja taitoaineista sekä yhdeksännellä vuosiluokalla yhden vuosiviikkotunnin laajuisen lyhyen taide- ja taitoaineen. Muita valinnaisia opintoja on seitsemännen luokan oppilailla kaksi vuosiviikkotuntia. Niistä muodostuu kaksi lyhyttä valinnaiskurssia. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla on kolme vuosiviikkotuntia muita valinnaisia opintoja. Nämä muodostavat yhden pitkän, kahden vuosiviikkotunnin laajuisen ja yhden lyhyen, yhden vuosiviikkotunnin laajuisen valinnaisaineen. Valinnaisaine voi olla sisällöltään myös taide- ja taitoaine tai B2-kieli. Jokaisen yläkoulun tulee tarjota osana muita valinnaisia opintoja yhden vuosiviikkotunnin laajuista Urhea-kurssia (yhteistyö Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia Urhean kanssa). Urhea-kurssin sisältö on työstetty yhdessä Urhean ja liikunnan oppiaineryhmän kanssa. <br /> <br /> Koulut täsmentävät valinnaiskurssien sisällöt ja toteutuksen vuosittain koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Valinnaisaineista ja niiden valitsemisesta kerrotaan tarkemmin luvussa 12.<br /> <br /> ===1.9 Painotettu opetus===<br /> <br /> Musiikkiluokkatoiminta alkaa Vantaalla kolmannelta vuosiluokalta. Musiikkiluokille voi pyrkiä myös kuudennelta vuosiluokalta 7. - 9. vuosiluokkien ajaksi. Oppilaat valitaan musiikkiluokille musikaalisuustestien perusteella. Vantaan musiikkiopiston opettaja osallistuu kaikkien kolmannelle vuosiluokalle pyrkivien testaamiseen. Musiikkiopisto voi osallistua myös seitsemännelle vuosiluokalle pyrkivien oppilaiden testaamiseen. <br /> <br /> Musiikkiluokkatoimintaa on Vantaalla Aurinkokiven (3. – 9. vuosiluokat), Hämeenkylän (3. – 9. vuosiluokat), Lehtikuusen (3. - 9. vuosiluokat), Martinlaakson ( 3. -9. vuosiluokat), Mikkolan (3. -9. vuosiluokat), Simonkallion (3. - 6. vuosiluokat), Peltolan ( 7. - 9. vuosiluokat ) ja Ylästön ( 3. -9. vuosiluokat) kouluissa. <br /> <br /> Musiikkiluokat noudattavat opetuslautakunnan hyväksymää tuntijakoa, joka on liitteenä. Musiikkiluokkaopetusta antavat koulut täsmentävät koulukohtaisissa opetussuunnitelmissaan musiikin tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 3 - 9. Musiikkiluokkien tuntijako poikkeaa yleisestä tuntijaosta 3. vuosiluokkien ja 4. vuosiluokkien käsityössä, 5. vuosiluokkien ja 6. vuosiluokkien kuvataiteessa ja 7. vuosiluokkien ja 8. vuosiluokkien liikunnassa ja oppilaanohjauksessa. <br /> <br /> Vantaalla annetaan laajamittaista kaksikielistä opetusta englannin kielellä sekä ruotsin kielikylpyopetusta. Koulut kuvaavat koulukohtaisissa opetussuunnitelmissaan kohdekielen/kielikylpykielen tavoitteet ja sisällöt. Opetuksessa noudatetaan opetuslautakunnan hyväksymää tuntijakoa, joka on liitteenä. Englanninkieliseen opetukseen oppilaat valitaan kielellisen valmiuden arvioinnin kokeen perusteella. Jos ruotsin kielikylpyluokille hakee ensimmäiselle vuosiluokalle enemmän kuin kaksikymmentäviisi oppilasta, teetetään oppilaille kielellisen valmiuden arvioinnin koe. Myöhemmille vuosiluokille hakeuduttaessa oppilaan tulee osata luokkatason mukaista englannin tai ruotsin kieltä. Kielitaito testataan kielikokeen avulla.<br /> <br /> Vantaan kansainvälisessä koulussa opetus annetaan englannin kielellä. Vantaan kansainväliseen koulun oppilaaksi tullaan kielikokeen kautta. Kouluun voi pyrkiä mille vuosiluokalle tahansa. Vantaan kansainvälinen koulu kuvaa koulukohtaisessa opetussuunnitelmassaan englannin kielen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 1. - 9. Vantaan kansainvälisen koulun tuntijako on liitteenä. <br /> <br /> Laajamittaisessa englanninkielisessä opetuksessa opiskelleiden oppilaiden on mahdollista pyrkiä Vantaan Kansainväliseen kouluun yläkouluun siirtymisvaiheessa. Laajamittaisesta kaksikielisestä opetuksesta kerrotaan tarkemmin luvussa 10 sekä koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa.<br /> <br /> Vantaalla tarjotaan montessoripainotteista opetusta Kuusikon koulussa vuosiluokilla 1 - 6. Opetus perustuu montessoripedagogiikan mukaisesti kokonaisuuksiin ja on oppiaineisiin jakamatonta opetusta. Luonteeltaan opetus on toiminnallista. Opetus toteutetaan yhdysluokkaopetuksena. Oppilaiden oppiminen arvioidaan Vantaan kaupungin arviointikriteerien mukaisesti. Montessoripainotteista opetusta kuvataan tarkemmin luvussa 11.<br /> <br /> ===1.10 Oppilaanohjaus===<br /> <br /> Oppilaanohjaus on oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemista. Oppilaanohjauksella pyritään edesauttamaan oppilaan positiivista asennetta oppimista, koulunkäyntiä sekä myöhempää elämää, jatko-opintoja ja työelämää kohtaan. Oppilaanohjausta tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Koko peruskoulun ajan järjestettävät arviointitapaamiset sekä muut palaverit ja yhteistyö huoltajien kanssa ovat osa oppilaan ohjausta. <br /> <br /> Oppilaanohjaus toteutetaan Vantaalla vuosiluokilla 1 - 6 koulun kaikessa toiminnassa jokaisena koulupäivänä, eikä sitä erikseen arvioida. Oppilaanohjauksen tehtäviä tehdään muiden oppiaineiden yhteydessä ja niihin liitettyinä. Vantaan perusopetuksen oppilaanohjauksen painopisteinä ovat työelämätaidot ja yrittäjyys, ja siinä edistetään oppilaan kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan sekä vahvistetaan siihen liittyvää tietämystä.<br /> <br /> Vantaalla vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjauksen päätavoitteena on edistää oppilaan opiskelu- ja koulunkäyntivalmiuksia ja niiden kehittymistä myöhempää koulutyöskentelyä ja oppimista varten. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan mynteistä minäkäsitystä ja sosiaalista kasvua. Oppijaksi kasvamisessa painottuvat itsensä huolehtimisen taidot, kuten omista työvälineistä ja tehtävistä huolehtiminen. Ryhmässä toimimisen taidoissa painottuvat yhteisten pelisääntöjen noudattaminen sekä vuorovaikutustaidot.  <br /> <br /> Vuosiluokilla 3 - 4 oppilaanohjauksen päätavoitteena on sosiaalisten taitojen oppiminen ryhmätilanteissa. Oppilaanohjauksessa vahvistetaan oppilaan taitoja työskennellä monipuolisesti erilaisissa pari- ja ryhmämuodostelmissa sekä arvioida omaa toimintaansa niissä. Ryhmässä toimimisen taitojen lisäksi vuosiluokilla 3 - 4 oppilaanohjauksella tuetaan oppilasta kohti vastuullisia valintoja koskien erityisesti omaa koulunkäyntiä ja valinnaisaineiden valintaa. Vuosiluokilla 5 - 6 valmistaudutaan yläkouluun ja aineenopettajajärjestelmään siirtymiseen. Oppilaan omatoimisuus ja tavaroista huolehtiminen korostuvat. <br /> <br /> Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen päätavoitteet ovat uuteen opiskelu- ja kouluympäristöön osalliseksi kasvaminen, oppilaan itsetuntemuksen vahvistaminen sekä oppilaan päätöksentekovalmiuksien parantaminen. Oppilasta ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa sekä tekemään perusopetuksen jälkeisiä opintoja koskevia valintoja. Oppilas suunnittelee omaa tulevaisuuttaan ja pohtii suunnitelmien toteuttamista ja sen vaatimaa sitoutumista käytännön tasolla. Oppilas tarvitsee kykyä hakea tarvittavaa tietoa päätöksiensä tueksi. Tiedonhaun lisäksi oppilas tutustuu koulutusmahdollisuuksiin sekä työuran luomiseen tai työelämään.<br /> <br /> Yläkoulussa päävastuu oppilaanohjauksesta on oppilaanohjaajalla. Oppilaanohjaaja työskentelee oppilaan kanssa oppilaanohjauksen oppitunneilla, pienryhmä- ja henkilökohtaisissa tapaamisissa sekä koulun jokapäiväisessä arkielämässä. Oppilaanohjaus Vantaalla on kuvattu tarkemmin oppilaanohjauksen opetussuunnitelmassa.<br /> <br /> {{Vantaa_luku2}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku3}}<br /> <br /> ===3.1 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Keimolanmäen koulussa===<br /> <br /> Keimolanmäen koulussa painotetaan erityisesti seuraavia laaja-alaisen osaamisen alueita, joiden tavoitteena on rohkaista oppilaita vaikuttamaan ja toimimaan aktiivisena jäsenenä osana erilaisia yhteisöjä sekä tukemaan oppilaan kasvua ja kehitystä:<br /> <br /> '''Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)'''<br /> <br /> Yhteisöön kiinnittyminen, kuulluksi tuleminen ja planetaarinen sivistys ovat toimintakulttuurissamme näkyviä teemoja. <br /> Keimolanmäen koulussa toimii aktiivinen oppilaskunta, johon kuuluu oppilaita jokaiseseta ryhmästä. Tavoitteenamme on, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa itseään ja yhteisöä koskeviin asioihin sekä kokea aitoa mahdollisuutta vaikuttaa.<br /> Oppilaat osallistuvat teema- ja juhlapäivien sekä arjen toimintojen suunnitteluun. <br /> Kestävän tulevaisuuden teemoja, kuten yhteistä vastuuta maapallon hyvinvoinnista, käsitellään oppiaineiden lisäksi esimerkiksi teemapäivinä tai monialaisena oppimiskokonaisuutena. Teeman sisällä voidaan tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa.<br /> <br /> '''Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)'''<br /> <br /> Tunne- ja kaveritaitoja sekä mediataitoja harjoittelemalla tuemme oppilaita toimimaan sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa niin reaali kuin some/virtuaalimaailmassa. Opettelemme näkemään oman toiminnan vaikutusta toisiin ihmisiin, yhteisöön ja ympäristöön sekä pohtimaan vastuullista toimintaa eri tilanteissa.<br /> <br /> Hyviä tapoja harjoittelemme arjen tilanteissa, esimerkiksi ruokailussa, kohtaamisissa ja toisten huomioimisessa. <br /> Koulussa painotamme terveellisiä elämäntapoja sekä psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. <br /> Harjoittelemme oppimaan oppimisen taitoja osana eri oppiaineiden opetusta. Oppimisen ilo luo motivaatiota uuden oppimiselle. Tavoitteena on, että oppimaan oppimisen taidoilla oppilas menestyy opinnoissa ja myöhemmin elämässä.<br /> Lapsia ohjataan ikä- ja kehitystaso huomioiden kantamaan vastuuta omasta toiminnastaan.<br /> <br /> {{Vantaa_luku4}}<br /> <br /> ===4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Keimolanmäen koulussa===<br /> <br /> Keimolanmäen koulu on uusi koulu ja toimintakulttuuri on kehittymässä.<br /> <br /> Keimolanmäen kasvattajayhteisössä (koulu ja päiväkoti) on ajatustapa: “koko yhteisö kasvattaa”. Tämä ajatus korostuu pienessä yhteisössämme, jossa aikuiset tuntevat lapset. Koulun ja päiväkodin kasvattajat tekevät keskenään tiiviistä yhteistyötä lasten hyvinvointia ja kasvua edistäen. <br /> Koulun ja päiväkodin oppimistiloja hyödynnetään monipuolisesti ja tarpeenmukaisesti. Lähialueen liikunta- ja virkistyspaikkoja sekä lähiluontoa hyödynnetään osana opetusta. <br /> <br /> Yhteistyötaidot, toisten auttaminen ja kannustaminen korostuvat myös lasten välisessä työskentelyssä. Suunnittelemme erilaisia teemapäiviä sekä projekteja toteutettavaksi koko Keimolanmäen yhteisössä. Teemme tiivistä arjen yhteistyötä erityisesti esiopetuksen kanssa. <br /> Keimolanmäessä opetuksessa kehitetään yhteisopettajuuden muotoja.<br /> <br /> Opetuksessa pyrimme ilmiökeskeisyyteen, jossa tiettyä teemaa tarkastellaan usean oppiaineen lähtökohdista. Kannustamme oppilaita ilmiöiden ja tarkastelutapojen valintaan.<br /> <br /> Järjestämme lukuvuosittain vähintään noin viikon mittaisen monialainen oppimiskokonaisuuden. Teeman valintaan sekä viikon suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat oppilaat.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku5}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku6}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku7}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku8}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku9}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku10}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku11}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku12}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku4&diff=3209 2022-08-25T11:35:09Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>==4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri==<br /> <br /> Johtamisella on merkittävä rooli siinä, miten koulu omaksuu uusia toimintatapoja. Pedagoginen johtaminen on kaikkea johtamistoimintaa, joka tähtää opetussuunnitelman toteutumiseen, oppilaiden saaman opetuksen laadun kehittämiseen, oppimisen edellytyksistä huolehtimiseen ja tähän kannustavan, kestävän toimintakulttuurin luomiseen.<br /> <br /> Kokonaisvaltaisella asioiden ja ihmisten johtamisella viestitään kouluyhteisölle siitä, mikä koulussa on tärkeää ja arvostettua. Päävastuu laajasta pedagogisesta johtamisesta on rehtorilla, mutta se kuuluu olennaisena osana myös koulujen johtoryhmien jäsenten työhön. Vantaalla koulun johtaminen edellyttää rehtorin ja koulun johtoryhmän jäsenten välistä yhteistyötä. Pedagogisen johtamisen lisäksi johtoryhmän tehtävänä on auttaa rehtoria tuomaan arvot, visio ja strategia osaksi jokaisen kouluyhteisön jäsenen arkea.<br /> <br /> Vantaalla perusopetuksen toimintakulttuurissa korostuvat sekä koulujen välinen että ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö. Toimintakulttuuri näkyy joustavuutena, kehittämismyönteisyytenä ja yhdessä oppimisena. Dialogin kautta myös oppilaat tietävät, miksi ovat koulussa ja miksi asioita opitaan. Tällöin tavoitteiden saavuttaminen ja oppiminen itse koetaan palkitsevana.<br /> <br /> Oppimisympäristöt tukevat toiminnallista oppimista ja oppilaiden osallisuutta. Oppimisympäristömme edistävät tieto- ja viestintäteknologian käyttöä, oppiainerajojen rikkomista ja ekososiaalisen sivistyksen sekä luontosuhteen kehittymistä.<br /> <br /> Vantaalla noudatetaan Vantaan perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian taitotasoja.<br /> <br /> Vantaalla koulut edistävät ja arvioivat toimintakulttuurin kehittymistä sekä toteutumista johtoryhmätyöskentelyn avulla. <br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisten opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> <br /> *Koulu täsmentää oman toimintakulttuurin, oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet.<br /> *Miten koulu edistää ja arvioi toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista?<br /> *Miten koulussa seurataan, arvioidaan ja kehitetään oppimiskokonaisuuksien toteutumista ja oppilaiden osallistumista niiden suunnitteluun siten, että jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus vuodessa? <br /> *Koulu määrittää eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat.</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku3&diff=3208 2022-08-25T11:34:52Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>==3 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet==<br /> <br /> Vantaalla korostetaan laaja-alaisissa osaamisalueissa opetuksen kokonaisuuden tarkastelua. Käsitys laaja-alaisesta osaamisesta syntyy kouluyhteisön yhteisessä keskustelussa. Avoimuus ympäröivään yhteisöön rikastuttaa laaja-alaisen osaamisen käsitettä. Oppimisen lähtökohtana ovat usein arjen tilanteet. Tavoitteena on, että oppilas oppii pitämään huolta itsestään, toisista sekä rakennetusta ja luonnon ympäristöstä. <br /> <br /> Vantaalaisissa kouluissa ennakoidaan tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja. Opitaan ponnistelemaan ja arvostamaan työn tekemistä. Ahkeruutta ja luovaa ajattelua tuetaan. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia uusien ideoiden tuottamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen.<br /> <br /> Vantaalla laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan kaupunkitasoisen pedagogisen työryhmän avulla sekä koulukohtaisesti päätetyllä tavalla. <br /> <br /> Vantaalla laaja-alaisen osaamisen alueet arvioidaan oppilaan, huoltajan ja opettajan välisessä arviointikeskustelussa ja ne toimivat sen runkona. <br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisen opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> *Mitkä ovat opetussuunnitelman perusteissa määritellyn laaja-alaisen osaamisen koulukohtaiset painotukset?<br /> *Miten laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta opetustyössä huolehditaan ja miten tavoitteiden toteutumista seurataan?</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Etusivu&diff=3207 2022-08-25T09:39:56Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>Koulukohtaisista opetussuunnitelmista löydät Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman luku kerrallaan.<br /> <br /> ==Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmat==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! Itäinen alue (Hakunila, Tikkurila)<br /> ! Koillinen alue (Korso, Koivukylä)<br /> ! Läntinen alue (Kivistö-Aviapolis, Myyrmäki)<br /> |- style=&quot;vertical-align: top;&quot;<br /> |<br /> <br /> [[Hiekkaharjun koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ilolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Itä-Hakkilan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Jokiniemen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kuusikon koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Lehtikuusen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Länsimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Peltolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rajakylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Simonkallion koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Simonkylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Sotungin koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Viertolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> <br /> |<br /> [[Havukosken koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Jokivarren koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Koivukylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kytöpuiston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Leppäkorven koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Mikkolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Päiväkummun koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rekolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rekolanmäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ruusuvuoren koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Vierumäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> <br /> |<br /> [[Askiston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Aurinkokiven koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Hämeenkylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kaivokselan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kanniston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kartanonkosken koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Keimolanmäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kivimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kilterin koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kivimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Martinlaakson koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Pähkinärinteen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rajatorpan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Seutulan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Uomarinteen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Vantaan kansainvälinen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Veromäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ylästön koulu]] &lt;br&gt;<br /> |}<br /> <br /> [[Vantaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma]] &lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> ===Opetussuunnitelman liitteet===<br /> [[Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijako]] &lt;br&gt;[https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaan%20suomenkielisen%20perusopetuksen%20tuntijako%201.8.2020%20alkaen.pdf] <br /> <br /> [[Saamen kieli]] &lt;br&gt;<br /> [[Romanikieli]] &lt;br&gt;<br /> [[Oppilaan oma äidinkieli]] &lt;br&gt;<br /> ----<br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku2&diff=3206 2022-06-30T10:58:44Z

<p>Opswikiadmin: /* 2.1 Perusopetus yleissivistyksen perustana Keimolanmäen koulussa */</p> <hr /> <div>==2 Perusopetus yleissivistyksen perustana==<br /> <br /> Vantaan perusopetuksen arvot ovat hyvinvointi, oppimisen ilo ja toisten kunnioitus. Visiomme on: ”Opimme tulevaisuuden tietoja ja taitoja sekä rakennamme turvallista lähikoulua. Toimimme vastuullisesti ja teemme ekososiaalisesti kestäviä valintoja.” <br /> <br /> Vantaalla noudatetaan lähikouluperiaatetta. Kouluissa huolehditaan perustaitojen oppimisesta sekä riittävän yleissivistyksen saamisesta. Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu ekologisesti kestävä arki, ja oppilaita ohjataan ekososiaaliseen sivistykseen. <br /> <br /> Vantaalla korostetaan jokaisen aikuisen roolia oppilaan tukijana ja oppimisen mahdollistajana. Oppilaan omat lähtökohdat ja kehitysvaihe huomioidaan. Jokaiselle oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua koulun arjen rakentamiseen. Oppilailla on oikeus tulla kuulluksi ja aikuisilla on velvollisuus ottaa oppilaiden ideat käsittelyyn. <br /> <br /> Vantaalla opetusjärjestelyissä korostetaan oppilaiden mahdollisuutta hahmottaa kokonaisuuksia, yhdessä tekemistä ja tutkimista. Oppilaat toimivat myös itse tiedon tuottajina. Oppimisen iloa syntyy oppilaiden uteliaisuutta herättämällä ja antamalla oppilaiden vaikuttaa arjen valintoihin. Koulussa jokaiselle annetaan mahdollisuus kokea oppimisen iloa.<br /> <br /> Koulussa oppilaita kannustetaan sinnikkyyteen ja yrittämiseen, ja oppimisen vaikutusta myöhempään elämään korostetaan. Koulussa tuetaan oppilaiden halua oppia lisää. Koulussa jokainen on arvokas omana itsenään. Kun lapsella on turvallinen olo ja tunne siitä, että hän kelpaa, hän oppii.<br /> <br /> Vantaalla opetussuunnitelman laadinnan perusteena käytetyn arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan kaupunkitasoisen pedagogisen kehittämistiimin avulla sekä koulukohtaisesti päätetyllä tavalla. <br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisen opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> <br /> *Mitkä ovat perusopetuksen oppimiskäsitystä täydentävät koulukohtaiset näkökulmat tai painotukset?<br /> *Miten arvoperusta ja oppimiskäsitys toteutuvat koulun työssä ja opetuksen järjestämisessä?<br /> *Miten arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan?</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku9&diff=3205 2022-06-30T06:17:52Z

<p>Opswikiadmin: /* 9.1 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Keimolanmäen koulussa */</p> <hr /> <div>==9 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä==<br /> <br /> Koulu on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa erilaiset identiteetit, kielet ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Koulun tehtävänä on kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa ja kaikkien kouluyhteisön jäsenten osallisuutta. Kulttuurinen moninaisuus antaa mahdollisuuden keskustella opetettavasta aineksesta eri näkökulmista. Koulujen toimintakulttuurissa huomioidaan kielitietoisuus eli kielen merkitys kaikessa kanssakäymisessä ja opettamisessa. Monikielisyys tehdään näkyväksi kouluympäristössä ja erilaisissa oppimistilanteissa. Jokainen opettaja on myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja ja kielellinen malli. Kielitietoiset työtavat hyödyttävät koulun kaikkia oppilaita.<br /> <br /> Vantaalla järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta, joka toteutetaan erillisessä valmistavan opetuksen ryhmässä tai inklusiivisesti perusopetuksen ryhmässä. Perusopetuksen aluekoordinaattori keskustelee sopivasta toteutusmuodosta oppilaan ja huoltajien kanssa perheen tavatessaan. Valmistavan opetuksen päätöksen tekee perusopetuksen aluepäällikkö. <br /> Valmistavassa opetuksessa noudatetaan Vantaan kuntakohtaista valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle laaditaan aina oppimissuunnitelma tavoitteineen ja sisältöineen. Oppimissuunnitelmaa edellytetään vielä vähintään vuoden ajan oppilaan siirryttyä perusopetukseen. Oppimissuunnitelmapohja on yhteinen perusopetuksen kanssa. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös tarkemmin oppilaskohtaisesti joustavat ja monipuoliset arviointimenetelmät, joilla oppilas voi osoittaa osaamisensa, kun otetaan huomioon oppilaan kehittyvä kielitaito ja kokonaistilanne. Tavoitteena on mahdollisimman nopeasti pyrkiä arvioimaan oppilaan osaamista yleisten arviointikriteerien perusteella, jotta oppilaalle ja hänen huoltajilleen muodostuu realistinen kuva oppilaan osaamisesta. Yläkouluikäisenä maahan tulleet luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat on huomioitu erikseen Vantaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa. <br /> <br /> Suomi toisena kielenä -opetusta järjestetään Vantaalla suomi äidinkielenä -opetuksen yhteydessä, samanaikaisopetuksena, erillisessä ryhmässä tai edellisten yhdistelmänä. Oppiaineen oppimäärä kuvataan tarkemmin tarkemmin Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus – oppiaineen opetussuunnitelmassa. Oppilaan oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, ja sitä annetaan kaksi vuosiviikkotuntia. Oman äidinkielen opetus tukee oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä ja suomen kielen oppimista sekä luo pohjaa toimivalle monikielisyydelle. Oppilaan oman äidinkielen opetuksessa tehdään yhteistyötä äidinkielen eri oppimäärien sekä muiden aineiden opetuksen kanssa. Vantaalla järjestetään oman äidinkielen opetusta tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Oppilaan oman äidinkielen opetussuunnitelma on liitteenä. Oppilaan omalla äidinkielellä annettavaa tukiopetusta pyritään myös järjestämään mahdollisuuksien ja oppilaiden tarpeiden mukaan. <br /> <br /> Romanikielen ja saamen kielen opetus ovat perusopetusta täydentävää opetusta. Saamen kielen opetuksen järjestämisessä voidaan hyödyntää etäopetusmahdollisuuksia. Romanikielen opetuksella pyritään tukemaan oppilaiden koulunkäyntiä ja monikielisyyttä. Romanikielen opetussuunnitelma on liitteenä. Viittomakielen opetusta järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan Vantaalla omana ryhmänä tai yhteistyössä Helsingin kanssa. Kuulovammaisten lasten opetusjärjestelyt suunnitellaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien, perusopetuksen aluekoordinaattorin ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Opetus järjestetään oppilaan lähikoulussa hyödyntäen tarvittaessa viittomakielen tulkkia tai viittomakielentaitoista avustajaa. Mahdollisuuksien mukaan ja oppilaan tarpeen näin vaatiessa voidaan opetus järjestää kuulovammaisille oppilaille järjestettävässä opetuksessa Pitäjänmäen peruskoulussa Helsingissä. <br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisten opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> <br /> *Miten kielitietoista toimintakulttuuria edistetään koulussanne ja miten sen kehittymistä seurataan? <br /> *Kuinka oppilaiden äidinkielet näkyvät kouluympäristössä, opettamisessa ja oppimisessa?<br /> *Kuinka valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyvien oppilaiden järjestelyt on suunniteltu?<br /> <br /> ===9.1 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Keimolanmäen koulussa===<br /> <br /> Eri kielet ja kulttuurit rikastuttavat yhteisöämme ja mahdollistavat uuden oppimisen. Keimolanmäen koulu on kulttuuririkas koulu, jossa kasvatamme oppilaistamme toisiaan ja erilaisuutta kunnioittavia ihmisiä. Kulttuurien moninaisuutta huomioidaan positiivisessa ja arvostavassa hengessä. <br /> <br /> Keimolanmäen koulussa kielitietoisuutta edistetään jokaisessa oppiaineessa jokaisen aikuisen opettamana. Ajatuksenamme on, että kieltä opitaan joka tilanteessa ja jokainen yhteisömme jäsen on kielenopettaja arkipäivän kohtaamisissa. Kielitietoisessa opetuksessa kehitämme oppilaiden moni- ja medialukutaitoa sekä opetamme ymmärtämään ja käyttämään eri oppiaineiden termistöjä monipuolisesti. Oman äidinkielen oppiminen ja osaaminen tukevat oppilaan suomen kielen sekä tietojen ja taitojen oppimista. <br /> <br /> Koulumme inklusiivinen toimintakulttuuri luo pohjan valmistavan opetuksen oppilaiden kiinnittymiseen Keimolanmäen kouluun. Valmistavan opetuksen oppilaat integroituvat mahdollisuuksien ja oppilaiden tarpeiden mukaan yleisopetuksen ryhmiin. Myös yleisopetuksen ryhmistä voidaan integroitua valmistavaan ryhmään. Siirtymä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen pyritään tekemään mahdollisimman sujuvaksi.</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku7&diff=3204 2022-06-30T06:16:42Z

<p>Opswikiadmin: /* 7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Keimolanmäen koulussa */</p> <hr /> <div>==7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki==<br /> <br /> Vantaalla oppilaat saavat tarvitsemansa oppimisen ja koulunkäynnin tuen ensisijaisesti osoitteen mukaisessa lähikoulussaan. Kaupunkitasoisia erityisen tuen ryhmiä ovat vammaisopetuksen ryhmät sekä etappi-, paja- ja poliopetuksen ryhmät. Näitä ryhmiä kuvataan tämän luvun lopussa. Joustavaa perusopetusta kuvataan luvussa 5.4. Opetuksen järjestämistapoja. <br /> <br /> Tuen järjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan oppilaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja oikea-aikaisesti aloitetut tukitoimet ovat ratkaisevia oppilaan oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamisessa. <br /> <br /> <br /> ===7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet===<br /> <br /> Oppilaalla on oikeus saada laadukasta perusopetusta sekä tarvitsemaansa ohjausta ja tukea oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä kaikkina työpäivinä omassa lähikoulussaan. Laadukkaalla perusopetuksella ehkäistään oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia ja niiden kasautumista. Oppimista, koulunkäyntiä ja yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri on lähikoulujen opetuksen järjestämisen perusta. Monipuolisten pedagogisten menetelmien ja oppimisympäristöjen hyödyntäminen ovat osa ennaltaehkäisevää toimintaa, samoin kuin sosiaalisia- ja<br /> tunnetaitoja tukevien menetelmien käyttäminen sekä joustavat opetusjärjestelyt.<br /> <br /> Opetuksen ja tuen järjestämisessä ollaan aina yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan selkeää ja avointa tietoa tarvittavista perusopetuksen tukimuodoista. Oppilas osallistuu itseään koskevien asioiden käsittelyyn ikätasonsa ja edellytystensä mukaisesti siten, että oppilaan osuus kasvaa siirryttäessä ylemmille vuosiluokille. Tuki järjestetään oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti opettajien ja tarvittaessa moniammatillisena yhteistoimintyönä. Oppilaiden oppimista ja kouluhyvinvointia seurataan ja arvioidaan koulupäivän aikana tapahtuvana arviointina sekä Vantaalla sovittuja seulonta- ja arviointityökaluja määräajoin käyttäen. Saatua arviointitietoa hyödynnetään yksittäisen oppilaan tuen tarpeen havaitsemiseksi ja tuen järjestämiseksi sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseksi. <br /> <br /> Opetushenkilöstö arvioi oppilaan tuen tarvetta, suunnittelee tukea ja tukee oppimista yhteistyössä oppilaan asian edellyttämien oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. (Oppilashuolto on kuvattu tarkemmin luvussa 8.) Oppilaan tuen tarpeen niin edellyttäessä kootaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa monialainen asiantuntijaryhmä tukea tai oppilashuoltoa varten. Oppilaan saaman tuen portaan muuttuessa pedagogiset asiakirjat, pedagoginen arvio ja pedagoginen selvitys käsitellään tarvittavien oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Oppilaan oppimissuunnitelman tai HOJKS:n laadintaan ja päivittämiseen oppilashuollon ammattihenkilöt voivat osallistua tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan ja huoltajan kanssa sovitulla tavalla. <br /> <br /> Siirtymävaiheiden yhteiset käytänteet; esiopetuksesta kouluun, koulusta kouluun ja perusopetuksesta toiselle asteelle, on kuvattu erillisissä suunnitelmissa ja kaupunkitasoisissa ohjeissa. Siirtymävaiheissa tehdään tiivistä yhteistyötä lähettävän ja vastaanottavan tahon kesken. Kaikista oppilaista järjestetään prosessikaavioiden mukainen tiedonsiirto nivelvaiheissa. Lähettävä koulu huolehtii erityisen tuen oppilaiden pedagogisen selvityksen teosta ja vastaanottava koulu kuulee oppilasta ja huoltajaa Vantaan sisällä koulusta kouluun siirryttäessä.<br /> <br /> Perusopetuksessa järjestettävän tuen taso määrittyy oppilaan kokonaistilanteen mukaan ja se voi oppilaan tarpeen mukaan olla yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus. Tällöin keskiössä ovat eri oppilaille ominaiset oppimistavat, työskentelyn rytmi, erilaiset valmiudet ja kiinnostuksen kohteet. Lisäksi huomioidaan itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyvät tarpeet. Opetusta voidaan eriyttää opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihtelulla. <br /> <br /> Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muotoja ovat muun muassa tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, erilaiset joustavat opetusjärjestelyt, koulunkäyntiavustajapalvelut ja erilaiset oppilashuollon palvelut. Tuki järjestetään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Koulut kuvaavat tuen järjestelyt lukuvuosisuunnitelmissaan ja koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa.<br /> <br /> ===7.2 Yleinen tuki===<br /> <br /> Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Yleinen tuki järjestetään suunnitelmallisesti oppilaan edistymistä seuraten hänen omassa opetusryhmässään työjärjestykseen kuuluvien oppituntien aikana tai oppituntien ulkopuolella. Tuki suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja tarvittaessa muun henkilöstön kanssa. <br /> <br /> Opetuksessa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä, -materiaaleja ja oppimisympäristöjä, ja opetusta eriytetään. Oppilas saa tarvittaessa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai oppilashuollon tukea. Osana yleistä tukea oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma tulee kuitenkin laatia, mikäli oppilaan tarvitsema tuki on hyvin säännöllistä ja kohdennettua. Yleisen tuen oppimissuunnitelmaa hyödynnetään arvioitaessa tehostetun tuen tarvetta ja laadittaessa pedagogista arviota. <br /> <br /> <br /> ===7.3 Tehostettu tuki===<br /> <br /> Mikäli oppilas tarvitsee yleistä tukea laajempaa, pitkäaikaisempaa ja suunnitelmallisempaa tukea, hänen tukitoimiaan tehostetaan. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu oppilaan opettajan tai opettajien laatimaan pedagogiseen arvioon, jossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajien näkökulmista. Tehostettuun tukeen siirtyminen käsitellään pedagogisen arvioin perusteella moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Samoin menetellään palattaessa tehostetusta tuesta takaisin yleiseen tukeen. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. <br /> <br /> Tehostetun tuen toteuttamiseksi laaditaan oppimissuunnitelma, jossa kuvataan oppilaan tarvitsema pedagoginen tuki ja sen järjestäminen. Suunnitelmaa arvioidaan ja tarkistetaan oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa aina tuen tarpeen muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Oppimissuunnitelma kuvataan tarkemmin opetussuunnitelman perusteissa luvussa 7.3.2. Tehostetun tuen aikana osa-aikainen erityisopetus, opintojen yksilöllinen ohjaus ja kodin kanssa tehtävä yhteistyö korostuvat. <br /> <br /> Elleivät tavanomaiset perusopetuksen tukimuodot riitä, voidaan oppilaan oppimissuunnitelmassa määritellä opiskelun erityiset painoalueet yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta saavuttamaan opinnoissa etenemisen kannalta oppiaineen keskeiset sisällöt ja samalla vahvistaa oppimaan oppimisen taitoja. Erityiset painoalueet muodostetaan oppilaan oman vuosiluokan kaikkein keskeisimmistä sisällöistä. <br /> <br /> Tehostettua tukea tulee toteuttaa riittävän pitkään, jotta oppilaalle annettujen tukitoimien vaikuttavuutta ja vahvuutta voidaan arvioida. Arvioinnissa otetaan kantaa tukimuotojen sopivuuteen ja oppilaan tarvitseman tuen tasoon jatkossa. Oppilas voi siirtyä takaisin yleiseen tukeen, jatkaa tehostetussa tuessa samoilla tai muunnelluilla tukitoimilla tai siirtyä erityiseen tukeen. Tehostetun tuen oppimissuunnitelmaa hyödynnetään arvioitaessa erityisen tuen tarvetta ja laadittaessa pedagogista selvitystä. <br /> <br /> <br /> ===7.4 Erityinen tuki===<br /> <br /> Oppilas voi saada erityistä tukea, mikäli hän tarvitsee tehostettua tukea intensiivisempää ja pitkäkestoisempaa sekä useita tukimuotoja sisältävää tukea. Erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa erilaisin joustavin järjestelyin tai erityisryhmässä. Tämän luvun lopussa kerrotaan Vantaan alue- ja kaupunkitasoisista erityisen tuen ryhmistä. Näitä järjestelyjä voivat olla samanaikaisopetus, integraatioryhmät ja osittainen tai kokoaikainen pienryhmäopetus. Yläkoulussa voidaan hyödyntää myös työharjoittelujaksoja ja työelämäpainotteista opiskelua erityisen tuen oppilaiden opetuksen järjestämisessä. <br /> <br /> Erityisen tuen päätös edellyttää pedagogista selvitystä, josta selviää oppilaalle annettu tehostettu tuki ja suunnitelma siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Pedagogisen selvityksen laatii oppilaan opettaja(t) yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Selvitys käsitellään moniammatillisesti tarvittavien oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Pedagogista selvitystä täydennetään tarvittaessa psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Erityisen tuen päätöksen tekee perusopetuksen aluepäällikkö. <br /> <br /> Ennen oppivelvollisuuden alkamista tehtävä erityisen tuen päätös ei edellytä pedagogista selvitystä eikä aiempaa tehostetun tuen antamista, vaan voi perustua psykologiseen tai lääketieteelliseen arvioon. Erityisen tuen valmistelusta ja siihen liittyvästä oppilaan ja huoltajan kuulemisesta vastaa rehtori. Päätöksen tekee perusopetuksen johtosäännön määrittelemä viranhaltija. Erityisen tuen oppilaiden osalta Pol18§:n mukaiset erityiset opetusjärjestelyt päätetään erityisen tuen päätöksessä. <br /> <br /> Erityisen tuen päätös tarkistetaan 2. ja 6. vuosiluokan aikana sekä aina tuen tarpeen tai muun olennaisen muutoksen vuoksi. Vammaisopetuksen ryhmien oppilaiden erityisen tuen tarkistamisajankohdista kerrotaan luvussa 7.4.2. Mikäli todetaan, että erityinen tuki ei ole enää tarpeen, tehdään tuen lopettamisesta viranhaltijapäätös, joka perustuu moniammatillisesti käsiteltyyn pedagogiseen selvitykseen ja oppilaan ja huoltajan kuulemiseen. Oppilas siirtyy tällöin tehostettuun tukeen. <br /> <br /> Oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) laaditaan kahden kuukauden kuluessa siitä, kun erityisen tuen päätös on tehty. Jatkossa oppilaan HOJKS laaditaan aina lukuvuoden alussa ja tarkistetaan vähintään kerran lukuvuoden aikana. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmassa hyödynnetään pedagogista selvitystä sekä erityisen tuen päätöksen sisältöä. Asiantuntijalausuntojen sisältöjä hyödynnetään siten, kuin se oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kannalta on pedagogisesti tarkoituksenmukaista.<br /> <br /> ====7.4.1 Oppiaineen yksilöllistäminen====<br /> <br /> Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan siten, että hänen on mahdollista suorittaa yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet kaikissa oppiaineissa. Mikäli annettu tuki ei riitä, sovitaan opiskelun erityisten painoalueiden mukaisesta opiskelusta yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta ottamaan haltuun oppimisen kannalta välttämättömät sisällöt. Keskittymällä olennaiseen oppilaalle jää voimavaroja vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan. Opiskelun erityisiä painoalueita voidaan hyödyntää tehostetun ja erityisen tuen vaiheissa ja ne tulee kirjata oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:an yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Erityisten painoalueiden mukaisesta arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. <br /> <br /> Mikäli oppilas ei tuesta huolimatta suoriudu ydinsisältöihin liittyvistä tavoitteista hyväksytysti, voidaan oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Erityisten painoalueiden käyttöä edellytetään kuitenkin ennen oppiaineen yksilöllistämistä. Kunkin oppiaineen yksilöllistämisen tarve perustellaan pedagogisessa selvityksessä erikseen ja tehdään uusi erityisen tuen päätös. Tällöin myös jo aiemmin yksilöllistettyjen oppiaineiden jatkuminen yksilöllistettyinä tulee perustella. <br /> Yksilöllistämisestä sovittaessa selvitetään oppilaalle ja huoltajille yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset opetuksen järjestämiseen ja jatko-opintoihin. <br /> <br /> Yksilöllistettäessä oppilaan oppiaineita selvitetään oppilaan taitotaso tarkasti. Apuna käytetään opettajan tai erityisopettajan tekemää monipuolista arviointia, oppilaan koulutehtäviä sekä arjen havaintoja oppimistilanteissa. Lisäksi hyödynnetään mahdollisia <br /> asiantuntijalausuntoja. Oppilaan tavoitetaso määritellään oppimisen mahdollistavaksi ja oppimista eteenpäin vieväksi. Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKS:ssa. Oppilaan arviointi tapahtuu tällöin suhteessa HOJKS:ssa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin.<br /> <br /> ====7.4.2 Vantaan alue- ja kaupunkitasoiset erityisen tuen ryhmät ====<br /> <br /> '''Ryhmämuotoinen tuki'''<br /> <br /> Oppilaan opiskelu järjestetään pienemmässä oppilasryhmässä oppilaan omassa lähikoulussa tai kaupunkitasoisessa erityisryhmässä erityisopettajan johdolla silloin, kun hänen tuen tarpeensa tätä edellyttää. Lähikouluissa ryhmämuotoista tukea tarjotaan osa- tai kokoaikaisen erityisryhmän tai integraatioryhmän muodossa. Koulut kuvaavat järjestelyt omissa lukuvuosisuunnitelmissaan. Kaupunkitasoisia erityisen tuen ryhmiä ovat vammaisopetuksen ryhmät, etappi-, paja- ja poliopetuksen ryhmät.<br /> <br /> '''Etappi'''<br /> <br /> Etappitoiminta tarjoaa vahvaa ja moniammatillista tukea 1.–6. luokan oppilaille, joiden koulunkäyntiä käyttäytymis- ja tunne-elämän vaikeudet estävät tai olennaisesti vaikeuttavat. Etappijakson aikana arvioidaan oppilaan koulunkäynnin kokonaistilannetta sekä suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavia tukitoimia. Tavoitteena on pedagogisten tukitoimien järjestäminen, mahdollisten tutkimusten, hoidon ja sosiaalisen tuen tarpeen arviointi, verkostoyhteistyö sekä oppilaan lähikoulun osaamisen vahvistaminen.<br /> Työmuotoja ovat jalkautuvan etapin tuki oppilaan omassa lähikoulussa ja etappiluokassa tapahtuva ryhmämuotoinen opetus. Tapauskohtaisesti arvioidaan, kumpi työmuodoista valikoituu. Kiinteässä ryhmässä jakso on määräaikainen ja kestää enintään vuoden. Jalkautuvan etapin jakson kesto on 4–6 viikkoa. Toiminnasta vastaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluu opetushenkilöstön lisäksi sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä. Etappiluokassa työskentelevät erityisluokanopettaja ja koulunkäyntiavustaja / oppilashoitaja. Toinen erityisopettaja on jalkautuvassa työssä oppilaan lähikoululla. Sosiaali- ja terveystoimen työntekijät toimivat opettajien työpareina joko etappiluokassa tai jalkautuvassa työssä. Oppilaan etappihakemuksen tekee oppilaan monialainen asiantuntijaryhmä yhteistyössä huoltajien ja aluekoordinaattorin kanssa. Perusopetuksen aluepäällikkö ottaa oppilaat etappitoimintaan. Oppilaalla tulee olla erityisen tuen antamista koskeva päätös ennen etappijakson aloittamista.<br /> <br /> Oppilaan HOJKS laaditaan ja päivitetään yhdessä oppilaan, hänen huoltajansa, oppilashuollon ja tarvittavien tukiverkostojen asiantuntijoiden kanssa. Etappiluokassa opiskeleva oppilas voi jakson aikana osallistua lähikoulunsa opiskeluun HOJKS:an kirjatulla tavalla. Oppiaineiden opettamisen ohella etappijaksolla opetetaan ja vahvistetaan oppilaan sosio-emotionaalisia taitoja. Etappijakson tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti jakson kuluessa. Lähikoulun kanssa tehtävä yhteistyö on toiminnan edellytys.<br /> Etappijakson aikana tehdään tiivistä yhteistyötä perheen, lähettävän koulun ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on sekä lapsen että perheen omien voimavarojen vahvistaminen ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä sopiminen yhteistyössä huoltajien ja muun verkoston kanssa. Jokaisella oppilaalla on monialainen asiantuntijaryhmä, minkä lisäksi oppilaalla on oikeus myös koulun muihin oppilashuollollisiin palveluihin jakson aikana.<br /> <br /> '''Paja'''<br /> <br /> Pajatoiminnan tavoitteena on auttaa oppilasta kiinnittymään koulunkäyntiin, vahvistaa nuoren opiskeluvalmiuksia sekä tukea häntä elämänhallintataitojen kehittämisessä, päättötodistuksen saavuttamisessa ja toisen asteen opintoihin sijoittumisessa. Lisäksi tavoitteena on verkostoyhteistyön ylläpitäminen ja sen vahvistaminen. Pajatoimintaa toteutetaan ryhmämuotoisena ja jalkautuvana työmuotona alueilla. Jalkautuva paja pyrkii tavoittamaan kotiin jääneitä oppilaita ja ohjaamaan heitä takaisin koulunkäynnin pariin omiin lähikouluihinsa. <br /> Jalkautuvan pajan oppilaat voivat olla 5.–9.-luokilta. Kiinteässä ryhmässä oppilaat käyvät koulua pajaluokassa. Luokka on tarkoitettu perusopetuksen päättövaiheessa [(7.) 8.–9.lk] olevalle nuorelle, joka tarvitsee vahvaa erityistä tukea ja jonka koulunkäyntiin liittyvät ongelmat ovat kasautuneet ja suurena riskinä on koulupudokkuus. Pajatoiminnasta vastaa moniammatillinen tiimi, jossa toimii erityisluokanopettaja(t), erityisopettaja, koulunkäyntiavustaja / oppilashoitaja. sekä sosiaali- ja terveystoimen työntekijä. Pajan toiminta perustuu moniammatilliseen tavoitteelliseen yhteistyöhön.<br /> <br /> Hakemuksen pajalle tekee oppilaan monialainen asiantuntijaryhmä yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja aluekoordinaattorin kanssa. Oppilaalla tulee olla erityisen tuen antamista koskeva päätös ennen pajalla aloittamista. Perusopetuksen aluepäällikkö ottaa oppilaan pajaopetukseen. <br /> Pajalla oppilas etenee opinnoissaan vuosiluokkiin sitomattoman opetussuunnitelman (VSOP) ja hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. Suunnitelma tehdään yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja oppilaan yhteistyöverkostojen kanssa. Siinä painotetaan oppilaan edistymistä oppimisen, koulunkäynnin ja elämänhallinnan osa-alueilla. Vuorovaikutustaidot, arjen hallinta ja kyky ottaa vastuuta opiskelusta ovat keskiössä. Huoltajien ja moniammatillisen verkoston tuki on välttämätön oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun ja elämänhallinnan edistämisessä. Jokaisella pajan oppilaalla on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat pajatiimi ja aluekoordinaattori. Ryhmää täydennetään muilla tarvittavilla asiantuntijoilla. Oppilaat ovat oikeutettuja myös koulun muihin oppilashuollollisiin palveluihin.<br /> <br /> <br /> '''Poliopetus'''<br /> <br /> Poliopetus on tarkoitettu vantaalaisille lasten- tai nuorisopsykiatrista tukea tarvitseville perusopetusikäisille oppilaille, joiden koulunkäynti ei tukitoimista huolimatta onnistu oppilaan omassa koulussa. Työ perustuu tiiviiseen yhteistyöhön oppilaan, huoltajien, koulun ja hoitotahon välillä. Tavoitteena on turvata oppilaan koulunkäynti sekä tukea hänen kuntoutumistaan, kasvuaan ja kehitystään. Opetus järjestetään kaupunkitasoisena palveluna, jonka toimintaa suunnittelee, arvioi ja kehittää kaupunkitasoinen ohjausryhmä yhteistyössä poliopetuksen tiimin kanssa. Vantaan polikliinisen opetuksen yksikkö toimii Viertolan koulun yhteydessä. Poliopetuksen oppilaaksiottoprosessissa oppilaat otetaan hallinnollisesti Viertolan koulun oppilaiksi. Oppilailla on erityisen tuen päätös ja aktiivinen hoitosuhde lasten- tai nuortenpsykiatrisen hoitotahoon. Oppilaaksi haetaan hoitavan tahon lähetteellä. Moniammatillinen oppilaaksiottokokous järjestetään vuosittain keväällä, ja täydentävä haku mahdollisille vapaille oppilaspaikoille joulukuussa. Oppilaaksiottokokouksissa arvioidaan aiemmin oppilaaksi otettujen oppilaiden tarve jatkaa poliopetuksessa. Arvio perustuu hoitavan tahon ja huoltajien kanssa käytyihin keskusteluihin. Päätöksen oppilaaksiotosta tekee perusopetuksen aluepäällikkö. Oppilaaksioton yhteydessä tehdään oppilaan, huoltajien ja koulun kesken koulusopimus, jossa määritellään yhteistyön periaatteet. <br /> <br /> Polikliinisella luokalla oppilas opiskelee omien kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti yleisen opetussuunnitelman tai yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Tarvittaessa hyödynnetään vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua ja opiskelun erityisiä painoalueita oppilaan etenemisen turvaamisessa. Suunnitelmia tehdään ja tarkistetaan yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa ja hoidon kanssa. Opetus järjestetään mahdollisimman suurelta osin erityisluokkaopetuksena yhdysluokissa. Lisäksi oppilaiden opetuksessa ja ryhmittelyssä voidaan käyttää joustavia opetusjärjestelyitä ja tilapäisesti yksilöopetusta.<br /> <br /> Oppilaat huomioidaan erilaisina yksilöinä ja oppijoina, samalla painottaen yhteisöllistä toimintaa ja muiden huomioon ottamista. Oppilaiden oppimista ja käyttäytymistä ohjataan yhteisöllisesti turvallisessa oppimisympäristössä pienistä asioista alkaen. Tavoitteena on, että oppilaat löytävät oman optimaalisen suoritustasonsa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan yksilöllinen lukujärjestys ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tavoitteena on noudattaa oppilaan oman luokka-asteen mukaista viikkotuntimäärää, kuitenkin oppilaan voimavarat, yksilölliset tarpeet ja haasteet huomioiden. Mikäli oppilas opiskelee vuosiluokkansa tuntimäärästä poikkeavaa tuntimäärää, sovitaan erityisistä opetusjärjestelyistä yhteistyössä huoltajien ja hoidon kanssa (PoL §18). Polikliinisen opetuksen opetushenkilöstö on tiiviissä yhteydessä hoitavaan tahoon. Tarvittaessa hoitava taho jalkautuu luokkiin oppilaan koulunkäynnin edistämiseksi. <br /> <br /> Koulupäivän runko poliopetuksessa rakentuu opetussuunnitelmassa määritellyistä oppiaineista ja monialaisista oppimiskokonaisuuksista. Opetustoiminta perustuu hyvään oppilaan tuntemukseen sekä turvalliseen ja kunnioittavaan pedagogiseen ohjaamiseen. Oppiaineiden opiskelun ohella painotetaan onnistumisen elämyksiä, pettymysten sietokyvyn kasvattamista, oman vastuun ottamista, itsetunnon vahvistumista sekä koululaisen identiteetin ja motivaation kasvamista. Opetuksessa kiinnitetään huomiota oppilaan käyttäytymis- ja vuorovaikutustaitoihin, ja tunne-elämän taitoja sekä ongelmanratkaisukykyä vahvistetaan. Oppilaita ohjataan tarkkailemaan ja ymmärtämään omaa käyttäytymistään sekä oman käyttäytymisen vaikutusta muihin oppilaisiin, ja heitä tuetaan löytämään myönteisiä ratkaisumalleja eri tilanteisiin.<br /> <br /> Koulun aikuiset pyrkivät toiminnassaan positiivisen vuorovaikutuksen synnyttämiseen lapsen ja aikuisen sekä lapsen ja toisen lapsen välille. Tällä rakennetaan oppilaan kokemusta siitä, miten toimitaan yhdessä. Oppilaan siirtymistä pois polikliinisestä opetuksesta tuetaan tutustumisjaksolla, jonka aikana polikliinisen tiimin jäsen on tarpeen mukaan seuraamassa ja ohjaamassa lähikouluun paluuta. Oppilaan siirtyminen omaan kouluun tapahtuu siten asteittain, yksilöllisen nivelvaihesuunnitelman mukaisesti, perustuen moniammatilliseen arviointiin yhteistyössä oppilaan, huoltajien, hoidon, perusopetuksen aluekoordinaattorin ja koulujen kanssa. <br /> <br /> '''Vammaisopetus'''<br /> <br /> Vantaalla kehitysvammaisten ja autististen oppilaiden opetus järjestetään pääsääntöisesti alueellisissa erityisryhmissä. Nämä alueelliset ryhmät toimivat yleisopetuksen koulujen yhteydessä, jolloin oppilaan on mahdollista integroitua monipuolisesti omien taitojensa sekä ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti muihin ryhmiin. Oppilaan opetus voidaan järjestää erityisin perustein myös oman asuinalueen lähikoulussa, mikäli oppilaan tarvitsema tuki voidaan siellä toteuttaa.<br /> <br /> Kaikilla vammaisopetuksen piiriin kuuluvilla oppilailla on erityisen tuen päätös, joka tarkistetaan 3.luokan syksyllä ja 6. vuosiluokan aikana sekä aina tuen tarpeen muuttuessa tai muun olennaisen muutoksen vuoksi. Näissä ryhmissä opetus järjestetään oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla oppiaineittain perustuen erilaajuisiin oppimääriin, kokonaan toiminta-alueittain tai näiden yhdistelmänä. Oppilas voi mahdollisuuksien mukaan osallistua oman äidinkielen opetukseen. Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen opetussuunnitelman mukaan opiskeleva oppilas voi suorittaa kykyjensä mukaan jostakin oppiaineesta erilaajuisia oppimääriä. Hänet luetaan tällöin edelleen toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen oppilaaksi. <br /> <br /> Oppilaalle asetetut tavoitteet kirjataan hänelle laadittavaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Suunnitelmassa määritellään oppiaineittain opiskeleville oppilaille kuhunkin oppiaineeseen oppilaan tavoitteet ja toiminta-alueittain opiskeleville oppilaille toiminta-alueisiin liittyvät tavoitteet. Mikäli oppilas opiskelee edellisten yhdistelmänä, kirjataan molempien osa-alueiden tavoitteet HOJKS:an. Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden arvioinnista kerrotaan luvussa 7.6.4, oppiaineittain opiskelevien oppilaiden arvioinnista luvussa 6. Vammaisopetuksessa tavoitteena on oppilaan tasapainoisen kokonaiskehityksen turvaaminen yhteistyössä opettajien, opetusta avustavan henkilökunnan, huoltajien, eri asiantuntijoiden ja erityistyöntekijöiden kanssa. Opetusta avustava henkilökunta tukee oppilaiden kokonaiskehitystä koko koulupäivän ajan, mukaan lukien aamu- ja päivätoiminnan. <br /> <br /> Vammaisopetuksessa opetus on konkreettista, eri aistikanavia hyödyntävää, asioita kertaavaa ja strukturoitua. Opetus jäsennetään ajan, paikan, tilan ja henkilöiden suhteen. Opetuksessa sanallisten ohjeiden lisäksi käytetään vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä; kuten kuvat, viittomat, fyysinen ohjaus, eleet, osoittaminen sekä kirjoitetut ohjeet ja tekniset apuvälineet. Oppilaat opiskelevat henkilökohtaisten päivä- ja viikko-ohjelmien mukaisesti. Opetuksen tavoitteena on oppilaiden osallisuuden vahvistaminen. <br /> <br /> '''Menolippu'''<br /> <br /> Menolippu –toimintamalli tarjoaa peruskoulun loppuun suorittamisen mahdollisuuden niille oppivelvollisuusiän ylittäneille vantaalaisille nuorille, joiden peruskoulu on jäänyt kesken. Menolippu –toimintaa toteutetaan Vantaan nuorten työpajalla. Opiskelijoita otetaan aloittamaan opintoja ympäri vuoden. Menolipussa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen etenemissuunnitelma ja tarjotaan tukea omaan elämäntilanteeseen. Nuorelta saattaa puuttua vain muutama suoritus tai muutaman vuoden suoritukset peruskoulun päättötodistuksen saamiseksi. Opiskeluaika määräytyy yksilöllisesti ja siihen vaikuttavat myös opiskelijan terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne. Menolipussa nuorten kanssa työskentelee erityisopettaja ja kaksi ohjaajaa. Lisäksi nuorille tarjotaan psykososiaalista ja terveydenhoidollista tukea yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opiskelijat ohjautuvat Menolippuun usein TE-toimiston tai etsivän nuorisotyön kautta taikka omatoimisesti. <br /> <br /> Menolipussa noudatetaan Vantaan nuorten tai aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelmaa opiskelijan yksilöllinen tarve ja ikä huomioiden. <br /> <br /> Menolipun toiminnan ja opetuksen järjestämisestä on laadittu erillinen kuvaus, joka löytyy Vantaan ammattiopisto Varian internet –sivuilta.<br /> <br /> ==== 7.4.3 Pidennetty oppivelvollisuus ====<br /> <br /> Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aiemmin. Oppivelvollisuus ei pidenny perusopetuksen keskeltä tai lopusta. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen esiopetuksen alkamista. Lisäksi oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen tekeminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. <br /> <br /> Pidennettyä oppivelvollisuutta harkittaessa toimitetaan asiantuntijalausunto perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen vastuuhenkilöille arvioitavaksi. Arvion jälkeen päiväkotien esimiehet kuulevat lasta ja huoltajaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen ja erityiseen tukeen liittyen. Asiasta tekee päätöksen varhaiskasvatuspäällikkö. Esiopetuksen järjestämisestä vastaa varhaiskasvatus. <br /> <br /> Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille tehdään varhaiskasvatuksessa ennen koulunaloitusta pedagoginen selvitys, jonka laatii esiopetuksen opettaja. Pedagoginen selvitys tarvitaan perusopetuksessa oppilaan erityisen tuen päätöstä varten. Opetus järjestetään oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain (luku 7.4.4). Oppilasta ja huoltajaa kuullaan opetusjärjestelyistä. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden tuen tarve tulee tarkistaa säädetyissä kohdissa ja aina kun tapahtuu jokin olennainen muutos tuen tarpeessa tai opetuksen järjestämisessä. Tällöin arvioidaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden jatkotarve.<br /> <br /> ==== 7.4.4 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus====<br /> <br /> Opetus järjestetään toiminta-alueittain, kun se on oppilaan kannalta tarkoituksenmukaista. Toiminta-alueittain tapahtuvasta opetuksesta tehdään pedagogiseen selvitykseen ja asiantuntijalausuntoon pohjautuva hallintopäätös. Toiminta-alueittain annettavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle jatko-opinnoissa ja itsenäisessä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaan vahvuudet huomioidaan tavoitteita ja sisältöjä suunniteltaessa. Tärkeää on luoda oppilaille turvallinen ja oppilaskohtaisesti optimaalinen oppimisympäristö. Toiminta-alueet ovat oppilaan elämässä tiiviisti limittäisiä osa-alueita. Yhden osa-alueen harjoittamisella on siirtovaikutusta aina useampaan muuhun osa-alueeseen.<br /> <br /> ===7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot===<br /> <br /> ====7.5.1 Tukiopetus====<br /> <br /> Tukiopetusta voidaan antaa oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin edistämiseen tuen kaikilla tasoilla. Tehostetun tuen oppilaiden osalta tukiopetus kirjataan oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen oppilaiden osalta HOJKS:aan. Tukiopetus tulee aloittaa mahdollisimman pian tarpeen havaitsemisen jälkeen tai jo tuen tarvetta ennakoiden vaikeuksien ehkäisemiseksi. Oppilasta opettavat opettajat arvioivat tukiopetuksen tarpeen, mutta myös oppilas ja hänen huoltajansa voivat tehdä aloitteen tukiopetuksesta. Oppilas voi tarvita tukiopetusta esimerkiksi oppiainesisältöjen omaksumiseen, oppimaan oppimisen ja työskentelytaitojen edistämiseen tai sosio-emotionaalisten taitojen hallintaan. Tukiopetusta voidaan tarvittaessa antaa myös oppilaan omalla äidinkielellä. <br /> <br /> Tukiopetusta annetaan joko oppilaan koulupäivän aikana tai oppituntien ulkopuolella samanaikaisopetuksena oppilaan omassa opetusryhmässä, pienryhmässä, täysin yksilöllisesti tai erilaisia joustavia ryhmittelyjä käyttäen. Tukiopetuksen järjestämisessä käytetään monipuolisia ja oppilasta motivoivia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Huoltajille tiedotetaan tukiopetuksen järjestämisestä koulun lukuvuosisuunnitelmassa, vanhempainilloissa sekä koulun tiedotteissa ja viesteissä.<br /> <br /> ====7.5.2 Osa-aikainen erityisopetus====<br /> <br /> Osa-aikainen erityisopetus on oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaa työtä, johon jokaisella oppilaalla on tuen tasosta riippumatta oikeus sitä tarvitessaan. Pyrkimyksenä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan opiskelutottumuksiin, työskentelytapoihin ja koulumotivaatioon. Suunnittelun ja järjestelyjen lähtökohtana ovat oppilaiden yksilölliset tarpeet. Osa-aikainen erityisopetus on joko ennaltaehkäisevää tai jo ilmenneitä vaikeuksia kuntouttavaa. Opetus voi kohdentua kielellisten ja matemaattisten taitojen tukemiseen, sosioemotionaalisten taitojen tai toiminnanohjaus- ja opiskelutaitojen kehittämiseen. Erityisopettaja kartoittaa yhdessä luokanopettajien tai aineenopettajien kanssa, ketkä tarvitsevat osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Opetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa. <br /> <br /> Osa-aikaista erityisopetusta järjestetään muun opetuksen yhteydessä samanaikaisopetuksena, palkeissa pienryhmässä tai erityisestä syystä yksilöopetuksena. Lisäksi erityisopettaja konsultoi muita koulun opettajia tuen järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä. Osa-aikaisen erityisopetuksen käyttäminen tukimuotona kirjataan tehostetun tuen oppilaiden osalta oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen oppilaiden osalta HOJKS:an. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilasta ja huoltajia. Resurssin kohdentumista tarkoituksenmukaisesti tarkastellaan koulun sisällä säännöllisesti ja muutoksia tehdään tarpeen mukaan joustavasti.<br /> <br /> ====7.5.3 Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet====<br /> <br /> '''Avustaja- ja tulkitsemispalvelut'''<br /> <br /> Koulut saavat resurssin avustajapalveluiden järjestämiseen. Rehtori päättää avustajapalveluiden kohdentumisesta koulun sisällä konsultoituaan opetus- ja oppilashuollon henkilöstöä. Palvelun kohdentumista tarkoituksenmukaisesti tarkastellaan koulussa säännöllisesti ja oppilaiden tuen tarpeen muuttuessa tarvittavia muutoksia tehdään lukuvuoden mittaan joustavasti. Avustajapalveluiden tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon oppilaan oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tukitoimien kokonaisuus. <br /> Oppilaalle turvataan hänen tarvitsemansa tulkitsemispalvelut koulupäivän aikana. Tulkitsemispalvelut on mahdollista järjestää avustajapalvelun yhteydessä. <br /> <br /> Erityisen tuen oppilaan saamista avustaja- ja tulkitsemispalveluista päätetään oppilaan erityisen tuen päätöksessä, ja palvelun kohdentuminen kirjataan oppilaan HOJKS:an. <br /> Oppilaita ja huoltajia informoidaan avustajapalveluista koulun lukuvuosisuunnitelmassa ja oppilaan pedagogisia asiakirjoja yhteistyössä kodin kanssa laadittaessa. <br /> <br /> '''Apuvälineet'''<br /> <br /> Oppilas on oikeutettu saamaan opetukseen osallistumisen kannalta välttämättömät apuvälineet. Apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai oppimisen erityistarpeisiin. Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti ja niiden käyttö ja hyödyllisyys arvioidaan oppilaan pedagogisissa asiakirjoissa. Tarvittavat apuvälineet hankitaan joko koulun toimesta tai erillisellä hakemuksella keskitetysti sivistysvirastosta. <br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisen opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> <br /> *Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset<br /> *Miten koulun tasolla näkyy ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit sekä toiminta kaikissa nivelvaiheissa?<br /> *Miten koulun tasolla näkyy kotien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet oppimisen ja koulunkäynnin tuen kysymyksissä?<br /> <br /> '''Yleinen tuki'''<br /> <br /> Koulun tehtävänä on kuvata:<br /> *Yleisen tuen käytännön järjestäminen<br /> *Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken<br /> *Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa<br /> <br /> '''Tehostettu tuki'''<br /> <br /> Koulun tehtävänä on kuvata:<br /> *Tehostetun tuen käytännön järjestäminen<br /> *Toimintatavat oppilaan tehostetun tuen aloittamisessa, toteuttamisessa ja päättämisessä<br /> *Oppimisssuunnitelman laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet<br /> *Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa<br /> *Menettelytavat ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa<br /> <br /> '''Erityinen tuki'''<br /> <br /> Koulun tehtävänä on kuvata:<br /> *Erityisen tuen käytännön järjestäminen <br /> *Toimintatavat, kun erityinen tuki päätetään lopettaa ja tuki jatkuu tehostettuna tukena<br /> *HOJKSin laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet<br /> *Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa<br /> *Menettelytavat mahdollisten asiantuntijalausuntojen käytössä<br /> *Menettelytavat ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa<br /> *Oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat osana pedagogisen selvityksen laadintaa, erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista.<br /> *Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot<br /> <br /> Koulun tehtävänä on kuvata:<br /> *Käytännön järjestäminen<br /> *Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken<br /> *Oppilaalle ja huoltajille tiedottamiseen ja oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat<br /> <br /> ===7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Keimolanmäen koulussa===<br /> <br /> Koulu muodostaa tiiviin yhteisön Keimolanmäen päiväkodin kanssa. Pienessä yhteisössä kohtaamme arjen tilanteissa päivittäin, jolloin lasten ja aikuisten välinen vuorovaikutus synnyttää luottamuksen lasten ja aikuisten välille. Keimolanmäen yhteisön toimintaa ohjaa ajatus tiiviistä kasvatuskumppanuudesta, jossa lapsen siirtyminen päiväkodista kouluun on sujuva ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioiva. Yhteiset arjen tilanteet ja oppimistuokiot luovat pohjan vankalle oppilaantuntemukselle. Alkuopetus tekee kiinteää nivelvaiheen yhteistyötä esiopetuksen kanssa erikseen sovituin rakentein. <br /> <br /> Kuudennella luokalla tehdään tiivistä nivelvaiheen yhteistyötä yläkoulun kanssa.<br /> <br /> Koulussamme panostetaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen (Keimola-tunnit). Joustavat opetusjärjestelyt ja ryhmittelyt mahdollistavat erilaisten tuen tarpeiden huomioimisen. Hyödynnämme oppimisympäristöjä monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti opetuksessa.<br /> Oppilaat saavat oppimiseen tukea tarpeen mukaan. Tuki voi olla yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Tuen taso määräytyy tuen määrän, säännöllisyyden ja oppilaan kokonaistilanne huomioiden. Oppilaan tuen asioissa tehdään jatkuvaa tiivistä yhteistyötä huoltajien ja mahdollisten verkostojen kanssa.<br /> <br /> Yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille. Yleisen tuen tukimuodoista Keimolanmäen koulussa korostuvat luokan ja koulun struktuurit ja rutiinit, eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt sekä kielitietoisuus ja oppilaanohjaus. Tarvittaessa oppilasta tuetaan tukiopetuksella ja jaksottaisella osa-aikaisella erityisopetuksella. Tuen toteuttamisessa tehdään yhteistyötä kodin kanssa. Yleisen tuen oppimissuunnitelmaa ei välttämättä kirjata oppilaalle. Yleisen tuen antamisesta vastaavat yhdessä kaikki koulun aikuiset.<br /> <br /> Tehostettuun tukeen siirrytään, kun oppilaan tarvitsema tuki on jatkuvaa ja säännöllistä sekä useat yleisen tuen tukimuodot ovat käytössä.<br /> Oppilaalle laaditaan pedagoginen arvio yhteistyössä huoltajien, luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa. Kirjaamisesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Oppilas itse osallistuu asiakirjan laatimiseen ja käsittelyyn ikätason ja edellytystensä mukaisesti. Pedagogisen arvio käsitellään moniammatillisesti ja arvion pohjalta laaditaan tehostetun tuen oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa. Oppimissuunnitelmaan kirjataan käytössä olevat oppimista ja koulunkäyntiä tukevat tukitoimet. Se tarkistetaan vähintään kerran vuodessa yhdessä oppilaan, koulun ja huoltajien kanssa.<br /> <br /> Tehostetussa tuessa tukimuodoista korostuvat Keimolanmäessa joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus ja säännöllinen erityisopettajan tuki, Keimola-tunnit sekä eriytetyt oppimateriaalit.<br /> <br /> Mikäli oppilas tarvitsee tehostettua tukea intensiivisempää ja pitkäkestoisempaa tukea oppimiseen tai jos oppiaineita on tarpeen yksilöllistää, oppilaalle laaditaan pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys laaditaan yhteistyössä kodin ja koulun kanssa, jonka pohjalta tehdään erityisen tuen päätös. Prosessissa kuullaan oppilasta ja huoltajaa. Erityiseen tukeen siirtymisen jälkeen oppilaalle laaditaan HOJKS kahden kuukauden kuluttua päätöksestä. HOJKS laaditaan yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Jatkossa HOJKS päivitetään lukuvuoden alussa sekä arvioidaan ja tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa. Erityisen tuen tarve tarkistetaan 2. ja 6. luokan aikana ja aina tuen tarpeen muuttuessa. Oppilaalle laaditaan tällöin pedagoginen selvitys ja huoltajia ja oppilasta kuullaan. Mikäli oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, siirtyy hän tehostettuun tukeen. <br /> <br /> Erityisessä tuessa Keimolanmäessä korostuvat joustavat ryhmittelyt, eriytetyt oppimateriaalit, säännöllinen ja jatkuva erityisopettajan tuki.</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku6&diff=3203 2022-06-30T06:15:00Z

<p>Opswikiadmin: /* 6.9 Arvioinnista tiedottamisen muodot Keimolanmäen koulussa */</p> <hr /> <div>==6 Oppimisen arviointi==<br /> <br /> ===6.1 Yhteistyö huoltajien kanssa=== <br /> <br /> Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai opintokokonaisuuden osalta aina oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Yhteistyö huoltajien kanssa on kuitenkin tärkeää. On tärkeää, että huoltaja tietää, mistä arvioinnissa on kyse. Koulun arviointikulttuurin tulee siksi olla avointa, johdonmukaista ja yhdenvertaista. <br /> <br /> Yhteistyö huoltajien kanssa oppimisen ja osaamisen arvioinnissa tarkoittaa tiedottamista siitä:<br /> *miten oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan, miten opettaja havainnoi, kerää ja dokumentoi arviointitietoa<br /> *mitä arvioidaan lukuvuoden aikana ja mitä lukuvuoden päätteeksi<br /> *mitkä ovat oppiaineiden tavoitteet ja arviointikriteerit.<br /> <br /> Tärkeää yhteistyötä kodin ja koulun välillä on lukuvuoden aikana pidettävä arviointikeskustelu. Arviointikeskusteluun osallistuvat oppilas, huoltaja ja luokanopettaja/ luokanvalvoja. Arviointikeskustelu on osa monipuolista arviointia, joka ohjaa ja kannustaa opiskelua sekä kuvaa, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet.<br /> <br /> Koulut päättävät arviointikeskustelujen ajankohdat ja kirjaavat ne lukuvuosisuunnitelmaan. <br /> Erityisen tuen oppilaiden osalta arviointikeskustelu voidaan sisällyttää HOJKS:n päivitykseen.<br /> Vantaalla arviointikeskustelu käydään tavoitteiden ja hyvinvoinnin hengessä – pääosassa on lapsi!<br /> <br /> ===6.2 Arvioinnista tiedottamisen muodot===<br /> <br /> Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan lukuvuoden aikana tietoa oppilaiden opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä formatiivisen arvioinnin avulla. <br /> <br /> Oppilaille tulee selvittää oppiaineiden tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet. Oppilaiden tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten suoriutumista arvioidaan.<br /> <br /> Opettajien yhteistyö kouluyhteisössä on välttämätöntä, jotta arviointi on johdonmukaista ja yhdenvertaista. Yhteistyö näyttäytyy oppilaille ja huoltajille tiedottamisen selkeytenä ja arvioinnin läpinäkyvyytenä.<br /> <br /> Kukin koulu päättää, miten tiedottaa oppimisen ja osaamisen arvioinnista ja kirjaa tiedottamisen tavat koulun opetussuunnitelmaan.<br /> <br /> Koulukohtaiset täsmennykset: <br /> *Mitä asioita huoltajille tiedotetaan oppimisen ja osaamisen arvioinnista?<br /> *Miten oppilaille ja huoltajille annetaan lukuvuoden aikana tietoa opintojen etenemisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä?<br /> *Milloin? Tiedottamisen ajankohdat.<br /> <br /> ===6.3 Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet=== <br /> <br /> Käyttäytymisen arvioi oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä.<br /> Vantaalla on laadittu kaupunkitasoiset arviointikriteerit käyttäytymisen arvioinnille, jotka astuvat voimaan 1.8.2021.<br /> <br /> ===6.4 Valinnaisaineiden arviointi=== <br /> <br /> Valinnaisaineet jaotellaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti:<br /> *valinnaisiin aineisiin<br /> *taide- ja taitoaineiden valinnaisiin tunteihin<br /> <br /> Valinnaiset aineet sekä taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat kaksi eri asiaa ja ne arvioidaan eri periaattein.<br /> <br /> Valinnaiset aineet muodostavat omat oppimääränsä, jotka suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan itsenäisinä kokonaisuuksina. Valinnaiset aineet arvioidaan erikseen joko numeroarvosanalla tai sanallisella arviolla riippuen niiden laajuudesta.<br /> <br /> Jokainen taide- ja taitoaineiden valinnainen tunti sisältyy aina taide- ja taitoaineiden yhteiseen oppimäärään. Kunkin taide- ja taitoaineen oppimäärän vähimmäistuntimäärästä ja siihen mahdollisesti taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista osoitetusta opetusajasta on muodostettu jatkumo, joka perustuu ko. oppiaineen yhteisen oppimäärän opetukselle annettuihin tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin. <br /> <br /> Koulu tarkentaa valinnaisaineiden sisällöt lukuvuosisuunnitelmassa. <br /> <br /> Valinnaisaineiden tuntimääristä, tarjonnasta ja jaosta valinnaisiin aineisiin ja taide- ja taitoaineisiin kerrotaan opetussuunnitelman luvussa 12, Valinnaisuus perusopetuksessa.<br /> <br /> ====6.4.1 Valinnaisten aineiden arviointi vuosiluokilla 4-6==== <br /> <br /> Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa on varattu kolme vuosiviikkotuntia valinnaisille aineille vuosiluokille 4-6 (1 vuosiviikkotunti/vuosiluokka). <br /> <br /> Valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti, koska ne ovat oppimäärältään alle 2 vuosiviikkotuntia. Valinnaisista aineista merkitään todistuksiin vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä hyväksytty/hylätty (S/H). Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa ko. oppiaineen arvosanaa. Opettaja tiedottaa oppilaille mitkä valinnaiset aineet vaikuttavat korottavasti arvosanaan. <br /> <br /> Valinnaisaineisiin liittyviä periaatteita kuvataan myös kaupunkitasoisen opetussuunnitelman luvussa 12, Valinnaisuus perusopetuksessa.<br /> <br /> ====6.4.2 Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien arviointi vuosiluokilla 4-6====<br /> <br /> Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa on varattu kuusi vuosiviikkotuntia taide- ja taitoaineiden valinnaisiin tunteihin (2 vuosiviikkotuntia/vuosiluokka) vuosiluokille 4-6. Valinnaisten taide- ja taitoaineiden tuntien tulee olla eri oppiainetta kullakin vuosiluokalla.<br /> <br /> Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä ja ne myös arvioidaan osana tätä opetusta. Oppilas saa yhden arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta kaikilla niillä vuosiluokilla, joilla hän niitä opiskelee, myös kotitaloudesta.<br /> <br /> Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien käyttö edistää näiden oppiaineiden tavoitteellista opiskelua.<br /> <br /> ====6.4.3 Valinnaisten aineiden arviointi vuosiluokilla 7-9====<br /> <br /> Valinnaisena aineena voidaan tarjota syventäviä ja soveltavia oppiaineita tai useasta aineesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Syventävät valinnaiset aineet syventävät ja/tai laajentavat yhteisten oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä. Soveltavat valinnaiset aineet voivat sisältää aineksia useasta eri oppiaineesta tai laaja-alaisesta osaamisesta. Soveltavilla valinnaisilla aineilla voidaan edistää oppiaineiden yhteistyötä.<br /> <br /> Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa on varattu kahdeksan vuosiviikkotuntia valinnaisille aineille vuosiluokille 7-9.<br /> <br /> Vuosiluokilla 7-9 ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin.Kasva urheilijaksi -kurssia tarjotaan joka vuosiluokalla liikunnan syventävänä valinnaisena aineena. Kasva urheilijaksi -kurssi muodostaa oppimäärän, joka arvioidaan numeroin. Jos Kasva urheilijaksi -kurssi jää oppimäärältään alle kahteen vuosiviikkotuntiin, arvioidaan se sanallisesti. 9. vuosiluokalla valinnaisaineiden suorituksia tarkistettaessa koulu sopii, kuka tarkistaa oppilaiden Kasva urheilijaksi -kurssin laajuuden.<br /> <br /> Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet, arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa ko. oppiaineen arvosanaa. Opettaja tiedottaa oppilaille mitkä valinnaiset aineet vaikuttavat korottavasti arvosanaan. <br /> <br /> Valinnaisiin aineisiin osoitettuja vuosiviikkotunteja käytetään painotetun opetuksen järjestämiseen.<br /> Koulun oppilaanohjaaja kertoo yhdessä opettajien kanssa oppilaalle siitä, kuinka valinnaisaineiden arvosanat vaikuttavat opiskelijaksi ottamisen perusteisiin toiselle asteelle.<br /> <br /> Valinnaisaineisiin liittyviä periaatteita kuvataan myös kaupunkitasoisen opetussuunnitelman luvussa 12, Valinnaisuus perusopetuksessa.<br /> <br /> ====6.4.4 Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien arviointi vuosiluokilla 7-9==== <br /> <br /> Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa on varattu viisi vuosiviikkotuntia taide- ja taitoaineiden valinnaisiin tunteihin vuosiluokille 7-9.<br /> <br /> Taide- ja taitoaineiden valinnaisaineiden arviointi on osa kyseisen, kaikille yhteisen oppiaineen arviointia. Todistukseen ei tule erikseen mainintaa taide- ja taitoaineiden valinnaisten aineiden osalta, vaan arvosana kuuluu osaksi kaikille pakollisen taide- ja taitoaineen arviointia.<br /> <br /> Valinnaisaineisiin liittyviä periaatteita kuvataan myös kaupunkitasoisen opetussuunnitelman luvussa 12, Valinnaisuus perusopetuksessa.<br /> <br /> ====6.4.5 Valinnaisaineiden arviointi päättöarvioinnissa====<br /> <br /> Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti hyväksytty- merkinnällä. Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa. <br /> <br /> Numeroin arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistukseen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja arvosana. Sanallisesti arvioitavista valinnaisista aineista merkitään ”hyväksytty”. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen kyseisen oppiaineen alle. Valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen, merkitään todistukseen otsikon ”Soveltavat valinnaiset aineet” alle. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, merkitään päättötodistukseen kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle numeroarvosana tai ”osallistunut”, ja uudesta ”hyväksytty” tai numeroarvosana riippuen vuosiviikkotuntimäärästä.<br /> <br /> Taide- ja taitoaineiden päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun kunkin taide- ja taitoaineen koko oppimäärä, sisältäen myös mahdolliset valinnaiset taide- ja taitoaineiden tunnit, on opiskeltu. Oppilas saa yhden arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta päättötodistukseen. Päättöarvosanaa muodostettaessa käytetään näihin oppiaineisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteereitä. <br /> <br /> Oppilaalle tulee selvittää miten valinnaisaineiden arvosanat vaikuttavat opiskelijaksi ottamisen perusteisiin toiselle asteelle. Vastuu on oppilaanohjaajalla yhdessä opettajien kanssa.<br /> <br /> ===6.5 Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt===<br /> <br /> Oppilaan ja huoltajien tulee saada tietää hyvissä ajoin, mikäli on vaarassa, että oppilas ei saavuta oppimäärän tavoitteita edes välttävästi. Oppilaan oppimisen edistymistä seurataan ja edistymisestä käydään keskustelua oppilaan ja huoltajien sekä oppilaan opettajien kanssa.<br /> <br /> Ennen luokalle jättämistä on tarkasteltava oppilaan kokonaistilannetta; miten oppilasta on tuettu ja miten hän hyötyisi mahdollisesta luokan kertaamisesta. Erityisen tuen oppilaan kohdalla luokan kertaamisen sijaan tulee arvioida vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen järjestämistä. Oppilaalla, jolla on yksilöllistettyjä oppiaineita, ei luokan kertaamisen perusteena voi olla heikko koulumenestys yksilöllistetyissä oppiaineissa.<br /> <br /> Mikäli näyttää siltä, että oppilas ei suorita oppiainetta hyväksytysti, hänelle tulee antaa mahdollisuus erikseen osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot ennen lukuvuoden loppumista tai hänelle tulee järjestää mahdollisuus osoittaa ne lukuvuoden päätyttyä, ennen seuraavan lukuvuoden alkamista. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.<br /> <br /> Oppilas voi edetä opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan vuosiluokkiin sitomattomasti oman opinto-ohjelman mukaisesti. Opintokokonaisuudet kirjataan oppimissuunnitelmaan tai HOJKSn. Opintokokonaisuudet voivat sisältää yhden oppiaineen sisältöjä tai useamman oppiaineen sisältöjä. Sisällöt pohjautuvat aina opetussuunnitelmaan. Opintokokonaisuuksille määritellään tavoitteet, suorittamisjärjestys, aikataulu ja arviointi. Opintokokonaisuuksien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä.<br /> <br /> ===6.6 Sanallisen arvion ja numeroarvosanan antaminen todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa===<br /> <br /> Lukuvuositodistuksessa käytetään sanallista arviointia vuosiluokilla 1-3. Sanallisesta arviosta käy ilmi, onko oppilas suoriutunut hyväksytysti lukuvuoden opinnoista jokaisessa opinto-ohjelmaansa kuuluvassa oppiaineessa.<br /> Lukuvuositodistuksessa käytetään numeroarviointia vuosiluokilla 4-9. Sanallista ja numeroarviointia täydennetään kuvailevalla sanallisella arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä vuosiluokilla 1-6. <br /> Sanallista arviota voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli. <br /> <br /> Väli- ja lukuvuositodistukseen merkitään arvio oppilaan käyttäytymisestä. Vuosiluokilla 1–3 käyttäytymisestä annetaan sanallinen arvio, joka annetaan todistuksen liitteenä.<br /> <br /> Yksilöllistettyjen oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan samaa ohjeistusta kuin muussakin arvioinnissa ts. vuosiluokkien 1-3 oppilaille annetaan sanallista arviota ja vuosiluokkien 4-9 oppilaille annetaan numero. Sanallisen arvion tai numeroarvosanan perään lisätään tähti (*) Numeerisen arvosanan lisäksi voi antaa myös sanallista arviointia todistuksen liitteenä.<br /> <br /> Kaupunkitasoisissa vammaisopetuksen ryhmissä vuosiluokkien 4–9 oppilaille annetaan sanallista arviointia yksilöllistetyissä oppiaineissa. Toiminta-alueittain opiskeleville vuosiluokkien 1–9 oppilaille annetaan sanallista arviota. Vuosiluokilla 1–9 oppiaineittain tai toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden käyttäytymisen arvioinnissa annetaan sanallista arviota kuitenkin siten, että käyttäytyminen arvioidaan kokonaisuutena ilman käyttäytymisen osa-alueita.<br /> <br /> Oman opinto-ohjelman (oppimissuunnitelma, HOJKS) mukaan, vuosiluokkiin sitomattomasti opiskelevan oppilaan välitodistus voidaan jättää antamatta. Lukuvuositodistuksessa oppilas saa suorittamistaan opintokokonaisuuksista arvosanat. Opintokokonaisuudet tarkennetaan oppimissuunnitelmassa tai henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.<br /> <br /> ===6.7 Välitodistus===<br /> <br /> Vantaalla oppilaille annetaan välitodistus lukuvuoden aikana koulun valitsemana ajankohtana. Välitodistuksessa käytetään sanallista arviointia vuosiluokilla 1-3 ja numeroarviointia vuosiluokilla 4-9. Välitodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus.<br /> <br /> Välitodistus on summatiivista arviointia, jossa lukuvuoden puolivälissä kuvataan missä määrin oppilas on saavuttanut kyseiselle vuosiluokalle asetetut tavoitteet, joita siihen mennessä on opiskeltu.<br /> <br /> Välitodistukseen merkitään myös arvio oppilaan käyttäytymisestä. Vuosiluokilla 1–3 käyttäytymisestä annetaan sanallinen arvio, joka annetaan todistuksen liitteenä.<br /> <br /> ===6.8 Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat===<br /> <br /> Kotiopetuksessa oleville oppilaille erityisen tutkinnon suorittamismahdollisuudesta sovitaan erikseen.<br /> <br /> ===6.9 Arvioinnista tiedottamisen muodot Keimolanmäen koulussa===<br /> <br /> Jokaisen vuosiluokan yleiset oppimisen tavoitteet ja arvioinnin lähtökohdat kerrotaan oppilaille ja huoltajille lukuvuoden tai -kauden alussa esim. vanhempainillassa tai sähköisellä viestintäkanavalla. Kunkin oppimiskokonaisuuden tavoitteet ja arviointikriteerit tarkennetaan tarvittaessa oppilaille ja huoltajille. Oppimistavoitteiden asettamiseen voivat osallistua oppilaat ja huoltajat soveltuvin osin ja tavoitteen asettelussa pyritään huomioimaan sekä mahdollistamaan oppilaan omat oppimispolut. <br /> <br /> Suurin osa arvioinnista on ns. formatiivista arviointia, kuten esim. tunneilla annettu palaute ja se on kiinteä osa päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Sen avulla pyritään motivoimaan ja edistämään oppimista. Formatiivista arviointia (työskentely, onnistumiset, kehittämiskohdat) merkitään myös soveltuvin osin sähköiseen järjestelmään, jotta tieto välittyy myös huoltajille. Myös vertaisarviointi ja itsearviointi ovat tärkeässä osassa formatiivisessa arvioinnissa.<br /> <br /> Oppilaan edistymistä oppiaineen tavoitteiden saavuttamisesta mitataan summatiivisella arvioinnilla. Oppilaan mahdollisuuteen näyttää osaamisensa pyritään monipuolisin keinoin. Keinoja osaamisen näyttämiseen voivat olla esimerkiksi kirjalliset ja suulliset kokeet, yksilö-/pari-/ryhmäkokeet, läksynkuulustelut, sanakokeet, päässälaskut, tehtäväpaketit, kirjoitustehtävät, sähköiset oppimisympäristöt, portfoliot, ryhmä- ja parityöt, projektit ym. tuotokset. Summatiivisen arvioinnin tulokset merkitään sähköisiin järjestelmiin huoltajille nähtäväksi niiltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista.<br /> <br /> Oppilaalle annetaan kaksi kirjallista arviointia eli väliarviointi, jossa kuvataan oppilaan sen hetkistä osaamista ja koko lukuvuoden osaamista koskeva lukuvuositodistus. Lukuvuositodistukseen merkitään oppiaineittain arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut koko lukuvuoden tavoitteet. <br /> <br /> Oppilaan, hänen huoltajansa ja luokanopettajan kanssa käydään lukuvuoden aikana lisäksi yksi yhteinen arviointikeskustelu.<br /> <br /> Oppilaan käyttäytymistä arvioidaan Vantaan kaupungin yhteisten käyttäytymisen arvioinnin kriteerien mukaisesti.<br /> <br /> Lukuvuoden alussa kerrotaan arviointikeskustelun, väliarvioinnin ja lukuvuosiarvioinnin ajankohdat.</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku4&diff=3202 2022-06-30T06:13:54Z

<p>Opswikiadmin: /* 4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Keimolanmäen koulussa */</p> <hr /> <div>==4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri==<br /> <br /> Johtamisella on merkittävä rooli siinä, miten koulu omaksuu uusia toimintatapoja. Pedagoginen johtaminen on kaikkea johtamistoimintaa, joka tähtää opetussuunnitelman toteutumiseen, oppilaiden saaman opetuksen laadun kehittämiseen, oppimisen edellytyksistä huolehtimiseen ja tähän kannustavan, kestävän toimintakulttuurin luomiseen.<br /> <br /> Kokonaisvaltaisella asioiden ja ihmisten johtamisella viestitään kouluyhteisölle siitä, mikä koulussa on tärkeää ja arvostettua. Päävastuu laajasta pedagogisesta johtamisesta on rehtorilla, mutta se kuuluu olennaisena osana myös koulujen johtoryhmien jäsenten työhön. Vantaalla koulun johtaminen edellyttää rehtorin ja koulun johtoryhmän jäsenten välistä yhteistyötä. Pedagogisen johtamisen lisäksi johtoryhmän tehtävänä on auttaa rehtoria tuomaan arvot, visio ja strategia osaksi jokaisen kouluyhteisön jäsenen arkea.<br /> <br /> Vantaalla perusopetuksen toimintakulttuurissa korostuvat sekä koulujen välinen että ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö. Toimintakulttuuri näkyy joustavuutena, kehittämismyönteisyytenä ja yhdessä oppimisena. Dialogin kautta myös oppilaat tietävät, miksi ovat koulussa ja miksi asioita opitaan. Tällöin tavoitteiden saavuttaminen ja oppiminen itse koetaan palkitsevana.<br /> <br /> Oppimisympäristöt tukevat toiminnallista oppimista ja oppilaiden osallisuutta. Oppimisympäristömme edistävät tieto- ja viestintäteknologian käyttöä, oppiainerajojen rikkomista ja ekososiaalisen sivistyksen sekä luontosuhteen kehittymistä.<br /> <br /> Vantaalla noudatetaan Vantaan perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian taitotasoja.<br /> <br /> Vantaalla koulut edistävät ja arvioivat toimintakulttuurin kehittymistä sekä toteutumista johtoryhmätyöskentelyn avulla. <br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisten opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> <br /> *Koulu täsmentää oman toimintakulttuurin, oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet.<br /> *Miten koulu edistää ja arvioi toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista?<br /> *Miten koulussa seurataan, arvioidaan ja kehitetään oppimiskokonaisuuksien toteutumista ja oppilaiden osallistumista niiden suunnitteluun siten, että jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus vuodessa? <br /> *Koulu määrittää eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat.<br /> <br /> <br /> ===4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Keimolanmäen koulussa===<br /> <br /> Keimolanmäen koulu on uusi koulu ja toimintakulttuuri on kehittymässä.<br /> <br /> Keimolanmäen kasvattajayhteisössä (koulu ja päiväkoti) on ajatustapa: “koko yhteisö kasvattaa”. Tämä ajatus korostuu pienessä yhteisössämme, jossa aikuiset tuntevat lapset. Koulun ja päiväkodin kasvattajat tekevät keskenään tiiviistä yhteistyötä lasten hyvinvointia ja kasvua edistäen. <br /> Koulun ja päiväkodin oppimistiloja hyödynnetään monipuolisesti ja tarpeenmukaisesti. Lähialueen liikunta- ja virkistyspaikkoja sekä lähiluontoa hyödynnetään osana opetusta. <br /> <br /> Yhteistyötaidot, toisten auttaminen ja kannustaminen korostuvat myös lasten välisessä työskentelyssä. Suunnittelemme erilaisia teemapäiviä sekä projekteja toteutettavaksi koko Keimolanmäen yhteisössä. Teemme tiivistä arjen yhteistyötä erityisesti esiopetuksen kanssa. <br /> Keimolanmäessä opetuksessa kehitetään yhteisopettajuuden muotoja.<br /> <br /> Opetuksessa pyrimme ilmiökeskeisyyteen, jossa tiettyä teemaa tarkastellaan usean oppiaineen lähtökohdista. Kannustamme oppilaita ilmiöiden ja tarkastelutapojen valintaan.<br /> <br /> Järjestämme lukuvuosittain vähintään noin viikon mittaisen monialainen oppimiskokonaisuuden. Teeman valintaan sekä viikon suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat oppilaat.</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku5&diff=3201 2022-06-30T06:12:44Z

<p>Opswikiadmin: /* 5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Keimolanmäen koulussa */</p> <hr /> <div>==5 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen==<br /> <br /> ===5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä===<br /> <br /> Hyvä ja turvallinen koulupäivä alkaa kotoa. Koulumatkan turvallisuus on osa hyvää koulupäivää. Koulun tehtävänä on huolehtia oppilaan koulupäivästä siten, että oppilas voi kulkea koulumatkansa kotiin päin turvallisin mielin.<br /> <br /> Koulun turvallista arkea määrittävät koulun toimintakulttuuri, johon koulun säännöt ja ohjeet kuuluvat. Järjestyssäännöt käsitellään yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa, ja niiden noudattamista valvotaan. Kaikkia kouluyhteisön jäseniä kohdellaan arvostavasti ja tasapuolisesti. Arvostava ja tasapuolinen kohtelu ilmenee toisia kunnioittavana ja kohteliaana ilmapiirinä. Koulukiusaamista ennaltaehkäistään ja siihen puututaan aktiivisesti. Hyvä yhteistyö kotien kanssa edistää varhaista puuttumista kiusaamiseen. Yhteisöllisiä toimintatapoja kiusaamisen ehkäisyyn mietitään yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulut tekevät hyvinvointikansion osana suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.<br /> <br /> Yhteinen vastuu koulupäivästä toteutuu koulun aikuisten yhteistyöllä. Kouluyhteisössä tuetaan avointa keskustelua ja uskallusta tuoda esiin omat mielipiteet. Kaikkien kouluyhteisön jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta tuetaan.<br /> <br /> Kaikki yhteisön jäsenet osallistuvat kouluviihtyvyyden parantamiseen. Vastuu on yhteinen. Oppilaat valtuutetaan ikä- ja kehitystason mukaisesti huolehtimaan kouluympäristön siisteydestä ja ympäristöstä. Koulun pihan tulee tarjota turvallinen ja virikkeellinen ympäristö sekä mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen. Koulut toimivat ympäristövastuullisesti. <br /> <br /> Koulun aikuiset valvovat aktiivisesti välitunnin turvallisuutta. Oppilaiden mahdollisuutta liikkua välitunneilla tuetaan. Myös siirtymätilanteet ovat suunnitelmallisia koulupäivän osia. Niissä tulee olla riittävästi aikuisia paikalla, jotta niistä tulee turvallisia ja valvottuja.<br /> <br /> ===5.2 Yhteistyö===<br /> <br /> ====5.2.1 Oppilaiden osallisuus====<br /> <br /> Oppilaan kasvaminen vaikuttamiseen ja osallisuuteen lähtee mahdollisuuksista olla aktiivinen omissa oppimisprosesseissa ja oman koulun jäsenenä. Oppilaskuntatoiminta sekä kunta- ja aluetasoiset vaikuttamisen foorumit tarjoavat tilaisuuden oppia edustuksellisen vaikuttamisen mekanismeja. Aikuisten tehtävänä on luoda mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen sekä tehdä vaikuttamisen tulokset näkyviksi. Oppilaan osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia lisääviä rakenteita suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorisopalveluiden, nuorisovaltuuston ja järjestöjen kanssa.<br /> <br /> ====5.2.2 Kodin ja koulun yhteistyö====<br /> <br /> Koulun ja huoltajien välillä tehdään vuorovaikutuksellista yhteistyötä koko koulupolun ajan. Tärkeä osa yhteistyötä on viestiminen koulun asioista ja vuorovaikutus. Koulu tarjoaa huoltajille mahdollisuuksia osallistua luontevilla tavoilla oman lapsen asioiden käsittelyyn ja koulutyötä koskeviin asioihin sekä yhteiseen suunnitteluun. Koulu kutsuu aktiivisesti huoltajia mukaan yhteistyöhön. Kouluissa edistetään ja tuetaan tavoitteellista yhteistyötä koulun ja huoltajien kesken kunnassa kulloinkin voimassa olevien yhteistyömallien mukaisesti. Tavoitteellisen yhteistyön lisäksi tarvitaan myös matalan kynnyksen keskustelutilanteita. Onnistunut yhteistyö syntyy, kun huoltajat saavat osallistua keskusteluun. Tavoitteena on päästä aitoon koko kouluyhteisön väliseen vuorovaikutukseen ja dialogiin. Ihmisten ja perheiden moninaisuutta kunnioitetaan. <br /> <br /> Koulut järjestävät tarvittaessa tulkkauksen vanhempainiltoihin tai opettajan ja huoltajan välisiin tapaamisiin, esimerkiksi arviointikeskusteluihin. Koulun tulee tiedottaa tulkin saamisen mahdollisuudesta sekä tiedustella tulkin tarvetta myös huoltajilta.<br /> <br /> Vantaalaisiin kouluihin pyritään saamaan toimivia vanhempainyhdistyksiä. Mikäli sellainen on, voidaan yhdistykselle nimetä koulun henkilökunnasta yhdyshenkilö, jolla on mahdollisuus osallistua yhdistyksen kokouksiin.<br /> <br /> Kodin ja koulun yhteistyöhön luodaan jatkuvuutta, jolloin uusia toimintatapoja ei tarvitse miettiä aina uudelleen, kun huoltajat vaihtuvat. Hyviä toimintamalleja jatketaan lukuvuoden vaihtuessa. Koulut voivat yhdistää voimavaransa tarvittaessa vanhempainiltojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kouluissa toteutetaan Vantaalla laadittua toimintaohjetta kodin ja koulun yhteistyöhön.<br /> <br /> ====5.2.3 Aamu- ja iltapäivätoiminta====<br /> <br /> Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävät yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja seurakunta. Koulupäivä ja iltapäivätoiminta muodostavat oppilaalle sujuvan jatkumon, jonka mahdollistaa koulun ja iltapäiväkerhon toimiva yhteistyö. <br /> <br /> Koulun henkilöstö ja iltapäiväkerhon ohjaajat kohtaavat koulun arjessa. Koulun henkilöstö ja iltapäiväkerhonohjaajat keskustelevat koulun toimintakulttuurista, järjestyssäännöistä ja tila-asioista kahdesti lukuvuoden aikana. Koulun henkilöstö konsultoi tarvittaessa iltapäiväkerhonohjaajia. Koulun ja iltapäiväkerhon toiminta pohjautuvat yhteiseen oppimiskäsitykseen ja arvopohjaan. Iltapäiväkerhossa oppilaiden ryhmäytymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Iltapäiväkerhossa tapahtuva oppilaiden ryhmäytyminen tukee koulutyötä.<br /> <br /> ===5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö===<br /> <br /> Vantaalla kasvatuskeskusteluiden ja kurinpidollisten keinojen käyttöä ohjeistetaan erillisen asiakirjan (suunnitelma kasvatuskeskusteluista ja kurinpidollisten keinojen käytöstä) avulla. <br /> <br /> <br /> ===5.4 Opetuksen järjestämistapoja===<br /> <br /> ====5.4.1 Vuosiluokkiin sitomaton opetus (VSOP)====<br /> <br /> Vantaalla käytetään vuosiluokkiin sitomatonta opetusjärjestelyä silloin, kun oppiainekohtainen eteneminen vuosiluokkatasoa hitaammin tai nopeammin on tarkoituksenmukaista oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kannalta. Etenkin opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä opetusjärjestelynä vuosiluokkiin sitomaton opetus on perusteltu järjestely. Opetusjärjestelyyn päädytään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta käytetään yksittäisille oppilaille viranhaltijan päätöksen mukaisesti.<br /> <br /> Eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai erityisen tuen oppilaan ollessa kyseessä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmassa mainitaan opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määritellään niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Suunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan Vantaan ohjeistuksen mukaisesti. Vuosiviikkotunnit noudattavat oppilaan ikätason mukaista tuntimäärää. Oppilas siirtyy luku-vuoden koulutyön päätyttyä pääsääntöisesti seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas luetaan kuitenkin yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän on suorittanut perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai eroaa koulusta.<br /> <br /> ====5.4.2 Yhdysluokkaopetus====<br /> <br /> Yhdysluokkaopetusta käytetään silloin, kun se on koulun opetusjärjestelyjen kannalta tarkoituksenmukaista oppilasmäärän vuoksi tai pedagogisista syistä. Lähikouluissa ja kaupunkitasoisissa erityisen tuen ryhmissä järjestettävä opetus toteutetaan usein yhdysluokkaopetuksena molemmista edellä mainituista syistä johtuen.<br /> <br /> Vuorokurssiperiaatetta hyödynnettäessä huomioidaan nivelvaiheet ja siirtymät koulusta kouluun siten, että oppilaat saavat kouluvuosien aikana suoritetuksi johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Kursseja suunniteltaessa oppilaan ikäkausi ja erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon. Yhdysluokkaopetusta hyödyntävät koulut kuvaavat opetusjärjestelyt tarkemmin lukuvuosisuunnitelmissaan.<br /> <br /> ====5.4.3 Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus====<br /> <br /> Etäopetusta suunnitellaan ja toteutetaan oman kouluyhteisön sisällä, koulujen välillä sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Etäopetuksella valinnaisten aineiden tarjontaa rikastetaan ja opetusta syvennetään. Etäopetus tukee yksilöllisiä koulupolkuja. Perusopetuksen aikana jokaisen oppilaan tulee saada kokemuksia etäyhteyksiä hyödyntävästä opetuksesta.<br /> Etäopetusta voidaan hyödyntää tarvittaessa esimerkiksi oppilaan ollessa sairauden vuoksi pitkään pois koulussa tai käydessä koulua sairaalakoulussa. Tavoitteena on tällöin säilyttää yhteys omaan luokkaan ja opettajaan.<br /> <br /> Koulut kuvaavat lukuvuosisuunnitelmassa miten erilaisia oppimis- ja verkkoympäristöjä hyödynnetään oppimisessa.<br /> <br /> ====5.4.4 Joustava perusopetus====<br /> <br /> Joustava perusopetus on toiminnallinen ja työpainotteinen tapa suorittaa perusopetuksen viimeiset lukuvuodet. Opiskelussa vuorottelevat koulussa tapahtuva opiskelu ja työssäoppimisjaksot. Lisäksi opiskelussa hyödynnetään muita oppimisympäristöjä ja tehdään tiiviistä yhteistyötä muun muassa työnantajien ja toisen asteen oppilaitosten kanssa.<br /> <br /> Joustavan perusopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaiden elämänhallintaa, opiskelumotivaatiota ja työelämätaitoja sekä luoda joustavia opiskelupolkuja. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi oppilaita tuetaan, kun he siirtyvät seuraavaan koulutusvaiheeseen ja edistetään heidän valmiuksiaan menestyä peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa.<br /> <br /> Vantaalla joustavaa perusopetusta tarjotaan työelämäpainotteisena opetuksena jokaisessa ylä- ja yhtenäiskoulussa koulun 8.-9.-luokkalaisille. Opetus voi olla luokkamuotoista tai ei-luokkamuotoista opetusta koulun päätöksen mukaisesti.<br /> <br /> Joustava perusopetus on tarkoitettu oppilaille, joiden katsotaan hyötyvän toiminnallisuudesta ja mahdollisuudesta erilaisiin työympäristöihin tutustumisesta ja varhaisista työelämäkontakteista esimerkiksi uravalinnassa tai kotoutumisessa. Lähtökohtana opetuksessa on oppilaan vahvuudet ja itsetuntemus sekä toimijuuden vahvistaminen. Oppilaalta edellytetään sitoutumista ja motivaatiota sekä kykyä opiskella työssäoppimisjaksoilla. Oppilaat ovat oppivelvollisuusikäisiä ja aloitusvuoden aikana vähintään 14-vuotiaita.<br /> <br /> Oppilaat valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai huoltajien hakemuksen sekä haastattelun perusteella. Oppilaat ja heidän huoltaja haastatellaan Vantaan yhteisellä haastattelukyselyllä. Oppilaan perheen edellytetään sitoutuvan opiskelun tukemiseen. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös, joka valmistellaan koulussa moniammatillisesti. Koulun luokkamuotoisessa joustavassa perusopetuksessa opiskelee 10-13 oppilasta. Ei-luokkamuotoiseen työelämäpainotteiseen perusopetukseen otettavien määrä on suhteutettu koulun kokoon ja tarkistetaan vuosittain. Päähaku joustavaan työelämäpainotteiseen perusopetukseen on keväisin. Lisäksi toimintaan voidaan ottaa oppilaita lukuvuoden aikana, jos koulun opetuksessa on vapaita oppilaspaikkoja.<br /> <br /> Joustavaa työelämäpainotteista opetusta ohjaa koulussa opettaja tai oppilaanohjaaja, ja sitä tukee koulun moniammatillinen tiimi. Luokkamuotoisessa joustavassa perusopetuksessa työssäoppimisjaksoja on lukuvuoden aikana noin puolet lukuvuodesta ja ei-luokkamuotoisessa toiminnassa noin 5-7 viikkoa lukuvuoden aikana. Ennen työssäoppimisjaksoa tehdään osapuolten kesken työsopimus, jonka yhteydessä selvitetään työturvallisuusmääräykset sekä tietosuojaan ja salassapitoon liittyvät asiat.<br /> <br /> Työssäoppimisjaksoilla oppilaat saavat opetussuunnitelman mukaisia oppimistehtäviä, joissa suoriutuminen otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Oppilas saa jakson aikana ja jälkeen opettajalta tai oppilaanohjaajalta ohjausta tehtäviin ja työssäoppimisjaksoon liittyen. Työssäoppimisjakson päätteeksi jakso arvioidaan.<br /> <br /> Oppilaat ovat perusopetuksen oppilaita ja siten oikeutettuja oppimisen ja koulunkäynnin tukeen ja ohjaukseen sekä oppilashuoltoon. Joustavan perusopetuksen oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tai erityisen tuen oppilaan ollessa kyseessä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) kahden kuukauden kuluessa opetuksen alkamisesta. Suunnitelmassa määritellään myös yksilöllinen valinnaisaineiden suorittamistapa.<br /> <br /> Joustavan perusopetuksen toimintaa suunnittelee, organisoi, arvioi ja kehittää kaupunkitasoinen ohjausryhmä.<br /> <br /> ====5.4.5 Opetus erityisissä tilanteissa====<br /> <br /> Oppilaan sairastumisen tai muun vaikean elämäntilanteen estäessä koulunkäynnin opetus järjestetään oppilaan tarpeiden mukaan tilanteen vaatimalla tavalla. Jos oppilas ei tällöin voi osallistua kouluopetukseen, hänelle tehdään Perusopetuslain (PoL) 18§:n mukaan hallinto-päätös, jossa määritellään oppilaan opetusjärjestelyt. Oppilaan koulunkäynnin järjestelyjä koskeva suunnitelma kirjataan hänen oppimissuunnitelmaansa tai erityisen tuen oppilaan ollessa kyseessä hänen henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaansa (HOJKS).<br /> <br /> Oppilaan siirtyessä sairaalaopetukseen ja palatessa sieltä takaisin omaan kouluunsa tehdään tiivistä yhteistyötä sairaalaopetuksen yksikön kanssa oppilaan nivelvaiheen onnistumiseksi. Nivelvaihe suunnitellaan aina yksilökohtaisesti. Nivelvaiheessa on tärkeää jakaa tietoa hyväksi todetuista käytänteistä sekä oppilaan erityisistä tarpeista. Erityisissä tilanteissa annettavassa opetuksessa voidaan myös hyödyntää etäyhteyksiä ja verkko-opiskelua.<br /> <br /> <br /> ===5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta===<br /> <br /> Erilaiset tapahtumat, kurssit, projektit, työpajat ja vaihtoehtoiset oppitunnit kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden sekä Vantaan luontokoulun ja seurakunnan kanssa rikastuttavat koulupäivää, syventävät ja tukevat oppimista. Yhteistyö tukee monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista. Koulun opetushenkilöstö voi toteuttaa yhdessä muidenkin sidosryhmien kanssa vaihtoehtoisia ja elämyksellisiä tapoja järjestää opetusta. Vaihtoehtoiset tavat toteuttaa opetusta myös muualla kuin kouluympäristössä kasvattavat oppilaiden opiskelumotivaatiota.<br /> <br /> ====5.5.1 Kirjastopalvelut====<br /> <br /> Kirjasto tarjoaa kouluille erilaisia tapoja, joiden avulla tietoa voidaan etsiä ja jäsentää osana oppimisprosessia sekä ohjatusti että omatoimisesti. Tavoitteena on tehdä kirjasto oppilaille tutuksi oppimisympäristöksi sekä innostaa oppilaita monilukutaidon kehittämisessä elämyksellisin keinoin. <br /> <br /> Kirjasto tarjoaa koululle aineistoja, välineitä, ammatillista henkilöstöä sekä oppimisyhteisön, jossa on mahdollista opiskella asioita monialaisina kokonaisuuksina tutkivan oppimisen menetelmin. Kirjasto tukee koulua mediataitojen ja monilukutaidon oppimisessa.<br /> <br /> Oppilaille tarjotaan perusopetuksen aikana mahdollisuus vähintään kolmeen kirjaston kanssa toteutettavaan yhteistyöhön seuraavasti: <br /> <br /> *Aineistovinkkausta jokaiselle luokalle kerran alakouluvuosien aikana. Tämä sisältää työtapoja, joissa oppilaat voivat osallistua vinkkauksen suunnitteluun ja omien aineistoesittelyjen tekemiseen. <br /> <br /> *Tiedonhallintataitojen ja tutkivan oppimisen ohjausta jokaiselle luokalle kerran alakoulu- ja kerran yläkouluopintojen aikana. Kirjasto tukee oppilaiden työskentelyä tarjoamalla mahdollisuuden työskennellä kirjastossa opiskeltavan aihealueen parissa.<br /> <br /> ====5.5.2 Kulttuuripalvelut====<br /> <br /> Vantaan kaupunginmuseon ja taidemuseon, Taidetalo Pessin ja Toteemin, Vantaan kulttuuritalo Martinuksen sekä Vantaan kuvataidekoulun ja musiikkiopiston kouluille suunnatuissa kulttuuritarjonnoissa etsitään keinoja lasten ja nuorten identiteettien, kulttuurisen osaamisen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Kulttuuripalveluiden taidepedagogiikalla vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja osallisuutta niin paikallisesti kuin globaalistikin. <br /> <br /> Oppilaalle tarjotaan tasavertainen mahdollisuus vähintään kolmeen eri taiteenlajeja soveltavaan kulttuurikokemukseen perusopetuksen aikana seuraavasti: <br /> <br /> *Esittäviin taiteisiin ja kulttuuriin perehtyminen 1.–3. luokkien aikana <br /> *Visuaaliseen taiteeseen ja kulttuuriin perehtyminen 4.–6 .luokkien aikana <br /> *Mediaan ja digitaaliseen kulttuuriin perehtyminen 7.–9. luokkien aikana <br /> <br /> Vantaan esi- ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelmassa määritellään tarkemmin, kuinka perusopetuksen ja kulttuuripalveluiden yhteistoimintaa organisoidaan, seurataan ja kehitetään.<br /> <br /> ====5.5.3 Liikuntapalvelut====<br /> <br /> Vantaan liikuntapalvelut tukee kouluja aktiivisen ja monipuolisen koulupäivän toteuttamisessa. Liikuntapalvelut järjestää uinninopetusta, liikunnallisia koulutuksia oppilaille ja opettajille sekä ylläpitävää liikuntavälinelainaamoa. Uimahallit, urheiluhallit, lähiliikuntapaikat ja ulkoilureitit toimivat oppimisympäristöinä.<br /> <br /> Liikuntapalvelut järjestää koulujen kanssa yhteistyössä liikunnallisia teemapäiviä, jotka tukevat koulun yhteisöllisyyttä ja lisäävät koko kouluyhteisön fyysistä aktiivisuutta. Liikunnallisten teemapäivien ja tapahtumien suunnitteluun otetaan oppilaat ja huoltajat mukaan.<br /> Koulut voivat tehdä myös itsenäisesti yhteistyötä liikuntaseurojen kanssa. Seurat järjestävät lajiesittelytunteja, tapahtumia ja kerhotoimintaa.<br /> <br /> ====5.5.4 Nuorisopalvelut====<br /> <br /> Vantaan nuorisopalvelut on koulun aktiivinen yhteistyökumppani alueellisella tasolla. Nuorisotilat tarjoavat turvallisen vapaa-ajan ympäristön koulupäivän jälkeen. Nuorisotyöntekijät ovat mukana koulun me-hengen luomisessa ja ylläpitämisessä erilaisten toimintojen kautta. Toiminnan lähtökohtana on osallisuuden lisääminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja vuorovaikutussuhteiden parantaminen esimerkiksi pienryhmätoimintojen ja harrastusryhmien avulla. Toimintamuotoina ovat muun muassa luokkien ryhmäyttämispäivät, erilaisten tapahtumien järjestäminen yhdessä koulun kanssa sekä tieto- ja neuvontatyö.<br /> <br /> Nuorisotyöntekijät tukevat JOPO -luokkien toimintaa ja ovat pyydettäessä mukana koulun yhteisöllisessä hyvinvointityöryhmässä.<br /> <br /> Lasten ja nuorten alueellista osallisuutta kehitetään yhdessä koulujen, oppilaskuntien, nuorisovaltuuston, järjestöjen ja nuorisotilojen kanssa.<br /> <br /> ====5.5.5 Vantaan luontokoulu====<br /> <br /> Vantaan luontokoulutoiminta tukee koulujen ympäristökasvatustyötä, kestävän elämäntavan vahvistamista ja ympäristövastuullista toimintaa.<br /> Luontokoulun kouluille suunnattuja toimintamuotoja ovat kummiluokkatoiminta, yksittäiset luonto-opetuspäivät ja kasvattajien kurssit. Luontokoulun kummiluokkatoimintaan voivat hakea kaikki perusopetuksen luokat.<br /> Luontokoulussa pääosa opetuksesta tapahtuu ulkona. Elävässä luonnossa luontosuhde syntyy itse kokemalla ja kokeilemalla. Opetuksessa käytettävät menetelmät ovat toiminnallisia ja käytännönläheisiä. Luontokoulupäivän aikana tutkitaan, leikitään, eläydytään, ratkaistaan arvoituksia, ja opetellaan havainnoimaan eri aistein ja harjoitellaan arjen ekotekoja.<br /> Vantaalaisilla on mahdollisuus osallistua myös pääkaupunkiseudun muiden luontokoulujen kursseille ja tapahtumiin.<br /> Vantaan luontokoululla on oma ympäristökasvatus- ja opetussuunnitelmansa.<br /> <br /> ====5.5.6 Vantaan seurakunnat====<br /> <br /> Vantaan seurakunnat voivat olla koulujen tukena ryhmäyttämistoiminnassa, monikulttuurisuustyössä ja päivänavausten sekä juhlapyhiin liittyvien tilaisuuksien järjestämisessä osapuolten sopimalla tavalla. Perusopetus järjestää yhteistyössä evankelis-luterilaisten seurakuntien kanssa mahdollisuuden kolmansien luokkien oppilaille tutustua kotiseutu- ja kulttuurihistoriaan Pyhän Laurin kirkossa ja sen ympäristössä. Työskentelyn periaatteina ovat elämyksellisyys ja erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen. Seurakuntien nuorisotyöntekijät voivat myös toimia lasten ja nuorten tukena koulun arjessa koulun osoittamalla tavalla.<br /> Seurakuntien tarjoamaa tukea koulun kriisityölle kuvataan tarkemmin hyvinvointikansiossa.<br /> <br /> Sidosryhmien kanssa toteutunutta yhteistyöstä seurataan kaupunkitasoisesti, suomenkielisen perusopetuksen tulosalueella.<br /> <br /> ====5.5.7 Yrityskyläyhteistyö====<br /> <br /> Yrityskylä on Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) työelämän, yrittäjyyden ja yhteiskunnan oppimiskokonaisuus, johon vantaalaiset peruskoulun kuudennen vuosiluokan oppilaat osallistuvat.<br /> <br /> Yrityskyläpäivään kuuluu Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014 perustuva oppimateriaali, jonka avulla oppilaat oppivat muun muassa, mitä on työ ja miten sitä haetaan. Lisäksi he perehtyvät talouden ja yhteiskunnan perusteisiin sekä pyrkivät hahmottamaan omaa rooliaan Yrityskylässä työntekijänä, kuluttajana ja yhteisön jäsenenä.<br /> <br /> ====5.5.8 Koulun kerhotoiminta====<br /> <br /> Vantaalla koulut voivat järjestää omien kerhojen lisäksi kerhoja yhteistyössä koulun ulkopuolisten toimijoiden kuten järjestöjen ja seurojen kanssa. Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla voidaan tukea oppilaiden päivän kokonaisuutta. Koulut kuvaavat kerhotoimintaansa vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. <br /> <br /> ====5.5.9 Kouluruokailu====<br /> <br /> Koulussa tarjotaan laadukasta ja terveellistä kouluruokaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii arvostamaan ruokaa ja tekemään terveellisiä valintoja. Ruokailutilanteessa tulee olla läsnä riittävä määrä aikuisia. Oppilaille varataan tarpeeksi aikaa miellyttävään ruokailuun ja tapakasvatus huomioidaan ruokailussa. Oppilailla on mahdollisuus osallistua ruokalistan ja ruokailutapahtuman suunnitteluun yhteistyössä koulun keittiöhenkilökunnan ja koulun henkilöstön kanssa. Vantaalla toimivat koulukohtaiset ruokaryhmät. Ruokalaa fyysisenä tilana kehitetään yhdessä oppilaiden kanssa toimivammaksi ja viihtyisämmäksi. Kulttuuriin tai terveyteen liittyvät eritystarpeet huomioidaan kouluissa tarjoamalla oppilaille erityistarpeita vastaava vaihtoehto päivän ruoalle. Terveydenhoitaja keskustelee tarvittaessa ruokailuun liittyvistä erityistarpeista huoltajien kanssa.<br /> <br /> ====5.5.10 Koulumatkat ja koulukuljetukset====<br /> <br /> Koulu tukee oppilaan kotoa saamaa liikennekasvatusta. Koulun aikuiset edistävät oppilaan ikäkauden mukaista liikennevalmiuden kehittymistä. Tavoitteena on kyky toimia vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä muut liikkujat huomioiden.<br /> <br /> Koulu kannustaa oppilaita omaehtoiseen liikkumiseen koulumatkoilla, mutta päätös siitä, miten ja millä kulkuvälineellä koulumatkaa kuljetaan, tehdään aina kotona. Koulussa tutustutaan keskeisiin liikennesääntöihin ja koulumatkoihin liittyviin erilaisiin liikenneympäristöihin sekä siihen, mitä turvallinen koulumatkapyöräily on. Omaehtoinen liikkuminen parantaa oppilaan kykyä havainnoida ja ymmärtää ympäristössä tapahtuvia asioita, ja se edistää oppilaan psyykkistä ja fyysistä jaksamista. Terveellisyyden ja turvallisuuden lisäksi koulumatkoissa huomioidaan tapakasvatus.<br /> <br /> Oppilaan oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen perustuu opetuslautakunnan päättämiin koulukuljetusperusteisiin sekä perusopetuslakiin. Koulun tulee järjestää sivistystoimen järjestämää koulukuljetusta odottaville oppilaille valvonta sekä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.<br /> Sivistystoimi tiedottaa huoltajia koulukuljetuksen periaatteista.<br /> <br /> ===5.6 Sidosryhmäyhteistyön toteutumisen seuranta===<br /> <br /> Sidosryhmien kanssa toteutunutta yhteistyöstä seurataan kaupunkitasoisesti, suomenkielisen perusopetuksen tulosalueella.<br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisten opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> <br /> *Millainen on hyvä ja turvallinen koulupäivä? Mistä hyvä koulupäivä koostuu? Välitunnit tulee huomioida yhtenä tärkeänä koulupäivän osana. <br /> *Miten koulu toimii oppivana yhteisönä hyvän kouluarjen toteuttamisessa?<br /> *Miten koulussa tuetaan hyvää ilmapiiriä ja ryhmäytymistä?<br /> *Miten kouluyhteisön jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta tuetaan?<br /> *Mitä on osallisuus koulussa. Miten osallisuus näkyy kouluarjessa? Miten se toteutuu jokaisen oppilaan kouluarjessa?<br /> *Miten osallisuuden toteutumista arvioidaan?<br /> *Mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön muodot ja toteuttamisen keskeiset periaatteet?<br /> *Miten yhteistyötä mahdollisten koulun ulkopuolisten toimijoiden (esim. iltapäivätoiminnan palveluntuottajien) kanssa organisoidaan ja yhteistyötä kehitetään?<br /> *Miten ympäristövastuullinen toiminta näkyy koulussa?<br /> *Miten ja missä tilanteissa etäyhteyksiä hyödynnetään opetuksessa?<br /> *Koulu kuvaa kerhotoiminnan periaatteita ja niiden kytkeytymistä opetussuunnitelmaan.<br /> *Koulu kuvaa halutessaan miten oppilaat osallistuvat kouluruokailun ja ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.<br /> *Koulu tarkentaa kuvausta siitä miten koulu edistää liikennetaitojen oppimista.<br /> <br /> ===5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Keimolanmäen koulussa===<br /> <br /> Yhteisesti luodut rakenteet ja struktuurit luovat pohjan turvallisen koulupäivän rakentumiselle. Kiinnitämme erityistä huomiota kaveritaitojen kehittymiselle ja siihen, että kaikilla olisi koulupäivinä mahdollisuus tuntea kuuluvansa joukkoon sekä tulla nähdyksi omana itsenään. Teemme pitkäjänteistä työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi. Osana kaveritaitojen kehittymistä tuemme lapsen edellytyksiä toimia ristiriitatilanteissa.<br /> <br /> Välitunti on tärkeä osa koulupäivää sekä kasvua ja kehitystä. Se on hetki levähtää oppimisen lomassa ja se tarjoaa myös virikkeellistä toimintaa. Välitunneilla pyritään järjestämään monipuolista sekä ohjattua että vapaata toimintaa. Välituntialue, piha, on yhteinen päiväkodin kanssa. Välitunneilla tuetaan kaveritaitojen kehittymistä. Ajatuksenamme on, että kaikki ovat tervetulleita mukaan leikkiin. Välitunneilla noudatettavat tavat sovitaan oppilaiden ja päiväkodin kanssa yhdessä. Yhteiset pelisäännöt tavaroiden, välineiden ja pihalla tapahtuvan toimintaan luovat turvallisen lähtökohdan monipuoliselle välituntien vietolle.<br /> <br /> Vuorovaikutuksessa keskiössä on kunnioitus. Vuorovaikustaitoja harjoitellaan säännöllisesti osana ns. Keimola-tunteja, jotka pohjautuvat hyvinvoinnin vuosikelloon. Arkipäivän kohtaamisissa korostuu vahvuuksien ja hyvän huomioiminen.<br /> <br /> Oppilaiden osallisuuden toteutumista arvioidaan oppilaiden ja yhteisöllisen hyvinvointiryhmän tapaamisissa. Oppilaskunnan osallisuutta arvioidaan lukukausittain oppilaskunnan hallituksen edustajien ja koulunjohtajan tapaamissa. <br /> <br /> Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on kunnioitus, luottamus ja avoimuus. Koulu tekee tiivistä yhteistyötä vanhempainyhdistyksen kanssa. Opettajat tekevät yhteistyötä oman ryhmänsä huoltajien kanssa, esimerkiksi vanhempainilloissa, arviointikeskusteluissa sekä pedagogisen asiakirjojen laadinnassa. Päivittäistä viestintää hoidetaan sähköisillä alustoilla. <br /> <br /> Etäopetusta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan, kun oppilas on esimerkiksi sairaalajaksolla tai kouluun tuleminen on muuten estynyt. Näin mahdollistetaan oppilaan kiinnittyminen omaan luokkayhteisöönsä ja oppimisen tukeminen. Etäopetuksessa hyödynnetään verkkomateriaaleja sekä etäyhteysohjelmia. Etäyhteyksien avulla voidaan rikastuttaa opetusta. <br /> <br /> Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että iltapäiväkerhotoiminnan järjestäjän kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteydenpito ja tapaamiset kolmannen sektorin toimijoiden kanssa luovat pohjaa lasten keimolanmäkeläisen identiteetin rakentumiselle. Teemme tiivistä yhteistyötä Vantaankosken seurakunnan ja eri viranomaisten kanssa. <br /> <br /> Kivistön kirjaston kanssa tehtävä yhteistyö ja viikoittain koululla vieraileva kirjastoauto innostavat lapsia kirjojen ja lukemisen pariin. Kulttuuripalveluiden ja urheilu- sekä lajiliittojen tarjontaa hyödynnämme mahdollisuuksien mukaan.<br /> <br /> Kerhotoimintaa pyritään järjestämään oppilaiden toiveiden mukaan. Toiveita kartoitetaan lukuvuosittain.<br /> <br /> Ruokailuhetki on tärkeä osa päivää ja osa opetusta. Ruokailussa korostuvat ymmärrys ravinnon merkityksestä kokonaishyvinvoinnille. Ruokailutilanteissa harjoitellaan myös ruokatapoja. Ruokailuteemaa työstetään yhdessä oppilaiden sekä päiväkodin kanssa. <br /> <br /> Liikenneturvallisuuteen panostetaan erityisesti lukuvuoden alussa. Tutustumme ja harjoittelemme turvallista liikennekäyttäytymista osana retkiä ja siirtymiä. Liikennekasvatuksessa tuemme kotien tekemää liikennekasvatustyötä.</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku3&diff=3200 2022-06-30T06:09:24Z

<p>Opswikiadmin: /* 3.1 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Keimolanmäen koulussa */</p> <hr /> <div>==3 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet==<br /> <br /> Vantaalla korostetaan laaja-alaisissa osaamisalueissa opetuksen kokonaisuuden tarkastelua. Käsitys laaja-alaisesta osaamisesta syntyy kouluyhteisön yhteisessä keskustelussa. Avoimuus ympäröivään yhteisöön rikastuttaa laaja-alaisen osaamisen käsitettä. Oppimisen lähtökohtana ovat usein arjen tilanteet. Tavoitteena on, että oppilas oppii pitämään huolta itsestään, toisista sekä rakennetusta ja luonnon ympäristöstä. <br /> <br /> Vantaalaisissa kouluissa ennakoidaan tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja. Opitaan ponnistelemaan ja arvostamaan työn tekemistä. Ahkeruutta ja luovaa ajattelua tuetaan. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia uusien ideoiden tuottamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen.<br /> <br /> Vantaalla laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan kaupunkitasoisen pedagogisen työryhmän avulla sekä koulukohtaisesti päätetyllä tavalla. <br /> <br /> Vantaalla laaja-alaisen osaamisen alueet arvioidaan oppilaan, huoltajan ja opettajan välisessä arviointikeskustelussa ja ne toimivat sen runkona. <br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisen opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> *Mitkä ovat opetussuunnitelman perusteissa määritellyn laaja-alaisen osaamisen koulukohtaiset painotukset?<br /> *Miten laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta opetustyössä huolehditaan ja miten tavoitteiden toteutumista seurataan?<br /> <br /> ===3.1 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Keimolanmäen koulussa===<br /> <br /> Keimolanmäen koulussa painotetaan erityisesti seuraavia laaja-alaisen osaamisen alueita, joiden tavoitteena on rohkaista oppilaita vaikuttamaan ja toimimaan aktiivisena jäsenenä osana erilaisia yhteisöjä sekä tukemaan oppilaan kasvua ja kehitystä:<br /> <br /> '''Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)'''<br /> <br /> Yhteisöön kiinnittyminen, kuulluksi tuleminen ja planetaarinen sivistys ovat toimintakulttuurissamme näkyviä teemoja. <br /> Keimolanmäen koulussa toimii aktiivinen oppilaskunta, johon kuuluu oppilaita jokaiseseta ryhmästä. Tavoitteenamme on, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa itseään ja yhteisöä koskeviin asioihin sekä kokea aitoa mahdollisuutta vaikuttaa.<br /> Oppilaat osallistuvat teema- ja juhlapäivien sekä arjen toimintojen suunnitteluun. <br /> Kestävän tulevaisuuden teemoja, kuten yhteistä vastuuta maapallon hyvinvoinnista, käsitellään oppiaineiden lisäksi esimerkiksi teemapäivinä tai monialaisena oppimiskokonaisuutena. Teeman sisällä voidaan tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa.<br /> <br /> '''Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)'''<br /> <br /> Tunne- ja kaveritaitoja sekä mediataitoja harjoittelemalla tuemme oppilaita toimimaan sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa niin reaali kuin some/virtuaalimaailmassa. Opettelemme näkemään oman toiminnan vaikutusta toisiin ihmisiin, yhteisöön ja ympäristöön sekä pohtimaan vastuullista toimintaa eri tilanteissa.<br /> <br /> Hyviä tapoja harjoittelemme arjen tilanteissa, esimerkiksi ruokailussa, kohtaamisissa ja toisten huomioimisessa. <br /> Koulussa painotamme terveellisiä elämäntapoja sekä psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. <br /> Harjoittelemme oppimaan oppimisen taitoja osana eri oppiaineiden opetusta. Oppimisen ilo luo motivaatiota uuden oppimiselle. Tavoitteena on, että oppimaan oppimisen taidoilla oppilas menestyy opinnoissa ja myöhemmin elämässä.<br /> Lapsia ohjataan ikä- ja kehitystaso huomioiden kantamaan vastuuta omasta toiminnastaan.</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku2&diff=3199 2022-06-30T06:07:22Z

<p>Opswikiadmin: /* 2.1 Perusopetus yleissivistyksen perustana Keimolanmäen koulussa */</p> <hr /> <div>==2 Perusopetus yleissivistyksen perustana==<br /> <br /> Vantaan perusopetuksen arvot ovat hyvinvointi, oppimisen ilo ja toisten kunnioitus. Visiomme on: ”Opimme tulevaisuuden tietoja ja taitoja sekä rakennamme turvallista lähikoulua. Toimimme vastuullisesti ja teemme ekososiaalisesti kestäviä valintoja.” <br /> <br /> Vantaalla noudatetaan lähikouluperiaatetta. Kouluissa huolehditaan perustaitojen oppimisesta sekä riittävän yleissivistyksen saamisesta. Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu ekologisesti kestävä arki, ja oppilaita ohjataan ekososiaaliseen sivistykseen. <br /> <br /> Vantaalla korostetaan jokaisen aikuisen roolia oppilaan tukijana ja oppimisen mahdollistajana. Oppilaan omat lähtökohdat ja kehitysvaihe huomioidaan. Jokaiselle oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua koulun arjen rakentamiseen. Oppilailla on oikeus tulla kuulluksi ja aikuisilla on velvollisuus ottaa oppilaiden ideat käsittelyyn. <br /> <br /> Vantaalla opetusjärjestelyissä korostetaan oppilaiden mahdollisuutta hahmottaa kokonaisuuksia, yhdessä tekemistä ja tutkimista. Oppilaat toimivat myös itse tiedon tuottajina. Oppimisen iloa syntyy oppilaiden uteliaisuutta herättämällä ja antamalla oppilaiden vaikuttaa arjen valintoihin. Koulussa jokaiselle annetaan mahdollisuus kokea oppimisen iloa.<br /> <br /> Koulussa oppilaita kannustetaan sinnikkyyteen ja yrittämiseen, ja oppimisen vaikutusta myöhempään elämään korostetaan. Koulussa tuetaan oppilaiden halua oppia lisää. Koulussa jokainen on arvokas omana itsenään. Kun lapsella on turvallinen olo ja tunne siitä, että hän kelpaa, hän oppii.<br /> <br /> Vantaalla opetussuunnitelman laadinnan perusteena käytetyn arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan kaupunkitasoisen pedagogisen kehittämistiimin avulla sekä koulukohtaisesti päätetyllä tavalla. <br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisen opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> <br /> *Mitkä ovat perusopetuksen oppimiskäsitystä täydentävät koulukohtaiset näkökulmat tai painotukset?<br /> *Miten arvoperusta ja oppimiskäsitys toteutuvat koulun työssä ja opetuksen järjestämisessä?<br /> *Miten arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan?<br /> <br /> ===2.1 Perusopetus yleissivistyksen perustana Keimolanmäen koulussa===<br /> <br /> Koulu keskellä kylää - ajatus leimaa toimintaamme. Samassa pihapiirissä toimivat päiväkoti ja koulu muodostavat yhdessä Keimolanmäen asuinalueen aktiivisen keskuksen. Toimimme tiiviissä yhteistyössä päiväkodin kanssa jakaen arjen ja juhlan. Keimolanmäkeläisyyden ytimessä ovat osallisuus ja yhdessä tekeminen.<br /> <br /> Keimolanmäen koulu toiminta perustuu valtakunnallisen opetussuunnitelman arvoihin, Vantaan kaupungin arvoihin sekä Keimolanmäen koulun arvoihin:<br /> * kunnioitus<br /> * turvallisuus ja<br /> * hyvinvointi<br /> <br /> '''Turvallisuus'''<br /> <br /> Yhteisömme turvallisuus rakentuu arjen tekojen ja rakenteiden kautta. Koulussamme jokainen saa tulla kuulluksi ja nähdyksi päivittäin omana itsenään. Yhteiset toimintatavat ja struktuurit rakennetaan yhdessä oppilaiden kanssa. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan ja vahvistetaan esimerkiksi Keimola-tunneilla. Epäasialliseen käyttäytymiseen, ristiriitatilanteisiin ja kiusaamisen puututaan yhdessä sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Lapsia ohjataan ikä- ja kehitystaso huomioiden kantamaan vastuuta omasta toiminnastaan.<br /> <br /> '''Kunnioitus'''<br /> <br /> Ympäristön ja toisten ihmisten kunnioitus ovat toimintamme perusta.<br /> Kunnioitamme jokaista yhteisömme jäsentä juuri sellaisena, kun hän on ja tuemme hänen kasvuaan omana itsenään. <br /> Ohjaamme lapsia huomioimaan omassa toiminnassaan planetaarisen sivistyksen teemoja kuten vastuullista toimintaa ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista. Tavoitteenamme on kasvattaa lapsista rohkeita, empaattisia ja toisia kunnioittavia ihmisiä.<br /> Vuorovaikutuksemme on toista kunnioittavaa. Ohjaamme kuuntelemaan ja arvostamaan toistemme ajatuksia ja mielipiteitä. Kannustamme sinnikkyyteen ja parhaansa yrittämiseen. <br /> <br /> '''Hyvinvointi'''<br /> <br /> Hyvinvoiva yhteisö on voimavaramme. Koulussa painotamme terveellisiä elämäntapoja sekä psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tilojen viihtyvyys ja erilaiset oppimisympäristöt luovat pohjaa hyvinvoinnille. Hyvinvointia tuetaan mm. hyvinvoinnin vuosikellon teemoin tunnetaitotunneilla (Keimola-tunnit). Keimolanmäkeläisyyden ytimessä ovat osallisuus ja yhdessä tekeminen. Luomme hyvinvoivaa yhteisöä ja yhteisöön kiinnittymistä osallisuuden avulla. <br /> <br /> Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan lukuvuosittain sekä henkilöstön että oppilaiden kanssa. Arviointitavat täsmentyvät vuosittain.</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku3&diff=3198 2022-06-30T06:01:56Z

<p>Opswikiadmin: /* 3.1 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Keimolanmäen koulussa */</p> <hr /> <div>==3 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet==<br /> <br /> Vantaalla korostetaan laaja-alaisissa osaamisalueissa opetuksen kokonaisuuden tarkastelua. Käsitys laaja-alaisesta osaamisesta syntyy kouluyhteisön yhteisessä keskustelussa. Avoimuus ympäröivään yhteisöön rikastuttaa laaja-alaisen osaamisen käsitettä. Oppimisen lähtökohtana ovat usein arjen tilanteet. Tavoitteena on, että oppilas oppii pitämään huolta itsestään, toisista sekä rakennetusta ja luonnon ympäristöstä. <br /> <br /> Vantaalaisissa kouluissa ennakoidaan tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja. Opitaan ponnistelemaan ja arvostamaan työn tekemistä. Ahkeruutta ja luovaa ajattelua tuetaan. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia uusien ideoiden tuottamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen.<br /> <br /> Vantaalla laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan kaupunkitasoisen pedagogisen työryhmän avulla sekä koulukohtaisesti päätetyllä tavalla. <br /> <br /> Vantaalla laaja-alaisen osaamisen alueet arvioidaan oppilaan, huoltajan ja opettajan välisessä arviointikeskustelussa ja ne toimivat sen runkona. <br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisen opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> *Mitkä ovat opetussuunnitelman perusteissa määritellyn laaja-alaisen osaamisen koulukohtaiset painotukset?<br /> *Miten laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta opetustyössä huolehditaan ja miten tavoitteiden toteutumista seurataan?<br /> <br /> ===3.1 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Keimolanmäen koulussa===<br /> <br /> Keimolanmäen koulussa painotetaan erityisesti seuraavia laaja-alaisen osaamisen alueita, joiden tavoitteena on rohkaista oppilaita vaikuttamaan ja toimimaan aktiivisena jäsenenä osana erilaisia yhteisöjä sekä tukemaan oppilaan kasvua ja kehitystä:<br /> <br /> Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7):<br /> <br /> Yhteisöön kiinnittyminen, kuulluksi tuleminen ja planetaarinen sivistys ovat toimintakulttuurissamme näkyviä teemoja. <br /> Keimolanmäen koulussa toimii aktiivinen oppilaskunta, johon kuuluu oppilaita jokaiseseta ryhmästä. Tavoitteenamme on, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa itseään ja yhteisöä koskeviin asioihin sekä kokea aitoa mahdollisuutta vaikuttaa.<br /> Oppilaat osallistuvat teema- ja juhlapäivien sekä arjen toimintojen suunnitteluun. <br /> Kestävän tulevaisuuden teemoja, kuten yhteistä vastuuta maapallon hyvinvoinnista, käsitellään oppiaineiden lisäksi esimerkiksi teemapäivinä tai monialaisena oppimiskokonaisuutena. Teeman sisällä voidaan tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa.<br /> <br /> Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)<br /> <br /> Tunne- ja kaveritaitoja sekä mediataitoja harjoittelemalla tuemme oppilaita toimimaan sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa niin reaali kuin some/virtuaalimaailmassa. Opettelemme näkemään oman toiminnan vaikutusta toisiin ihmisiin, yhteisöön ja ympäristöön sekä pohtimaan vastuullista toimintaa eri tilanteissa.<br /> <br /> Hyviä tapoja harjoittelemme arjen tilanteissa, esimerkiksi ruokailussa, kohtaamisissa ja toisten huomioimisessa. <br /> Koulussa painotamme terveellisiä elämäntapoja sekä psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. <br /> Harjoittelemme oppimaan oppimisen taitoja osana eri oppiaineiden opetusta. Oppimisen ilo luo motivaatiota uuden oppimiselle. Tavoitteena on, että oppimaan oppimisen taidoilla oppilas menestyy opinnoissa ja myöhemmin elämässä.<br /> Lapsia ohjataan ikä- ja kehitystaso huomioiden kantamaan vastuuta omasta toiminnastaan.</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku9&diff=3197 2022-06-30T05:24:58Z

<p>Opswikiadmin: /* 9 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä */</p> <hr /> <div>==9 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä==<br /> <br /> Koulu on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa erilaiset identiteetit, kielet ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Koulun tehtävänä on kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa ja kaikkien kouluyhteisön jäsenten osallisuutta. Kulttuurinen moninaisuus antaa mahdollisuuden keskustella opetettavasta aineksesta eri näkökulmista. Koulujen toimintakulttuurissa huomioidaan kielitietoisuus eli kielen merkitys kaikessa kanssakäymisessä ja opettamisessa. Monikielisyys tehdään näkyväksi kouluympäristössä ja erilaisissa oppimistilanteissa. Jokainen opettaja on myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja ja kielellinen malli. Kielitietoiset työtavat hyödyttävät koulun kaikkia oppilaita.<br /> <br /> Vantaalla järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta, joka toteutetaan erillisessä valmistavan opetuksen ryhmässä tai inklusiivisesti perusopetuksen ryhmässä. Perusopetuksen aluekoordinaattori keskustelee sopivasta toteutusmuodosta oppilaan ja huoltajien kanssa perheen tavatessaan. Valmistavan opetuksen päätöksen tekee perusopetuksen aluepäällikkö. <br /> Valmistavassa opetuksessa noudatetaan Vantaan kuntakohtaista valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle laaditaan aina oppimissuunnitelma tavoitteineen ja sisältöineen. Oppimissuunnitelmaa edellytetään vielä vähintään vuoden ajan oppilaan siirryttyä perusopetukseen. Oppimissuunnitelmapohja on yhteinen perusopetuksen kanssa. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös tarkemmin oppilaskohtaisesti joustavat ja monipuoliset arviointimenetelmät, joilla oppilas voi osoittaa osaamisensa, kun otetaan huomioon oppilaan kehittyvä kielitaito ja kokonaistilanne. Tavoitteena on mahdollisimman nopeasti pyrkiä arvioimaan oppilaan osaamista yleisten arviointikriteerien perusteella, jotta oppilaalle ja hänen huoltajilleen muodostuu realistinen kuva oppilaan osaamisesta. Yläkouluikäisenä maahan tulleet luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat on huomioitu erikseen Vantaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa. <br /> <br /> Suomi toisena kielenä -opetusta järjestetään Vantaalla suomi äidinkielenä -opetuksen yhteydessä, samanaikaisopetuksena, erillisessä ryhmässä tai edellisten yhdistelmänä. Oppiaineen oppimäärä kuvataan tarkemmin tarkemmin Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus – oppiaineen opetussuunnitelmassa. Oppilaan oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, ja sitä annetaan kaksi vuosiviikkotuntia. Oman äidinkielen opetus tukee oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä ja suomen kielen oppimista sekä luo pohjaa toimivalle monikielisyydelle. Oppilaan oman äidinkielen opetuksessa tehdään yhteistyötä äidinkielen eri oppimäärien sekä muiden aineiden opetuksen kanssa. Vantaalla järjestetään oman äidinkielen opetusta tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Oppilaan oman äidinkielen opetussuunnitelma on liitteenä. Oppilaan omalla äidinkielellä annettavaa tukiopetusta pyritään myös järjestämään mahdollisuuksien ja oppilaiden tarpeiden mukaan. <br /> <br /> Romanikielen ja saamen kielen opetus ovat perusopetusta täydentävää opetusta. Saamen kielen opetuksen järjestämisessä voidaan hyödyntää etäopetusmahdollisuuksia. Romanikielen opetuksella pyritään tukemaan oppilaiden koulunkäyntiä ja monikielisyyttä. Romanikielen opetussuunnitelma on liitteenä. Viittomakielen opetusta järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan Vantaalla omana ryhmänä tai yhteistyössä Helsingin kanssa. Kuulovammaisten lasten opetusjärjestelyt suunnitellaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien, perusopetuksen aluekoordinaattorin ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Opetus järjestetään oppilaan lähikoulussa hyödyntäen tarvittaessa viittomakielen tulkkia tai viittomakielentaitoista avustajaa. Mahdollisuuksien mukaan ja oppilaan tarpeen näin vaatiessa voidaan opetus järjestää kuulovammaisille oppilaille järjestettävässä opetuksessa Pitäjänmäen peruskoulussa Helsingissä. <br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisten opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> <br /> *Miten kielitietoista toimintakulttuuria edistetään koulussanne ja miten sen kehittymistä seurataan? <br /> *Kuinka oppilaiden äidinkielet näkyvät kouluympäristössä, opettamisessa ja oppimisessa?<br /> *Kuinka valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyvien oppilaiden järjestelyt on suunniteltu?<br /> <br /> ===9.1 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Keimolanmäen koulussa===</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku7&diff=3196 2022-06-30T05:22:15Z

<p>Opswikiadmin: /* 7.5.3 Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet */</p> <hr /> <div>==7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki==<br /> <br /> Vantaalla oppilaat saavat tarvitsemansa oppimisen ja koulunkäynnin tuen ensisijaisesti osoitteen mukaisessa lähikoulussaan. Kaupunkitasoisia erityisen tuen ryhmiä ovat vammaisopetuksen ryhmät sekä etappi-, paja- ja poliopetuksen ryhmät. Näitä ryhmiä kuvataan tämän luvun lopussa. Joustavaa perusopetusta kuvataan luvussa 5.4. Opetuksen järjestämistapoja. <br /> <br /> Tuen järjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan oppilaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja oikea-aikaisesti aloitetut tukitoimet ovat ratkaisevia oppilaan oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamisessa. <br /> <br /> <br /> ===7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet===<br /> <br /> Oppilaalla on oikeus saada laadukasta perusopetusta sekä tarvitsemaansa ohjausta ja tukea oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä kaikkina työpäivinä omassa lähikoulussaan. Laadukkaalla perusopetuksella ehkäistään oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia ja niiden kasautumista. Oppimista, koulunkäyntiä ja yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri on lähikoulujen opetuksen järjestämisen perusta. Monipuolisten pedagogisten menetelmien ja oppimisympäristöjen hyödyntäminen ovat osa ennaltaehkäisevää toimintaa, samoin kuin sosiaalisia- ja<br /> tunnetaitoja tukevien menetelmien käyttäminen sekä joustavat opetusjärjestelyt.<br /> <br /> Opetuksen ja tuen järjestämisessä ollaan aina yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan selkeää ja avointa tietoa tarvittavista perusopetuksen tukimuodoista. Oppilas osallistuu itseään koskevien asioiden käsittelyyn ikätasonsa ja edellytystensä mukaisesti siten, että oppilaan osuus kasvaa siirryttäessä ylemmille vuosiluokille. Tuki järjestetään oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti opettajien ja tarvittaessa moniammatillisena yhteistoimintyönä. Oppilaiden oppimista ja kouluhyvinvointia seurataan ja arvioidaan koulupäivän aikana tapahtuvana arviointina sekä Vantaalla sovittuja seulonta- ja arviointityökaluja määräajoin käyttäen. Saatua arviointitietoa hyödynnetään yksittäisen oppilaan tuen tarpeen havaitsemiseksi ja tuen järjestämiseksi sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseksi. <br /> <br /> Opetushenkilöstö arvioi oppilaan tuen tarvetta, suunnittelee tukea ja tukee oppimista yhteistyössä oppilaan asian edellyttämien oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. (Oppilashuolto on kuvattu tarkemmin luvussa 8.) Oppilaan tuen tarpeen niin edellyttäessä kootaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa monialainen asiantuntijaryhmä tukea tai oppilashuoltoa varten. Oppilaan saaman tuen portaan muuttuessa pedagogiset asiakirjat, pedagoginen arvio ja pedagoginen selvitys käsitellään tarvittavien oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Oppilaan oppimissuunnitelman tai HOJKS:n laadintaan ja päivittämiseen oppilashuollon ammattihenkilöt voivat osallistua tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan ja huoltajan kanssa sovitulla tavalla. <br /> <br /> Siirtymävaiheiden yhteiset käytänteet; esiopetuksesta kouluun, koulusta kouluun ja perusopetuksesta toiselle asteelle, on kuvattu erillisissä suunnitelmissa ja kaupunkitasoisissa ohjeissa. Siirtymävaiheissa tehdään tiivistä yhteistyötä lähettävän ja vastaanottavan tahon kesken. Kaikista oppilaista järjestetään prosessikaavioiden mukainen tiedonsiirto nivelvaiheissa. Lähettävä koulu huolehtii erityisen tuen oppilaiden pedagogisen selvityksen teosta ja vastaanottava koulu kuulee oppilasta ja huoltajaa Vantaan sisällä koulusta kouluun siirryttäessä.<br /> <br /> Perusopetuksessa järjestettävän tuen taso määrittyy oppilaan kokonaistilanteen mukaan ja se voi oppilaan tarpeen mukaan olla yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus. Tällöin keskiössä ovat eri oppilaille ominaiset oppimistavat, työskentelyn rytmi, erilaiset valmiudet ja kiinnostuksen kohteet. Lisäksi huomioidaan itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyvät tarpeet. Opetusta voidaan eriyttää opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihtelulla. <br /> <br /> Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muotoja ovat muun muassa tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, erilaiset joustavat opetusjärjestelyt, koulunkäyntiavustajapalvelut ja erilaiset oppilashuollon palvelut. Tuki järjestetään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Koulut kuvaavat tuen järjestelyt lukuvuosisuunnitelmissaan ja koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa.<br /> <br /> ===7.2 Yleinen tuki===<br /> <br /> Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Yleinen tuki järjestetään suunnitelmallisesti oppilaan edistymistä seuraten hänen omassa opetusryhmässään työjärjestykseen kuuluvien oppituntien aikana tai oppituntien ulkopuolella. Tuki suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja tarvittaessa muun henkilöstön kanssa. <br /> <br /> Opetuksessa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä, -materiaaleja ja oppimisympäristöjä, ja opetusta eriytetään. Oppilas saa tarvittaessa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai oppilashuollon tukea. Osana yleistä tukea oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma tulee kuitenkin laatia, mikäli oppilaan tarvitsema tuki on hyvin säännöllistä ja kohdennettua. Yleisen tuen oppimissuunnitelmaa hyödynnetään arvioitaessa tehostetun tuen tarvetta ja laadittaessa pedagogista arviota. <br /> <br /> <br /> ===7.3 Tehostettu tuki===<br /> <br /> Mikäli oppilas tarvitsee yleistä tukea laajempaa, pitkäaikaisempaa ja suunnitelmallisempaa tukea, hänen tukitoimiaan tehostetaan. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu oppilaan opettajan tai opettajien laatimaan pedagogiseen arvioon, jossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajien näkökulmista. Tehostettuun tukeen siirtyminen käsitellään pedagogisen arvioin perusteella moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Samoin menetellään palattaessa tehostetusta tuesta takaisin yleiseen tukeen. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. <br /> <br /> Tehostetun tuen toteuttamiseksi laaditaan oppimissuunnitelma, jossa kuvataan oppilaan tarvitsema pedagoginen tuki ja sen järjestäminen. Suunnitelmaa arvioidaan ja tarkistetaan oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa aina tuen tarpeen muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Oppimissuunnitelma kuvataan tarkemmin opetussuunnitelman perusteissa luvussa 7.3.2. Tehostetun tuen aikana osa-aikainen erityisopetus, opintojen yksilöllinen ohjaus ja kodin kanssa tehtävä yhteistyö korostuvat. <br /> <br /> Elleivät tavanomaiset perusopetuksen tukimuodot riitä, voidaan oppilaan oppimissuunnitelmassa määritellä opiskelun erityiset painoalueet yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta saavuttamaan opinnoissa etenemisen kannalta oppiaineen keskeiset sisällöt ja samalla vahvistaa oppimaan oppimisen taitoja. Erityiset painoalueet muodostetaan oppilaan oman vuosiluokan kaikkein keskeisimmistä sisällöistä. <br /> <br /> Tehostettua tukea tulee toteuttaa riittävän pitkään, jotta oppilaalle annettujen tukitoimien vaikuttavuutta ja vahvuutta voidaan arvioida. Arvioinnissa otetaan kantaa tukimuotojen sopivuuteen ja oppilaan tarvitseman tuen tasoon jatkossa. Oppilas voi siirtyä takaisin yleiseen tukeen, jatkaa tehostetussa tuessa samoilla tai muunnelluilla tukitoimilla tai siirtyä erityiseen tukeen. Tehostetun tuen oppimissuunnitelmaa hyödynnetään arvioitaessa erityisen tuen tarvetta ja laadittaessa pedagogista selvitystä. <br /> <br /> <br /> ===7.4 Erityinen tuki===<br /> <br /> Oppilas voi saada erityistä tukea, mikäli hän tarvitsee tehostettua tukea intensiivisempää ja pitkäkestoisempaa sekä useita tukimuotoja sisältävää tukea. Erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa erilaisin joustavin järjestelyin tai erityisryhmässä. Tämän luvun lopussa kerrotaan Vantaan alue- ja kaupunkitasoisista erityisen tuen ryhmistä. Näitä järjestelyjä voivat olla samanaikaisopetus, integraatioryhmät ja osittainen tai kokoaikainen pienryhmäopetus. Yläkoulussa voidaan hyödyntää myös työharjoittelujaksoja ja työelämäpainotteista opiskelua erityisen tuen oppilaiden opetuksen järjestämisessä. <br /> <br /> Erityisen tuen päätös edellyttää pedagogista selvitystä, josta selviää oppilaalle annettu tehostettu tuki ja suunnitelma siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Pedagogisen selvityksen laatii oppilaan opettaja(t) yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Selvitys käsitellään moniammatillisesti tarvittavien oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Pedagogista selvitystä täydennetään tarvittaessa psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Erityisen tuen päätöksen tekee perusopetuksen aluepäällikkö. <br /> <br /> Ennen oppivelvollisuuden alkamista tehtävä erityisen tuen päätös ei edellytä pedagogista selvitystä eikä aiempaa tehostetun tuen antamista, vaan voi perustua psykologiseen tai lääketieteelliseen arvioon. Erityisen tuen valmistelusta ja siihen liittyvästä oppilaan ja huoltajan kuulemisesta vastaa rehtori. Päätöksen tekee perusopetuksen johtosäännön määrittelemä viranhaltija. Erityisen tuen oppilaiden osalta Pol18§:n mukaiset erityiset opetusjärjestelyt päätetään erityisen tuen päätöksessä. <br /> <br /> Erityisen tuen päätös tarkistetaan 2. ja 6. vuosiluokan aikana sekä aina tuen tarpeen tai muun olennaisen muutoksen vuoksi. Vammaisopetuksen ryhmien oppilaiden erityisen tuen tarkistamisajankohdista kerrotaan luvussa 7.4.2. Mikäli todetaan, että erityinen tuki ei ole enää tarpeen, tehdään tuen lopettamisesta viranhaltijapäätös, joka perustuu moniammatillisesti käsiteltyyn pedagogiseen selvitykseen ja oppilaan ja huoltajan kuulemiseen. Oppilas siirtyy tällöin tehostettuun tukeen. <br /> <br /> Oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) laaditaan kahden kuukauden kuluessa siitä, kun erityisen tuen päätös on tehty. Jatkossa oppilaan HOJKS laaditaan aina lukuvuoden alussa ja tarkistetaan vähintään kerran lukuvuoden aikana. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmassa hyödynnetään pedagogista selvitystä sekä erityisen tuen päätöksen sisältöä. Asiantuntijalausuntojen sisältöjä hyödynnetään siten, kuin se oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kannalta on pedagogisesti tarkoituksenmukaista.<br /> <br /> ====7.4.1 Oppiaineen yksilöllistäminen====<br /> <br /> Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan siten, että hänen on mahdollista suorittaa yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet kaikissa oppiaineissa. Mikäli annettu tuki ei riitä, sovitaan opiskelun erityisten painoalueiden mukaisesta opiskelusta yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta ottamaan haltuun oppimisen kannalta välttämättömät sisällöt. Keskittymällä olennaiseen oppilaalle jää voimavaroja vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan. Opiskelun erityisiä painoalueita voidaan hyödyntää tehostetun ja erityisen tuen vaiheissa ja ne tulee kirjata oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:an yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Erityisten painoalueiden mukaisesta arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. <br /> <br /> Mikäli oppilas ei tuesta huolimatta suoriudu ydinsisältöihin liittyvistä tavoitteista hyväksytysti, voidaan oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Erityisten painoalueiden käyttöä edellytetään kuitenkin ennen oppiaineen yksilöllistämistä. Kunkin oppiaineen yksilöllistämisen tarve perustellaan pedagogisessa selvityksessä erikseen ja tehdään uusi erityisen tuen päätös. Tällöin myös jo aiemmin yksilöllistettyjen oppiaineiden jatkuminen yksilöllistettyinä tulee perustella. <br /> Yksilöllistämisestä sovittaessa selvitetään oppilaalle ja huoltajille yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset opetuksen järjestämiseen ja jatko-opintoihin. <br /> <br /> Yksilöllistettäessä oppilaan oppiaineita selvitetään oppilaan taitotaso tarkasti. Apuna käytetään opettajan tai erityisopettajan tekemää monipuolista arviointia, oppilaan koulutehtäviä sekä arjen havaintoja oppimistilanteissa. Lisäksi hyödynnetään mahdollisia <br /> asiantuntijalausuntoja. Oppilaan tavoitetaso määritellään oppimisen mahdollistavaksi ja oppimista eteenpäin vieväksi. Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKS:ssa. Oppilaan arviointi tapahtuu tällöin suhteessa HOJKS:ssa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin.<br /> <br /> ====7.4.2 Vantaan alue- ja kaupunkitasoiset erityisen tuen ryhmät ====<br /> <br /> '''Ryhmämuotoinen tuki'''<br /> <br /> Oppilaan opiskelu järjestetään pienemmässä oppilasryhmässä oppilaan omassa lähikoulussa tai kaupunkitasoisessa erityisryhmässä erityisopettajan johdolla silloin, kun hänen tuen tarpeensa tätä edellyttää. Lähikouluissa ryhmämuotoista tukea tarjotaan osa- tai kokoaikaisen erityisryhmän tai integraatioryhmän muodossa. Koulut kuvaavat järjestelyt omissa lukuvuosisuunnitelmissaan. Kaupunkitasoisia erityisen tuen ryhmiä ovat vammaisopetuksen ryhmät, etappi-, paja- ja poliopetuksen ryhmät.<br /> <br /> '''Etappi'''<br /> <br /> Etappitoiminta tarjoaa vahvaa ja moniammatillista tukea 1.–6. luokan oppilaille, joiden koulunkäyntiä käyttäytymis- ja tunne-elämän vaikeudet estävät tai olennaisesti vaikeuttavat. Etappijakson aikana arvioidaan oppilaan koulunkäynnin kokonaistilannetta sekä suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavia tukitoimia. Tavoitteena on pedagogisten tukitoimien järjestäminen, mahdollisten tutkimusten, hoidon ja sosiaalisen tuen tarpeen arviointi, verkostoyhteistyö sekä oppilaan lähikoulun osaamisen vahvistaminen.<br /> Työmuotoja ovat jalkautuvan etapin tuki oppilaan omassa lähikoulussa ja etappiluokassa tapahtuva ryhmämuotoinen opetus. Tapauskohtaisesti arvioidaan, kumpi työmuodoista valikoituu. Kiinteässä ryhmässä jakso on määräaikainen ja kestää enintään vuoden. Jalkautuvan etapin jakson kesto on 4–6 viikkoa. Toiminnasta vastaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluu opetushenkilöstön lisäksi sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä. Etappiluokassa työskentelevät erityisluokanopettaja ja koulunkäyntiavustaja / oppilashoitaja. Toinen erityisopettaja on jalkautuvassa työssä oppilaan lähikoululla. Sosiaali- ja terveystoimen työntekijät toimivat opettajien työpareina joko etappiluokassa tai jalkautuvassa työssä. Oppilaan etappihakemuksen tekee oppilaan monialainen asiantuntijaryhmä yhteistyössä huoltajien ja aluekoordinaattorin kanssa. Perusopetuksen aluepäällikkö ottaa oppilaat etappitoimintaan. Oppilaalla tulee olla erityisen tuen antamista koskeva päätös ennen etappijakson aloittamista.<br /> <br /> Oppilaan HOJKS laaditaan ja päivitetään yhdessä oppilaan, hänen huoltajansa, oppilashuollon ja tarvittavien tukiverkostojen asiantuntijoiden kanssa. Etappiluokassa opiskeleva oppilas voi jakson aikana osallistua lähikoulunsa opiskeluun HOJKS:an kirjatulla tavalla. Oppiaineiden opettamisen ohella etappijaksolla opetetaan ja vahvistetaan oppilaan sosio-emotionaalisia taitoja. Etappijakson tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti jakson kuluessa. Lähikoulun kanssa tehtävä yhteistyö on toiminnan edellytys.<br /> Etappijakson aikana tehdään tiivistä yhteistyötä perheen, lähettävän koulun ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on sekä lapsen että perheen omien voimavarojen vahvistaminen ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä sopiminen yhteistyössä huoltajien ja muun verkoston kanssa. Jokaisella oppilaalla on monialainen asiantuntijaryhmä, minkä lisäksi oppilaalla on oikeus myös koulun muihin oppilashuollollisiin palveluihin jakson aikana.<br /> <br /> '''Paja'''<br /> <br /> Pajatoiminnan tavoitteena on auttaa oppilasta kiinnittymään koulunkäyntiin, vahvistaa nuoren opiskeluvalmiuksia sekä tukea häntä elämänhallintataitojen kehittämisessä, päättötodistuksen saavuttamisessa ja toisen asteen opintoihin sijoittumisessa. Lisäksi tavoitteena on verkostoyhteistyön ylläpitäminen ja sen vahvistaminen. Pajatoimintaa toteutetaan ryhmämuotoisena ja jalkautuvana työmuotona alueilla. Jalkautuva paja pyrkii tavoittamaan kotiin jääneitä oppilaita ja ohjaamaan heitä takaisin koulunkäynnin pariin omiin lähikouluihinsa. <br /> Jalkautuvan pajan oppilaat voivat olla 5.–9.-luokilta. Kiinteässä ryhmässä oppilaat käyvät koulua pajaluokassa. Luokka on tarkoitettu perusopetuksen päättövaiheessa [(7.) 8.–9.lk] olevalle nuorelle, joka tarvitsee vahvaa erityistä tukea ja jonka koulunkäyntiin liittyvät ongelmat ovat kasautuneet ja suurena riskinä on koulupudokkuus. Pajatoiminnasta vastaa moniammatillinen tiimi, jossa toimii erityisluokanopettaja(t), erityisopettaja, koulunkäyntiavustaja / oppilashoitaja. sekä sosiaali- ja terveystoimen työntekijä. Pajan toiminta perustuu moniammatilliseen tavoitteelliseen yhteistyöhön.<br /> <br /> Hakemuksen pajalle tekee oppilaan monialainen asiantuntijaryhmä yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja aluekoordinaattorin kanssa. Oppilaalla tulee olla erityisen tuen antamista koskeva päätös ennen pajalla aloittamista. Perusopetuksen aluepäällikkö ottaa oppilaan pajaopetukseen. <br /> Pajalla oppilas etenee opinnoissaan vuosiluokkiin sitomattoman opetussuunnitelman (VSOP) ja hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. Suunnitelma tehdään yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja oppilaan yhteistyöverkostojen kanssa. Siinä painotetaan oppilaan edistymistä oppimisen, koulunkäynnin ja elämänhallinnan osa-alueilla. Vuorovaikutustaidot, arjen hallinta ja kyky ottaa vastuuta opiskelusta ovat keskiössä. Huoltajien ja moniammatillisen verkoston tuki on välttämätön oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun ja elämänhallinnan edistämisessä. Jokaisella pajan oppilaalla on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat pajatiimi ja aluekoordinaattori. Ryhmää täydennetään muilla tarvittavilla asiantuntijoilla. Oppilaat ovat oikeutettuja myös koulun muihin oppilashuollollisiin palveluihin.<br /> <br /> <br /> '''Poliopetus'''<br /> <br /> Poliopetus on tarkoitettu vantaalaisille lasten- tai nuorisopsykiatrista tukea tarvitseville perusopetusikäisille oppilaille, joiden koulunkäynti ei tukitoimista huolimatta onnistu oppilaan omassa koulussa. Työ perustuu tiiviiseen yhteistyöhön oppilaan, huoltajien, koulun ja hoitotahon välillä. Tavoitteena on turvata oppilaan koulunkäynti sekä tukea hänen kuntoutumistaan, kasvuaan ja kehitystään. Opetus järjestetään kaupunkitasoisena palveluna, jonka toimintaa suunnittelee, arvioi ja kehittää kaupunkitasoinen ohjausryhmä yhteistyössä poliopetuksen tiimin kanssa. Vantaan polikliinisen opetuksen yksikkö toimii Viertolan koulun yhteydessä. Poliopetuksen oppilaaksiottoprosessissa oppilaat otetaan hallinnollisesti Viertolan koulun oppilaiksi. Oppilailla on erityisen tuen päätös ja aktiivinen hoitosuhde lasten- tai nuortenpsykiatrisen hoitotahoon. Oppilaaksi haetaan hoitavan tahon lähetteellä. Moniammatillinen oppilaaksiottokokous järjestetään vuosittain keväällä, ja täydentävä haku mahdollisille vapaille oppilaspaikoille joulukuussa. Oppilaaksiottokokouksissa arvioidaan aiemmin oppilaaksi otettujen oppilaiden tarve jatkaa poliopetuksessa. Arvio perustuu hoitavan tahon ja huoltajien kanssa käytyihin keskusteluihin. Päätöksen oppilaaksiotosta tekee perusopetuksen aluepäällikkö. Oppilaaksioton yhteydessä tehdään oppilaan, huoltajien ja koulun kesken koulusopimus, jossa määritellään yhteistyön periaatteet. <br /> <br /> Polikliinisella luokalla oppilas opiskelee omien kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti yleisen opetussuunnitelman tai yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Tarvittaessa hyödynnetään vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua ja opiskelun erityisiä painoalueita oppilaan etenemisen turvaamisessa. Suunnitelmia tehdään ja tarkistetaan yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa ja hoidon kanssa. Opetus järjestetään mahdollisimman suurelta osin erityisluokkaopetuksena yhdysluokissa. Lisäksi oppilaiden opetuksessa ja ryhmittelyssä voidaan käyttää joustavia opetusjärjestelyitä ja tilapäisesti yksilöopetusta.<br /> <br /> Oppilaat huomioidaan erilaisina yksilöinä ja oppijoina, samalla painottaen yhteisöllistä toimintaa ja muiden huomioon ottamista. Oppilaiden oppimista ja käyttäytymistä ohjataan yhteisöllisesti turvallisessa oppimisympäristössä pienistä asioista alkaen. Tavoitteena on, että oppilaat löytävät oman optimaalisen suoritustasonsa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan yksilöllinen lukujärjestys ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tavoitteena on noudattaa oppilaan oman luokka-asteen mukaista viikkotuntimäärää, kuitenkin oppilaan voimavarat, yksilölliset tarpeet ja haasteet huomioiden. Mikäli oppilas opiskelee vuosiluokkansa tuntimäärästä poikkeavaa tuntimäärää, sovitaan erityisistä opetusjärjestelyistä yhteistyössä huoltajien ja hoidon kanssa (PoL §18). Polikliinisen opetuksen opetushenkilöstö on tiiviissä yhteydessä hoitavaan tahoon. Tarvittaessa hoitava taho jalkautuu luokkiin oppilaan koulunkäynnin edistämiseksi. <br /> <br /> Koulupäivän runko poliopetuksessa rakentuu opetussuunnitelmassa määritellyistä oppiaineista ja monialaisista oppimiskokonaisuuksista. Opetustoiminta perustuu hyvään oppilaan tuntemukseen sekä turvalliseen ja kunnioittavaan pedagogiseen ohjaamiseen. Oppiaineiden opiskelun ohella painotetaan onnistumisen elämyksiä, pettymysten sietokyvyn kasvattamista, oman vastuun ottamista, itsetunnon vahvistumista sekä koululaisen identiteetin ja motivaation kasvamista. Opetuksessa kiinnitetään huomiota oppilaan käyttäytymis- ja vuorovaikutustaitoihin, ja tunne-elämän taitoja sekä ongelmanratkaisukykyä vahvistetaan. Oppilaita ohjataan tarkkailemaan ja ymmärtämään omaa käyttäytymistään sekä oman käyttäytymisen vaikutusta muihin oppilaisiin, ja heitä tuetaan löytämään myönteisiä ratkaisumalleja eri tilanteisiin.<br /> <br /> Koulun aikuiset pyrkivät toiminnassaan positiivisen vuorovaikutuksen synnyttämiseen lapsen ja aikuisen sekä lapsen ja toisen lapsen välille. Tällä rakennetaan oppilaan kokemusta siitä, miten toimitaan yhdessä. Oppilaan siirtymistä pois polikliinisestä opetuksesta tuetaan tutustumisjaksolla, jonka aikana polikliinisen tiimin jäsen on tarpeen mukaan seuraamassa ja ohjaamassa lähikouluun paluuta. Oppilaan siirtyminen omaan kouluun tapahtuu siten asteittain, yksilöllisen nivelvaihesuunnitelman mukaisesti, perustuen moniammatilliseen arviointiin yhteistyössä oppilaan, huoltajien, hoidon, perusopetuksen aluekoordinaattorin ja koulujen kanssa. <br /> <br /> '''Vammaisopetus'''<br /> <br /> Vantaalla kehitysvammaisten ja autististen oppilaiden opetus järjestetään pääsääntöisesti alueellisissa erityisryhmissä. Nämä alueelliset ryhmät toimivat yleisopetuksen koulujen yhteydessä, jolloin oppilaan on mahdollista integroitua monipuolisesti omien taitojensa sekä ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti muihin ryhmiin. Oppilaan opetus voidaan järjestää erityisin perustein myös oman asuinalueen lähikoulussa, mikäli oppilaan tarvitsema tuki voidaan siellä toteuttaa.<br /> <br /> Kaikilla vammaisopetuksen piiriin kuuluvilla oppilailla on erityisen tuen päätös, joka tarkistetaan 3.luokan syksyllä ja 6. vuosiluokan aikana sekä aina tuen tarpeen muuttuessa tai muun olennaisen muutoksen vuoksi. Näissä ryhmissä opetus järjestetään oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla oppiaineittain perustuen erilaajuisiin oppimääriin, kokonaan toiminta-alueittain tai näiden yhdistelmänä. Oppilas voi mahdollisuuksien mukaan osallistua oman äidinkielen opetukseen. Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen opetussuunnitelman mukaan opiskeleva oppilas voi suorittaa kykyjensä mukaan jostakin oppiaineesta erilaajuisia oppimääriä. Hänet luetaan tällöin edelleen toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen oppilaaksi. <br /> <br /> Oppilaalle asetetut tavoitteet kirjataan hänelle laadittavaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Suunnitelmassa määritellään oppiaineittain opiskeleville oppilaille kuhunkin oppiaineeseen oppilaan tavoitteet ja toiminta-alueittain opiskeleville oppilaille toiminta-alueisiin liittyvät tavoitteet. Mikäli oppilas opiskelee edellisten yhdistelmänä, kirjataan molempien osa-alueiden tavoitteet HOJKS:an. Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden arvioinnista kerrotaan luvussa 7.6.4, oppiaineittain opiskelevien oppilaiden arvioinnista luvussa 6. Vammaisopetuksessa tavoitteena on oppilaan tasapainoisen kokonaiskehityksen turvaaminen yhteistyössä opettajien, opetusta avustavan henkilökunnan, huoltajien, eri asiantuntijoiden ja erityistyöntekijöiden kanssa. Opetusta avustava henkilökunta tukee oppilaiden kokonaiskehitystä koko koulupäivän ajan, mukaan lukien aamu- ja päivätoiminnan. <br /> <br /> Vammaisopetuksessa opetus on konkreettista, eri aistikanavia hyödyntävää, asioita kertaavaa ja strukturoitua. Opetus jäsennetään ajan, paikan, tilan ja henkilöiden suhteen. Opetuksessa sanallisten ohjeiden lisäksi käytetään vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä; kuten kuvat, viittomat, fyysinen ohjaus, eleet, osoittaminen sekä kirjoitetut ohjeet ja tekniset apuvälineet. Oppilaat opiskelevat henkilökohtaisten päivä- ja viikko-ohjelmien mukaisesti. Opetuksen tavoitteena on oppilaiden osallisuuden vahvistaminen. <br /> <br /> '''Menolippu'''<br /> <br /> Menolippu –toimintamalli tarjoaa peruskoulun loppuun suorittamisen mahdollisuuden niille oppivelvollisuusiän ylittäneille vantaalaisille nuorille, joiden peruskoulu on jäänyt kesken. Menolippu –toimintaa toteutetaan Vantaan nuorten työpajalla. Opiskelijoita otetaan aloittamaan opintoja ympäri vuoden. Menolipussa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen etenemissuunnitelma ja tarjotaan tukea omaan elämäntilanteeseen. Nuorelta saattaa puuttua vain muutama suoritus tai muutaman vuoden suoritukset peruskoulun päättötodistuksen saamiseksi. Opiskeluaika määräytyy yksilöllisesti ja siihen vaikuttavat myös opiskelijan terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne. Menolipussa nuorten kanssa työskentelee erityisopettaja ja kaksi ohjaajaa. Lisäksi nuorille tarjotaan psykososiaalista ja terveydenhoidollista tukea yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opiskelijat ohjautuvat Menolippuun usein TE-toimiston tai etsivän nuorisotyön kautta taikka omatoimisesti. <br /> <br /> Menolipussa noudatetaan Vantaan nuorten tai aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelmaa opiskelijan yksilöllinen tarve ja ikä huomioiden. <br /> <br /> Menolipun toiminnan ja opetuksen järjestämisestä on laadittu erillinen kuvaus, joka löytyy Vantaan ammattiopisto Varian internet –sivuilta.<br /> <br /> ==== 7.4.3 Pidennetty oppivelvollisuus ====<br /> <br /> Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aiemmin. Oppivelvollisuus ei pidenny perusopetuksen keskeltä tai lopusta. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen esiopetuksen alkamista. Lisäksi oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen tekeminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. <br /> <br /> Pidennettyä oppivelvollisuutta harkittaessa toimitetaan asiantuntijalausunto perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen vastuuhenkilöille arvioitavaksi. Arvion jälkeen päiväkotien esimiehet kuulevat lasta ja huoltajaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen ja erityiseen tukeen liittyen. Asiasta tekee päätöksen varhaiskasvatuspäällikkö. Esiopetuksen järjestämisestä vastaa varhaiskasvatus. <br /> <br /> Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille tehdään varhaiskasvatuksessa ennen koulunaloitusta pedagoginen selvitys, jonka laatii esiopetuksen opettaja. Pedagoginen selvitys tarvitaan perusopetuksessa oppilaan erityisen tuen päätöstä varten. Opetus järjestetään oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain (luku 7.4.4). Oppilasta ja huoltajaa kuullaan opetusjärjestelyistä. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden tuen tarve tulee tarkistaa säädetyissä kohdissa ja aina kun tapahtuu jokin olennainen muutos tuen tarpeessa tai opetuksen järjestämisessä. Tällöin arvioidaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden jatkotarve.<br /> <br /> ==== 7.4.4 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus====<br /> <br /> Opetus järjestetään toiminta-alueittain, kun se on oppilaan kannalta tarkoituksenmukaista. Toiminta-alueittain tapahtuvasta opetuksesta tehdään pedagogiseen selvitykseen ja asiantuntijalausuntoon pohjautuva hallintopäätös. Toiminta-alueittain annettavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle jatko-opinnoissa ja itsenäisessä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaan vahvuudet huomioidaan tavoitteita ja sisältöjä suunniteltaessa. Tärkeää on luoda oppilaille turvallinen ja oppilaskohtaisesti optimaalinen oppimisympäristö. Toiminta-alueet ovat oppilaan elämässä tiiviisti limittäisiä osa-alueita. Yhden osa-alueen harjoittamisella on siirtovaikutusta aina useampaan muuhun osa-alueeseen.<br /> <br /> ===7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot===<br /> <br /> ====7.5.1 Tukiopetus====<br /> <br /> Tukiopetusta voidaan antaa oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin edistämiseen tuen kaikilla tasoilla. Tehostetun tuen oppilaiden osalta tukiopetus kirjataan oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen oppilaiden osalta HOJKS:aan. Tukiopetus tulee aloittaa mahdollisimman pian tarpeen havaitsemisen jälkeen tai jo tuen tarvetta ennakoiden vaikeuksien ehkäisemiseksi. Oppilasta opettavat opettajat arvioivat tukiopetuksen tarpeen, mutta myös oppilas ja hänen huoltajansa voivat tehdä aloitteen tukiopetuksesta. Oppilas voi tarvita tukiopetusta esimerkiksi oppiainesisältöjen omaksumiseen, oppimaan oppimisen ja työskentelytaitojen edistämiseen tai sosio-emotionaalisten taitojen hallintaan. Tukiopetusta voidaan tarvittaessa antaa myös oppilaan omalla äidinkielellä. <br /> <br /> Tukiopetusta annetaan joko oppilaan koulupäivän aikana tai oppituntien ulkopuolella samanaikaisopetuksena oppilaan omassa opetusryhmässä, pienryhmässä, täysin yksilöllisesti tai erilaisia joustavia ryhmittelyjä käyttäen. Tukiopetuksen järjestämisessä käytetään monipuolisia ja oppilasta motivoivia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Huoltajille tiedotetaan tukiopetuksen järjestämisestä koulun lukuvuosisuunnitelmassa, vanhempainilloissa sekä koulun tiedotteissa ja viesteissä.<br /> <br /> ====7.5.2 Osa-aikainen erityisopetus====<br /> <br /> Osa-aikainen erityisopetus on oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaa työtä, johon jokaisella oppilaalla on tuen tasosta riippumatta oikeus sitä tarvitessaan. Pyrkimyksenä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan opiskelutottumuksiin, työskentelytapoihin ja koulumotivaatioon. Suunnittelun ja järjestelyjen lähtökohtana ovat oppilaiden yksilölliset tarpeet. Osa-aikainen erityisopetus on joko ennaltaehkäisevää tai jo ilmenneitä vaikeuksia kuntouttavaa. Opetus voi kohdentua kielellisten ja matemaattisten taitojen tukemiseen, sosioemotionaalisten taitojen tai toiminnanohjaus- ja opiskelutaitojen kehittämiseen. Erityisopettaja kartoittaa yhdessä luokanopettajien tai aineenopettajien kanssa, ketkä tarvitsevat osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Opetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa. <br /> <br /> Osa-aikaista erityisopetusta järjestetään muun opetuksen yhteydessä samanaikaisopetuksena, palkeissa pienryhmässä tai erityisestä syystä yksilöopetuksena. Lisäksi erityisopettaja konsultoi muita koulun opettajia tuen järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä. Osa-aikaisen erityisopetuksen käyttäminen tukimuotona kirjataan tehostetun tuen oppilaiden osalta oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen oppilaiden osalta HOJKS:an. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilasta ja huoltajia. Resurssin kohdentumista tarkoituksenmukaisesti tarkastellaan koulun sisällä säännöllisesti ja muutoksia tehdään tarpeen mukaan joustavasti.<br /> <br /> ====7.5.3 Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet====<br /> <br /> '''Avustaja- ja tulkitsemispalvelut'''<br /> <br /> Koulut saavat resurssin avustajapalveluiden järjestämiseen. Rehtori päättää avustajapalveluiden kohdentumisesta koulun sisällä konsultoituaan opetus- ja oppilashuollon henkilöstöä. Palvelun kohdentumista tarkoituksenmukaisesti tarkastellaan koulussa säännöllisesti ja oppilaiden tuen tarpeen muuttuessa tarvittavia muutoksia tehdään lukuvuoden mittaan joustavasti. Avustajapalveluiden tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon oppilaan oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tukitoimien kokonaisuus. <br /> Oppilaalle turvataan hänen tarvitsemansa tulkitsemispalvelut koulupäivän aikana. Tulkitsemispalvelut on mahdollista järjestää avustajapalvelun yhteydessä. <br /> <br /> Erityisen tuen oppilaan saamista avustaja- ja tulkitsemispalveluista päätetään oppilaan erityisen tuen päätöksessä, ja palvelun kohdentuminen kirjataan oppilaan HOJKS:an. <br /> Oppilaita ja huoltajia informoidaan avustajapalveluista koulun lukuvuosisuunnitelmassa ja oppilaan pedagogisia asiakirjoja yhteistyössä kodin kanssa laadittaessa. <br /> <br /> '''Apuvälineet'''<br /> <br /> Oppilas on oikeutettu saamaan opetukseen osallistumisen kannalta välttämättömät apuvälineet. Apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai oppimisen erityistarpeisiin. Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti ja niiden käyttö ja hyödyllisyys arvioidaan oppilaan pedagogisissa asiakirjoissa. Tarvittavat apuvälineet hankitaan joko koulun toimesta tai erillisellä hakemuksella keskitetysti sivistysvirastosta. <br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisen opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> <br /> *Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset<br /> *Miten koulun tasolla näkyy ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit sekä toiminta kaikissa nivelvaiheissa?<br /> *Miten koulun tasolla näkyy kotien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet oppimisen ja koulunkäynnin tuen kysymyksissä?<br /> <br /> '''Yleinen tuki'''<br /> <br /> Koulun tehtävänä on kuvata:<br /> *Yleisen tuen käytännön järjestäminen<br /> *Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken<br /> *Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa<br /> <br /> '''Tehostettu tuki'''<br /> <br /> Koulun tehtävänä on kuvata:<br /> *Tehostetun tuen käytännön järjestäminen<br /> *Toimintatavat oppilaan tehostetun tuen aloittamisessa, toteuttamisessa ja päättämisessä<br /> *Oppimisssuunnitelman laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet<br /> *Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa<br /> *Menettelytavat ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa<br /> <br /> '''Erityinen tuki'''<br /> <br /> Koulun tehtävänä on kuvata:<br /> *Erityisen tuen käytännön järjestäminen <br /> *Toimintatavat, kun erityinen tuki päätetään lopettaa ja tuki jatkuu tehostettuna tukena<br /> *HOJKSin laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet<br /> *Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa<br /> *Menettelytavat mahdollisten asiantuntijalausuntojen käytössä<br /> *Menettelytavat ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa<br /> *Oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat osana pedagogisen selvityksen laadintaa, erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista.<br /> *Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot<br /> <br /> Koulun tehtävänä on kuvata:<br /> *Käytännön järjestäminen<br /> *Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken<br /> *Oppilaalle ja huoltajille tiedottamiseen ja oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat<br /> <br /> ===7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Keimolanmäen koulussa===</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku6&diff=3195 2022-06-30T05:20:20Z

<p>Opswikiadmin: /* 6.8 Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat */</p> <hr /> <div>==6 Oppimisen arviointi==<br /> <br /> ===6.1 Yhteistyö huoltajien kanssa=== <br /> <br /> Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai opintokokonaisuuden osalta aina oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Yhteistyö huoltajien kanssa on kuitenkin tärkeää. On tärkeää, että huoltaja tietää, mistä arvioinnissa on kyse. Koulun arviointikulttuurin tulee siksi olla avointa, johdonmukaista ja yhdenvertaista. <br /> <br /> Yhteistyö huoltajien kanssa oppimisen ja osaamisen arvioinnissa tarkoittaa tiedottamista siitä:<br /> *miten oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan, miten opettaja havainnoi, kerää ja dokumentoi arviointitietoa<br /> *mitä arvioidaan lukuvuoden aikana ja mitä lukuvuoden päätteeksi<br /> *mitkä ovat oppiaineiden tavoitteet ja arviointikriteerit.<br /> <br /> Tärkeää yhteistyötä kodin ja koulun välillä on lukuvuoden aikana pidettävä arviointikeskustelu. Arviointikeskusteluun osallistuvat oppilas, huoltaja ja luokanopettaja/ luokanvalvoja. Arviointikeskustelu on osa monipuolista arviointia, joka ohjaa ja kannustaa opiskelua sekä kuvaa, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet.<br /> <br /> Koulut päättävät arviointikeskustelujen ajankohdat ja kirjaavat ne lukuvuosisuunnitelmaan. <br /> Erityisen tuen oppilaiden osalta arviointikeskustelu voidaan sisällyttää HOJKS:n päivitykseen.<br /> Vantaalla arviointikeskustelu käydään tavoitteiden ja hyvinvoinnin hengessä – pääosassa on lapsi!<br /> <br /> ===6.2 Arvioinnista tiedottamisen muodot===<br /> <br /> Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan lukuvuoden aikana tietoa oppilaiden opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä formatiivisen arvioinnin avulla. <br /> <br /> Oppilaille tulee selvittää oppiaineiden tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet. Oppilaiden tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten suoriutumista arvioidaan.<br /> <br /> Opettajien yhteistyö kouluyhteisössä on välttämätöntä, jotta arviointi on johdonmukaista ja yhdenvertaista. Yhteistyö näyttäytyy oppilaille ja huoltajille tiedottamisen selkeytenä ja arvioinnin läpinäkyvyytenä.<br /> <br /> Kukin koulu päättää, miten tiedottaa oppimisen ja osaamisen arvioinnista ja kirjaa tiedottamisen tavat koulun opetussuunnitelmaan.<br /> <br /> Koulukohtaiset täsmennykset: <br /> *Mitä asioita huoltajille tiedotetaan oppimisen ja osaamisen arvioinnista?<br /> *Miten oppilaille ja huoltajille annetaan lukuvuoden aikana tietoa opintojen etenemisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä?<br /> *Milloin? Tiedottamisen ajankohdat.<br /> <br /> ===6.3 Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet=== <br /> <br /> Käyttäytymisen arvioi oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä.<br /> Vantaalla on laadittu kaupunkitasoiset arviointikriteerit käyttäytymisen arvioinnille, jotka astuvat voimaan 1.8.2021.<br /> <br /> ===6.4 Valinnaisaineiden arviointi=== <br /> <br /> Valinnaisaineet jaotellaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti:<br /> *valinnaisiin aineisiin<br /> *taide- ja taitoaineiden valinnaisiin tunteihin<br /> <br /> Valinnaiset aineet sekä taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat kaksi eri asiaa ja ne arvioidaan eri periaattein.<br /> <br /> Valinnaiset aineet muodostavat omat oppimääränsä, jotka suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan itsenäisinä kokonaisuuksina. Valinnaiset aineet arvioidaan erikseen joko numeroarvosanalla tai sanallisella arviolla riippuen niiden laajuudesta.<br /> <br /> Jokainen taide- ja taitoaineiden valinnainen tunti sisältyy aina taide- ja taitoaineiden yhteiseen oppimäärään. Kunkin taide- ja taitoaineen oppimäärän vähimmäistuntimäärästä ja siihen mahdollisesti taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista osoitetusta opetusajasta on muodostettu jatkumo, joka perustuu ko. oppiaineen yhteisen oppimäärän opetukselle annettuihin tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin. <br /> <br /> Koulu tarkentaa valinnaisaineiden sisällöt lukuvuosisuunnitelmassa. <br /> <br /> Valinnaisaineiden tuntimääristä, tarjonnasta ja jaosta valinnaisiin aineisiin ja taide- ja taitoaineisiin kerrotaan opetussuunnitelman luvussa 12, Valinnaisuus perusopetuksessa.<br /> <br /> ====6.4.1 Valinnaisten aineiden arviointi vuosiluokilla 4-6==== <br /> <br /> Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa on varattu kolme vuosiviikkotuntia valinnaisille aineille vuosiluokille 4-6 (1 vuosiviikkotunti/vuosiluokka). <br /> <br /> Valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti, koska ne ovat oppimäärältään alle 2 vuosiviikkotuntia. Valinnaisista aineista merkitään todistuksiin vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä hyväksytty/hylätty (S/H). Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa ko. oppiaineen arvosanaa. Opettaja tiedottaa oppilaille mitkä valinnaiset aineet vaikuttavat korottavasti arvosanaan. <br /> <br /> Valinnaisaineisiin liittyviä periaatteita kuvataan myös kaupunkitasoisen opetussuunnitelman luvussa 12, Valinnaisuus perusopetuksessa.<br /> <br /> ====6.4.2 Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien arviointi vuosiluokilla 4-6====<br /> <br /> Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa on varattu kuusi vuosiviikkotuntia taide- ja taitoaineiden valinnaisiin tunteihin (2 vuosiviikkotuntia/vuosiluokka) vuosiluokille 4-6. Valinnaisten taide- ja taitoaineiden tuntien tulee olla eri oppiainetta kullakin vuosiluokalla.<br /> <br /> Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä ja ne myös arvioidaan osana tätä opetusta. Oppilas saa yhden arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta kaikilla niillä vuosiluokilla, joilla hän niitä opiskelee, myös kotitaloudesta.<br /> <br /> Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien käyttö edistää näiden oppiaineiden tavoitteellista opiskelua.<br /> <br /> ====6.4.3 Valinnaisten aineiden arviointi vuosiluokilla 7-9====<br /> <br /> Valinnaisena aineena voidaan tarjota syventäviä ja soveltavia oppiaineita tai useasta aineesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Syventävät valinnaiset aineet syventävät ja/tai laajentavat yhteisten oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä. Soveltavat valinnaiset aineet voivat sisältää aineksia useasta eri oppiaineesta tai laaja-alaisesta osaamisesta. Soveltavilla valinnaisilla aineilla voidaan edistää oppiaineiden yhteistyötä.<br /> <br /> Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa on varattu kahdeksan vuosiviikkotuntia valinnaisille aineille vuosiluokille 7-9.<br /> <br /> Vuosiluokilla 7-9 ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin.Kasva urheilijaksi -kurssia tarjotaan joka vuosiluokalla liikunnan syventävänä valinnaisena aineena. Kasva urheilijaksi -kurssi muodostaa oppimäärän, joka arvioidaan numeroin. Jos Kasva urheilijaksi -kurssi jää oppimäärältään alle kahteen vuosiviikkotuntiin, arvioidaan se sanallisesti. 9. vuosiluokalla valinnaisaineiden suorituksia tarkistettaessa koulu sopii, kuka tarkistaa oppilaiden Kasva urheilijaksi -kurssin laajuuden.<br /> <br /> Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet, arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa ko. oppiaineen arvosanaa. Opettaja tiedottaa oppilaille mitkä valinnaiset aineet vaikuttavat korottavasti arvosanaan. <br /> <br /> Valinnaisiin aineisiin osoitettuja vuosiviikkotunteja käytetään painotetun opetuksen järjestämiseen.<br /> Koulun oppilaanohjaaja kertoo yhdessä opettajien kanssa oppilaalle siitä, kuinka valinnaisaineiden arvosanat vaikuttavat opiskelijaksi ottamisen perusteisiin toiselle asteelle.<br /> <br /> Valinnaisaineisiin liittyviä periaatteita kuvataan myös kaupunkitasoisen opetussuunnitelman luvussa 12, Valinnaisuus perusopetuksessa.<br /> <br /> ====6.4.4 Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien arviointi vuosiluokilla 7-9==== <br /> <br /> Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa on varattu viisi vuosiviikkotuntia taide- ja taitoaineiden valinnaisiin tunteihin vuosiluokille 7-9.<br /> <br /> Taide- ja taitoaineiden valinnaisaineiden arviointi on osa kyseisen, kaikille yhteisen oppiaineen arviointia. Todistukseen ei tule erikseen mainintaa taide- ja taitoaineiden valinnaisten aineiden osalta, vaan arvosana kuuluu osaksi kaikille pakollisen taide- ja taitoaineen arviointia.<br /> <br /> Valinnaisaineisiin liittyviä periaatteita kuvataan myös kaupunkitasoisen opetussuunnitelman luvussa 12, Valinnaisuus perusopetuksessa.<br /> <br /> ====6.4.5 Valinnaisaineiden arviointi päättöarvioinnissa====<br /> <br /> Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti hyväksytty- merkinnällä. Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa. <br /> <br /> Numeroin arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistukseen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja arvosana. Sanallisesti arvioitavista valinnaisista aineista merkitään ”hyväksytty”. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen kyseisen oppiaineen alle. Valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen, merkitään todistukseen otsikon ”Soveltavat valinnaiset aineet” alle. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, merkitään päättötodistukseen kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle numeroarvosana tai ”osallistunut”, ja uudesta ”hyväksytty” tai numeroarvosana riippuen vuosiviikkotuntimäärästä.<br /> <br /> Taide- ja taitoaineiden päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun kunkin taide- ja taitoaineen koko oppimäärä, sisältäen myös mahdolliset valinnaiset taide- ja taitoaineiden tunnit, on opiskeltu. Oppilas saa yhden arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta päättötodistukseen. Päättöarvosanaa muodostettaessa käytetään näihin oppiaineisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteereitä. <br /> <br /> Oppilaalle tulee selvittää miten valinnaisaineiden arvosanat vaikuttavat opiskelijaksi ottamisen perusteisiin toiselle asteelle. Vastuu on oppilaanohjaajalla yhdessä opettajien kanssa.<br /> <br /> ===6.5 Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt===<br /> <br /> Oppilaan ja huoltajien tulee saada tietää hyvissä ajoin, mikäli on vaarassa, että oppilas ei saavuta oppimäärän tavoitteita edes välttävästi. Oppilaan oppimisen edistymistä seurataan ja edistymisestä käydään keskustelua oppilaan ja huoltajien sekä oppilaan opettajien kanssa.<br /> <br /> Ennen luokalle jättämistä on tarkasteltava oppilaan kokonaistilannetta; miten oppilasta on tuettu ja miten hän hyötyisi mahdollisesta luokan kertaamisesta. Erityisen tuen oppilaan kohdalla luokan kertaamisen sijaan tulee arvioida vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen järjestämistä. Oppilaalla, jolla on yksilöllistettyjä oppiaineita, ei luokan kertaamisen perusteena voi olla heikko koulumenestys yksilöllistetyissä oppiaineissa.<br /> <br /> Mikäli näyttää siltä, että oppilas ei suorita oppiainetta hyväksytysti, hänelle tulee antaa mahdollisuus erikseen osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot ennen lukuvuoden loppumista tai hänelle tulee järjestää mahdollisuus osoittaa ne lukuvuoden päätyttyä, ennen seuraavan lukuvuoden alkamista. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.<br /> <br /> Oppilas voi edetä opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan vuosiluokkiin sitomattomasti oman opinto-ohjelman mukaisesti. Opintokokonaisuudet kirjataan oppimissuunnitelmaan tai HOJKSn. Opintokokonaisuudet voivat sisältää yhden oppiaineen sisältöjä tai useamman oppiaineen sisältöjä. Sisällöt pohjautuvat aina opetussuunnitelmaan. Opintokokonaisuuksille määritellään tavoitteet, suorittamisjärjestys, aikataulu ja arviointi. Opintokokonaisuuksien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä.<br /> <br /> ===6.6 Sanallisen arvion ja numeroarvosanan antaminen todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa===<br /> <br /> Lukuvuositodistuksessa käytetään sanallista arviointia vuosiluokilla 1-3. Sanallisesta arviosta käy ilmi, onko oppilas suoriutunut hyväksytysti lukuvuoden opinnoista jokaisessa opinto-ohjelmaansa kuuluvassa oppiaineessa.<br /> Lukuvuositodistuksessa käytetään numeroarviointia vuosiluokilla 4-9. Sanallista ja numeroarviointia täydennetään kuvailevalla sanallisella arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä vuosiluokilla 1-6. <br /> Sanallista arviota voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli. <br /> <br /> Väli- ja lukuvuositodistukseen merkitään arvio oppilaan käyttäytymisestä. Vuosiluokilla 1–3 käyttäytymisestä annetaan sanallinen arvio, joka annetaan todistuksen liitteenä.<br /> <br /> Yksilöllistettyjen oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan samaa ohjeistusta kuin muussakin arvioinnissa ts. vuosiluokkien 1-3 oppilaille annetaan sanallista arviota ja vuosiluokkien 4-9 oppilaille annetaan numero. Sanallisen arvion tai numeroarvosanan perään lisätään tähti (*) Numeerisen arvosanan lisäksi voi antaa myös sanallista arviointia todistuksen liitteenä.<br /> <br /> Kaupunkitasoisissa vammaisopetuksen ryhmissä vuosiluokkien 4–9 oppilaille annetaan sanallista arviointia yksilöllistetyissä oppiaineissa. Toiminta-alueittain opiskeleville vuosiluokkien 1–9 oppilaille annetaan sanallista arviota. Vuosiluokilla 1–9 oppiaineittain tai toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden käyttäytymisen arvioinnissa annetaan sanallista arviota kuitenkin siten, että käyttäytyminen arvioidaan kokonaisuutena ilman käyttäytymisen osa-alueita.<br /> <br /> Oman opinto-ohjelman (oppimissuunnitelma, HOJKS) mukaan, vuosiluokkiin sitomattomasti opiskelevan oppilaan välitodistus voidaan jättää antamatta. Lukuvuositodistuksessa oppilas saa suorittamistaan opintokokonaisuuksista arvosanat. Opintokokonaisuudet tarkennetaan oppimissuunnitelmassa tai henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.<br /> <br /> ===6.7 Välitodistus===<br /> <br /> Vantaalla oppilaille annetaan välitodistus lukuvuoden aikana koulun valitsemana ajankohtana. Välitodistuksessa käytetään sanallista arviointia vuosiluokilla 1-3 ja numeroarviointia vuosiluokilla 4-9. Välitodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus.<br /> <br /> Välitodistus on summatiivista arviointia, jossa lukuvuoden puolivälissä kuvataan missä määrin oppilas on saavuttanut kyseiselle vuosiluokalle asetetut tavoitteet, joita siihen mennessä on opiskeltu.<br /> <br /> Välitodistukseen merkitään myös arvio oppilaan käyttäytymisestä. Vuosiluokilla 1–3 käyttäytymisestä annetaan sanallinen arvio, joka annetaan todistuksen liitteenä.<br /> <br /> ===6.8 Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat===<br /> <br /> Kotiopetuksessa oleville oppilaille erityisen tutkinnon suorittamismahdollisuudesta sovitaan erikseen.<br /> <br /> ===6.9 Arvioinnista tiedottamisen muodot Keimolanmäen koulussa===</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku5&diff=3194 2022-06-30T05:19:01Z

<p>Opswikiadmin: /* 5.6 Sidosryhmäyhteistyön toteutumisen seuranta */</p> <hr /> <div>==5 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen==<br /> <br /> ===5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä===<br /> <br /> Hyvä ja turvallinen koulupäivä alkaa kotoa. Koulumatkan turvallisuus on osa hyvää koulupäivää. Koulun tehtävänä on huolehtia oppilaan koulupäivästä siten, että oppilas voi kulkea koulumatkansa kotiin päin turvallisin mielin.<br /> <br /> Koulun turvallista arkea määrittävät koulun toimintakulttuuri, johon koulun säännöt ja ohjeet kuuluvat. Järjestyssäännöt käsitellään yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa, ja niiden noudattamista valvotaan. Kaikkia kouluyhteisön jäseniä kohdellaan arvostavasti ja tasapuolisesti. Arvostava ja tasapuolinen kohtelu ilmenee toisia kunnioittavana ja kohteliaana ilmapiirinä. Koulukiusaamista ennaltaehkäistään ja siihen puututaan aktiivisesti. Hyvä yhteistyö kotien kanssa edistää varhaista puuttumista kiusaamiseen. Yhteisöllisiä toimintatapoja kiusaamisen ehkäisyyn mietitään yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulut tekevät hyvinvointikansion osana suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.<br /> <br /> Yhteinen vastuu koulupäivästä toteutuu koulun aikuisten yhteistyöllä. Kouluyhteisössä tuetaan avointa keskustelua ja uskallusta tuoda esiin omat mielipiteet. Kaikkien kouluyhteisön jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta tuetaan.<br /> <br /> Kaikki yhteisön jäsenet osallistuvat kouluviihtyvyyden parantamiseen. Vastuu on yhteinen. Oppilaat valtuutetaan ikä- ja kehitystason mukaisesti huolehtimaan kouluympäristön siisteydestä ja ympäristöstä. Koulun pihan tulee tarjota turvallinen ja virikkeellinen ympäristö sekä mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen. Koulut toimivat ympäristövastuullisesti. <br /> <br /> Koulun aikuiset valvovat aktiivisesti välitunnin turvallisuutta. Oppilaiden mahdollisuutta liikkua välitunneilla tuetaan. Myös siirtymätilanteet ovat suunnitelmallisia koulupäivän osia. Niissä tulee olla riittävästi aikuisia paikalla, jotta niistä tulee turvallisia ja valvottuja.<br /> <br /> ===5.2 Yhteistyö===<br /> <br /> ====5.2.1 Oppilaiden osallisuus====<br /> <br /> Oppilaan kasvaminen vaikuttamiseen ja osallisuuteen lähtee mahdollisuuksista olla aktiivinen omissa oppimisprosesseissa ja oman koulun jäsenenä. Oppilaskuntatoiminta sekä kunta- ja aluetasoiset vaikuttamisen foorumit tarjoavat tilaisuuden oppia edustuksellisen vaikuttamisen mekanismeja. Aikuisten tehtävänä on luoda mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen sekä tehdä vaikuttamisen tulokset näkyviksi. Oppilaan osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia lisääviä rakenteita suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorisopalveluiden, nuorisovaltuuston ja järjestöjen kanssa.<br /> <br /> ====5.2.2 Kodin ja koulun yhteistyö====<br /> <br /> Koulun ja huoltajien välillä tehdään vuorovaikutuksellista yhteistyötä koko koulupolun ajan. Tärkeä osa yhteistyötä on viestiminen koulun asioista ja vuorovaikutus. Koulu tarjoaa huoltajille mahdollisuuksia osallistua luontevilla tavoilla oman lapsen asioiden käsittelyyn ja koulutyötä koskeviin asioihin sekä yhteiseen suunnitteluun. Koulu kutsuu aktiivisesti huoltajia mukaan yhteistyöhön. Kouluissa edistetään ja tuetaan tavoitteellista yhteistyötä koulun ja huoltajien kesken kunnassa kulloinkin voimassa olevien yhteistyömallien mukaisesti. Tavoitteellisen yhteistyön lisäksi tarvitaan myös matalan kynnyksen keskustelutilanteita. Onnistunut yhteistyö syntyy, kun huoltajat saavat osallistua keskusteluun. Tavoitteena on päästä aitoon koko kouluyhteisön väliseen vuorovaikutukseen ja dialogiin. Ihmisten ja perheiden moninaisuutta kunnioitetaan. <br /> <br /> Koulut järjestävät tarvittaessa tulkkauksen vanhempainiltoihin tai opettajan ja huoltajan välisiin tapaamisiin, esimerkiksi arviointikeskusteluihin. Koulun tulee tiedottaa tulkin saamisen mahdollisuudesta sekä tiedustella tulkin tarvetta myös huoltajilta.<br /> <br /> Vantaalaisiin kouluihin pyritään saamaan toimivia vanhempainyhdistyksiä. Mikäli sellainen on, voidaan yhdistykselle nimetä koulun henkilökunnasta yhdyshenkilö, jolla on mahdollisuus osallistua yhdistyksen kokouksiin.<br /> <br /> Kodin ja koulun yhteistyöhön luodaan jatkuvuutta, jolloin uusia toimintatapoja ei tarvitse miettiä aina uudelleen, kun huoltajat vaihtuvat. Hyviä toimintamalleja jatketaan lukuvuoden vaihtuessa. Koulut voivat yhdistää voimavaransa tarvittaessa vanhempainiltojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kouluissa toteutetaan Vantaalla laadittua toimintaohjetta kodin ja koulun yhteistyöhön.<br /> <br /> ====5.2.3 Aamu- ja iltapäivätoiminta====<br /> <br /> Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävät yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja seurakunta. Koulupäivä ja iltapäivätoiminta muodostavat oppilaalle sujuvan jatkumon, jonka mahdollistaa koulun ja iltapäiväkerhon toimiva yhteistyö. <br /> <br /> Koulun henkilöstö ja iltapäiväkerhon ohjaajat kohtaavat koulun arjessa. Koulun henkilöstö ja iltapäiväkerhonohjaajat keskustelevat koulun toimintakulttuurista, järjestyssäännöistä ja tila-asioista kahdesti lukuvuoden aikana. Koulun henkilöstö konsultoi tarvittaessa iltapäiväkerhonohjaajia. Koulun ja iltapäiväkerhon toiminta pohjautuvat yhteiseen oppimiskäsitykseen ja arvopohjaan. Iltapäiväkerhossa oppilaiden ryhmäytymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Iltapäiväkerhossa tapahtuva oppilaiden ryhmäytyminen tukee koulutyötä.<br /> <br /> ===5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö===<br /> <br /> Vantaalla kasvatuskeskusteluiden ja kurinpidollisten keinojen käyttöä ohjeistetaan erillisen asiakirjan (suunnitelma kasvatuskeskusteluista ja kurinpidollisten keinojen käytöstä) avulla. <br /> <br /> <br /> ===5.4 Opetuksen järjestämistapoja===<br /> <br /> ====5.4.1 Vuosiluokkiin sitomaton opetus (VSOP)====<br /> <br /> Vantaalla käytetään vuosiluokkiin sitomatonta opetusjärjestelyä silloin, kun oppiainekohtainen eteneminen vuosiluokkatasoa hitaammin tai nopeammin on tarkoituksenmukaista oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kannalta. Etenkin opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä opetusjärjestelynä vuosiluokkiin sitomaton opetus on perusteltu järjestely. Opetusjärjestelyyn päädytään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta käytetään yksittäisille oppilaille viranhaltijan päätöksen mukaisesti.<br /> <br /> Eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai erityisen tuen oppilaan ollessa kyseessä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmassa mainitaan opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määritellään niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Suunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan Vantaan ohjeistuksen mukaisesti. Vuosiviikkotunnit noudattavat oppilaan ikätason mukaista tuntimäärää. Oppilas siirtyy luku-vuoden koulutyön päätyttyä pääsääntöisesti seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas luetaan kuitenkin yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän on suorittanut perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai eroaa koulusta.<br /> <br /> ====5.4.2 Yhdysluokkaopetus====<br /> <br /> Yhdysluokkaopetusta käytetään silloin, kun se on koulun opetusjärjestelyjen kannalta tarkoituksenmukaista oppilasmäärän vuoksi tai pedagogisista syistä. Lähikouluissa ja kaupunkitasoisissa erityisen tuen ryhmissä järjestettävä opetus toteutetaan usein yhdysluokkaopetuksena molemmista edellä mainituista syistä johtuen.<br /> <br /> Vuorokurssiperiaatetta hyödynnettäessä huomioidaan nivelvaiheet ja siirtymät koulusta kouluun siten, että oppilaat saavat kouluvuosien aikana suoritetuksi johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Kursseja suunniteltaessa oppilaan ikäkausi ja erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon. Yhdysluokkaopetusta hyödyntävät koulut kuvaavat opetusjärjestelyt tarkemmin lukuvuosisuunnitelmissaan.<br /> <br /> ====5.4.3 Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus====<br /> <br /> Etäopetusta suunnitellaan ja toteutetaan oman kouluyhteisön sisällä, koulujen välillä sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Etäopetuksella valinnaisten aineiden tarjontaa rikastetaan ja opetusta syvennetään. Etäopetus tukee yksilöllisiä koulupolkuja. Perusopetuksen aikana jokaisen oppilaan tulee saada kokemuksia etäyhteyksiä hyödyntävästä opetuksesta.<br /> Etäopetusta voidaan hyödyntää tarvittaessa esimerkiksi oppilaan ollessa sairauden vuoksi pitkään pois koulussa tai käydessä koulua sairaalakoulussa. Tavoitteena on tällöin säilyttää yhteys omaan luokkaan ja opettajaan.<br /> <br /> Koulut kuvaavat lukuvuosisuunnitelmassa miten erilaisia oppimis- ja verkkoympäristöjä hyödynnetään oppimisessa.<br /> <br /> ====5.4.4 Joustava perusopetus====<br /> <br /> Joustava perusopetus on toiminnallinen ja työpainotteinen tapa suorittaa perusopetuksen viimeiset lukuvuodet. Opiskelussa vuorottelevat koulussa tapahtuva opiskelu ja työssäoppimisjaksot. Lisäksi opiskelussa hyödynnetään muita oppimisympäristöjä ja tehdään tiiviistä yhteistyötä muun muassa työnantajien ja toisen asteen oppilaitosten kanssa.<br /> <br /> Joustavan perusopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaiden elämänhallintaa, opiskelumotivaatiota ja työelämätaitoja sekä luoda joustavia opiskelupolkuja. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi oppilaita tuetaan, kun he siirtyvät seuraavaan koulutusvaiheeseen ja edistetään heidän valmiuksiaan menestyä peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa.<br /> <br /> Vantaalla joustavaa perusopetusta tarjotaan työelämäpainotteisena opetuksena jokaisessa ylä- ja yhtenäiskoulussa koulun 8.-9.-luokkalaisille. Opetus voi olla luokkamuotoista tai ei-luokkamuotoista opetusta koulun päätöksen mukaisesti.<br /> <br /> Joustava perusopetus on tarkoitettu oppilaille, joiden katsotaan hyötyvän toiminnallisuudesta ja mahdollisuudesta erilaisiin työympäristöihin tutustumisesta ja varhaisista työelämäkontakteista esimerkiksi uravalinnassa tai kotoutumisessa. Lähtökohtana opetuksessa on oppilaan vahvuudet ja itsetuntemus sekä toimijuuden vahvistaminen. Oppilaalta edellytetään sitoutumista ja motivaatiota sekä kykyä opiskella työssäoppimisjaksoilla. Oppilaat ovat oppivelvollisuusikäisiä ja aloitusvuoden aikana vähintään 14-vuotiaita.<br /> <br /> Oppilaat valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai huoltajien hakemuksen sekä haastattelun perusteella. Oppilaat ja heidän huoltaja haastatellaan Vantaan yhteisellä haastattelukyselyllä. Oppilaan perheen edellytetään sitoutuvan opiskelun tukemiseen. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös, joka valmistellaan koulussa moniammatillisesti. Koulun luokkamuotoisessa joustavassa perusopetuksessa opiskelee 10-13 oppilasta. Ei-luokkamuotoiseen työelämäpainotteiseen perusopetukseen otettavien määrä on suhteutettu koulun kokoon ja tarkistetaan vuosittain. Päähaku joustavaan työelämäpainotteiseen perusopetukseen on keväisin. Lisäksi toimintaan voidaan ottaa oppilaita lukuvuoden aikana, jos koulun opetuksessa on vapaita oppilaspaikkoja.<br /> <br /> Joustavaa työelämäpainotteista opetusta ohjaa koulussa opettaja tai oppilaanohjaaja, ja sitä tukee koulun moniammatillinen tiimi. Luokkamuotoisessa joustavassa perusopetuksessa työssäoppimisjaksoja on lukuvuoden aikana noin puolet lukuvuodesta ja ei-luokkamuotoisessa toiminnassa noin 5-7 viikkoa lukuvuoden aikana. Ennen työssäoppimisjaksoa tehdään osapuolten kesken työsopimus, jonka yhteydessä selvitetään työturvallisuusmääräykset sekä tietosuojaan ja salassapitoon liittyvät asiat.<br /> <br /> Työssäoppimisjaksoilla oppilaat saavat opetussuunnitelman mukaisia oppimistehtäviä, joissa suoriutuminen otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Oppilas saa jakson aikana ja jälkeen opettajalta tai oppilaanohjaajalta ohjausta tehtäviin ja työssäoppimisjaksoon liittyen. Työssäoppimisjakson päätteeksi jakso arvioidaan.<br /> <br /> Oppilaat ovat perusopetuksen oppilaita ja siten oikeutettuja oppimisen ja koulunkäynnin tukeen ja ohjaukseen sekä oppilashuoltoon. Joustavan perusopetuksen oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tai erityisen tuen oppilaan ollessa kyseessä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) kahden kuukauden kuluessa opetuksen alkamisesta. Suunnitelmassa määritellään myös yksilöllinen valinnaisaineiden suorittamistapa.<br /> <br /> Joustavan perusopetuksen toimintaa suunnittelee, organisoi, arvioi ja kehittää kaupunkitasoinen ohjausryhmä.<br /> <br /> ====5.4.5 Opetus erityisissä tilanteissa====<br /> <br /> Oppilaan sairastumisen tai muun vaikean elämäntilanteen estäessä koulunkäynnin opetus järjestetään oppilaan tarpeiden mukaan tilanteen vaatimalla tavalla. Jos oppilas ei tällöin voi osallistua kouluopetukseen, hänelle tehdään Perusopetuslain (PoL) 18§:n mukaan hallinto-päätös, jossa määritellään oppilaan opetusjärjestelyt. Oppilaan koulunkäynnin järjestelyjä koskeva suunnitelma kirjataan hänen oppimissuunnitelmaansa tai erityisen tuen oppilaan ollessa kyseessä hänen henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaansa (HOJKS).<br /> <br /> Oppilaan siirtyessä sairaalaopetukseen ja palatessa sieltä takaisin omaan kouluunsa tehdään tiivistä yhteistyötä sairaalaopetuksen yksikön kanssa oppilaan nivelvaiheen onnistumiseksi. Nivelvaihe suunnitellaan aina yksilökohtaisesti. Nivelvaiheessa on tärkeää jakaa tietoa hyväksi todetuista käytänteistä sekä oppilaan erityisistä tarpeista. Erityisissä tilanteissa annettavassa opetuksessa voidaan myös hyödyntää etäyhteyksiä ja verkko-opiskelua.<br /> <br /> <br /> ===5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta===<br /> <br /> Erilaiset tapahtumat, kurssit, projektit, työpajat ja vaihtoehtoiset oppitunnit kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden sekä Vantaan luontokoulun ja seurakunnan kanssa rikastuttavat koulupäivää, syventävät ja tukevat oppimista. Yhteistyö tukee monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista. Koulun opetushenkilöstö voi toteuttaa yhdessä muidenkin sidosryhmien kanssa vaihtoehtoisia ja elämyksellisiä tapoja järjestää opetusta. Vaihtoehtoiset tavat toteuttaa opetusta myös muualla kuin kouluympäristössä kasvattavat oppilaiden opiskelumotivaatiota.<br /> <br /> ====5.5.1 Kirjastopalvelut====<br /> <br /> Kirjasto tarjoaa kouluille erilaisia tapoja, joiden avulla tietoa voidaan etsiä ja jäsentää osana oppimisprosessia sekä ohjatusti että omatoimisesti. Tavoitteena on tehdä kirjasto oppilaille tutuksi oppimisympäristöksi sekä innostaa oppilaita monilukutaidon kehittämisessä elämyksellisin keinoin. <br /> <br /> Kirjasto tarjoaa koululle aineistoja, välineitä, ammatillista henkilöstöä sekä oppimisyhteisön, jossa on mahdollista opiskella asioita monialaisina kokonaisuuksina tutkivan oppimisen menetelmin. Kirjasto tukee koulua mediataitojen ja monilukutaidon oppimisessa.<br /> <br /> Oppilaille tarjotaan perusopetuksen aikana mahdollisuus vähintään kolmeen kirjaston kanssa toteutettavaan yhteistyöhön seuraavasti: <br /> <br /> *Aineistovinkkausta jokaiselle luokalle kerran alakouluvuosien aikana. Tämä sisältää työtapoja, joissa oppilaat voivat osallistua vinkkauksen suunnitteluun ja omien aineistoesittelyjen tekemiseen. <br /> <br /> *Tiedonhallintataitojen ja tutkivan oppimisen ohjausta jokaiselle luokalle kerran alakoulu- ja kerran yläkouluopintojen aikana. Kirjasto tukee oppilaiden työskentelyä tarjoamalla mahdollisuuden työskennellä kirjastossa opiskeltavan aihealueen parissa.<br /> <br /> ====5.5.2 Kulttuuripalvelut====<br /> <br /> Vantaan kaupunginmuseon ja taidemuseon, Taidetalo Pessin ja Toteemin, Vantaan kulttuuritalo Martinuksen sekä Vantaan kuvataidekoulun ja musiikkiopiston kouluille suunnatuissa kulttuuritarjonnoissa etsitään keinoja lasten ja nuorten identiteettien, kulttuurisen osaamisen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Kulttuuripalveluiden taidepedagogiikalla vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja osallisuutta niin paikallisesti kuin globaalistikin. <br /> <br /> Oppilaalle tarjotaan tasavertainen mahdollisuus vähintään kolmeen eri taiteenlajeja soveltavaan kulttuurikokemukseen perusopetuksen aikana seuraavasti: <br /> <br /> *Esittäviin taiteisiin ja kulttuuriin perehtyminen 1.–3. luokkien aikana <br /> *Visuaaliseen taiteeseen ja kulttuuriin perehtyminen 4.–6 .luokkien aikana <br /> *Mediaan ja digitaaliseen kulttuuriin perehtyminen 7.–9. luokkien aikana <br /> <br /> Vantaan esi- ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelmassa määritellään tarkemmin, kuinka perusopetuksen ja kulttuuripalveluiden yhteistoimintaa organisoidaan, seurataan ja kehitetään.<br /> <br /> ====5.5.3 Liikuntapalvelut====<br /> <br /> Vantaan liikuntapalvelut tukee kouluja aktiivisen ja monipuolisen koulupäivän toteuttamisessa. Liikuntapalvelut järjestää uinninopetusta, liikunnallisia koulutuksia oppilaille ja opettajille sekä ylläpitävää liikuntavälinelainaamoa. Uimahallit, urheiluhallit, lähiliikuntapaikat ja ulkoilureitit toimivat oppimisympäristöinä.<br /> <br /> Liikuntapalvelut järjestää koulujen kanssa yhteistyössä liikunnallisia teemapäiviä, jotka tukevat koulun yhteisöllisyyttä ja lisäävät koko kouluyhteisön fyysistä aktiivisuutta. Liikunnallisten teemapäivien ja tapahtumien suunnitteluun otetaan oppilaat ja huoltajat mukaan.<br /> Koulut voivat tehdä myös itsenäisesti yhteistyötä liikuntaseurojen kanssa. Seurat järjestävät lajiesittelytunteja, tapahtumia ja kerhotoimintaa.<br /> <br /> ====5.5.4 Nuorisopalvelut====<br /> <br /> Vantaan nuorisopalvelut on koulun aktiivinen yhteistyökumppani alueellisella tasolla. Nuorisotilat tarjoavat turvallisen vapaa-ajan ympäristön koulupäivän jälkeen. Nuorisotyöntekijät ovat mukana koulun me-hengen luomisessa ja ylläpitämisessä erilaisten toimintojen kautta. Toiminnan lähtökohtana on osallisuuden lisääminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja vuorovaikutussuhteiden parantaminen esimerkiksi pienryhmätoimintojen ja harrastusryhmien avulla. Toimintamuotoina ovat muun muassa luokkien ryhmäyttämispäivät, erilaisten tapahtumien järjestäminen yhdessä koulun kanssa sekä tieto- ja neuvontatyö.<br /> <br /> Nuorisotyöntekijät tukevat JOPO -luokkien toimintaa ja ovat pyydettäessä mukana koulun yhteisöllisessä hyvinvointityöryhmässä.<br /> <br /> Lasten ja nuorten alueellista osallisuutta kehitetään yhdessä koulujen, oppilaskuntien, nuorisovaltuuston, järjestöjen ja nuorisotilojen kanssa.<br /> <br /> ====5.5.5 Vantaan luontokoulu====<br /> <br /> Vantaan luontokoulutoiminta tukee koulujen ympäristökasvatustyötä, kestävän elämäntavan vahvistamista ja ympäristövastuullista toimintaa.<br /> Luontokoulun kouluille suunnattuja toimintamuotoja ovat kummiluokkatoiminta, yksittäiset luonto-opetuspäivät ja kasvattajien kurssit. Luontokoulun kummiluokkatoimintaan voivat hakea kaikki perusopetuksen luokat.<br /> Luontokoulussa pääosa opetuksesta tapahtuu ulkona. Elävässä luonnossa luontosuhde syntyy itse kokemalla ja kokeilemalla. Opetuksessa käytettävät menetelmät ovat toiminnallisia ja käytännönläheisiä. Luontokoulupäivän aikana tutkitaan, leikitään, eläydytään, ratkaistaan arvoituksia, ja opetellaan havainnoimaan eri aistein ja harjoitellaan arjen ekotekoja.<br /> Vantaalaisilla on mahdollisuus osallistua myös pääkaupunkiseudun muiden luontokoulujen kursseille ja tapahtumiin.<br /> Vantaan luontokoululla on oma ympäristökasvatus- ja opetussuunnitelmansa.<br /> <br /> ====5.5.6 Vantaan seurakunnat====<br /> <br /> Vantaan seurakunnat voivat olla koulujen tukena ryhmäyttämistoiminnassa, monikulttuurisuustyössä ja päivänavausten sekä juhlapyhiin liittyvien tilaisuuksien järjestämisessä osapuolten sopimalla tavalla. Perusopetus järjestää yhteistyössä evankelis-luterilaisten seurakuntien kanssa mahdollisuuden kolmansien luokkien oppilaille tutustua kotiseutu- ja kulttuurihistoriaan Pyhän Laurin kirkossa ja sen ympäristössä. Työskentelyn periaatteina ovat elämyksellisyys ja erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen. Seurakuntien nuorisotyöntekijät voivat myös toimia lasten ja nuorten tukena koulun arjessa koulun osoittamalla tavalla.<br /> Seurakuntien tarjoamaa tukea koulun kriisityölle kuvataan tarkemmin hyvinvointikansiossa.<br /> <br /> Sidosryhmien kanssa toteutunutta yhteistyöstä seurataan kaupunkitasoisesti, suomenkielisen perusopetuksen tulosalueella.<br /> <br /> ====5.5.7 Yrityskyläyhteistyö====<br /> <br /> Yrityskylä on Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) työelämän, yrittäjyyden ja yhteiskunnan oppimiskokonaisuus, johon vantaalaiset peruskoulun kuudennen vuosiluokan oppilaat osallistuvat.<br /> <br /> Yrityskyläpäivään kuuluu Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014 perustuva oppimateriaali, jonka avulla oppilaat oppivat muun muassa, mitä on työ ja miten sitä haetaan. Lisäksi he perehtyvät talouden ja yhteiskunnan perusteisiin sekä pyrkivät hahmottamaan omaa rooliaan Yrityskylässä työntekijänä, kuluttajana ja yhteisön jäsenenä.<br /> <br /> ====5.5.8 Koulun kerhotoiminta====<br /> <br /> Vantaalla koulut voivat järjestää omien kerhojen lisäksi kerhoja yhteistyössä koulun ulkopuolisten toimijoiden kuten järjestöjen ja seurojen kanssa. Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla voidaan tukea oppilaiden päivän kokonaisuutta. Koulut kuvaavat kerhotoimintaansa vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. <br /> <br /> ====5.5.9 Kouluruokailu====<br /> <br /> Koulussa tarjotaan laadukasta ja terveellistä kouluruokaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii arvostamaan ruokaa ja tekemään terveellisiä valintoja. Ruokailutilanteessa tulee olla läsnä riittävä määrä aikuisia. Oppilaille varataan tarpeeksi aikaa miellyttävään ruokailuun ja tapakasvatus huomioidaan ruokailussa. Oppilailla on mahdollisuus osallistua ruokalistan ja ruokailutapahtuman suunnitteluun yhteistyössä koulun keittiöhenkilökunnan ja koulun henkilöstön kanssa. Vantaalla toimivat koulukohtaiset ruokaryhmät. Ruokalaa fyysisenä tilana kehitetään yhdessä oppilaiden kanssa toimivammaksi ja viihtyisämmäksi. Kulttuuriin tai terveyteen liittyvät eritystarpeet huomioidaan kouluissa tarjoamalla oppilaille erityistarpeita vastaava vaihtoehto päivän ruoalle. Terveydenhoitaja keskustelee tarvittaessa ruokailuun liittyvistä erityistarpeista huoltajien kanssa.<br /> <br /> ====5.5.10 Koulumatkat ja koulukuljetukset====<br /> <br /> Koulu tukee oppilaan kotoa saamaa liikennekasvatusta. Koulun aikuiset edistävät oppilaan ikäkauden mukaista liikennevalmiuden kehittymistä. Tavoitteena on kyky toimia vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä muut liikkujat huomioiden.<br /> <br /> Koulu kannustaa oppilaita omaehtoiseen liikkumiseen koulumatkoilla, mutta päätös siitä, miten ja millä kulkuvälineellä koulumatkaa kuljetaan, tehdään aina kotona. Koulussa tutustutaan keskeisiin liikennesääntöihin ja koulumatkoihin liittyviin erilaisiin liikenneympäristöihin sekä siihen, mitä turvallinen koulumatkapyöräily on. Omaehtoinen liikkuminen parantaa oppilaan kykyä havainnoida ja ymmärtää ympäristössä tapahtuvia asioita, ja se edistää oppilaan psyykkistä ja fyysistä jaksamista. Terveellisyyden ja turvallisuuden lisäksi koulumatkoissa huomioidaan tapakasvatus.<br /> <br /> Oppilaan oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen perustuu opetuslautakunnan päättämiin koulukuljetusperusteisiin sekä perusopetuslakiin. Koulun tulee järjestää sivistystoimen järjestämää koulukuljetusta odottaville oppilaille valvonta sekä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.<br /> Sivistystoimi tiedottaa huoltajia koulukuljetuksen periaatteista.<br /> <br /> ===5.6 Sidosryhmäyhteistyön toteutumisen seuranta===<br /> <br /> Sidosryhmien kanssa toteutunutta yhteistyöstä seurataan kaupunkitasoisesti, suomenkielisen perusopetuksen tulosalueella.<br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisten opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> <br /> *Millainen on hyvä ja turvallinen koulupäivä? Mistä hyvä koulupäivä koostuu? Välitunnit tulee huomioida yhtenä tärkeänä koulupäivän osana. <br /> *Miten koulu toimii oppivana yhteisönä hyvän kouluarjen toteuttamisessa?<br /> *Miten koulussa tuetaan hyvää ilmapiiriä ja ryhmäytymistä?<br /> *Miten kouluyhteisön jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta tuetaan?<br /> *Mitä on osallisuus koulussa. Miten osallisuus näkyy kouluarjessa? Miten se toteutuu jokaisen oppilaan kouluarjessa?<br /> *Miten osallisuuden toteutumista arvioidaan?<br /> *Mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön muodot ja toteuttamisen keskeiset periaatteet?<br /> *Miten yhteistyötä mahdollisten koulun ulkopuolisten toimijoiden (esim. iltapäivätoiminnan palveluntuottajien) kanssa organisoidaan ja yhteistyötä kehitetään?<br /> *Miten ympäristövastuullinen toiminta näkyy koulussa?<br /> *Miten ja missä tilanteissa etäyhteyksiä hyödynnetään opetuksessa?<br /> *Koulu kuvaa kerhotoiminnan periaatteita ja niiden kytkeytymistä opetussuunnitelmaan.<br /> *Koulu kuvaa halutessaan miten oppilaat osallistuvat kouluruokailun ja ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.<br /> *Koulu tarkentaa kuvausta siitä miten koulu edistää liikennetaitojen oppimista.<br /> <br /> ===5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Keimolanmäen koulussa===</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku4&diff=3193 2022-06-30T05:17:31Z

<p>Opswikiadmin: /* 4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri */</p> <hr /> <div>==4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri==<br /> <br /> Johtamisella on merkittävä rooli siinä, miten koulu omaksuu uusia toimintatapoja. Pedagoginen johtaminen on kaikkea johtamistoimintaa, joka tähtää opetussuunnitelman toteutumiseen, oppilaiden saaman opetuksen laadun kehittämiseen, oppimisen edellytyksistä huolehtimiseen ja tähän kannustavan, kestävän toimintakulttuurin luomiseen.<br /> <br /> Kokonaisvaltaisella asioiden ja ihmisten johtamisella viestitään kouluyhteisölle siitä, mikä koulussa on tärkeää ja arvostettua. Päävastuu laajasta pedagogisesta johtamisesta on rehtorilla, mutta se kuuluu olennaisena osana myös koulujen johtoryhmien jäsenten työhön. Vantaalla koulun johtaminen edellyttää rehtorin ja koulun johtoryhmän jäsenten välistä yhteistyötä. Pedagogisen johtamisen lisäksi johtoryhmän tehtävänä on auttaa rehtoria tuomaan arvot, visio ja strategia osaksi jokaisen kouluyhteisön jäsenen arkea.<br /> <br /> Vantaalla perusopetuksen toimintakulttuurissa korostuvat sekä koulujen välinen että ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö. Toimintakulttuuri näkyy joustavuutena, kehittämismyönteisyytenä ja yhdessä oppimisena. Dialogin kautta myös oppilaat tietävät, miksi ovat koulussa ja miksi asioita opitaan. Tällöin tavoitteiden saavuttaminen ja oppiminen itse koetaan palkitsevana.<br /> <br /> Oppimisympäristöt tukevat toiminnallista oppimista ja oppilaiden osallisuutta. Oppimisympäristömme edistävät tieto- ja viestintäteknologian käyttöä, oppiainerajojen rikkomista ja ekososiaalisen sivistyksen sekä luontosuhteen kehittymistä.<br /> <br /> Vantaalla noudatetaan Vantaan perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian taitotasoja.<br /> <br /> Vantaalla koulut edistävät ja arvioivat toimintakulttuurin kehittymistä sekä toteutumista johtoryhmätyöskentelyn avulla. <br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisten opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> <br /> *Koulu täsmentää oman toimintakulttuurin, oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet.<br /> *Miten koulu edistää ja arvioi toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista?<br /> *Miten koulussa seurataan, arvioidaan ja kehitetään oppimiskokonaisuuksien toteutumista ja oppilaiden osallistumista niiden suunnitteluun siten, että jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus vuodessa? <br /> *Koulu määrittää eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat.<br /> <br /> <br /> ===4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Keimolanmäen koulussa===</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku3&diff=3192 2022-06-30T05:15:54Z

<p>Opswikiadmin: /* 3 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet */</p> <hr /> <div>==3 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet==<br /> <br /> Vantaalla korostetaan laaja-alaisissa osaamisalueissa opetuksen kokonaisuuden tarkastelua. Käsitys laaja-alaisesta osaamisesta syntyy kouluyhteisön yhteisessä keskustelussa. Avoimuus ympäröivään yhteisöön rikastuttaa laaja-alaisen osaamisen käsitettä. Oppimisen lähtökohtana ovat usein arjen tilanteet. Tavoitteena on, että oppilas oppii pitämään huolta itsestään, toisista sekä rakennetusta ja luonnon ympäristöstä. <br /> <br /> Vantaalaisissa kouluissa ennakoidaan tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja. Opitaan ponnistelemaan ja arvostamaan työn tekemistä. Ahkeruutta ja luovaa ajattelua tuetaan. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia uusien ideoiden tuottamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen.<br /> <br /> Vantaalla laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan kaupunkitasoisen pedagogisen työryhmän avulla sekä koulukohtaisesti päätetyllä tavalla. <br /> <br /> Vantaalla laaja-alaisen osaamisen alueet arvioidaan oppilaan, huoltajan ja opettajan välisessä arviointikeskustelussa ja ne toimivat sen runkona. <br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisen opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> *Mitkä ovat opetussuunnitelman perusteissa määritellyn laaja-alaisen osaamisen koulukohtaiset painotukset?<br /> *Miten laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta opetustyössä huolehditaan ja miten tavoitteiden toteutumista seurataan?<br /> <br /> ===3.1 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Keimolanmäen koulussa===</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku2&diff=3191 2022-06-30T05:12:02Z

<p>Opswikiadmin: /* 2 Perusopetus yleissivistyksen perustana */</p> <hr /> <div>==2 Perusopetus yleissivistyksen perustana==<br /> <br /> Vantaan perusopetuksen arvot ovat hyvinvointi, oppimisen ilo ja toisten kunnioitus. Visiomme on: ”Opimme tulevaisuuden tietoja ja taitoja sekä rakennamme turvallista lähikoulua. Toimimme vastuullisesti ja teemme ekososiaalisesti kestäviä valintoja.” <br /> <br /> Vantaalla noudatetaan lähikouluperiaatetta. Kouluissa huolehditaan perustaitojen oppimisesta sekä riittävän yleissivistyksen saamisesta. Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu ekologisesti kestävä arki, ja oppilaita ohjataan ekososiaaliseen sivistykseen. <br /> <br /> Vantaalla korostetaan jokaisen aikuisen roolia oppilaan tukijana ja oppimisen mahdollistajana. Oppilaan omat lähtökohdat ja kehitysvaihe huomioidaan. Jokaiselle oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua koulun arjen rakentamiseen. Oppilailla on oikeus tulla kuulluksi ja aikuisilla on velvollisuus ottaa oppilaiden ideat käsittelyyn. <br /> <br /> Vantaalla opetusjärjestelyissä korostetaan oppilaiden mahdollisuutta hahmottaa kokonaisuuksia, yhdessä tekemistä ja tutkimista. Oppilaat toimivat myös itse tiedon tuottajina. Oppimisen iloa syntyy oppilaiden uteliaisuutta herättämällä ja antamalla oppilaiden vaikuttaa arjen valintoihin. Koulussa jokaiselle annetaan mahdollisuus kokea oppimisen iloa.<br /> <br /> Koulussa oppilaita kannustetaan sinnikkyyteen ja yrittämiseen, ja oppimisen vaikutusta myöhempään elämään korostetaan. Koulussa tuetaan oppilaiden halua oppia lisää. Koulussa jokainen on arvokas omana itsenään. Kun lapsella on turvallinen olo ja tunne siitä, että hän kelpaa, hän oppii.<br /> <br /> Vantaalla opetussuunnitelman laadinnan perusteena käytetyn arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan kaupunkitasoisen pedagogisen kehittämistiimin avulla sekä koulukohtaisesti päätetyllä tavalla. <br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisen opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> <br /> *Mitkä ovat perusopetuksen oppimiskäsitystä täydentävät koulukohtaiset näkökulmat tai painotukset?<br /> *Miten arvoperusta ja oppimiskäsitys toteutuvat koulun työssä ja opetuksen järjestämisessä?<br /> *Miten arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan?<br /> <br /> ===2.1 Perusopetus yleissivistyksen perustana Keimolanmäen koulussa===</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Keimolanm%C3%A4en_koulu&diff=3190 2022-06-29T14:50:57Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>==1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta==<br /> <br /> ===1.1 Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman laadinta ja rakenne===<br /> <br /> Vantaalla on laadittu Opetushallituksen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 pohjalta kaupunkitasoiset osuudet lukuihin 1 -12. Koulut ovat täydentäneet omalta osaltaan lukuja 2 – 12. Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat on laadittu kaupunkitasoisina. Kaupunki- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat tallennetaan Mediawiki -alustalle. <br /> <br /> Vantaalla kaupunkitasoinen opetussuunnitelma on laadittu koskemaan suomenkielistä perusopetusta, laajamittaista kaksikielistä opetusta (kielipainotteinen opetus, kielikylvyt) ja kokonaan englanninkielellä tapahtuvaa opetusta (Vantaan kansainvälinen koulu). Opetussuunnitelmassa noudatetaan Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 rakennetta ja käsittelyjärjestystä. Mediawiki –alustalla näkyy kaupunkitasoinen opetussuunnitelma luku kerrallaan. Luvut täydentyvät koulukohtaisilla osuuksilla. Vantaalla ei tehdä oppiainekohtaisiin opetussuunnitelmiin koulukohtaisia lisäyksiä, vaan koulut tarkentavat omia opetussuunnitelmiaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien, valinnaisaineiden ja mahdollisten etäyhteyksien käyttämisen osalta lukuvuosisuunnitelmissaan.<br /> <br /> Vantaalla on laadittu perusopetusta täydentävän romanikielen opetussuunnitelma sekä perusopetusta täydentävän oman äidinkielen opetussuunnitelma, joka on yhteinen kaikille opetettaville kielille.<br /> <br /> Vantaalla on laadittu erillinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma, joka on myös yhteinen kaikille kouluille.<br /> <br /> ===1.2 Laadintavaiheen yhteistyö eri toimijoiden kanssa===<br /> <br /> Henkilöstö, oppilaat ja huoltajat ovat osallistuneet opetussuunnitelmien laadintaan, arviointiin ja kehittämiseen koulujen itse valitsemin tavoin.<br /> <br /> Vantaan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä seuraavien sidosryhmien ja toimijoiden kanssa: Vantaan sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan kaupunginkirjasto, Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut, Vantaan kaupungin liikuntapalvelut, Vantaan nuorisopalvelut, Vantaan luontokoulu, Vantaan seurakunnat, VANVARY ry, vanhempainyhdistykset ja vanhempien foorumit, Vantti, Yrityskylä ja Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia (Urhea). <br /> <br /> Kaupunkitasoista opetussuunnitelmaa on työstetty myös varhaiskasvatuksen kanssa. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyöryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti opetussuunnitelmallisen jatkumon merkeissä.<br /> <br /> ===1.3 Vantaan suomenkielisen perusopetuksen arvo- ja visiotyöskentely opetussuunnitelman laatimisen lähtökohtana ===<br /> <br /> Vantaan kaupungin perusopetuksessa tehtiin mittava arvo- ja visiotyöskentely lukuvuoden 2013–2014 aikana. Kaikki koulut henkilökuntineen sekä osa oppilaista ja huoltajista osallistui työskentelyyn. Vantaan kaupungin arvot ja visiot sekä tässä työskentelyssä luotu arvopohja ovat olleet Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman laatimisen lähtökohtana.<br /> <br /> ===1.4 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa, opetussuunnitelman toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen sekä opetussuunnitelmaa täydentävät paikalliset suunnitelmat===<br /> <br /> Vantaan kaupungin oppilashuoltoa kuvaava luku on kirjoitettu yhteistyössä sosiaali- ja<br /> terveystoimen ja Vantaan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimesta työskentelyyn osallistuivat kouluterveydenhoitajien, koululääkärien sekä koulukuraattorien esimiehet. Koulukohtaisia osioita on tehty osittain yhteistyössä huoltajien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyötä kuvaava luku kirjoitettiin yhdessä Vantaan vanhempainyhdistysten alueyhdistys VANVARY ry.n kanssa. Koulukohtaisissa osioissa on tarkemmin kuvattu jokaisen koulun osalta yhteistyötä kotien kanssa. Koulukohtaisten lukujen valmistelu on toteutettu koulukohtaisesti vanhempien tapaamisissa, Wilma-kyselyiden avulla, vanhepainyhdistyksiä kuullen tai muulla koulun valitsemalla tavalla. <br /> <br /> Vantaan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään kaupunkitasoisen pedagogisen kehittämistiimin ja johtoryhmien ohjauksen (navigoinnit) avulla sekä koulujen lukuvuosisuunnitelmia hyödyntäen.<br /> <br /> Opetussuunnitelmaa täydentävät seuraavat paikalliset suunnitelmat:<br /> <br /> *koulun lukuvuosisuunnitelma<br /> *Vantaan perusopetuksen oppilashuollon käsikirja<br /> *koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma<br /> *koulun hyvinvointikansio<br /> *suunnitelma kasvatuskeskusteluista ja kurinpidollisten keinojen käytöstä<br /> *koulukohtainen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma<br /> *lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma HYVIS<br /> *aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma<br /> *kulttuurikasvatussuunnitelma<br /> *koulun liikuntavuosi<br /> *Vantaan monikulttuurisuusohjelma<br /> *Vantaan ympäristöohjelma<br /> *Vantaan perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian taitotasot<br /> <br /> ===1.5 Siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö===<br /> <br /> Esi- ja alkuopetuksen yhteistyölle on määritelty rakenteet ja tavoitteet. Yhteistyötä tehdään kaupunki- ja aluetasoisesti sekä koulujen ja päiväkotien välillä. Yhteistyö tapahtuu sekä toiminnallisena että tiedonsiirtoon liittyvänä.<br /> <br /> Jokaiselle koululle on nimetty yhteistyöpäiväkodit, jotka muodostavat esi- ja alkuopetuksen ryppään. Ryppäiden kokoonpano tarkistetaan vuosittain. Edellä esitettyä kutsutaan esi- ja alkuopetuksen toiminnallisen yhteistyön malliksi, johon kaikki esiopetusta järjestävät päiväkodit ja alkuopetusta järjestävät koulut ovat sitoutuneet. Mallin tavoitteena on edistää lasten ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyden kehittymistä sekä mahdollistaa lasten tutustuminen koulun oppimisympäristöön ja toimintakulttuuriin. Toiminnallinen yhteistyö perustuu esi- ja alkuopettajien yhteiseen suunnitteluun ja ja palvelulupaukseen.<br /> <br /> Vantaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyön palvelulupaus lapselle <br /> * Varmistamme, että siirtymä esiopetuksesta alkuopetukseen on sujuva sekä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen jokaiselle lapselle <br /> * Vahvistamme lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja esi- ja alkuopetuksen yhteisössä <br /> * Painotamme yhteisissä oppimistilanteissa matemaattisia ja kielellisiä taitoja <br /> * Huomioimme lasten kiinnostuksen kohteet oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa<br /> <br /> <br /> Eskarista ekalle – yhteistyöprosessi määrittelee kaupunkitasoiset toimintatavat esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa. Keskeisenä dokumenttina käytetään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa, jota hyödynnetään tietoa siirrettäessä. Kevään LEOPS-keskustelussa arvioidaan esiopetusvuotta ja samalla pohditaan kouluun siirtymistä yhdessä huoltajien ja lapsen sekä mahdollisen muun lapsen kanssa työskentelevän verkoston kanssa. <br /> <br /> Erityistä tukea tarvitsevien koulutulokkaiden osalta toimitetaan aluekoordinaattorille tarvittavat asiakirjat (pedagoginen selvitys mahdollisine liitteineen/ asiantuntijalausuntoineen). Aluekoordinaattori toimittaa asiakirjat koululle ja rehtori vastaa tiedonsiirtokeskustelusta ja huoltajan kuulemisesta keväällä. Erityisen tuen asiakirjat toimitetaan aluepäällikölle päätöksentekoa varten. <br /> <br /> Kun oppilas siirtyy peruskoulun toiselta luokalta kolmannelle, hyödynnetään opettajan vaihtuessa koulun sisäisiä tiedonsiirtomenetelmiä. tuen järjestelyihin liittyvät huoltajien kuulemiset tapahtuvat yläkoulussa. Oppilas, huoltaja ja opettaja käyvät arviointikeskustelun, jossa hyödynnetään oppilaan itsearviointia luvussa 6 kuvatulla tavalla.<br /> <br /> Kuudennelta luokalta seitsemännelle vuosiluokalle siirryttäessä toteutetaan tiedonsiirto yläkoulun oppilashuollon, opinto-ohjaajan ja alakoulun luokanopettajien sekä oppilashuollon yhteistyönä. Erityisen tuen järjestelyihin liittyvät huoltajien kuulemiset tapahtuvat yläkoulussa. Kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle siirtymiseen liittyy oppilaan, huoltajan ja opettajan välinen arviointikeskustelu, jossa hyödynnetään oppilaan itsearviointia luvussa 6 kuvatulla tavalla.<br /> <br /> Oppilaiden siirtymistä perusopetuksesta jatko-opintoihin tuetaan peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten monipuolisella yhteistyöllä. Yhdeksännen luokan oppilaille järjestetään mahdollisuuksia tutustua toisen asteen opintoihin oppilaitosvierailujen, kurkkauskurssien sekä esittelytilaisuuksien muodossa. Lisäksi oppilaille järjestetään kahden viikon työelämään tutustumisjakso. Opinnoissaan hyvin menestyneet yhdeksännen luokan oppilaat voivat mahdollisuuksien mukaan suorittaa lukion kursseja jo yhdeksännen luokan aikana.<br /> <br /> Toisen asteen opintojen onnistuneen aloituksen varmistamiseksi Vantaalla käytetään tietojen siirtämisessä pääkaupunkiseudun yhteistä opiskelutietolomaketta. Lomakkeen tavoitteena on antaa toisen asteen oppilaitoksessa nuoren kanssa työskenteleville tietoja opiskelijan vahvuuksista sekä niistä osa-alueista, joissa hän tarvitsee tukea. <br /> <br /> Henkilöstön välillä peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyömuotoja ovat: ylä- ja yhtenäiskoulujen opettajien tutustumisvierailut toisen asteen oppilaitoksiin, perusopetuksen ja toisen asteen opettajien välinen yhteistyö, oppilaanohjaajien tutustumistilaisuudet ja yhteiskokoukset toisen asteen kanssa sekä erityisopettajien ja opinto-ohjaajien vuosittaiset alueelliset työkokoukset. Ylä- ja yhtenäiskoulujen sekä toisen asteen oppilaitosten rehtorit tapaavat vuosittain.<br /> <br /> ===1.6 Opetusjärjestelyt, vuosiluokittain etenevä opetus, oppiainejakoisuus ja tuntijaot===<br /> <br /> Vantaalla opetus voidaan järjestää yhdysluokkaopetuksena, mikäli se on koulun opetusjärjestelyjen kannalta tarkoituksenmukaista joko oppilasmäärän vuoksi tai pedagogisista syistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erityisopetuksen tai joustavan perusopetuksen ryhmittelyyn liittyvät järjestelyt. Opetusjärjestelyistä päättää koulun rehtori. Lisäksi opetus on toteutettu yhdysluokkaopetuksena montessoriopetusta tarjoavassa alakoulussa. <br /> <br /> Vantaalla opetus järjestetään vuosiluokittain etenevänä paitsi niille oppilaille, joille on tehty erillinen päätös vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta (VSOP). Vuosiluokkiin sitomaton opetus mahdollistaa joko vuosiluokittain etenemistä hitaamman tai nopeamman opinnoissa etenemisen. Lisäksi perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilas noudattaa henkilökohtaista, vuosiluokkiin sitomatonta opetussuunnitelmaa (luku 5.4.1). Vantaalla opetus järjestetään oppiainejakoisena, poikkeuksena kuitenkin toiminta-alueittain annettava opetus (luku 7.4.4), jossa opetus on kokonaan eheytettyä. <br /> <br /> Vantaan Opetuslautakunta on päätöksessään (9.11.2015) hyväksynyt tuntijaot. Kaikki suomenkielisen perusopetuksen luokat noudattavat samaa tuntijakoa, poikkeuksina painotettua musiikinopetusta antavat musiikkiluokat, laajamittaista kaksikielistä opetusta antavat kieliluokat sekä Vantaan kansainvälinen koulu. Tuntijaot ovat opetussuunnitelman liitteenä. Opetuslautakunta on vahvistanut tuntijaot vielä kesäkuussa 2016 kun koko Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma asiakirja hyväksyttiin (13.6.2016 §14).<br /> <br /> ===1.7 Kieliohjelma===<br /> <br /> A1-kielen opiskelu alkaa 1. vuosiluokalla. Vantaalla A1-kieli on englannin kieli. <br /> <br /> Neljänneltä luokalta alkavaksi vapaaehtoiseksi A2-kieleksi on mahdollista valita ruotsi, venäjä, ranska, saksa tai espanja. A2-kielen ryhmän ryhmäkoosta päättää opetuslautakunta. A2-kielen opetusjärjestelyissä on mahdollista hyödyntää useamman koulun välisiä etäopetusmahdollisuuksia ja muodostaa koulujen yhteisiä ryhmiä.<br /> <br /> Kaikilla oppilailla alkaa kuudennella luokalla B1-kielenä ruotsin kieli. A2-kielenä ruotsia opiskelleet oppilaat jatkavat tällöin opiskelua omana ryhmänään. Yläkouluilla on lisäksi mahdollisuus tarjota yhtenä valinnaisena oppiaineena kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla opiskeltava B2-kieli.<br /> <br /> ===1.8 Valinnaiset aineet===<br /> <br /> Vantaalla oppilas ja huoltajat valitsevat oppilaan valinnaiset aineet, ja lopullisesta valintojen toteutumisesta ja opetusryhmien muodostumisesta päättää koulun rehtori taloudellisten resurssien puitteissa. Valinnaisainetarjotin laaditaan kouluissa käsittämään kattavasti kaikki taide- ja taitoaineet vuosiluokilla 4 - 6 ja 8 - 9. Muita valinnaisia aineita on Vantaalla vuosiluokilla 4 - 9. <br /> <br /> Vantaan kaupungin yleisen tuntijaon mukaisesti 4 - 6 luokkien oppilaille tarjotaan valittavaksi kaikkia taide- ja taitoaineita kahden vuosiviikkotunnin sekä muita valinnaisaineita yhden vuosiviikkotunnin laajuisina. Poikkeuksen muodostavat painotettua musiikin tai kielen opetusta antavat luokat, joissa valinnaisainetunteja käytetään painotuksen toteuttamiseen. <br /> <br /> Vuosiluokilla 8 - 9 oppilaat valitsevat kahden vuosiviikkotunnin laajuisen pitkän valinnaisaineen taide- ja taitoaineista sekä yhdeksännellä vuosiluokalla yhden vuosiviikkotunnin laajuisen lyhyen taide- ja taitoaineen. Muita valinnaisia opintoja on seitsemännen luokan oppilailla kaksi vuosiviikkotuntia. Niistä muodostuu kaksi lyhyttä valinnaiskurssia. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla on kolme vuosiviikkotuntia muita valinnaisia opintoja. Nämä muodostavat yhden pitkän, kahden vuosiviikkotunnin laajuisen ja yhden lyhyen, yhden vuosiviikkotunnin laajuisen valinnaisaineen. Valinnaisaine voi olla sisällöltään myös taide- ja taitoaine tai B2-kieli. Jokaisen yläkoulun tulee tarjota osana muita valinnaisia opintoja yhden vuosiviikkotunnin laajuista Urhea-kurssia (yhteistyö Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia Urhean kanssa). Urhea-kurssin sisältö on työstetty yhdessä Urhean ja liikunnan oppiaineryhmän kanssa. <br /> <br /> Koulut täsmentävät valinnaiskurssien sisällöt ja toteutuksen vuosittain koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Valinnaisaineista ja niiden valitsemisesta kerrotaan tarkemmin luvussa 12.<br /> <br /> ===1.9 Painotettu opetus===<br /> <br /> Musiikkiluokkatoiminta alkaa Vantaalla kolmannelta vuosiluokalta. Musiikkiluokille voi pyrkiä myös kuudennelta vuosiluokalta 7. - 9. vuosiluokkien ajaksi. Oppilaat valitaan musiikkiluokille musikaalisuustestien perusteella. Vantaan musiikkiopiston opettaja osallistuu kaikkien kolmannelle vuosiluokalle pyrkivien testaamiseen. Musiikkiopisto voi osallistua myös seitsemännelle vuosiluokalle pyrkivien oppilaiden testaamiseen. <br /> <br /> Musiikkiluokkatoimintaa on Vantaalla Aurinkokiven (3. – 9. vuosiluokat), Hämeenkylän (3. – 9. vuosiluokat), Lehtikuusen (3. - 9. vuosiluokat), Martinlaakson ( 3. -9. vuosiluokat), Mikkolan (3. -9. vuosiluokat), Simonkallion (3. - 6. vuosiluokat), Peltolan ( 7. - 9. vuosiluokat ) ja Ylästön ( 3. -9. vuosiluokat) kouluissa. <br /> <br /> Musiikkiluokat noudattavat opetuslautakunnan hyväksymää tuntijakoa, joka on liitteenä. Musiikkiluokkaopetusta antavat koulut täsmentävät koulukohtaisissa opetussuunnitelmissaan musiikin tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 3 - 9. Musiikkiluokkien tuntijako poikkeaa yleisestä tuntijaosta 3. vuosiluokkien ja 4. vuosiluokkien käsityössä, 5. vuosiluokkien ja 6. vuosiluokkien kuvataiteessa ja 7. vuosiluokkien ja 8. vuosiluokkien liikunnassa ja oppilaanohjauksessa. <br /> <br /> Vantaalla annetaan laajamittaista kaksikielistä opetusta englannin kielellä sekä ruotsin kielikylpyopetusta. Koulut kuvaavat koulukohtaisissa opetussuunnitelmissaan kohdekielen/kielikylpykielen tavoitteet ja sisällöt. Opetuksessa noudatetaan opetuslautakunnan hyväksymää tuntijakoa, joka on liitteenä. Englanninkieliseen opetukseen oppilaat valitaan kielellisen valmiuden arvioinnin kokeen perusteella. Jos ruotsin kielikylpyluokille hakee ensimmäiselle vuosiluokalle enemmän kuin kaksikymmentäviisi oppilasta, teetetään oppilaille kielellisen valmiuden arvioinnin koe. Myöhemmille vuosiluokille hakeuduttaessa oppilaan tulee osata luokkatason mukaista englannin tai ruotsin kieltä. Kielitaito testataan kielikokeen avulla.<br /> <br /> Vantaan kansainvälisessä koulussa opetus annetaan englannin kielellä. Vantaan kansainväliseen koulun oppilaaksi tullaan kielikokeen kautta. Kouluun voi pyrkiä mille vuosiluokalle tahansa. Vantaan kansainvälinen koulu kuvaa koulukohtaisessa opetussuunnitelmassaan englannin kielen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 1. - 9. Vantaan kansainvälisen koulun tuntijako on liitteenä. <br /> <br /> Laajamittaisessa englanninkielisessä opetuksessa opiskelleiden oppilaiden on mahdollista pyrkiä Vantaan Kansainväliseen kouluun yläkouluun siirtymisvaiheessa. Laajamittaisesta kaksikielisestä opetuksesta kerrotaan tarkemmin luvussa 10 sekä koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa.<br /> <br /> Vantaalla tarjotaan montessoripainotteista opetusta Kuusikon koulussa vuosiluokilla 1 - 6. Opetus perustuu montessoripedagogiikan mukaisesti kokonaisuuksiin ja on oppiaineisiin jakamatonta opetusta. Luonteeltaan opetus on toiminnallista. Opetus toteutetaan yhdysluokkaopetuksena. Oppilaiden oppiminen arvioidaan Vantaan kaupungin arviointikriteerien mukaisesti. Montessoripainotteista opetusta kuvataan tarkemmin luvussa 11.<br /> <br /> ===1.10 Oppilaanohjaus===<br /> <br /> Oppilaanohjaus on oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemista. Oppilaanohjauksella pyritään edesauttamaan oppilaan positiivista asennetta oppimista, koulunkäyntiä sekä myöhempää elämää, jatko-opintoja ja työelämää kohtaan. Oppilaanohjausta tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Koko peruskoulun ajan järjestettävät arviointitapaamiset sekä muut palaverit ja yhteistyö huoltajien kanssa ovat osa oppilaan ohjausta. <br /> <br /> Oppilaanohjaus toteutetaan Vantaalla vuosiluokilla 1 - 6 koulun kaikessa toiminnassa jokaisena koulupäivänä, eikä sitä erikseen arvioida. Oppilaanohjauksen tehtäviä tehdään muiden oppiaineiden yhteydessä ja niihin liitettyinä. Vantaan perusopetuksen oppilaanohjauksen painopisteinä ovat työelämätaidot ja yrittäjyys, ja siinä edistetään oppilaan kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan sekä vahvistetaan siihen liittyvää tietämystä.<br /> <br /> Vantaalla vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjauksen päätavoitteena on edistää oppilaan opiskelu- ja koulunkäyntivalmiuksia ja niiden kehittymistä myöhempää koulutyöskentelyä ja oppimista varten. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan mynteistä minäkäsitystä ja sosiaalista kasvua. Oppijaksi kasvamisessa painottuvat itsensä huolehtimisen taidot, kuten omista työvälineistä ja tehtävistä huolehtiminen. Ryhmässä toimimisen taidoissa painottuvat yhteisten pelisääntöjen noudattaminen sekä vuorovaikutustaidot.  <br /> <br /> Vuosiluokilla 3 - 4 oppilaanohjauksen päätavoitteena on sosiaalisten taitojen oppiminen ryhmätilanteissa. Oppilaanohjauksessa vahvistetaan oppilaan taitoja työskennellä monipuolisesti erilaisissa pari- ja ryhmämuodostelmissa sekä arvioida omaa toimintaansa niissä. Ryhmässä toimimisen taitojen lisäksi vuosiluokilla 3 - 4 oppilaanohjauksella tuetaan oppilasta kohti vastuullisia valintoja koskien erityisesti omaa koulunkäyntiä ja valinnaisaineiden valintaa. Vuosiluokilla 5 - 6 valmistaudutaan yläkouluun ja aineenopettajajärjestelmään siirtymiseen. Oppilaan omatoimisuus ja tavaroista huolehtiminen korostuvat. <br /> <br /> Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen päätavoitteet ovat uuteen opiskelu- ja kouluympäristöön osalliseksi kasvaminen, oppilaan itsetuntemuksen vahvistaminen sekä oppilaan päätöksentekovalmiuksien parantaminen. Oppilasta ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa sekä tekemään perusopetuksen jälkeisiä opintoja koskevia valintoja. Oppilas suunnittelee omaa tulevaisuuttaan ja pohtii suunnitelmien toteuttamista ja sen vaatimaa sitoutumista käytännön tasolla. Oppilas tarvitsee kykyä hakea tarvittavaa tietoa päätöksiensä tueksi. Tiedonhaun lisäksi oppilas tutustuu koulutusmahdollisuuksiin sekä työuran luomiseen tai työelämään.<br /> <br /> Yläkoulussa päävastuu oppilaanohjauksesta on oppilaanohjaajalla. Oppilaanohjaaja työskentelee oppilaan kanssa oppilaanohjauksen oppitunneilla, pienryhmä- ja henkilökohtaisissa tapaamisissa sekä koulun jokapäiväisessä arkielämässä. Oppilaanohjaus Vantaalla on kuvattu tarkemmin oppilaanohjauksen opetussuunnitelmassa.<br /> <br /> {{Vantaa_luku2}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku3}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku4}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku5}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku6}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku7}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku8}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku9}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku10}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku11}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku12}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Keimolanm%C3%A4en_koulu&diff=3189 2022-06-29T13:04:34Z

<p>Opswikiadmin: Ak: Uusi sivu: ==1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta== ===1.1 Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman laadinta ja rakenne=== Vantaalla on laadittu Opetushallituksen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 pohjalta kaupunkitasoiset osuudet lukuihin 1 -12. Koulut ovat täydentäneet omalta osaltaan lukuja 2 – 12. Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat on laadittu kaupunkitasoisina. Kaupunki- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat tallennetaan M...</p> <hr /> <div>==1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta==<br /> <br /> ===1.1 Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman laadinta ja rakenne===<br /> <br /> Vantaalla on laadittu Opetushallituksen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 pohjalta kaupunkitasoiset osuudet lukuihin 1 -12. Koulut ovat täydentäneet omalta osaltaan lukuja 2 – 12. Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat on laadittu kaupunkitasoisina. Kaupunki- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat tallennetaan Mediawiki -alustalle. <br /> <br /> Vantaalla kaupunkitasoinen opetussuunnitelma on laadittu koskemaan suomenkielistä perusopetusta, laajamittaista kaksikielistä opetusta (kielipainotteinen opetus, kielikylvyt) ja kokonaan englanninkielellä tapahtuvaa opetusta (Vantaan kansainvälinen koulu). Opetussuunnitelmassa noudatetaan Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 rakennetta ja käsittelyjärjestystä. Mediawiki –alustalla näkyy kaupunkitasoinen opetussuunnitelma luku kerrallaan. Luvut täydentyvät koulukohtaisilla osuuksilla. Vantaalla ei tehdä oppiainekohtaisiin opetussuunnitelmiin koulukohtaisia lisäyksiä, vaan koulut tarkentavat omia opetussuunnitelmiaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien, valinnaisaineiden ja mahdollisten etäyhteyksien käyttämisen osalta lukuvuosisuunnitelmissaan.<br /> <br /> Vantaalla on laadittu perusopetusta täydentävän romanikielen opetussuunnitelma sekä perusopetusta täydentävän oman äidinkielen opetussuunnitelma, joka on yhteinen kaikille opetettaville kielille.<br /> <br /> Vantaalla on laadittu erillinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma, joka on myös yhteinen kaikille kouluille.<br /> <br /> ===1.2 Laadintavaiheen yhteistyö eri toimijoiden kanssa===<br /> <br /> Henkilöstö, oppilaat ja huoltajat ovat osallistuneet opetussuunnitelmien laadintaan, arviointiin ja kehittämiseen koulujen itse valitsemin tavoin.<br /> <br /> Vantaan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä seuraavien sidosryhmien ja toimijoiden kanssa: Vantaan sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan kaupunginkirjasto, Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut, Vantaan kaupungin liikuntapalvelut, Vantaan nuorisopalvelut, Vantaan luontokoulu, Vantaan seurakunnat, VANVARY ry, vanhempainyhdistykset ja vanhempien foorumit, Vantti, Yrityskylä ja Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia (Urhea). <br /> <br /> Kaupunkitasoista opetussuunnitelmaa on työstetty myös varhaiskasvatuksen kanssa. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyöryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti opetussuunnitelmallisen jatkumon merkeissä.<br /> <br /> ===1.3 Vantaan suomenkielisen perusopetuksen arvo- ja visiotyöskentely opetussuunnitelman laatimisen lähtökohtana ===<br /> <br /> Vantaan kaupungin perusopetuksessa tehtiin mittava arvo- ja visiotyöskentely lukuvuoden 2013–2014 aikana. Kaikki koulut henkilökuntineen sekä osa oppilaista ja huoltajista osallistui työskentelyyn. Vantaan kaupungin arvot ja visiot sekä tässä työskentelyssä luotu arvopohja ovat olleet Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman laatimisen lähtökohtana.<br /> <br /> ===1.4 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa, opetussuunnitelman toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen sekä opetussuunnitelmaa täydentävät paikalliset suunnitelmat===<br /> <br /> Vantaan kaupungin oppilashuoltoa kuvaava luku on kirjoitettu yhteistyössä sosiaali- ja<br /> terveystoimen ja Vantaan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimesta työskentelyyn osallistuivat kouluterveydenhoitajien, koululääkärien sekä koulukuraattorien esimiehet. Koulukohtaisia osioita on tehty osittain yhteistyössä huoltajien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyötä kuvaava luku kirjoitettiin yhdessä Vantaan vanhempainyhdistysten alueyhdistys VANVARY ry.n kanssa. Koulukohtaisissa osioissa on tarkemmin kuvattu jokaisen koulun osalta yhteistyötä kotien kanssa. Koulukohtaisten lukujen valmistelu on toteutettu koulukohtaisesti vanhempien tapaamisissa, Wilma-kyselyiden avulla, vanhepainyhdistyksiä kuullen tai muulla koulun valitsemalla tavalla. <br /> <br /> Vantaan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään kaupunkitasoisen pedagogisen kehittämistiimin ja johtoryhmien ohjauksen (navigoinnit) avulla sekä koulujen lukuvuosisuunnitelmia hyödyntäen.<br /> <br /> Opetussuunnitelmaa täydentävät seuraavat paikalliset suunnitelmat:<br /> <br /> *koulun lukuvuosisuunnitelma<br /> *Vantaan perusopetuksen oppilashuollon käsikirja<br /> *koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma<br /> *koulun hyvinvointikansio<br /> *suunnitelma kasvatuskeskusteluista ja kurinpidollisten keinojen käytöstä<br /> *koulukohtainen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma<br /> *lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma HYVIS<br /> *aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma<br /> *kulttuurikasvatussuunnitelma<br /> *koulun liikuntavuosi<br /> *Vantaan monikulttuurisuusohjelma<br /> *Vantaan ympäristöohjelma<br /> *Vantaan perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian taitotasot<br /> <br /> ===1.5 Siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö===<br /> <br /> Esi- ja alkuopetuksen yhteistyölle on määritelty rakenteet ja tavoitteet. Yhteistyötä tehdään kaupunki- ja aluetasoisesti sekä koulujen ja päiväkotien välillä. Yhteistyö tapahtuu sekä toiminnallisena että tiedonsiirtoon liittyvänä.<br /> <br /> Jokaiselle koululle on nimetty yhteistyöpäiväkodit, jotka muodostavat esi- ja alkuopetuksen ryppään. Ryppäiden kokoonpano tarkistetaan vuosittain. Edellä esitettyä kutsutaan esi- ja alkuopetuksen toiminnallisen yhteistyön malliksi, johon kaikki esiopetusta järjestävät päiväkodit ja alkuopetusta järjestävät koulut ovat sitoutuneet. Mallin tavoitteena on edistää lasten ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyden kehittymistä sekä mahdollistaa lasten tutustuminen koulun oppimisympäristöön ja toimintakulttuuriin. Toiminnallinen yhteistyö perustuu esi- ja alkuopettajien yhteiseen suunnitteluun ja ja palvelulupaukseen.<br /> <br /> Vantaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyön palvelulupaus lapselle <br /> * Varmistamme, että siirtymä esiopetuksesta alkuopetukseen on sujuva sekä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen jokaiselle lapselle <br /> * Vahvistamme lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja esi- ja alkuopetuksen yhteisössä <br /> * Painotamme yhteisissä oppimistilanteissa matemaattisia ja kielellisiä taitoja <br /> * Huomioimme lasten kiinnostuksen kohteet oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa<br /> <br /> <br /> Eskarista ekalle – yhteistyöprosessi määrittelee kaupunkitasoiset toimintatavat esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa. Keskeisenä dokumenttina käytetään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa, jota hyödynnetään tietoa siirrettäessä. Kevään LEOPS-keskustelussa arvioidaan esiopetusvuotta ja samalla pohditaan kouluun siirtymistä yhdessä huoltajien ja lapsen sekä mahdollisen muun lapsen kanssa työskentelevän verkoston kanssa. <br /> <br /> Erityistä tukea tarvitsevien koulutulokkaiden osalta toimitetaan aluekoordinaattorille tarvittavat asiakirjat (pedagoginen selvitys mahdollisine liitteineen/ asiantuntijalausuntoineen). Aluekoordinaattori toimittaa asiakirjat koululle ja rehtori vastaa tiedonsiirtokeskustelusta ja huoltajan kuulemisesta keväällä. Erityisen tuen asiakirjat toimitetaan aluepäällikölle päätöksentekoa varten. <br /> <br /> Kun oppilas siirtyy peruskoulun toiselta luokalta kolmannelle, hyödynnetään opettajan vaihtuessa koulun sisäisiä tiedonsiirtomenetelmiä. tuen järjestelyihin liittyvät huoltajien kuulemiset tapahtuvat yläkoulussa. Oppilas, huoltaja ja opettaja käyvät arviointikeskustelun, jossa hyödynnetään oppilaan itsearviointia luvussa 6 kuvatulla tavalla.<br /> <br /> Kuudennelta luokalta seitsemännelle vuosiluokalle siirryttäessä toteutetaan tiedonsiirto yläkoulun oppilashuollon, opinto-ohjaajan ja alakoulun luokanopettajien sekä oppilashuollon yhteistyönä. Erityisen tuen järjestelyihin liittyvät huoltajien kuulemiset tapahtuvat yläkoulussa. Kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle siirtymiseen liittyy oppilaan, huoltajan ja opettajan välinen arviointikeskustelu, jossa hyödynnetään oppilaan itsearviointia luvussa 6 kuvatulla tavalla.<br /> <br /> Oppilaiden siirtymistä perusopetuksesta jatko-opintoihin tuetaan peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten monipuolisella yhteistyöllä. Yhdeksännen luokan oppilaille järjestetään mahdollisuuksia tutustua toisen asteen opintoihin oppilaitosvierailujen, kurkkauskurssien sekä esittelytilaisuuksien muodossa. Lisäksi oppilaille järjestetään kahden viikon työelämään tutustumisjakso. Opinnoissaan hyvin menestyneet yhdeksännen luokan oppilaat voivat mahdollisuuksien mukaan suorittaa lukion kursseja jo yhdeksännen luokan aikana.<br /> <br /> Toisen asteen opintojen onnistuneen aloituksen varmistamiseksi Vantaalla käytetään tietojen siirtämisessä pääkaupunkiseudun yhteistä opiskelutietolomaketta. Lomakkeen tavoitteena on antaa toisen asteen oppilaitoksessa nuoren kanssa työskenteleville tietoja opiskelijan vahvuuksista sekä niistä osa-alueista, joissa hän tarvitsee tukea. <br /> <br /> Henkilöstön välillä peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyömuotoja ovat: ylä- ja yhtenäiskoulujen opettajien tutustumisvierailut toisen asteen oppilaitoksiin, perusopetuksen ja toisen asteen opettajien välinen yhteistyö, oppilaanohjaajien tutustumistilaisuudet ja yhteiskokoukset toisen asteen kanssa sekä erityisopettajien ja opinto-ohjaajien vuosittaiset alueelliset työkokoukset. Ylä- ja yhtenäiskoulujen sekä toisen asteen oppilaitosten rehtorit tapaavat vuosittain.<br /> <br /> ===1.6 Opetusjärjestelyt, vuosiluokittain etenevä opetus, oppiainejakoisuus ja tuntijaot===<br /> <br /> Vantaalla opetus voidaan järjestää yhdysluokkaopetuksena, mikäli se on koulun opetusjärjestelyjen kannalta tarkoituksenmukaista joko oppilasmäärän vuoksi tai pedagogisista syistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erityisopetuksen tai joustavan perusopetuksen ryhmittelyyn liittyvät järjestelyt. Opetusjärjestelyistä päättää koulun rehtori. Lisäksi opetus on toteutettu yhdysluokkaopetuksena montessoriopetusta tarjoavassa alakoulussa. <br /> <br /> Vantaalla opetus järjestetään vuosiluokittain etenevänä paitsi niille oppilaille, joille on tehty erillinen päätös vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta (VSOP). Vuosiluokkiin sitomaton opetus mahdollistaa joko vuosiluokittain etenemistä hitaamman tai nopeamman opinnoissa etenemisen. Lisäksi perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilas noudattaa henkilökohtaista, vuosiluokkiin sitomatonta opetussuunnitelmaa (luku 5.4.1). Vantaalla opetus järjestetään oppiainejakoisena, poikkeuksena kuitenkin toiminta-alueittain annettava opetus (luku 7.4.4), jossa opetus on kokonaan eheytettyä. <br /> <br /> Vantaan Opetuslautakunta on päätöksessään (9.11.2015) hyväksynyt tuntijaot. Kaikki suomenkielisen perusopetuksen luokat noudattavat samaa tuntijakoa, poikkeuksina painotettua musiikinopetusta antavat musiikkiluokat, laajamittaista kaksikielistä opetusta antavat kieliluokat sekä Vantaan kansainvälinen koulu. Tuntijaot ovat opetussuunnitelman liitteenä. Opetuslautakunta on vahvistanut tuntijaot vielä kesäkuussa 2016 kun koko Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma asiakirja hyväksyttiin (13.6.2016 §14).<br /> <br /> ===1.7 Kieliohjelma===<br /> <br /> A1-kielen opiskelu alkaa 1. vuosiluokalla. Vantaalla A1-kieli on englannin kieli. <br /> <br /> Neljänneltä luokalta alkavaksi vapaaehtoiseksi A2-kieleksi on mahdollista valita ruotsi, venäjä, ranska, saksa tai espanja. A2-kielen ryhmän ryhmäkoosta päättää opetuslautakunta. A2-kielen opetusjärjestelyissä on mahdollista hyödyntää useamman koulun välisiä etäopetusmahdollisuuksia ja muodostaa koulujen yhteisiä ryhmiä.<br /> <br /> Kaikilla oppilailla alkaa kuudennella luokalla B1-kielenä ruotsin kieli. A2-kielenä ruotsia opiskelleet oppilaat jatkavat tällöin opiskelua omana ryhmänään. Yläkouluilla on lisäksi mahdollisuus tarjota yhtenä valinnaisena oppiaineena kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla opiskeltava B2-kieli.<br /> <br /> ===1.8 Valinnaiset aineet===<br /> <br /> Vantaalla oppilas ja huoltajat valitsevat oppilaan valinnaiset aineet, ja lopullisesta valintojen toteutumisesta ja opetusryhmien muodostumisesta päättää koulun rehtori taloudellisten resurssien puitteissa. Valinnaisainetarjotin laaditaan kouluissa käsittämään kattavasti kaikki taide- ja taitoaineet vuosiluokilla 4 - 6 ja 8 - 9. Muita valinnaisia aineita on Vantaalla vuosiluokilla 4 - 9. <br /> <br /> Vantaan kaupungin yleisen tuntijaon mukaisesti 4 - 6 luokkien oppilaille tarjotaan valittavaksi kaikkia taide- ja taitoaineita kahden vuosiviikkotunnin sekä muita valinnaisaineita yhden vuosiviikkotunnin laajuisina. Poikkeuksen muodostavat painotettua musiikin tai kielen opetusta antavat luokat, joissa valinnaisainetunteja käytetään painotuksen toteuttamiseen. <br /> <br /> Vuosiluokilla 8 - 9 oppilaat valitsevat kahden vuosiviikkotunnin laajuisen pitkän valinnaisaineen taide- ja taitoaineista sekä yhdeksännellä vuosiluokalla yhden vuosiviikkotunnin laajuisen lyhyen taide- ja taitoaineen. Muita valinnaisia opintoja on seitsemännen luokan oppilailla kaksi vuosiviikkotuntia. Niistä muodostuu kaksi lyhyttä valinnaiskurssia. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla on kolme vuosiviikkotuntia muita valinnaisia opintoja. Nämä muodostavat yhden pitkän, kahden vuosiviikkotunnin laajuisen ja yhden lyhyen, yhden vuosiviikkotunnin laajuisen valinnaisaineen. Valinnaisaine voi olla sisällöltään myös taide- ja taitoaine tai B2-kieli. Jokaisen yläkoulun tulee tarjota osana muita valinnaisia opintoja yhden vuosiviikkotunnin laajuista Urhea-kurssia (yhteistyö Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia Urhean kanssa). Urhea-kurssin sisältö on työstetty yhdessä Urhean ja liikunnan oppiaineryhmän kanssa. <br /> <br /> Koulut täsmentävät valinnaiskurssien sisällöt ja toteutuksen vuosittain koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Valinnaisaineista ja niiden valitsemisesta kerrotaan tarkemmin luvussa 12.<br /> <br /> ===1.9 Painotettu opetus===<br /> <br /> Musiikkiluokkatoiminta alkaa Vantaalla kolmannelta vuosiluokalta. Musiikkiluokille voi pyrkiä myös kuudennelta vuosiluokalta 7. - 9. vuosiluokkien ajaksi. Oppilaat valitaan musiikkiluokille musikaalisuustestien perusteella. Vantaan musiikkiopiston opettaja osallistuu kaikkien kolmannelle vuosiluokalle pyrkivien testaamiseen. Musiikkiopisto voi osallistua myös seitsemännelle vuosiluokalle pyrkivien oppilaiden testaamiseen. <br /> <br /> Musiikkiluokkatoimintaa on Vantaalla Aurinkokiven (3. – 9. vuosiluokat), Hämeenkylän (3. – 9. vuosiluokat), Lehtikuusen (3. - 9. vuosiluokat), Martinlaakson ( 3. -9. vuosiluokat), Mikkolan (3. -9. vuosiluokat), Simonkallion (3. - 6. vuosiluokat), Peltolan ( 7. - 9. vuosiluokat ) ja Ylästön ( 3. -9. vuosiluokat) kouluissa. <br /> <br /> Musiikkiluokat noudattavat opetuslautakunnan hyväksymää tuntijakoa, joka on liitteenä. Musiikkiluokkaopetusta antavat koulut täsmentävät koulukohtaisissa opetussuunnitelmissaan musiikin tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 3 - 9. Musiikkiluokkien tuntijako poikkeaa yleisestä tuntijaosta 3. vuosiluokkien ja 4. vuosiluokkien käsityössä, 5. vuosiluokkien ja 6. vuosiluokkien kuvataiteessa ja 7. vuosiluokkien ja 8. vuosiluokkien liikunnassa ja oppilaanohjauksessa. <br /> <br /> Vantaalla annetaan laajamittaista kaksikielistä opetusta englannin kielellä sekä ruotsin kielikylpyopetusta. Koulut kuvaavat koulukohtaisissa opetussuunnitelmissaan kohdekielen/kielikylpykielen tavoitteet ja sisällöt. Opetuksessa noudatetaan opetuslautakunnan hyväksymää tuntijakoa, joka on liitteenä. Englanninkieliseen opetukseen oppilaat valitaan kielellisen valmiuden arvioinnin kokeen perusteella. Jos ruotsin kielikylpyluokille hakee ensimmäiselle vuosiluokalle enemmän kuin kaksikymmentäviisi oppilasta, teetetään oppilaille kielellisen valmiuden arvioinnin koe. Myöhemmille vuosiluokille hakeuduttaessa oppilaan tulee osata luokkatason mukaista englannin tai ruotsin kieltä. Kielitaito testataan kielikokeen avulla.<br /> <br /> Vantaan kansainvälisessä koulussa opetus annetaan englannin kielellä. Vantaan kansainväliseen koulun oppilaaksi tullaan kielikokeen kautta. Kouluun voi pyrkiä mille vuosiluokalle tahansa. Vantaan kansainvälinen koulu kuvaa koulukohtaisessa opetussuunnitelmassaan englannin kielen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 1. - 9. Vantaan kansainvälisen koulun tuntijako on liitteenä. <br /> <br /> Laajamittaisessa englanninkielisessä opetuksessa opiskelleiden oppilaiden on mahdollista pyrkiä Vantaan Kansainväliseen kouluun yläkouluun siirtymisvaiheessa. Laajamittaisesta kaksikielisestä opetuksesta kerrotaan tarkemmin luvussa 10 sekä koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa.<br /> <br /> Vantaalla tarjotaan montessoripainotteista opetusta Kuusikon koulussa vuosiluokilla 1 - 6. Opetus perustuu montessoripedagogiikan mukaisesti kokonaisuuksiin ja on oppiaineisiin jakamatonta opetusta. Luonteeltaan opetus on toiminnallista. Opetus toteutetaan yhdysluokkaopetuksena. Oppilaiden oppiminen arvioidaan Vantaan kaupungin arviointikriteerien mukaisesti. Montessoripainotteista opetusta kuvataan tarkemmin luvussa 11.<br /> <br /> ===1.10 Oppilaanohjaus===<br /> <br /> Oppilaanohjaus on oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemista. Oppilaanohjauksella pyritään edesauttamaan oppilaan positiivista asennetta oppimista, koulunkäyntiä sekä myöhempää elämää, jatko-opintoja ja työelämää kohtaan. Oppilaanohjausta tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Koko peruskoulun ajan järjestettävät arviointitapaamiset sekä muut palaverit ja yhteistyö huoltajien kanssa ovat osa oppilaan ohjausta. <br /> <br /> Oppilaanohjaus toteutetaan Vantaalla vuosiluokilla 1 - 6 koulun kaikessa toiminnassa jokaisena koulupäivänä, eikä sitä erikseen arvioida. Oppilaanohjauksen tehtäviä tehdään muiden oppiaineiden yhteydessä ja niihin liitettyinä. Vantaan perusopetuksen oppilaanohjauksen painopisteinä ovat työelämätaidot ja yrittäjyys, ja siinä edistetään oppilaan kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan sekä vahvistetaan siihen liittyvää tietämystä.<br /> <br /> Vantaalla vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjauksen päätavoitteena on edistää oppilaan opiskelu- ja koulunkäyntivalmiuksia ja niiden kehittymistä myöhempää koulutyöskentelyä ja oppimista varten. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan mynteistä minäkäsitystä ja sosiaalista kasvua. Oppijaksi kasvamisessa painottuvat itsensä huolehtimisen taidot, kuten omista työvälineistä ja tehtävistä huolehtiminen. Ryhmässä toimimisen taidoissa painottuvat yhteisten pelisääntöjen noudattaminen sekä vuorovaikutustaidot.  <br /> <br /> Vuosiluokilla 3 - 4 oppilaanohjauksen päätavoitteena on sosiaalisten taitojen oppiminen ryhmätilanteissa. Oppilaanohjauksessa vahvistetaan oppilaan taitoja työskennellä monipuolisesti erilaisissa pari- ja ryhmämuodostelmissa sekä arvioida omaa toimintaansa niissä. Ryhmässä toimimisen taitojen lisäksi vuosiluokilla 3 - 4 oppilaanohjauksella tuetaan oppilasta kohti vastuullisia valintoja koskien erityisesti omaa koulunkäyntiä ja valinnaisaineiden valintaa. Vuosiluokilla 5 - 6 valmistaudutaan yläkouluun ja aineenopettajajärjestelmään siirtymiseen. Oppilaan omatoimisuus ja tavaroista huolehtiminen korostuvat. <br /> <br /> Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen päätavoitteet ovat uuteen opiskelu- ja kouluympäristöön osalliseksi kasvaminen, oppilaan itsetuntemuksen vahvistaminen sekä oppilaan päätöksentekovalmiuksien parantaminen. Oppilasta ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa sekä tekemään perusopetuksen jälkeisiä opintoja koskevia valintoja. Oppilas suunnittelee omaa tulevaisuuttaan ja pohtii suunnitelmien toteuttamista ja sen vaatimaa sitoutumista käytännön tasolla. Oppilas tarvitsee kykyä hakea tarvittavaa tietoa päätöksiensä tueksi. Tiedonhaun lisäksi oppilas tutustuu koulutusmahdollisuuksiin sekä työuran luomiseen tai työelämään.<br /> <br /> Yläkoulussa päävastuu oppilaanohjauksesta on oppilaanohjaajalla. Oppilaanohjaaja työskentelee oppilaan kanssa oppilaanohjauksen oppitunneilla, pienryhmä- ja henkilökohtaisissa tapaamisissa sekä koulun jokapäiväisessä arkielämässä. Oppilaanohjaus Vantaalla on kuvattu tarkemmin oppilaanohjauksen opetussuunnitelmassa.</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Oppilaanohjaus&diff=3188 2022-06-29T13:02:15Z

<p>Opswikiadmin: /* Tavoitteet */</p> <hr /> <div>==Oppiaineen tehtävä==<br /> ''Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaiden, koulun että yhteiskunnan näkökulmasta. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksella edistetään oppilaiden koulutyön onnistumista, opintojen sujumista sekä koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.<br /> ''<br /> <br /> ''Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että oppilaat pystyvät kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avulla oppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseen ja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiään ja tekemään valintansa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.<br /> ''<br /> <br /> ''Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksen tavoitteiden toteutumiseksi. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjausyhteistyö, koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Ohjaussuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan systemaattisesti. Oppilaiden opintojen sujuvuutta nivelvaiheissa edistetään perusopetuksen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajien välisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä. Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistä sekä niissä tapahtuvista muutoksista.''<br /> <br /> ''Oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään oikeuden-mukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot ja taidot edistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista tulevaisuuden työelämässä.''<br /> <br /> ==Vuosiluokat 1-2==<br /> ===Oppiaineen tehtävä===<br /> ''Vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjaus toteutuu kiinteänä osana muuta opetusta ja koulun toimintaa. Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Ohjauksella edistetään oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä sekä tuetaan vähitellen kasvavaa vastuunottoa koulutyöstä sekä omista tehtävistä ja tavaroista. Oppilaiden tulee saada ohjausta tavoitteiden asettamisessa sekä kannustavaa ja ohjaavaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta siten, että oppimaan oppimisen taidot vahvistuvat. Oppilaanohjauksen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita työtapoja ja palautteen antamisen tapoja, jotka mahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostumisen itsestään oppijoina ja ryhmän jäseninä. Oppilaita ohjataan vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja ryhmässä toimimiseen. Heitä kannustetaan myös osallisuuteen omassa lähiympäristössään.<br /> ''<br /> <br /> ''Perusopetuksen alkuvaiheessa luodaan pohja kodin ja koulun yhteistyölle oppilaan ohjauksessa. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita ja huoltajia tekemään ensimmäisiä koulutukseen liittyviä valintoja ja näkemään valintojen merkityksen tulevien opintojen kannalta. Ammatteihin ja työelämään tutustuminen aloitetaan luokan tai koulun sisäisistä tehtävistä sekä oppilaan lähipiirin ammateista.''<br /> ===Vuosiluokka 1.-2.===<br /> ====Tavoitteet====<br /> Vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjauksen päätavoitteena on edistää oppilaan opiskelu- ja koulunkäyntivalmiuksia ja niiden kehittymistä myöhempää koulutyöskentelyä ja oppimista varten. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan positiivista minäkäsitystä ja sosiaalista kasvua. Koululaiseksi kasvamisessa painottuu itsensä huolehtimisen taidot kuten omista työvälineistä ja tehtävistä huolehtiminen. Ryhmässä toimimisen taidoissa painottuu yhteisten pelisääntöjen noudattaminen sekä vuorovaikutustaidot.<br /> <br /> <br /> KOULUYMPÄRISTÖN AMMATIT<br /> <br /> Vuosiluokilla 1-2 oppilas tutustuu koulun työntekijöiden ja kouluverkoston ammatteihin ja työtehtäviin.<br /> <br /> ====Sisällöt====<br /> *Koulunkäyntitaitojen oppiminen<br /> <br /> *Positiivisen minäkäsityksen kehittyminen<br /> <br /> *Itsestä huolehtimisen taidot<br /> <br /> *Ryhmässä toimiminen<br /> <br /> ===Oppiaineen tehtävä===<br /> ''Vuosiluokilla 3-6 oppilaanohjaus toteutuu pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaanohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Oppimisympäristönä oman kouluyhteisön ja lähiympäristön lisäksi voivat toimia lähiseudun yritykset ja muut yhteistyötahot.'' <br /> <br /> ''Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita opiskelustrategioidensa tunnistamisessa ja kehittämisessä, vahvistetaan kykyä asettaa itselle tavoitteita ja arvioida tavoitteiden saavuttamista sekä edistetään oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Ohjaus auttaa oppilaita omaksumaan erilaisia opiskelussa tarvittavia oppimisen, työskentelyn, tiedon omaksumisen sekä tiedonhallinnan taitoja ja menetelmiä, tunnistamaan oppiaineiden ominaispiirteitä sekä valitsemaan kuhunkin oppiaineeseen soveltuvia opiskelumenetelmiä. Ohjauksella tuetaan sosiaalisten taitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen kehittymistä.''<br /> <br /> ''Oppilaanohjauksen tuella oppilaat kehittävät elämässä tarvittavia taitoja ja vahvistavat myönteistä käsitystä itsestään oppijana. Oppilaita ohjataan tunnistamaan ja arvostamaan sekä omia että toisten vahvuuksia, kykyjä ja taitoja. Heitä tuetaan ottamaan vastuuta elämästään, opiskelustaan, valinnoistaan sekä toiminnastaan ryhmän ja lähiyhteisönsä aktiivisena jäsenenä ja toimijana. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa kouluyhteisössä ja lähiympäristössä, jolloin heidän käsityksensä yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista alkaa muotoutua.''<br /> <br /> ''Oppilaanohjauksen kautta oppilaat tutustuvat lähiseudun ammatteihin, työpaikkoihin ja elinkeinoelämään. Mahdollisten tutustumiskäyntien ja vierailujen yhtenä tehtävänä on esitellä oppilaille työelämää, yrittäjyyttä ja erilaisia ammatteja. Niillä myös edistetään oppilaiden ammatillisen kiinnostuksen heräämistä. <br /> ''<br /> <br /> O''ppilaanohjaus tukee oppilaita ja huoltajia opiskeluun liittyvässä tiedonsaannissa ja valinnoissa. Heille järjestetään mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun oppilaan opiskelun ja valintojen tukemiseksi sekä erilaisissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä.''<br /> <br /> ===Vuosiluokka 3-4 ===<br /> ====Tavoitteet====<br /> Vuosiluokilla 3-4 oppilaanohjauksen päätavoitteena on sosiaalisten taitojen oppiminen ryhmätilanteissa. Oppilaanohjauksessa vahvistetaan oppilaan taitoja työskennellä monipuolisesti erilaisissa pari- ja ryhmämuodostelmissa sekä arvioida omaa toimintaansa niissä. Sosiaalisista taidoista painottuvat ryhmässä työskentelyyn tarvittavat perustaidot: ystävällinen puhetapa ja<br /> <br /> toista kunnioittava käytös, oman vuoron odottaminen, tervehtiminen, kiittäminen, anteeksipyytäminen ja – antaminen. Ryhmässä toimimisen taitojen lisäksi vuosiluokilla 3-4 oppilaanohjauksella tuetaan oppilasta kohti vastuullisia valintoja koskien erityisesti omaa koulunkäyntiä ja valinnaisaineiden valintaa.<br /> <br /> <br /> LÄHIYMPÄRISTÖN AMMATIT<br /> <br /> Vuosiluokilla 3-4 ammatteihin ja työelämään tutustuminen jatkuu tutustumalla oman lähiympäristön eli kodin ja suvun ammatteihin.<br /> <br /> ====Sisällöt====<br /> *Sosiaalisten taitojen oppiminen<br /> <br /> *Ryhmässä toimimisen taidot<br /> <br /> *Vastuullisten valintojen tekeminen<br /> <br /> *Valinnaisiin aineisiin ohjaaminen<br /> <br /> ===Vuosiluokka 5- 6===<br /> ====Tavoitteet====<br /> <br /> Vuosiluokilla 5-6 suuntaudutaan kohden yläkoulua ja aineenopettajajärjestelmään siirtymistä. Tavoitteena on tukea oppilaita opiskelustrategioiden tunnistamisessa ja kehittämisessä ja edistää oppilaiden oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Oppilaan omatoimisuus ja tavaroista huolehtiminen korostuvat. Lisäksi pohjustetaan oppilaiden valmiuksia tehdä itselleen merkityksellisiä päätöksiä jatko-opinnoista muun muassa omien vahvuuksien tunnistamisen, työelämätaitojen harjoittelun ja elinympäristön ammatteihin tutustumisen kautta. <br /> <br /> Vantaan kouluissa toteutetaan yläkouluun siirtymisen nivelessä joko 5. tai 6. luokalla oppilaanohjauksen kokonaisuus. Kokonaisuuden toteuttavat luokan opettaja ja yläkoulun vastuuoppilaanohjaaja yhteistyössä.<br /> <br /> ELINYMPÄRISTÖN AMMATIT JA YRITYKSET<br /> <br /> Vuosiluokilla 5-6 oppilas tutustuu elinympäristönsä ammatteihin lähialueilla. Luokan kanssa tai muussa ryhmässä voidaan tehdä vierailuja yrityksiin sekä toimipaikkoihin. Oppilaalla tulisi olla kuva minkälaisia ammatteja omassa elinympäristössä on.<br /> <br /> ====Sisällöt====<br /> *Oppimaan oppimisen taidot<br /> <br /> *Tuetaan oppilasta opiskelustrategioiden (opiskelutekniikat/ oppimistyylit) tunnistamisessa ja kehittämisessä<br /> <br /> *Omat vahvuudet sekä omien tavoitteiden asettaminen ja niiden arvioiminen<br /> <br /> *Valinnaisiin aineisiin ohjaaminen<br /> <br /> *Vertaistuki; isommat oppilaat opettavat ja tukevat pienempiään<br /> <br /> *Miksi opiskellaan ja tulevaisuuden työelämätaidot<br /> <br /> ==Vuosiluokat 7-9==<br /> ===Oppiaineen tehtävä===<br /> ''Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaiden siirtymistä vuosiluokkien 7-9 oppimisympäristöön ja työskentelytapoihin. Vuosiluokkien 7-9 aikana jokaista oppilasta ohjataan edelleen kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja opiskeluvalmiuksiaan. Oppilaita autetaan hahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen. Oppilaanohjauksen tehtävänä yhdessä muiden oppiaineiden kanssa on selkeyttää opiskeltavien oppiaineiden merkitystä jatko-opintojen ja työelämätaitojen kannalta sekä laajentaa oppilaiden käsityksiä työelämästä, työtehtävistä, yrittäjyydestä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Päävastuu oppilaanohjauksen toteuttamisesta on opinto-ohjaajalla.'' <br /> <br /> ''Oppilaanohjauksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä. Oppilaat oppivat käyttämään ja hyödyntämään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjauksella vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintojaan koskevassa päätöksenteossa. Oppilaanohjaus tarjoaa oppilaille tietoa ja tutustumismahdollisuuksia peruskoulun jälkeisiin koulutus- ja opiskeluvaihtoehtoihin yhteistyössä vastaanottavan oppilaitoksen sekä huoltajien kanssa. Ohjauksen tehtävänä on edistää opintojen loppuun saattamista sekä yhteishaun yhteydessä tehtävän jatkosuunnittelun avulla tukea siirtymistä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.''<br /> <br /> ===Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet===<br /> ''Oppilaanohjauksen työtapoja käytetään monipuolisesti oppilaiden yksilölliset sekä ryhmäkohtaiset tarpeet ja valmiudet huomioiden. Ohjausmuotoina ovat yksilöllisiin kysymyksiin syventyvä henkilökohtainen ohjaus, pienryhmäohjaus ja luokkamuotoinen ohjaus. Ryhmiä muodostetaan joustavasti ohjauksen sisältö ja vertaistuen mahdollisuudet huomioiden. Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmäohjauksessa oppilas oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan oppilaan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Ohjauksen jatkumo turvataan tarjoamalla oppilaanohjausta kaikilla luokkatasoilla. Huoltajalle järjestetään tarvittaessa tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, opinto-ohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.''<br /> <br /> ''Oppimisympäristöinä hyödynnetään koulun ja verkkoympäristöjen rinnalla lähiympäristöä ja työelämää. Oppilaalle tulee järjestää perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien aikana työelämään tutustumisjaksoja (TET) koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidossa työympäristössä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Työelämään tutustumista toteutetaan yhdessä muiden oppiaineiden kanssa hyödyntäen niiden oppisisältöjä ja työtapoja.''<br /> <br /> ===Ohjaus, eriyttäminen ja tuki===<br /> ''Oppilaanohjauksessa huomioidaan jokaisen oppilaan yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet. Ohjausta eriytetään ottamalla huomioon oppilaiden henkilökohtaiset tavoitteet, kokemukset, harrastukset, kiinnostuksen kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Keskeistä on eri toimijoiden yhteistyö erityisesti opiskeluun kuuluvien siirtymä- ja nivelvaiheiden ohjauksessa. Monialaista yhteistyötä tehdään erityisesti myös tehostettua henkilökohtaista ohjausta ja tukea tarvitsevien oppilaiden sekä erityisestä syystä koulutuksen ulkopuolelle jäämässä olevien nuorten opintojen jatkumisen turvaamisessa.''<br /> <br /> '' Oppilaalla, joka tarvitsee perusopetuksen jälkeisiin jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää tukea, on oikeus saada oppilaanohjauksen lisäksi tarpeidensa mukaista tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta vuosiluokilla 8 ja 9. Tehostetussa henkilökohtaisessa oppilaanohjauksessa painopisteenä on oppilaan jatko-opintovalmiuksien kehittäminen sekä ohjaaminen oppilaalle sopiviin jatko-opintoihin. Tavoitteena on, että jokaiselle oppilaalle löytyy jatko-opiskelupaikka, jossa oppilas jatkaa oppivelvollisuuden suorittamista perusopetuksen jälkeen.''<br /> <br /> ''Oppilas jatkaa perusopetuksen jälkeen toisen asteen tutkinnon suorittamiseen, toiselle asteelle valmentavaan koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuslaissa3 määriteltyyn koulutukseen. Tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarpeen arvioi ensisijaisesti oppilaanohjaaja oppilaanohjauksen sisältöjen ja tavoitteiden näkökulmasta.''<br /> <br /> ''Tehostetussa henkilökohtaisessa oppilaanohjauksessa oppilaalle annetaan henkilökohtaista ja muuta oppilaanohjausta sekä laaditaan henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Henkilökohtaiseen jatko opintosuunnitelmaan kirjataan oppilaan vahvuuksia sekä tavoitteita siirtymisestä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Näitä vahvistetaan suunnitelmallisesti oppilaan yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet huomioiden.'' <br /> <br /> <br /> ''Oppimisen ja koulunkäynnin tukea tarvitsevan oppilaan kohdalla jatko-opintoihin liittyvä ohjaus aloitetaan riittävän varhain. Suunnittelussa otetaan huomioon oppilaan yksilölliset taipumukset, tuen tarve ja koulutuksen mahdollistamat työllistymisnäkymät. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tarjotaan mahdollisuuksia tutustua oppilaalle soveltuviin perusopetuksen jälkeisiä opintoja järjestäviin oppilaitoksiin. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan riittävästi tietoa tuen jatkumisen mahdollisuuksista perusopetuksen jälkeisissä opinnoissa sekä muista tukimuodoista.''<br /> <br /> ===Oppilaan oppimisen arviointi===<br /> ''Oppilaanohjauksesta ei anneta arvosanaa kuten muista oppiaineista. Oppilaanohjauksessa arviointi perustuu oppilaiden itsearviointiin sekä vuorovaikutteiseen, ohjaavaan ja kannustavaan palautteeseen eri ohjaustoimien yhteydessä.'' <br /> <br /> ''Oppilaat pohtivat yhdessä opettajan kanssa ja oppivat arvioimaan valmiuksiaan, osaamistaan ja taitojaan, toimintakykyään, toimijuuttaan ja voimavarojaan, ohjaus- ja tuentarpeensa määrää ja laatua sekä ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojaan. Oppilaita ohjataan tunnistamaan arvojen, uskomusten ja itselleen merkittävien ihmisten vaikutusta valintoihin ja päätöksiin. He harjaantuvat arvioimaan tiedonhankinta-, tieto- ja viestintäteknologian taitojaan koulutus- ja työelämätiedon hankkimisessa. Oppilaita kannustetaan kiinnittämään huomiota myös taitoonsa tunnistaa eri tietolähteiden luotettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Oppilaita ohjataan tiedostamaan erilaisten itsearviointimenetelmien ja -välineiden taustat sekä tunnistamaan niiden käyttömahdollisuuksia omassa urasuunnittelussaan. Opettajan tuella oppilaat oppivat löytämään tuki- ja ohjauspalveluita tarjoavat tahot koulussa ja yhteiskunnassa sekä kehittävät taitoaan hakea tarvitsemiaan palveluita.''<br /> <br /> ===Laaja-alainen osaaminen===<br /> ===Vuosiluokka 7===<br /> ====Tavoitteet====<br /> 7. luokalla oppilaanohjauksen päätavoite on uuteen opiskelu- ja kouluympäristöön osalliseksi kasvaminen. Koko koulun henkilökunta ohjaa oppilasta toimimaan uudessa ympäristössä ja erilaisissa ryhmissä. Tavoitteena on, että oppilas oppii hahmottamaan oman toiminnan merkityksen omassa oppimisessaan sekä harjoittelee vastuunottoa omasta koulunkäynnistään ja tekemistään valinnoista. Ajatuksia ja tavoitteita suunnataan aikaisempaa vahvemmin kohti omaa ammatinvalintaa ja tulevaisuutta.<br /> <br /> <br /> AMMATIT JA TYÖELÄMÄ<br /> <br /> Vuosiluokalla 7 oppilas tutustuu ammatteihin ja työelämään eri oppiaineiden kautta. Oppilaalla on mahdollisuus saada omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista esimerkiksi osallistumalla koulun henkilökunnan erilaisiin työtehtäviin.<br /> <br /> ====Sisällöt====<br /> *Oppimaan oppiminen, opiskelutekniikat ja opiskelutyylit<br /> <br /> *Koulunkäynnin merkitys ja arviointi<br /> <br /> *Tulevaisuuden suunnittelu<br /> <br /> *Valinnaisaineet<br /> <br /> ===Vuosiluokka 8===<br /> ====Tavoitteet====<br /> 8. luokan oppilaanohjauksen päätavoite on oppilaan itsetuntemuksen vahvistaminen. Oppilasta ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa. Oppilas suunnittelee omaa tulevaisuutta ja kuinka suunnitelma toteutetaan käytännön tasolla ja millaista sitoutumista sen toteutuminen oppilaalta vaatii.<br /> <br /> <br /> Kahdeksannen luokan tavoitteena on tutustuttaa oppilas suomalaiseen koulutusjärjestelmään, koulutusaloihin, ammatteihin, ammattialoihin ja elinkeinorakenteeseen. Tarkoituksen on tukea oppilaan opiskelu- ja tulevaisuuden suunnittelua ja laajentaa oppilaan näkemystä eri vaihtoehdoista.<br /> <br /> <br /> Oppilaalla on mahdollisuus käydä tutustumassa eri koulutusaloihin oppilaitoksissa.<br /> <br /> <br /> TYÖELÄMÄ<br /> <br /> Vuosiluokalla 8 oppilaalla on mahdollisuus tutustua työelämään esimerkiksi TET-jaksolla tai yritysvierailuilla. Tarkoituksena on päästä näkemään työpaikkoja ja niiden toimintaa. Työelämään ja yrityksiin tutustumisen tavoitteena on laajentaa oppilaan näkemystä työelämästä ja vahvistaa uravalintaratkaisuja.<br /> <br /> ====Sisällöt====<br /> *Omien vahvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistaminen<br /> <br /> *Oman tilanteen ja toiminnan itsearviointi<br /> <br /> *Taito arvioida omaa ajattelua, omaa opiskelua sekä asettaa realistisia tavoitteita vahvistuu<br /> <br /> *Tutustuminen suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja elinkeinorakenteeseen (työvoiman kysyntä, työalojen ominaispiirteet)<br /> <br /> *Tutustuminen koulutusaloihin ja ammatteihin<br /> <br /> ===Vuosiluokka 9===<br /> ====Tavoitteet====<br /> 9. luokalla oppilaanohjauksen päätavoite on vahvistaa oppilaan kykyä tehdä päätöksiä elämässään. Päätöksien tekemiseen oppilas tarvitsee kykyä hakea tarvittavaa tietoa. Tiedonhaun lisäksi oppilas tutustuu koulutusmahdollisuuksiin sekä työuran tekemiseen työelämässä.<br /> <br /> <br /> Koululla järjestetään oppilaitosten esittelyjä ja sen lisäksi oppilaalla on mahdollisuus käydä tutustumassa oppilaitoksiin niiden esittelypäivinä.<br /> <br /> <br /> Oppilaanohjaaja tapaa jokaisen oppilaan kahdenkeskisessä ohjauskeskustelussa.<br /> <br /> ====Sisällöt====<br /> *Tiedonhaku opiskelumahdollisuuksista<br /> <br /> *Tutustuminen oppilaitoksiin<br /> <br /> *Yhteishakujärjestelmän ja Opintopolun hahmottaminen<br /> <br /> *Tiedonhaku työmahdollisuuksista<br /> <br /> *Työelämään tutustuminen TET ja työpaikan hankinta tutustumisjaksoon<br /> <br /> *Kesätöiden löytäminen ja työhakuprosessi<br /> <br /> *Työelämän pelisäännöt, työturvallisuus<br /> <br /> *Kansainvälisyys ja toimiminen monikulttuurisessa maailmassa</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku7&diff=3187 2022-06-29T13:01:10Z

<p>Opswikiadmin: /* 7.4.3 Pidennetty oppivelvollisuus */</p> <hr /> <div>==7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki==<br /> <br /> Vantaalla oppilaat saavat tarvitsemansa oppimisen ja koulunkäynnin tuen ensisijaisesti osoitteen mukaisessa lähikoulussaan. Kaupunkitasoisia erityisen tuen ryhmiä ovat vammaisopetuksen ryhmät sekä etappi-, paja- ja poliopetuksen ryhmät. Näitä ryhmiä kuvataan tämän luvun lopussa. Joustavaa perusopetusta kuvataan luvussa 5.4. Opetuksen järjestämistapoja. <br /> <br /> Tuen järjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan oppilaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja oikea-aikaisesti aloitetut tukitoimet ovat ratkaisevia oppilaan oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamisessa. <br /> <br /> <br /> ===7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet===<br /> <br /> Oppilaalla on oikeus saada laadukasta perusopetusta sekä tarvitsemaansa ohjausta ja tukea oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä kaikkina työpäivinä omassa lähikoulussaan. Laadukkaalla perusopetuksella ehkäistään oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia ja niiden kasautumista. Oppimista, koulunkäyntiä ja yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri on lähikoulujen opetuksen järjestämisen perusta. Monipuolisten pedagogisten menetelmien ja oppimisympäristöjen hyödyntäminen ovat osa ennaltaehkäisevää toimintaa, samoin kuin sosiaalisia- ja<br /> tunnetaitoja tukevien menetelmien käyttäminen sekä joustavat opetusjärjestelyt.<br /> <br /> Opetuksen ja tuen järjestämisessä ollaan aina yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan selkeää ja avointa tietoa tarvittavista perusopetuksen tukimuodoista. Oppilas osallistuu itseään koskevien asioiden käsittelyyn ikätasonsa ja edellytystensä mukaisesti siten, että oppilaan osuus kasvaa siirryttäessä ylemmille vuosiluokille. Tuki järjestetään oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti opettajien ja tarvittaessa moniammatillisena yhteistoimintyönä. Oppilaiden oppimista ja kouluhyvinvointia seurataan ja arvioidaan koulupäivän aikana tapahtuvana arviointina sekä Vantaalla sovittuja seulonta- ja arviointityökaluja määräajoin käyttäen. Saatua arviointitietoa hyödynnetään yksittäisen oppilaan tuen tarpeen havaitsemiseksi ja tuen järjestämiseksi sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseksi. <br /> <br /> Opetushenkilöstö arvioi oppilaan tuen tarvetta, suunnittelee tukea ja tukee oppimista yhteistyössä oppilaan asian edellyttämien oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. (Oppilashuolto on kuvattu tarkemmin luvussa 8.) Oppilaan tuen tarpeen niin edellyttäessä kootaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa monialainen asiantuntijaryhmä tukea tai oppilashuoltoa varten. Oppilaan saaman tuen portaan muuttuessa pedagogiset asiakirjat, pedagoginen arvio ja pedagoginen selvitys käsitellään tarvittavien oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Oppilaan oppimissuunnitelman tai HOJKS:n laadintaan ja päivittämiseen oppilashuollon ammattihenkilöt voivat osallistua tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan ja huoltajan kanssa sovitulla tavalla. <br /> <br /> Siirtymävaiheiden yhteiset käytänteet; esiopetuksesta kouluun, koulusta kouluun ja perusopetuksesta toiselle asteelle, on kuvattu erillisissä suunnitelmissa ja kaupunkitasoisissa ohjeissa. Siirtymävaiheissa tehdään tiivistä yhteistyötä lähettävän ja vastaanottavan tahon kesken. Kaikista oppilaista järjestetään prosessikaavioiden mukainen tiedonsiirto nivelvaiheissa. Lähettävä koulu huolehtii erityisen tuen oppilaiden pedagogisen selvityksen teosta ja vastaanottava koulu kuulee oppilasta ja huoltajaa Vantaan sisällä koulusta kouluun siirryttäessä.<br /> <br /> Perusopetuksessa järjestettävän tuen taso määrittyy oppilaan kokonaistilanteen mukaan ja se voi oppilaan tarpeen mukaan olla yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus. Tällöin keskiössä ovat eri oppilaille ominaiset oppimistavat, työskentelyn rytmi, erilaiset valmiudet ja kiinnostuksen kohteet. Lisäksi huomioidaan itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyvät tarpeet. Opetusta voidaan eriyttää opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihtelulla. <br /> <br /> Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muotoja ovat muun muassa tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, erilaiset joustavat opetusjärjestelyt, koulunkäyntiavustajapalvelut ja erilaiset oppilashuollon palvelut. Tuki järjestetään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Koulut kuvaavat tuen järjestelyt lukuvuosisuunnitelmissaan ja koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa.<br /> <br /> ===7.2 Yleinen tuki===<br /> <br /> Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Yleinen tuki järjestetään suunnitelmallisesti oppilaan edistymistä seuraten hänen omassa opetusryhmässään työjärjestykseen kuuluvien oppituntien aikana tai oppituntien ulkopuolella. Tuki suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja tarvittaessa muun henkilöstön kanssa. <br /> <br /> Opetuksessa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä, -materiaaleja ja oppimisympäristöjä, ja opetusta eriytetään. Oppilas saa tarvittaessa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai oppilashuollon tukea. Osana yleistä tukea oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma tulee kuitenkin laatia, mikäli oppilaan tarvitsema tuki on hyvin säännöllistä ja kohdennettua. Yleisen tuen oppimissuunnitelmaa hyödynnetään arvioitaessa tehostetun tuen tarvetta ja laadittaessa pedagogista arviota. <br /> <br /> <br /> ===7.3 Tehostettu tuki===<br /> <br /> Mikäli oppilas tarvitsee yleistä tukea laajempaa, pitkäaikaisempaa ja suunnitelmallisempaa tukea, hänen tukitoimiaan tehostetaan. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu oppilaan opettajan tai opettajien laatimaan pedagogiseen arvioon, jossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajien näkökulmista. Tehostettuun tukeen siirtyminen käsitellään pedagogisen arvioin perusteella moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Samoin menetellään palattaessa tehostetusta tuesta takaisin yleiseen tukeen. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. <br /> <br /> Tehostetun tuen toteuttamiseksi laaditaan oppimissuunnitelma, jossa kuvataan oppilaan tarvitsema pedagoginen tuki ja sen järjestäminen. Suunnitelmaa arvioidaan ja tarkistetaan oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa aina tuen tarpeen muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Oppimissuunnitelma kuvataan tarkemmin opetussuunnitelman perusteissa luvussa 7.3.2. Tehostetun tuen aikana osa-aikainen erityisopetus, opintojen yksilöllinen ohjaus ja kodin kanssa tehtävä yhteistyö korostuvat. <br /> <br /> Elleivät tavanomaiset perusopetuksen tukimuodot riitä, voidaan oppilaan oppimissuunnitelmassa määritellä opiskelun erityiset painoalueet yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta saavuttamaan opinnoissa etenemisen kannalta oppiaineen keskeiset sisällöt ja samalla vahvistaa oppimaan oppimisen taitoja. Erityiset painoalueet muodostetaan oppilaan oman vuosiluokan kaikkein keskeisimmistä sisällöistä. <br /> <br /> Tehostettua tukea tulee toteuttaa riittävän pitkään, jotta oppilaalle annettujen tukitoimien vaikuttavuutta ja vahvuutta voidaan arvioida. Arvioinnissa otetaan kantaa tukimuotojen sopivuuteen ja oppilaan tarvitseman tuen tasoon jatkossa. Oppilas voi siirtyä takaisin yleiseen tukeen, jatkaa tehostetussa tuessa samoilla tai muunnelluilla tukitoimilla tai siirtyä erityiseen tukeen. Tehostetun tuen oppimissuunnitelmaa hyödynnetään arvioitaessa erityisen tuen tarvetta ja laadittaessa pedagogista selvitystä. <br /> <br /> <br /> ===7.4 Erityinen tuki===<br /> <br /> Oppilas voi saada erityistä tukea, mikäli hän tarvitsee tehostettua tukea intensiivisempää ja pitkäkestoisempaa sekä useita tukimuotoja sisältävää tukea. Erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa erilaisin joustavin järjestelyin tai erityisryhmässä. Tämän luvun lopussa kerrotaan Vantaan alue- ja kaupunkitasoisista erityisen tuen ryhmistä. Näitä järjestelyjä voivat olla samanaikaisopetus, integraatioryhmät ja osittainen tai kokoaikainen pienryhmäopetus. Yläkoulussa voidaan hyödyntää myös työharjoittelujaksoja ja työelämäpainotteista opiskelua erityisen tuen oppilaiden opetuksen järjestämisessä. <br /> <br /> Erityisen tuen päätös edellyttää pedagogista selvitystä, josta selviää oppilaalle annettu tehostettu tuki ja suunnitelma siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Pedagogisen selvityksen laatii oppilaan opettaja(t) yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Selvitys käsitellään moniammatillisesti tarvittavien oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Pedagogista selvitystä täydennetään tarvittaessa psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Erityisen tuen päätöksen tekee perusopetuksen aluepäällikkö. <br /> <br /> Ennen oppivelvollisuuden alkamista tehtävä erityisen tuen päätös ei edellytä pedagogista selvitystä eikä aiempaa tehostetun tuen antamista, vaan voi perustua psykologiseen tai lääketieteelliseen arvioon. Erityisen tuen valmistelusta ja siihen liittyvästä oppilaan ja huoltajan kuulemisesta vastaa rehtori. Päätöksen tekee perusopetuksen johtosäännön määrittelemä viranhaltija. Erityisen tuen oppilaiden osalta Pol18§:n mukaiset erityiset opetusjärjestelyt päätetään erityisen tuen päätöksessä. <br /> <br /> Erityisen tuen päätös tarkistetaan 2. ja 6. vuosiluokan aikana sekä aina tuen tarpeen tai muun olennaisen muutoksen vuoksi. Vammaisopetuksen ryhmien oppilaiden erityisen tuen tarkistamisajankohdista kerrotaan luvussa 7.4.2. Mikäli todetaan, että erityinen tuki ei ole enää tarpeen, tehdään tuen lopettamisesta viranhaltijapäätös, joka perustuu moniammatillisesti käsiteltyyn pedagogiseen selvitykseen ja oppilaan ja huoltajan kuulemiseen. Oppilas siirtyy tällöin tehostettuun tukeen. <br /> <br /> Oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) laaditaan kahden kuukauden kuluessa siitä, kun erityisen tuen päätös on tehty. Jatkossa oppilaan HOJKS laaditaan aina lukuvuoden alussa ja tarkistetaan vähintään kerran lukuvuoden aikana. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmassa hyödynnetään pedagogista selvitystä sekä erityisen tuen päätöksen sisältöä. Asiantuntijalausuntojen sisältöjä hyödynnetään siten, kuin se oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kannalta on pedagogisesti tarkoituksenmukaista.<br /> <br /> ====7.4.1 Oppiaineen yksilöllistäminen====<br /> <br /> Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan siten, että hänen on mahdollista suorittaa yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet kaikissa oppiaineissa. Mikäli annettu tuki ei riitä, sovitaan opiskelun erityisten painoalueiden mukaisesta opiskelusta yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta ottamaan haltuun oppimisen kannalta välttämättömät sisällöt. Keskittymällä olennaiseen oppilaalle jää voimavaroja vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan. Opiskelun erityisiä painoalueita voidaan hyödyntää tehostetun ja erityisen tuen vaiheissa ja ne tulee kirjata oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:an yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Erityisten painoalueiden mukaisesta arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. <br /> <br /> Mikäli oppilas ei tuesta huolimatta suoriudu ydinsisältöihin liittyvistä tavoitteista hyväksytysti, voidaan oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Erityisten painoalueiden käyttöä edellytetään kuitenkin ennen oppiaineen yksilöllistämistä. Kunkin oppiaineen yksilöllistämisen tarve perustellaan pedagogisessa selvityksessä erikseen ja tehdään uusi erityisen tuen päätös. Tällöin myös jo aiemmin yksilöllistettyjen oppiaineiden jatkuminen yksilöllistettyinä tulee perustella. <br /> Yksilöllistämisestä sovittaessa selvitetään oppilaalle ja huoltajille yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset opetuksen järjestämiseen ja jatko-opintoihin. <br /> <br /> Yksilöllistettäessä oppilaan oppiaineita selvitetään oppilaan taitotaso tarkasti. Apuna käytetään opettajan tai erityisopettajan tekemää monipuolista arviointia, oppilaan koulutehtäviä sekä arjen havaintoja oppimistilanteissa. Lisäksi hyödynnetään mahdollisia <br /> asiantuntijalausuntoja. Oppilaan tavoitetaso määritellään oppimisen mahdollistavaksi ja oppimista eteenpäin vieväksi. Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKS:ssa. Oppilaan arviointi tapahtuu tällöin suhteessa HOJKS:ssa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin.<br /> <br /> ====7.4.2 Vantaan alue- ja kaupunkitasoiset erityisen tuen ryhmät ====<br /> <br /> '''Ryhmämuotoinen tuki'''<br /> <br /> Oppilaan opiskelu järjestetään pienemmässä oppilasryhmässä oppilaan omassa lähikoulussa tai kaupunkitasoisessa erityisryhmässä erityisopettajan johdolla silloin, kun hänen tuen tarpeensa tätä edellyttää. Lähikouluissa ryhmämuotoista tukea tarjotaan osa- tai kokoaikaisen erityisryhmän tai integraatioryhmän muodossa. Koulut kuvaavat järjestelyt omissa lukuvuosisuunnitelmissaan. Kaupunkitasoisia erityisen tuen ryhmiä ovat vammaisopetuksen ryhmät, etappi-, paja- ja poliopetuksen ryhmät.<br /> <br /> '''Etappi'''<br /> <br /> Etappitoiminta tarjoaa vahvaa ja moniammatillista tukea 1.–6. luokan oppilaille, joiden koulunkäyntiä käyttäytymis- ja tunne-elämän vaikeudet estävät tai olennaisesti vaikeuttavat. Etappijakson aikana arvioidaan oppilaan koulunkäynnin kokonaistilannetta sekä suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavia tukitoimia. Tavoitteena on pedagogisten tukitoimien järjestäminen, mahdollisten tutkimusten, hoidon ja sosiaalisen tuen tarpeen arviointi, verkostoyhteistyö sekä oppilaan lähikoulun osaamisen vahvistaminen.<br /> Työmuotoja ovat jalkautuvan etapin tuki oppilaan omassa lähikoulussa ja etappiluokassa tapahtuva ryhmämuotoinen opetus. Tapauskohtaisesti arvioidaan, kumpi työmuodoista valikoituu. Kiinteässä ryhmässä jakso on määräaikainen ja kestää enintään vuoden. Jalkautuvan etapin jakson kesto on 4–6 viikkoa. Toiminnasta vastaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluu opetushenkilöstön lisäksi sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä. Etappiluokassa työskentelevät erityisluokanopettaja ja koulunkäyntiavustaja / oppilashoitaja. Toinen erityisopettaja on jalkautuvassa työssä oppilaan lähikoululla. Sosiaali- ja terveystoimen työntekijät toimivat opettajien työpareina joko etappiluokassa tai jalkautuvassa työssä. Oppilaan etappihakemuksen tekee oppilaan monialainen asiantuntijaryhmä yhteistyössä huoltajien ja aluekoordinaattorin kanssa. Perusopetuksen aluepäällikkö ottaa oppilaat etappitoimintaan. Oppilaalla tulee olla erityisen tuen antamista koskeva päätös ennen etappijakson aloittamista.<br /> <br /> Oppilaan HOJKS laaditaan ja päivitetään yhdessä oppilaan, hänen huoltajansa, oppilashuollon ja tarvittavien tukiverkostojen asiantuntijoiden kanssa. Etappiluokassa opiskeleva oppilas voi jakson aikana osallistua lähikoulunsa opiskeluun HOJKS:an kirjatulla tavalla. Oppiaineiden opettamisen ohella etappijaksolla opetetaan ja vahvistetaan oppilaan sosio-emotionaalisia taitoja. Etappijakson tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti jakson kuluessa. Lähikoulun kanssa tehtävä yhteistyö on toiminnan edellytys.<br /> Etappijakson aikana tehdään tiivistä yhteistyötä perheen, lähettävän koulun ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on sekä lapsen että perheen omien voimavarojen vahvistaminen ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä sopiminen yhteistyössä huoltajien ja muun verkoston kanssa. Jokaisella oppilaalla on monialainen asiantuntijaryhmä, minkä lisäksi oppilaalla on oikeus myös koulun muihin oppilashuollollisiin palveluihin jakson aikana.<br /> <br /> '''Paja'''<br /> <br /> Pajatoiminnan tavoitteena on auttaa oppilasta kiinnittymään koulunkäyntiin, vahvistaa nuoren opiskeluvalmiuksia sekä tukea häntä elämänhallintataitojen kehittämisessä, päättötodistuksen saavuttamisessa ja toisen asteen opintoihin sijoittumisessa. Lisäksi tavoitteena on verkostoyhteistyön ylläpitäminen ja sen vahvistaminen. Pajatoimintaa toteutetaan ryhmämuotoisena ja jalkautuvana työmuotona alueilla. Jalkautuva paja pyrkii tavoittamaan kotiin jääneitä oppilaita ja ohjaamaan heitä takaisin koulunkäynnin pariin omiin lähikouluihinsa. <br /> Jalkautuvan pajan oppilaat voivat olla 5.–9.-luokilta. Kiinteässä ryhmässä oppilaat käyvät koulua pajaluokassa. Luokka on tarkoitettu perusopetuksen päättövaiheessa [(7.) 8.–9.lk] olevalle nuorelle, joka tarvitsee vahvaa erityistä tukea ja jonka koulunkäyntiin liittyvät ongelmat ovat kasautuneet ja suurena riskinä on koulupudokkuus. Pajatoiminnasta vastaa moniammatillinen tiimi, jossa toimii erityisluokanopettaja(t), erityisopettaja, koulunkäyntiavustaja / oppilashoitaja. sekä sosiaali- ja terveystoimen työntekijä. Pajan toiminta perustuu moniammatilliseen tavoitteelliseen yhteistyöhön.<br /> <br /> Hakemuksen pajalle tekee oppilaan monialainen asiantuntijaryhmä yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja aluekoordinaattorin kanssa. Oppilaalla tulee olla erityisen tuen antamista koskeva päätös ennen pajalla aloittamista. Perusopetuksen aluepäällikkö ottaa oppilaan pajaopetukseen. <br /> Pajalla oppilas etenee opinnoissaan vuosiluokkiin sitomattoman opetussuunnitelman (VSOP) ja hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. Suunnitelma tehdään yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja oppilaan yhteistyöverkostojen kanssa. Siinä painotetaan oppilaan edistymistä oppimisen, koulunkäynnin ja elämänhallinnan osa-alueilla. Vuorovaikutustaidot, arjen hallinta ja kyky ottaa vastuuta opiskelusta ovat keskiössä. Huoltajien ja moniammatillisen verkoston tuki on välttämätön oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun ja elämänhallinnan edistämisessä. Jokaisella pajan oppilaalla on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat pajatiimi ja aluekoordinaattori. Ryhmää täydennetään muilla tarvittavilla asiantuntijoilla. Oppilaat ovat oikeutettuja myös koulun muihin oppilashuollollisiin palveluihin.<br /> <br /> <br /> '''Poliopetus'''<br /> <br /> Poliopetus on tarkoitettu vantaalaisille lasten- tai nuorisopsykiatrista tukea tarvitseville perusopetusikäisille oppilaille, joiden koulunkäynti ei tukitoimista huolimatta onnistu oppilaan omassa koulussa. Työ perustuu tiiviiseen yhteistyöhön oppilaan, huoltajien, koulun ja hoitotahon välillä. Tavoitteena on turvata oppilaan koulunkäynti sekä tukea hänen kuntoutumistaan, kasvuaan ja kehitystään. Opetus järjestetään kaupunkitasoisena palveluna, jonka toimintaa suunnittelee, arvioi ja kehittää kaupunkitasoinen ohjausryhmä yhteistyössä poliopetuksen tiimin kanssa. Vantaan polikliinisen opetuksen yksikkö toimii Viertolan koulun yhteydessä. Poliopetuksen oppilaaksiottoprosessissa oppilaat otetaan hallinnollisesti Viertolan koulun oppilaiksi. Oppilailla on erityisen tuen päätös ja aktiivinen hoitosuhde lasten- tai nuortenpsykiatrisen hoitotahoon. Oppilaaksi haetaan hoitavan tahon lähetteellä. Moniammatillinen oppilaaksiottokokous järjestetään vuosittain keväällä, ja täydentävä haku mahdollisille vapaille oppilaspaikoille joulukuussa. Oppilaaksiottokokouksissa arvioidaan aiemmin oppilaaksi otettujen oppilaiden tarve jatkaa poliopetuksessa. Arvio perustuu hoitavan tahon ja huoltajien kanssa käytyihin keskusteluihin. Päätöksen oppilaaksiotosta tekee perusopetuksen aluepäällikkö. Oppilaaksioton yhteydessä tehdään oppilaan, huoltajien ja koulun kesken koulusopimus, jossa määritellään yhteistyön periaatteet. <br /> <br /> Polikliinisella luokalla oppilas opiskelee omien kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti yleisen opetussuunnitelman tai yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Tarvittaessa hyödynnetään vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua ja opiskelun erityisiä painoalueita oppilaan etenemisen turvaamisessa. Suunnitelmia tehdään ja tarkistetaan yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa ja hoidon kanssa. Opetus järjestetään mahdollisimman suurelta osin erityisluokkaopetuksena yhdysluokissa. Lisäksi oppilaiden opetuksessa ja ryhmittelyssä voidaan käyttää joustavia opetusjärjestelyitä ja tilapäisesti yksilöopetusta.<br /> <br /> Oppilaat huomioidaan erilaisina yksilöinä ja oppijoina, samalla painottaen yhteisöllistä toimintaa ja muiden huomioon ottamista. Oppilaiden oppimista ja käyttäytymistä ohjataan yhteisöllisesti turvallisessa oppimisympäristössä pienistä asioista alkaen. Tavoitteena on, että oppilaat löytävät oman optimaalisen suoritustasonsa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan yksilöllinen lukujärjestys ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tavoitteena on noudattaa oppilaan oman luokka-asteen mukaista viikkotuntimäärää, kuitenkin oppilaan voimavarat, yksilölliset tarpeet ja haasteet huomioiden. Mikäli oppilas opiskelee vuosiluokkansa tuntimäärästä poikkeavaa tuntimäärää, sovitaan erityisistä opetusjärjestelyistä yhteistyössä huoltajien ja hoidon kanssa (PoL §18). Polikliinisen opetuksen opetushenkilöstö on tiiviissä yhteydessä hoitavaan tahoon. Tarvittaessa hoitava taho jalkautuu luokkiin oppilaan koulunkäynnin edistämiseksi. <br /> <br /> Koulupäivän runko poliopetuksessa rakentuu opetussuunnitelmassa määritellyistä oppiaineista ja monialaisista oppimiskokonaisuuksista. Opetustoiminta perustuu hyvään oppilaan tuntemukseen sekä turvalliseen ja kunnioittavaan pedagogiseen ohjaamiseen. Oppiaineiden opiskelun ohella painotetaan onnistumisen elämyksiä, pettymysten sietokyvyn kasvattamista, oman vastuun ottamista, itsetunnon vahvistumista sekä koululaisen identiteetin ja motivaation kasvamista. Opetuksessa kiinnitetään huomiota oppilaan käyttäytymis- ja vuorovaikutustaitoihin, ja tunne-elämän taitoja sekä ongelmanratkaisukykyä vahvistetaan. Oppilaita ohjataan tarkkailemaan ja ymmärtämään omaa käyttäytymistään sekä oman käyttäytymisen vaikutusta muihin oppilaisiin, ja heitä tuetaan löytämään myönteisiä ratkaisumalleja eri tilanteisiin.<br /> <br /> Koulun aikuiset pyrkivät toiminnassaan positiivisen vuorovaikutuksen synnyttämiseen lapsen ja aikuisen sekä lapsen ja toisen lapsen välille. Tällä rakennetaan oppilaan kokemusta siitä, miten toimitaan yhdessä. Oppilaan siirtymistä pois polikliinisestä opetuksesta tuetaan tutustumisjaksolla, jonka aikana polikliinisen tiimin jäsen on tarpeen mukaan seuraamassa ja ohjaamassa lähikouluun paluuta. Oppilaan siirtyminen omaan kouluun tapahtuu siten asteittain, yksilöllisen nivelvaihesuunnitelman mukaisesti, perustuen moniammatilliseen arviointiin yhteistyössä oppilaan, huoltajien, hoidon, perusopetuksen aluekoordinaattorin ja koulujen kanssa. <br /> <br /> '''Vammaisopetus'''<br /> <br /> Vantaalla kehitysvammaisten ja autististen oppilaiden opetus järjestetään pääsääntöisesti alueellisissa erityisryhmissä. Nämä alueelliset ryhmät toimivat yleisopetuksen koulujen yhteydessä, jolloin oppilaan on mahdollista integroitua monipuolisesti omien taitojensa sekä ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti muihin ryhmiin. Oppilaan opetus voidaan järjestää erityisin perustein myös oman asuinalueen lähikoulussa, mikäli oppilaan tarvitsema tuki voidaan siellä toteuttaa.<br /> <br /> Kaikilla vammaisopetuksen piiriin kuuluvilla oppilailla on erityisen tuen päätös, joka tarkistetaan 3.luokan syksyllä ja 6. vuosiluokan aikana sekä aina tuen tarpeen muuttuessa tai muun olennaisen muutoksen vuoksi. Näissä ryhmissä opetus järjestetään oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla oppiaineittain perustuen erilaajuisiin oppimääriin, kokonaan toiminta-alueittain tai näiden yhdistelmänä. Oppilas voi mahdollisuuksien mukaan osallistua oman äidinkielen opetukseen. Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen opetussuunnitelman mukaan opiskeleva oppilas voi suorittaa kykyjensä mukaan jostakin oppiaineesta erilaajuisia oppimääriä. Hänet luetaan tällöin edelleen toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen oppilaaksi. <br /> <br /> Oppilaalle asetetut tavoitteet kirjataan hänelle laadittavaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Suunnitelmassa määritellään oppiaineittain opiskeleville oppilaille kuhunkin oppiaineeseen oppilaan tavoitteet ja toiminta-alueittain opiskeleville oppilaille toiminta-alueisiin liittyvät tavoitteet. Mikäli oppilas opiskelee edellisten yhdistelmänä, kirjataan molempien osa-alueiden tavoitteet HOJKS:an. Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden arvioinnista kerrotaan luvussa 7.6.4, oppiaineittain opiskelevien oppilaiden arvioinnista luvussa 6. Vammaisopetuksessa tavoitteena on oppilaan tasapainoisen kokonaiskehityksen turvaaminen yhteistyössä opettajien, opetusta avustavan henkilökunnan, huoltajien, eri asiantuntijoiden ja erityistyöntekijöiden kanssa. Opetusta avustava henkilökunta tukee oppilaiden kokonaiskehitystä koko koulupäivän ajan, mukaan lukien aamu- ja päivätoiminnan. <br /> <br /> Vammaisopetuksessa opetus on konkreettista, eri aistikanavia hyödyntävää, asioita kertaavaa ja strukturoitua. Opetus jäsennetään ajan, paikan, tilan ja henkilöiden suhteen. Opetuksessa sanallisten ohjeiden lisäksi käytetään vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä; kuten kuvat, viittomat, fyysinen ohjaus, eleet, osoittaminen sekä kirjoitetut ohjeet ja tekniset apuvälineet. Oppilaat opiskelevat henkilökohtaisten päivä- ja viikko-ohjelmien mukaisesti. Opetuksen tavoitteena on oppilaiden osallisuuden vahvistaminen. <br /> <br /> '''Menolippu'''<br /> <br /> Menolippu –toimintamalli tarjoaa peruskoulun loppuun suorittamisen mahdollisuuden niille oppivelvollisuusiän ylittäneille vantaalaisille nuorille, joiden peruskoulu on jäänyt kesken. Menolippu –toimintaa toteutetaan Vantaan nuorten työpajalla. Opiskelijoita otetaan aloittamaan opintoja ympäri vuoden. Menolipussa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen etenemissuunnitelma ja tarjotaan tukea omaan elämäntilanteeseen. Nuorelta saattaa puuttua vain muutama suoritus tai muutaman vuoden suoritukset peruskoulun päättötodistuksen saamiseksi. Opiskeluaika määräytyy yksilöllisesti ja siihen vaikuttavat myös opiskelijan terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne. Menolipussa nuorten kanssa työskentelee erityisopettaja ja kaksi ohjaajaa. Lisäksi nuorille tarjotaan psykososiaalista ja terveydenhoidollista tukea yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opiskelijat ohjautuvat Menolippuun usein TE-toimiston tai etsivän nuorisotyön kautta taikka omatoimisesti. <br /> <br /> Menolipussa noudatetaan Vantaan nuorten tai aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelmaa opiskelijan yksilöllinen tarve ja ikä huomioiden. <br /> <br /> Menolipun toiminnan ja opetuksen järjestämisestä on laadittu erillinen kuvaus, joka löytyy Vantaan ammattiopisto Varian internet –sivuilta.<br /> <br /> ==== 7.4.3 Pidennetty oppivelvollisuus ====<br /> <br /> Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aiemmin. Oppivelvollisuus ei pidenny perusopetuksen keskeltä tai lopusta. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen esiopetuksen alkamista. Lisäksi oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen tekeminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. <br /> <br /> Pidennettyä oppivelvollisuutta harkittaessa toimitetaan asiantuntijalausunto perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen vastuuhenkilöille arvioitavaksi. Arvion jälkeen päiväkotien esimiehet kuulevat lasta ja huoltajaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen ja erityiseen tukeen liittyen. Asiasta tekee päätöksen varhaiskasvatuspäällikkö. Esiopetuksen järjestämisestä vastaa varhaiskasvatus. <br /> <br /> Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille tehdään varhaiskasvatuksessa ennen koulunaloitusta pedagoginen selvitys, jonka laatii esiopetuksen opettaja. Pedagoginen selvitys tarvitaan perusopetuksessa oppilaan erityisen tuen päätöstä varten. Opetus järjestetään oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain (luku 7.4.4). Oppilasta ja huoltajaa kuullaan opetusjärjestelyistä. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden tuen tarve tulee tarkistaa säädetyissä kohdissa ja aina kun tapahtuu jokin olennainen muutos tuen tarpeessa tai opetuksen järjestämisessä. Tällöin arvioidaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden jatkotarve.<br /> <br /> ==== 7.4.4 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus====<br /> <br /> Opetus järjestetään toiminta-alueittain, kun se on oppilaan kannalta tarkoituksenmukaista. Toiminta-alueittain tapahtuvasta opetuksesta tehdään pedagogiseen selvitykseen ja asiantuntijalausuntoon pohjautuva hallintopäätös. Toiminta-alueittain annettavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle jatko-opinnoissa ja itsenäisessä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaan vahvuudet huomioidaan tavoitteita ja sisältöjä suunniteltaessa. Tärkeää on luoda oppilaille turvallinen ja oppilaskohtaisesti optimaalinen oppimisympäristö. Toiminta-alueet ovat oppilaan elämässä tiiviisti limittäisiä osa-alueita. Yhden osa-alueen harjoittamisella on siirtovaikutusta aina useampaan muuhun osa-alueeseen.<br /> <br /> ===7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot===<br /> <br /> ====7.5.1 Tukiopetus====<br /> <br /> Tukiopetusta voidaan antaa oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin edistämiseen tuen kaikilla tasoilla. Tehostetun tuen oppilaiden osalta tukiopetus kirjataan oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen oppilaiden osalta HOJKS:aan. Tukiopetus tulee aloittaa mahdollisimman pian tarpeen havaitsemisen jälkeen tai jo tuen tarvetta ennakoiden vaikeuksien ehkäisemiseksi. Oppilasta opettavat opettajat arvioivat tukiopetuksen tarpeen, mutta myös oppilas ja hänen huoltajansa voivat tehdä aloitteen tukiopetuksesta. Oppilas voi tarvita tukiopetusta esimerkiksi oppiainesisältöjen omaksumiseen, oppimaan oppimisen ja työskentelytaitojen edistämiseen tai sosio-emotionaalisten taitojen hallintaan. Tukiopetusta voidaan tarvittaessa antaa myös oppilaan omalla äidinkielellä. <br /> <br /> Tukiopetusta annetaan joko oppilaan koulupäivän aikana tai oppituntien ulkopuolella samanaikaisopetuksena oppilaan omassa opetusryhmässä, pienryhmässä, täysin yksilöllisesti tai erilaisia joustavia ryhmittelyjä käyttäen. Tukiopetuksen järjestämisessä käytetään monipuolisia ja oppilasta motivoivia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Huoltajille tiedotetaan tukiopetuksen järjestämisestä koulun lukuvuosisuunnitelmassa, vanhempainilloissa sekä koulun tiedotteissa ja viesteissä.<br /> <br /> ====7.5.2 Osa-aikainen erityisopetus====<br /> <br /> Osa-aikainen erityisopetus on oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaa työtä, johon jokaisella oppilaalla on tuen tasosta riippumatta oikeus sitä tarvitessaan. Pyrkimyksenä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan opiskelutottumuksiin, työskentelytapoihin ja koulumotivaatioon. Suunnittelun ja järjestelyjen lähtökohtana ovat oppilaiden yksilölliset tarpeet. Osa-aikainen erityisopetus on joko ennaltaehkäisevää tai jo ilmenneitä vaikeuksia kuntouttavaa. Opetus voi kohdentua kielellisten ja matemaattisten taitojen tukemiseen, sosioemotionaalisten taitojen tai toiminnanohjaus- ja opiskelutaitojen kehittämiseen. Erityisopettaja kartoittaa yhdessä luokanopettajien tai aineenopettajien kanssa, ketkä tarvitsevat osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Opetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa. <br /> <br /> Osa-aikaista erityisopetusta järjestetään muun opetuksen yhteydessä samanaikaisopetuksena, palkeissa pienryhmässä tai erityisestä syystä yksilöopetuksena. Lisäksi erityisopettaja konsultoi muita koulun opettajia tuen järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä. Osa-aikaisen erityisopetuksen käyttäminen tukimuotona kirjataan tehostetun tuen oppilaiden osalta oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen oppilaiden osalta HOJKS:an. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilasta ja huoltajia. Resurssin kohdentumista tarkoituksenmukaisesti tarkastellaan koulun sisällä säännöllisesti ja muutoksia tehdään tarpeen mukaan joustavasti.<br /> <br /> ====7.5.3 Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet====<br /> <br /> '''Avustaja- ja tulkitsemispalvelut'''<br /> <br /> Koulut saavat resurssin avustajapalveluiden järjestämiseen. Rehtori päättää avustajapalveluiden kohdentumisesta koulun sisällä konsultoituaan opetus- ja oppilashuollon henkilöstöä. Palvelun kohdentumista tarkoituksenmukaisesti tarkastellaan koulussa säännöllisesti ja oppilaiden tuen tarpeen muuttuessa tarvittavia muutoksia tehdään lukuvuoden mittaan joustavasti. Avustajapalveluiden tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon oppilaan oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tukitoimien kokonaisuus. <br /> Oppilaalle turvataan hänen tarvitsemansa tulkitsemispalvelut koulupäivän aikana. Tulkitsemispalvelut on mahdollista järjestää avustajapalvelun yhteydessä. <br /> <br /> Erityisen tuen oppilaan saamista avustaja- ja tulkitsemispalveluista päätetään oppilaan erityisen tuen päätöksessä, ja palvelun kohdentuminen kirjataan oppilaan HOJKS:an. <br /> Oppilaita ja huoltajia informoidaan avustajapalveluista koulun lukuvuosisuunnitelmassa ja oppilaan pedagogisia asiakirjoja yhteistyössä kodin kanssa laadittaessa. <br /> <br /> '''Apuvälineet'''<br /> <br /> Oppilas on oikeutettu saamaan opetukseen osallistumisen kannalta välttämättömät apuvälineet. Apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai oppimisen erityistarpeisiin. Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti ja niiden käyttö ja hyödyllisyys arvioidaan oppilaan pedagogisissa asiakirjoissa. Tarvittavat apuvälineet hankitaan joko koulun toimesta tai erillisellä hakemuksella keskitetysti sivistysvirastosta. <br /> <br /> '''Koulukohtaiset täsmennykset'''<br /> <br /> Vantaalla on kaupunkitasoisen opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat: <br /> <br /> *Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset<br /> *Miten koulun tasolla näkyy ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit sekä toiminta kaikissa nivelvaiheissa?<br /> *Miten koulun tasolla näkyy kotien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet oppimisen ja koulunkäynnin tuen kysymyksissä?<br /> <br /> '''Yleinen tuki'''<br /> <br /> Koulun tehtävänä on kuvata:<br /> *Yleisen tuen käytännön järjestäminen<br /> *Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken<br /> *Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa<br /> <br /> '''Tehostettu tuki'''<br /> <br /> Koulun tehtävänä on kuvata:<br /> *Tehostetun tuen käytännön järjestäminen<br /> *Toimintatavat oppilaan tehostetun tuen aloittamisessa, toteuttamisessa ja päättämisessä<br /> *Oppimisssuunnitelman laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet<br /> *Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa<br /> *Menettelytavat ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa<br /> <br /> '''Erityinen tuki'''<br /> <br /> Koulun tehtävänä on kuvata:<br /> *Erityisen tuen käytännön järjestäminen <br /> *Toimintatavat, kun erityinen tuki päätetään lopettaa ja tuki jatkuu tehostettuna tukena<br /> *HOJKSin laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet<br /> *Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa<br /> *Menettelytavat mahdollisten asiantuntijalausuntojen käytössä<br /> *Menettelytavat ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa<br /> *Oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat osana pedagogisen selvityksen laadintaa, erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista.<br /> *Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot<br /> <br /> Koulun tehtävänä on kuvata:<br /> *Käytännön järjestäminen<br /> *Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken<br /> *Oppilaalle ja huoltajille tiedottamiseen ja oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku6&diff=3186 2022-06-29T12:59:54Z

<p>Opswikiadmin: /* 6.6 Sanallisen arvion ja numeroarvosanan antaminen todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa */</p> <hr /> <div>==6 Oppimisen arviointi==<br /> <br /> ===6.1 Yhteistyö huoltajien kanssa=== <br /> <br /> Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai opintokokonaisuuden osalta aina oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Yhteistyö huoltajien kanssa on kuitenkin tärkeää. On tärkeää, että huoltaja tietää, mistä arvioinnissa on kyse. Koulun arviointikulttuurin tulee siksi olla avointa, johdonmukaista ja yhdenvertaista. <br /> <br /> Yhteistyö huoltajien kanssa oppimisen ja osaamisen arvioinnissa tarkoittaa tiedottamista siitä:<br /> *miten oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan, miten opettaja havainnoi, kerää ja dokumentoi arviointitietoa<br /> *mitä arvioidaan lukuvuoden aikana ja mitä lukuvuoden päätteeksi<br /> *mitkä ovat oppiaineiden tavoitteet ja arviointikriteerit.<br /> <br /> Tärkeää yhteistyötä kodin ja koulun välillä on lukuvuoden aikana pidettävä arviointikeskustelu. Arviointikeskusteluun osallistuvat oppilas, huoltaja ja luokanopettaja/ luokanvalvoja. Arviointikeskustelu on osa monipuolista arviointia, joka ohjaa ja kannustaa opiskelua sekä kuvaa, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet.<br /> <br /> Koulut päättävät arviointikeskustelujen ajankohdat ja kirjaavat ne lukuvuosisuunnitelmaan. <br /> Erityisen tuen oppilaiden osalta arviointikeskustelu voidaan sisällyttää HOJKS:n päivitykseen.<br /> Vantaalla arviointikeskustelu käydään tavoitteiden ja hyvinvoinnin hengessä – pääosassa on lapsi!<br /> <br /> ===6.2 Arvioinnista tiedottamisen muodot===<br /> <br /> Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan lukuvuoden aikana tietoa oppilaiden opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä formatiivisen arvioinnin avulla. <br /> <br /> Oppilaille tulee selvittää oppiaineiden tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet. Oppilaiden tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten suoriutumista arvioidaan.<br /> <br /> Opettajien yhteistyö kouluyhteisössä on välttämätöntä, jotta arviointi on johdonmukaista ja yhdenvertaista. Yhteistyö näyttäytyy oppilaille ja huoltajille tiedottamisen selkeytenä ja arvioinnin läpinäkyvyytenä.<br /> <br /> Kukin koulu päättää, miten tiedottaa oppimisen ja osaamisen arvioinnista ja kirjaa tiedottamisen tavat koulun opetussuunnitelmaan.<br /> <br /> Koulukohtaiset täsmennykset: <br /> *Mitä asioita huoltajille tiedotetaan oppimisen ja osaamisen arvioinnista?<br /> *Miten oppilaille ja huoltajille annetaan lukuvuoden aikana tietoa opintojen etenemisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä?<br /> *Milloin? Tiedottamisen ajankohdat.<br /> <br /> ===6.3 Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet=== <br /> <br /> Käyttäytymisen arvioi oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä.<br /> Vantaalla on laadittu kaupunkitasoiset arviointikriteerit käyttäytymisen arvioinnille, jotka astuvat voimaan 1.8.2021.<br /> <br /> ===6.4 Valinnaisaineiden arviointi=== <br /> <br /> Valinnaisaineet jaotellaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti:<br /> *valinnaisiin aineisiin<br /> *taide- ja taitoaineiden valinnaisiin tunteihin<br /> <br /> Valinnaiset aineet sekä taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat kaksi eri asiaa ja ne arvioidaan eri periaattein.<br /> <br /> Valinnaiset aineet muodostavat omat oppimääränsä, jotka suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan itsenäisinä kokonaisuuksina. Valinnaiset aineet arvioidaan erikseen joko numeroarvosanalla tai sanallisella arviolla riippuen niiden laajuudesta.<br /> <br /> Jokainen taide- ja taitoaineiden valinnainen tunti sisältyy aina taide- ja taitoaineiden yhteiseen oppimäärään. Kunkin taide- ja taitoaineen oppimäärän vähimmäistuntimäärästä ja siihen mahdollisesti taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista osoitetusta opetusajasta on muodostettu jatkumo, joka perustuu ko. oppiaineen yhteisen oppimäärän opetukselle annettuihin tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin. <br /> <br /> Koulu tarkentaa valinnaisaineiden sisällöt lukuvuosisuunnitelmassa. <br /> <br /> Valinnaisaineiden tuntimääristä, tarjonnasta ja jaosta valinnaisiin aineisiin ja taide- ja taitoaineisiin kerrotaan opetussuunnitelman luvussa 12, Valinnaisuus perusopetuksessa.<br /> <br /> ====6.4.1 Valinnaisten aineiden arviointi vuosiluokilla 4-6==== <br /> <br /> Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa on varattu kolme vuosiviikkotuntia valinnaisille aineille vuosiluokille 4-6 (1 vuosiviikkotunti/vuosiluokka). <br /> <br /> Valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti, koska ne ovat oppimäärältään alle 2 vuosiviikkotuntia. Valinnaisista aineista merkitään todistuksiin vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä hyväksytty/hylätty (S/H). Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa ko. oppiaineen arvosanaa. Opettaja tiedottaa oppilaille mitkä valinnaiset aineet vaikuttavat korottavasti arvosanaan. <br /> <br /> Valinnaisaineisiin liittyviä periaatteita kuvataan myös kaupunkitasoisen opetussuunnitelman luvussa 12, Valinnaisuus perusopetuksessa.<br /> <br /> ====6.4.2 Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien arviointi vuosiluokilla 4-6====<br /> <br /> Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa on varattu kuusi vuosiviikkotuntia taide- ja taitoaineiden valinnaisiin tunteihin (2 vuosiviikkotuntia/vuosiluokka) vuosiluokille 4-6. Valinnaisten taide- ja taitoaineiden tuntien tulee olla eri oppiainetta kullakin vuosiluokalla.<br /> <br /> Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä ja ne myös arvioidaan osana tätä opetusta. Oppilas saa yhden arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta kaikilla niillä vuosiluokilla, joilla hän niitä opiskelee, myös kotitaloudesta.<br /> <br /> Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien käyttö edistää näiden oppiaineiden tavoitteellista opiskelua.<br /> <br /> ====6.4.3 Valinnaisten aineiden arviointi vuosiluokilla 7-9====<br /> <br /> Valinnaisena aineena voidaan tarjota syventäviä ja soveltavia oppiaineita tai useasta aineesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Syventävät valinnaiset aineet syventävät ja/tai laajentavat yhteisten oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä. Soveltavat valinnaiset aineet voivat sisältää aineksia useasta eri oppiaineesta tai laaja-alaisesta osaamisesta. Soveltavilla valinnaisilla aineilla voidaan edistää oppiaineiden yhteistyötä.<br /> <br /> Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa on varattu kahdeksan vuosiviikkotuntia valinnaisille aineille vuosiluokille 7-9.<br /> <br /> Vuosiluokilla 7-9 ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin.Kasva urheilijaksi -kurssia tarjotaan joka vuosiluokalla liikunnan syventävänä valinnaisena aineena. Kasva urheilijaksi -kurssi muodostaa oppimäärän, joka arvioidaan numeroin. Jos Kasva urheilijaksi -kurssi jää oppimäärältään alle kahteen vuosiviikkotuntiin, arvioidaan se sanallisesti. 9. vuosiluokalla valinnaisaineiden suorituksia tarkistettaessa koulu sopii, kuka tarkistaa oppilaiden Kasva urheilijaksi -kurssin laajuuden.<br /> <br /> Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet, arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa ko. oppiaineen arvosanaa. Opettaja tiedottaa oppilaille mitkä valinnaiset aineet vaikuttavat korottavasti arvosanaan. <br /> <br /> Valinnaisiin aineisiin osoitettuja vuosiviikkotunteja käytetään painotetun opetuksen järjestämiseen.<br /> Koulun oppilaanohjaaja kertoo yhdessä opettajien kanssa oppilaalle siitä, kuinka valinnaisaineiden arvosanat vaikuttavat opiskelijaksi ottamisen perusteisiin toiselle asteelle.<br /> <br /> Valinnaisaineisiin liittyviä periaatteita kuvataan myös kaupunkitasoisen opetussuunnitelman luvussa 12, Valinnaisuus perusopetuksessa.<br /> <br /> ====6.4.4 Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien arviointi vuosiluokilla 7-9==== <br /> <br /> Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa on varattu viisi vuosiviikkotuntia taide- ja taitoaineiden valinnaisiin tunteihin vuosiluokille 7-9.<br /> <br /> Taide- ja taitoaineiden valinnaisaineiden arviointi on osa kyseisen, kaikille yhteisen oppiaineen arviointia. Todistukseen ei tule erikseen mainintaa taide- ja taitoaineiden valinnaisten aineiden osalta, vaan arvosana kuuluu osaksi kaikille pakollisen taide- ja taitoaineen arviointia.<br /> <br /> Valinnaisaineisiin liittyviä periaatteita kuvataan myös kaupunkitasoisen opetussuunnitelman luvussa 12, Valinnaisuus perusopetuksessa.<br /> <br /> ====6.4.5 Valinnaisaineiden arviointi päättöarvioinnissa====<br /> <br /> Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti hyväksytty- merkinnällä. Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa. <br /> <br /> Numeroin arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistukseen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja arvosana. Sanallisesti arvioitavista valinnaisista aineista merkitään ”hyväksytty”. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen kyseisen oppiaineen alle. Valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen, merkitään todistukseen otsikon ”Soveltavat valinnaiset aineet” alle. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, merkitään päättötodistukseen kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle numeroarvosana tai ”osallistunut”, ja uudesta ”hyväksytty” tai numeroarvosana riippuen vuosiviikkotuntimäärästä.<br /> <br /> Taide- ja taitoaineiden päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun kunkin taide- ja taitoaineen koko oppimäärä, sisältäen myös mahdolliset valinnaiset taide- ja taitoaineiden tunnit, on opiskeltu. Oppilas saa yhden arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta päättötodistukseen. Päättöarvosanaa muodostettaessa käytetään näihin oppiaineisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteereitä. <br /> <br /> Oppilaalle tulee selvittää miten valinnaisaineiden arvosanat vaikuttavat opiskelijaksi ottamisen perusteisiin toiselle asteelle. Vastuu on oppilaanohjaajalla yhdessä opettajien kanssa.<br /> <br /> ===6.5 Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt===<br /> <br /> Oppilaan ja huoltajien tulee saada tietää hyvissä ajoin, mikäli on vaarassa, että oppilas ei saavuta oppimäärän tavoitteita edes välttävästi. Oppilaan oppimisen edistymistä seurataan ja edistymisestä käydään keskustelua oppilaan ja huoltajien sekä oppilaan opettajien kanssa.<br /> <br /> Ennen luokalle jättämistä on tarkasteltava oppilaan kokonaistilannetta; miten oppilasta on tuettu ja miten hän hyötyisi mahdollisesta luokan kertaamisesta. Erityisen tuen oppilaan kohdalla luokan kertaamisen sijaan tulee arvioida vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen järjestämistä. Oppilaalla, jolla on yksilöllistettyjä oppiaineita, ei luokan kertaamisen perusteena voi olla heikko koulumenestys yksilöllistetyissä oppiaineissa.<br /> <br /> Mikäli näyttää siltä, että oppilas ei suorita oppiainetta hyväksytysti, hänelle tulee antaa mahdollisuus erikseen osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot ennen lukuvuoden loppumista tai hänelle tulee järjestää mahdollisuus osoittaa ne lukuvuoden päätyttyä, ennen seuraavan lukuvuoden alkamista. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.<br /> <br /> Oppilas voi edetä opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan vuosiluokkiin sitomattomasti oman opinto-ohjelman mukaisesti. Opintokokonaisuudet kirjataan oppimissuunnitelmaan tai HOJKSn. Opintokokonaisuudet voivat sisältää yhden oppiaineen sisältöjä tai useamman oppiaineen sisältöjä. Sisällöt pohjautuvat aina opetussuunnitelmaan. Opintokokonaisuuksille määritellään tavoitteet, suorittamisjärjestys, aikataulu ja arviointi. Opintokokonaisuuksien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä.<br /> <br /> ===6.6 Sanallisen arvion ja numeroarvosanan antaminen todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa===<br /> <br /> Lukuvuositodistuksessa käytetään sanallista arviointia vuosiluokilla 1-3. Sanallisesta arviosta käy ilmi, onko oppilas suoriutunut hyväksytysti lukuvuoden opinnoista jokaisessa opinto-ohjelmaansa kuuluvassa oppiaineessa.<br /> Lukuvuositodistuksessa käytetään numeroarviointia vuosiluokilla 4-9. Sanallista ja numeroarviointia täydennetään kuvailevalla sanallisella arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä vuosiluokilla 1-6. <br /> Sanallista arviota voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli. <br /> <br /> Väli- ja lukuvuositodistukseen merkitään arvio oppilaan käyttäytymisestä. Vuosiluokilla 1–3 käyttäytymisestä annetaan sanallinen arvio, joka annetaan todistuksen liitteenä.<br /> <br /> Yksilöllistettyjen oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan samaa ohjeistusta kuin muussakin arvioinnissa ts. vuosiluokkien 1-3 oppilaille annetaan sanallista arviota ja vuosiluokkien 4-9 oppilaille annetaan numero. Sanallisen arvion tai numeroarvosanan perään lisätään tähti (*) Numeerisen arvosanan lisäksi voi antaa myös sanallista arviointia todistuksen liitteenä.<br /> <br /> Kaupunkitasoisissa vammaisopetuksen ryhmissä vuosiluokkien 4–9 oppilaille annetaan sanallista arviointia yksilöllistetyissä oppiaineissa. Toiminta-alueittain opiskeleville vuosiluokkien 1–9 oppilaille annetaan sanallista arviota. Vuosiluokilla 1–9 oppiaineittain tai toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden käyttäytymisen arvioinnissa annetaan sanallista arviota kuitenkin siten, että käyttäytyminen arvioidaan kokonaisuutena ilman käyttäytymisen osa-alueita.<br /> <br /> Oman opinto-ohjelman (oppimissuunnitelma, HOJKS) mukaan, vuosiluokkiin sitomattomasti opiskelevan oppilaan välitodistus voidaan jättää antamatta. Lukuvuositodistuksessa oppilas saa suorittamistaan opintokokonaisuuksista arvosanat. Opintokokonaisuudet tarkennetaan oppimissuunnitelmassa tai henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.<br /> <br /> ===6.7 Välitodistus===<br /> <br /> Vantaalla oppilaille annetaan välitodistus lukuvuoden aikana koulun valitsemana ajankohtana. Välitodistuksessa käytetään sanallista arviointia vuosiluokilla 1-3 ja numeroarviointia vuosiluokilla 4-9. Välitodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus.<br /> <br /> Välitodistus on summatiivista arviointia, jossa lukuvuoden puolivälissä kuvataan missä määrin oppilas on saavuttanut kyseiselle vuosiluokalle asetetut tavoitteet, joita siihen mennessä on opiskeltu.<br /> <br /> Välitodistukseen merkitään myös arvio oppilaan käyttäytymisestä. Vuosiluokilla 1–3 käyttäytymisestä annetaan sanallinen arvio, joka annetaan todistuksen liitteenä.<br /> <br /> ===6.8 Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat===<br /> <br /> Kotiopetuksessa oleville oppilaille erityisen tutkinnon suorittamismahdollisuudesta sovitaan erikseen.</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Etusivu&diff=3185 2022-06-29T12:58:20Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>Koulukohtaisista opetussuunnitelmista löydät Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman luku kerrallaan.<br /> <br /> ==Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmat==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! Itäinen alue (Hakunila, Tikkurila)<br /> ! Koillinen alue (Korso, Koivukylä)<br /> ! Läntinen alue (Kivistö-Aviapolis, Myyrmäki)<br /> |- style=&quot;vertical-align: top;&quot;<br /> |<br /> <br /> [[Hiekkaharjun koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ilolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Itä-Hakkilan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Jokiniemen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kuusikon koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Lehtikuusen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Länsimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Peltolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rajakylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Simonkallion koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Simonkylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Sotungin koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Viertolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> <br /> |<br /> [[Havukosken koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Jokivarren koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Koivukylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kytöpuiston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Leppäkorven koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Mikkolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Päiväkummun koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rekolan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rekolanmäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ruusuvuoren koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Vierumäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> <br /> |<br /> [[Askiston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Aurinkokiven koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Hämeenkylän koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kaivokselan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kanniston koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Keimolanmäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kivimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kilterin koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Kivimäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Martinlaakson koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Pähkinärinteen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Rajatorpan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Seutulan koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Uomarinteen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Vantaan kansainvälinen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Veromäen koulu]] &lt;br&gt;<br /> [[Ylästön koulu]] &lt;br&gt;<br /> |}<br /> <br /> [[Vantaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma]] &lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> ===Opetussuunnitelman liitteet===<br /> [[Vantaan suomenkielisen perusopetuksen tuntijako]] &lt;br&gt;[https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaan%20suomenkielisen%20perusopetuksen%20tuntijako%201.8.2020%20alkaen.pdf] <br /> <br /> [[Saamen kieli]] &lt;br&gt;<br /> [[Romanikieli]] &lt;br&gt;<br /> [[Oppilaan oma äidinkieli]] &lt;br&gt;<br /> ----<br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Malline:Vantaa_luku1&diff=3184 2022-06-29T12:56:38Z

<p>Opswikiadmin: /* 1.5 Siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö */</p> <hr /> <div>==1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta==<br /> <br /> ===1.1 Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman laadinta ja rakenne===<br /> <br /> Vantaalla on laadittu Opetushallituksen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 pohjalta kaupunkitasoiset osuudet lukuihin 1 -12. Koulut ovat täydentäneet omalta osaltaan lukuja 2 – 12. Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat on laadittu kaupunkitasoisina. Kaupunki- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat tallennetaan Mediawiki -alustalle. <br /> <br /> Vantaalla kaupunkitasoinen opetussuunnitelma on laadittu koskemaan suomenkielistä perusopetusta, laajamittaista kaksikielistä opetusta (kielipainotteinen opetus, kielikylvyt) ja kokonaan englanninkielellä tapahtuvaa opetusta (Vantaan kansainvälinen koulu). Opetussuunnitelmassa noudatetaan Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 rakennetta ja käsittelyjärjestystä. Mediawiki –alustalla näkyy kaupunkitasoinen opetussuunnitelma luku kerrallaan. Luvut täydentyvät koulukohtaisilla osuuksilla. Vantaalla ei tehdä oppiainekohtaisiin opetussuunnitelmiin koulukohtaisia lisäyksiä, vaan koulut tarkentavat omia opetussuunnitelmiaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien, valinnaisaineiden ja mahdollisten etäyhteyksien käyttämisen osalta lukuvuosisuunnitelmissaan.<br /> <br /> Vantaalla on laadittu perusopetusta täydentävän romanikielen opetussuunnitelma sekä perusopetusta täydentävän oman äidinkielen opetussuunnitelma, joka on yhteinen kaikille opetettaville kielille.<br /> <br /> Vantaalla on laadittu erillinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma, joka on myös yhteinen kaikille kouluille.<br /> <br /> ===1.2 Laadintavaiheen yhteistyö eri toimijoiden kanssa===<br /> <br /> Henkilöstö, oppilaat ja huoltajat ovat osallistuneet opetussuunnitelmien laadintaan, arviointiin ja kehittämiseen koulujen itse valitsemin tavoin.<br /> <br /> Vantaan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä seuraavien sidosryhmien ja toimijoiden kanssa: Vantaan sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan kaupunginkirjasto, Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut, Vantaan kaupungin liikuntapalvelut, Vantaan nuorisopalvelut, Vantaan luontokoulu, Vantaan seurakunnat, VANVARY ry, vanhempainyhdistykset ja vanhempien foorumit, Vantti, Yrityskylä ja Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia (Urhea). <br /> <br /> Kaupunkitasoista opetussuunnitelmaa on työstetty myös varhaiskasvatuksen kanssa. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyöryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti opetussuunnitelmallisen jatkumon merkeissä.<br /> <br /> ===1.3 Vantaan suomenkielisen perusopetuksen arvo- ja visiotyöskentely opetussuunnitelman laatimisen lähtökohtana ===<br /> <br /> Vantaan kaupungin perusopetuksessa tehtiin mittava arvo- ja visiotyöskentely lukuvuoden 2013–2014 aikana. Kaikki koulut henkilökuntineen sekä osa oppilaista ja huoltajista osallistui työskentelyyn. Vantaan kaupungin arvot ja visiot sekä tässä työskentelyssä luotu arvopohja ovat olleet Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman laatimisen lähtökohtana.<br /> <br /> ===1.4 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa, opetussuunnitelman toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen sekä opetussuunnitelmaa täydentävät paikalliset suunnitelmat===<br /> <br /> Vantaan kaupungin oppilashuoltoa kuvaava luku on kirjoitettu yhteistyössä sosiaali- ja<br /> terveystoimen ja Vantaan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimesta työskentelyyn osallistuivat kouluterveydenhoitajien, koululääkärien sekä koulukuraattorien esimiehet. Koulukohtaisia osioita on tehty osittain yhteistyössä huoltajien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyötä kuvaava luku kirjoitettiin yhdessä Vantaan vanhempainyhdistysten alueyhdistys VANVARY ry.n kanssa. Koulukohtaisissa osioissa on tarkemmin kuvattu jokaisen koulun osalta yhteistyötä kotien kanssa. Koulukohtaisten lukujen valmistelu on toteutettu koulukohtaisesti vanhempien tapaamisissa, Wilma-kyselyiden avulla, vanhepainyhdistyksiä kuullen tai muulla koulun valitsemalla tavalla. <br /> <br /> Vantaan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään kaupunkitasoisen pedagogisen kehittämistiimin ja johtoryhmien ohjauksen (navigoinnit) avulla sekä koulujen lukuvuosisuunnitelmia hyödyntäen.<br /> <br /> Opetussuunnitelmaa täydentävät seuraavat paikalliset suunnitelmat:<br /> <br /> *koulun lukuvuosisuunnitelma<br /> *Vantaan perusopetuksen oppilashuollon käsikirja<br /> *koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma<br /> *koulun hyvinvointikansio<br /> *suunnitelma kasvatuskeskusteluista ja kurinpidollisten keinojen käytöstä<br /> *koulukohtainen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma<br /> *lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma HYVIS<br /> *aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma<br /> *kulttuurikasvatussuunnitelma<br /> *koulun liikuntavuosi<br /> *Vantaan monikulttuurisuusohjelma<br /> *Vantaan ympäristöohjelma<br /> *Vantaan perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian taitotasot<br /> <br /> ===1.5 Siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö===<br /> <br /> Esi- ja alkuopetuksen yhteistyölle on määritelty rakenteet ja tavoitteet. Yhteistyötä tehdään kaupunki- ja aluetasoisesti sekä koulujen ja päiväkotien välillä. Yhteistyö tapahtuu sekä toiminnallisena että tiedonsiirtoon liittyvänä.<br /> <br /> Jokaiselle koululle on nimetty yhteistyöpäiväkodit, jotka muodostavat esi- ja alkuopetuksen ryppään. Ryppäiden kokoonpano tarkistetaan vuosittain. Edellä esitettyä kutsutaan esi- ja alkuopetuksen toiminnallisen yhteistyön malliksi, johon kaikki esiopetusta järjestävät päiväkodit ja alkuopetusta järjestävät koulut ovat sitoutuneet. Mallin tavoitteena on edistää lasten ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyden kehittymistä sekä mahdollistaa lasten tutustuminen koulun oppimisympäristöön ja toimintakulttuuriin. Toiminnallinen yhteistyö perustuu esi- ja alkuopettajien yhteiseen suunnitteluun ja ja palvelulupaukseen.<br /> <br /> Vantaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyön palvelulupaus lapselle <br /> * Varmistamme, että siirtymä esiopetuksesta alkuopetukseen on sujuva sekä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen jokaiselle lapselle <br /> * Vahvistamme lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja esi- ja alkuopetuksen yhteisössä <br /> * Painotamme yhteisissä oppimistilanteissa matemaattisia ja kielellisiä taitoja <br /> * Huomioimme lasten kiinnostuksen kohteet oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa<br /> <br /> <br /> Eskarista ekalle – yhteistyöprosessi määrittelee kaupunkitasoiset toimintatavat esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa. Keskeisenä dokumenttina käytetään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa, jota hyödynnetään tietoa siirrettäessä. Kevään LEOPS-keskustelussa arvioidaan esiopetusvuotta ja samalla pohditaan kouluun siirtymistä yhdessä huoltajien ja lapsen sekä mahdollisen muun lapsen kanssa työskentelevän verkoston kanssa. <br /> <br /> Erityistä tukea tarvitsevien koulutulokkaiden osalta toimitetaan aluekoordinaattorille tarvittavat asiakirjat (pedagoginen selvitys mahdollisine liitteineen/ asiantuntijalausuntoineen). Aluekoordinaattori toimittaa asiakirjat koululle ja rehtori vastaa tiedonsiirtokeskustelusta ja huoltajan kuulemisesta keväällä. Erityisen tuen asiakirjat toimitetaan aluepäällikölle päätöksentekoa varten. <br /> <br /> Kun oppilas siirtyy peruskoulun toiselta luokalta kolmannelle, hyödynnetään opettajan vaihtuessa koulun sisäisiä tiedonsiirtomenetelmiä. tuen järjestelyihin liittyvät huoltajien kuulemiset tapahtuvat yläkoulussa. Oppilas, huoltaja ja opettaja käyvät arviointikeskustelun, jossa hyödynnetään oppilaan itsearviointia luvussa 6 kuvatulla tavalla.<br /> <br /> Kuudennelta luokalta seitsemännelle vuosiluokalle siirryttäessä toteutetaan tiedonsiirto yläkoulun oppilashuollon, opinto-ohjaajan ja alakoulun luokanopettajien sekä oppilashuollon yhteistyönä. Erityisen tuen järjestelyihin liittyvät huoltajien kuulemiset tapahtuvat yläkoulussa. Kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle siirtymiseen liittyy oppilaan, huoltajan ja opettajan välinen arviointikeskustelu, jossa hyödynnetään oppilaan itsearviointia luvussa 6 kuvatulla tavalla.<br /> <br /> Oppilaiden siirtymistä perusopetuksesta jatko-opintoihin tuetaan peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten monipuolisella yhteistyöllä. Yhdeksännen luokan oppilaille järjestetään mahdollisuuksia tutustua toisen asteen opintoihin oppilaitosvierailujen, kurkkauskurssien sekä esittelytilaisuuksien muodossa. Lisäksi oppilaille järjestetään kahden viikon työelämään tutustumisjakso. Opinnoissaan hyvin menestyneet yhdeksännen luokan oppilaat voivat mahdollisuuksien mukaan suorittaa lukion kursseja jo yhdeksännen luokan aikana.<br /> <br /> Toisen asteen opintojen onnistuneen aloituksen varmistamiseksi Vantaalla käytetään tietojen siirtämisessä pääkaupunkiseudun yhteistä opiskelutietolomaketta. Lomakkeen tavoitteena on antaa toisen asteen oppilaitoksessa nuoren kanssa työskenteleville tietoja opiskelijan vahvuuksista sekä niistä osa-alueista, joissa hän tarvitsee tukea. <br /> <br /> Henkilöstön välillä peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyömuotoja ovat: ylä- ja yhtenäiskoulujen opettajien tutustumisvierailut toisen asteen oppilaitoksiin, perusopetuksen ja toisen asteen opettajien välinen yhteistyö, oppilaanohjaajien tutustumistilaisuudet ja yhteiskokoukset toisen asteen kanssa sekä erityisopettajien ja opinto-ohjaajien vuosittaiset alueelliset työkokoukset. Ylä- ja yhtenäiskoulujen sekä toisen asteen oppilaitosten rehtorit tapaavat vuosittain.<br /> <br /> ===1.6 Opetusjärjestelyt, vuosiluokittain etenevä opetus, oppiainejakoisuus ja tuntijaot===<br /> <br /> Vantaalla opetus voidaan järjestää yhdysluokkaopetuksena, mikäli se on koulun opetusjärjestelyjen kannalta tarkoituksenmukaista joko oppilasmäärän vuoksi tai pedagogisista syistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erityisopetuksen tai joustavan perusopetuksen ryhmittelyyn liittyvät järjestelyt. Opetusjärjestelyistä päättää koulun rehtori. Lisäksi opetus on toteutettu yhdysluokkaopetuksena montessoriopetusta tarjoavassa alakoulussa. <br /> <br /> Vantaalla opetus järjestetään vuosiluokittain etenevänä paitsi niille oppilaille, joille on tehty erillinen päätös vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta (VSOP). Vuosiluokkiin sitomaton opetus mahdollistaa joko vuosiluokittain etenemistä hitaamman tai nopeamman opinnoissa etenemisen. Lisäksi perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilas noudattaa henkilökohtaista, vuosiluokkiin sitomatonta opetussuunnitelmaa (luku 5.4.1). Vantaalla opetus järjestetään oppiainejakoisena, poikkeuksena kuitenkin toiminta-alueittain annettava opetus (luku 7.4.4), jossa opetus on kokonaan eheytettyä. <br /> <br /> Vantaan Opetuslautakunta on päätöksessään (9.11.2015) hyväksynyt tuntijaot. Kaikki suomenkielisen perusopetuksen luokat noudattavat samaa tuntijakoa, poikkeuksina painotettua musiikinopetusta antavat musiikkiluokat, laajamittaista kaksikielistä opetusta antavat kieliluokat sekä Vantaan kansainvälinen koulu. Tuntijaot ovat opetussuunnitelman liitteenä. Opetuslautakunta on vahvistanut tuntijaot vielä kesäkuussa 2016 kun koko Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma asiakirja hyväksyttiin (13.6.2016 §14).<br /> <br /> ===1.7 Kieliohjelma===<br /> <br /> A1-kielen opiskelu alkaa 1. vuosiluokalla. Vantaalla A1-kieli on englannin kieli. <br /> <br /> Neljänneltä luokalta alkavaksi vapaaehtoiseksi A2-kieleksi on mahdollista valita ruotsi, venäjä, ranska, saksa tai espanja. A2-kielen ryhmän ryhmäkoosta päättää opetuslautakunta. A2-kielen opetusjärjestelyissä on mahdollista hyödyntää useamman koulun välisiä etäopetusmahdollisuuksia ja muodostaa koulujen yhteisiä ryhmiä.<br /> <br /> Kaikilla oppilailla alkaa kuudennella luokalla B1-kielenä ruotsin kieli. A2-kielenä ruotsia opiskelleet oppilaat jatkavat tällöin opiskelua omana ryhmänään. Yläkouluilla on lisäksi mahdollisuus tarjota yhtenä valinnaisena oppiaineena kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla opiskeltava B2-kieli.<br /> <br /> ===1.8 Valinnaiset aineet===<br /> <br /> Vantaalla oppilas ja huoltajat valitsevat oppilaan valinnaiset aineet, ja lopullisesta valintojen toteutumisesta ja opetusryhmien muodostumisesta päättää koulun rehtori taloudellisten resurssien puitteissa. Valinnaisainetarjotin laaditaan kouluissa käsittämään kattavasti kaikki taide- ja taitoaineet vuosiluokilla 4 - 6 ja 8 - 9. Muita valinnaisia aineita on Vantaalla vuosiluokilla 4 - 9. <br /> <br /> Vantaan kaupungin yleisen tuntijaon mukaisesti 4 - 6 luokkien oppilaille tarjotaan valittavaksi kaikkia taide- ja taitoaineita kahden vuosiviikkotunnin sekä muita valinnaisaineita yhden vuosiviikkotunnin laajuisina. Poikkeuksen muodostavat painotettua musiikin tai kielen opetusta antavat luokat, joissa valinnaisainetunteja käytetään painotuksen toteuttamiseen. <br /> <br /> Vuosiluokilla 8 - 9 oppilaat valitsevat kahden vuosiviikkotunnin laajuisen pitkän valinnaisaineen taide- ja taitoaineista sekä yhdeksännellä vuosiluokalla yhden vuosiviikkotunnin laajuisen lyhyen taide- ja taitoaineen. Muita valinnaisia opintoja on seitsemännen luokan oppilailla kaksi vuosiviikkotuntia. Niistä muodostuu kaksi lyhyttä valinnaiskurssia. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla on kolme vuosiviikkotuntia muita valinnaisia opintoja. Nämä muodostavat yhden pitkän, kahden vuosiviikkotunnin laajuisen ja yhden lyhyen, yhden vuosiviikkotunnin laajuisen valinnaisaineen. Valinnaisaine voi olla sisällöltään myös taide- ja taitoaine tai B2-kieli. Jokaisen yläkoulun tulee tarjota osana muita valinnaisia opintoja yhden vuosiviikkotunnin laajuista Urhea-kurssia (yhteistyö Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia Urhean kanssa). Urhea-kurssin sisältö on työstetty yhdessä Urhean ja liikunnan oppiaineryhmän kanssa. <br /> <br /> Koulut täsmentävät valinnaiskurssien sisällöt ja toteutuksen vuosittain koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Valinnaisaineista ja niiden valitsemisesta kerrotaan tarkemmin luvussa 12.<br /> <br /> ===1.9 Painotettu opetus===<br /> <br /> Musiikkiluokkatoiminta alkaa Vantaalla kolmannelta vuosiluokalta. Musiikkiluokille voi pyrkiä myös kuudennelta vuosiluokalta 7. - 9. vuosiluokkien ajaksi. Oppilaat valitaan musiikkiluokille musikaalisuustestien perusteella. Vantaan musiikkiopiston opettaja osallistuu kaikkien kolmannelle vuosiluokalle pyrkivien testaamiseen. Musiikkiopisto voi osallistua myös seitsemännelle vuosiluokalle pyrkivien oppilaiden testaamiseen. <br /> <br /> Musiikkiluokkatoimintaa on Vantaalla Aurinkokiven (3. – 9. vuosiluokat), Hämeenkylän (3. – 9. vuosiluokat), Lehtikuusen (3. - 9. vuosiluokat), Martinlaakson ( 3. -9. vuosiluokat), Mikkolan (3. -9. vuosiluokat), Simonkallion (3. - 6. vuosiluokat), Peltolan ( 7. - 9. vuosiluokat ) ja Ylästön ( 3. -9. vuosiluokat) kouluissa. <br /> <br /> Musiikkiluokat noudattavat opetuslautakunnan hyväksymää tuntijakoa, joka on liitteenä. Musiikkiluokkaopetusta antavat koulut täsmentävät koulukohtaisissa opetussuunnitelmissaan musiikin tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 3 - 9. Musiikkiluokkien tuntijako poikkeaa yleisestä tuntijaosta 3. vuosiluokkien ja 4. vuosiluokkien käsityössä, 5. vuosiluokkien ja 6. vuosiluokkien kuvataiteessa ja 7. vuosiluokkien ja 8. vuosiluokkien liikunnassa ja oppilaanohjauksessa. <br /> <br /> Vantaalla annetaan laajamittaista kaksikielistä opetusta englannin kielellä sekä ruotsin kielikylpyopetusta. Koulut kuvaavat koulukohtaisissa opetussuunnitelmissaan kohdekielen/kielikylpykielen tavoitteet ja sisällöt. Opetuksessa noudatetaan opetuslautakunnan hyväksymää tuntijakoa, joka on liitteenä. Englanninkieliseen opetukseen oppilaat valitaan kielellisen valmiuden arvioinnin kokeen perusteella. Jos ruotsin kielikylpyluokille hakee ensimmäiselle vuosiluokalle enemmän kuin kaksikymmentäviisi oppilasta, teetetään oppilaille kielellisen valmiuden arvioinnin koe. Myöhemmille vuosiluokille hakeuduttaessa oppilaan tulee osata luokkatason mukaista englannin tai ruotsin kieltä. Kielitaito testataan kielikokeen avulla.<br /> <br /> Vantaan kansainvälisessä koulussa opetus annetaan englannin kielellä. Vantaan kansainväliseen koulun oppilaaksi tullaan kielikokeen kautta. Kouluun voi pyrkiä mille vuosiluokalle tahansa. Vantaan kansainvälinen koulu kuvaa koulukohtaisessa opetussuunnitelmassaan englannin kielen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 1. - 9. Vantaan kansainvälisen koulun tuntijako on liitteenä. <br /> <br /> Laajamittaisessa englanninkielisessä opetuksessa opiskelleiden oppilaiden on mahdollista pyrkiä Vantaan Kansainväliseen kouluun yläkouluun siirtymisvaiheessa. Laajamittaisesta kaksikielisestä opetuksesta kerrotaan tarkemmin luvussa 10 sekä koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa.<br /> <br /> Vantaalla tarjotaan montessoripainotteista opetusta Kuusikon koulussa vuosiluokilla 1 - 6. Opetus perustuu montessoripedagogiikan mukaisesti kokonaisuuksiin ja on oppiaineisiin jakamatonta opetusta. Luonteeltaan opetus on toiminnallista. Opetus toteutetaan yhdysluokkaopetuksena. Oppilaiden oppiminen arvioidaan Vantaan kaupungin arviointikriteerien mukaisesti. Montessoripainotteista opetusta kuvataan tarkemmin luvussa 11.<br /> <br /> ===1.10 Oppilaanohjaus===<br /> <br /> Oppilaanohjaus on oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemista. Oppilaanohjauksella pyritään edesauttamaan oppilaan positiivista asennetta oppimista, koulunkäyntiä sekä myöhempää elämää, jatko-opintoja ja työelämää kohtaan. Oppilaanohjausta tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Koko peruskoulun ajan järjestettävät arviointitapaamiset sekä muut palaverit ja yhteistyö huoltajien kanssa ovat osa oppilaan ohjausta. <br /> <br /> Oppilaanohjaus toteutetaan Vantaalla vuosiluokilla 1 - 6 koulun kaikessa toiminnassa jokaisena koulupäivänä, eikä sitä erikseen arvioida. Oppilaanohjauksen tehtäviä tehdään muiden oppiaineiden yhteydessä ja niihin liitettyinä. Vantaan perusopetuksen oppilaanohjauksen painopisteinä ovat työelämätaidot ja yrittäjyys, ja siinä edistetään oppilaan kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan sekä vahvistetaan siihen liittyvää tietämystä.<br /> <br /> Vantaalla vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjauksen päätavoitteena on edistää oppilaan opiskelu- ja koulunkäyntivalmiuksia ja niiden kehittymistä myöhempää koulutyöskentelyä ja oppimista varten. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan mynteistä minäkäsitystä ja sosiaalista kasvua. Oppijaksi kasvamisessa painottuvat itsensä huolehtimisen taidot, kuten omista työvälineistä ja tehtävistä huolehtiminen. Ryhmässä toimimisen taidoissa painottuvat yhteisten pelisääntöjen noudattaminen sekä vuorovaikutustaidot.  <br /> <br /> Vuosiluokilla 3 - 4 oppilaanohjauksen päätavoitteena on sosiaalisten taitojen oppiminen ryhmätilanteissa. Oppilaanohjauksessa vahvistetaan oppilaan taitoja työskennellä monipuolisesti erilaisissa pari- ja ryhmämuodostelmissa sekä arvioida omaa toimintaansa niissä. Ryhmässä toimimisen taitojen lisäksi vuosiluokilla 3 - 4 oppilaanohjauksella tuetaan oppilasta kohti vastuullisia valintoja koskien erityisesti omaa koulunkäyntiä ja valinnaisaineiden valintaa. Vuosiluokilla 5 - 6 valmistaudutaan yläkouluun ja aineenopettajajärjestelmään siirtymiseen. Oppilaan omatoimisuus ja tavaroista huolehtiminen korostuvat. <br /> <br /> Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen päätavoitteet ovat uuteen opiskelu- ja kouluympäristöön osalliseksi kasvaminen, oppilaan itsetuntemuksen vahvistaminen sekä oppilaan päätöksentekovalmiuksien parantaminen. Oppilasta ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa sekä tekemään perusopetuksen jälkeisiä opintoja koskevia valintoja. Oppilas suunnittelee omaa tulevaisuuttaan ja pohtii suunnitelmien toteuttamista ja sen vaatimaa sitoutumista käytännön tasolla. Oppilas tarvitsee kykyä hakea tarvittavaa tietoa päätöksiensä tueksi. Tiedonhaun lisäksi oppilas tutustuu koulutusmahdollisuuksiin sekä työuran luomiseen tai työelämään.<br /> <br /> Yläkoulussa päävastuu oppilaanohjauksesta on oppilaanohjaajalla. Oppilaanohjaaja työskentelee oppilaan kanssa oppilaanohjauksen oppitunneilla, pienryhmä- ja henkilökohtaisissa tapaamisissa sekä koulun jokapäiväisessä arkielämässä. Oppilaanohjaus Vantaalla on kuvattu tarkemmin oppilaanohjauksen opetussuunnitelmassa.</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Verom%C3%A4en_koulu&diff=3183 2022-06-29T12:35:56Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>{{Vantaa_luku1}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku2}}<br /> <br /> ===2.1 Perusopetus yleissivistyksen perustana Veromäen koulussa===<br /> <br /> Vantaan perusopetuksen arvoja ovat hyvinvointi, oppimisen ilo ja toisen kunnioittaminen. Tavoitteena on, että oppilaat ja koulun aikuiset voivat tulla joka aamu hyvällä mielellä Veromäen kouluun. Yhtenäiskoulussa kaikki huolehtivat yhdessä toisistaan.<br /> <br /> Hyvinvointia edistetään Veromäen koulussa huomioimalla yksilö ja toimimalla yhdessä muiden kanssa. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että oppilas voi luottaa itseensä ja muihin sekä opiskella turvallisessa ympäristössä. Oppilaita kohdellaan tasa-arvoisesti, ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan oppimiseensa. Hyvinvointia luodaan kiireettömyydellä ja huolehtimalla opiskeluympäristöstä. Oppilaille tarjotaan oppilashuollon palveluita. Veromäen koulussa toimii aktiivinen oppilaskunta.<br /> <br /> Oppimisen iloa syntyy kokeilemalla ja oppimalla uusia asioita. Osallisuuden kokemus on tärkeää oppimisen ilon kannalta. Veromäen koulussa oppilaat ja opettaja suunnittelevat yhdessä oppimisen polkua. Oppilaan kehitystaso otetaan huomioon, ja opiskelutaitoja opitaan omassa aikataulussa. Kun oppilas saavuttaa tavoitteensa, joiden asettamiseen on saanut osallistua, syntyy onnistumisen iloa.<br /> <br /> Veromäen koulussa oppilaat toimivat eri-ikäisten ja eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa. Tavoitteena on oppia ymmärtämään ja arvostamaan yksilöiden erilaisia toimintatapoja ja erilaisuutta. Suomalaisen kulttuurin tunteminen on kaikille oppilaille tärkeää. Toisen kunnioittaminen tarkoittaa esimerkiksi työrauhan antamista muille sekä rakentavaa vuorovaikutusta muiden kanssa. Arjen tilanteissa kunnioitus tarkoittaa hyviä käytöstapoja ja jokaisen oikeutta koskemattomuuteen.<br /> <br /> Arvopohjan toteutumista seurataan säännöllisesti esimerkiksi kartoittamalla luokkien ilmapiiriä ja oppilaiden koulutyytyväisyyttä erilaisin kyselyin. Kokonaisuuden tarkastelun lisäksi kunkin oppilaan yksilöllistä tilannetta on tärkeää seurata, ja tässä arvioinnissa avainasemassa on arjen vuorovaikutus.<br /> <br /> <br /> '''Tavoitteena aktiivinen oppija'''<br /> <br /> Opetuksen tavoitteena on aktiivinen oppija, joka ottaa vastuun työskentelystään. Aktiivinen oppija toimii vuorovaikutuksessa opettajan ja muiden oppilaiden kanssa. Hän työskentelee sujuvasti sekä itsenäisesti että erilaisissa ryhmissä. Hän osaa kerätä ja etsiä tietoa, arvioida tietoa kriittisesti sekä jakaa sitä muille.<br /> <br /> Aktiivinen oppija voi vaikuttaa opetuksen suunnitteluun, sisältöihin, työtapoihin ja arviointiin oppilaan kehitystaso huomioon ottaen ja opettajan antamien rajojen puitteissa.<br /> <br /> Arviointikriteerit ovat oppilaiden tiedossa. Oppilasta ohjataan arvioimaan omaa suoritustaan, oppimisen taitojaan, vahvuuksiaan ja kehittymiskohteitaan. Opettajan antamassa palautteessa pyritään tuomaan esiin kunkin oppilaan vahvuuksia. Oppilaita ohjataan myös vertaisarvioinnin antamisessa ja vastaanottamisessa. Itsearviointi on osa arviointikeskustelua alkuopetuksesta alkaen.<br /> <br /> Aktiivisen oppijan opettajan rooli on monipuolinen. Siihen sisältyy näkökulma opettajasta oppimisen ohjaajana ja työskentelytaitojen valmentajana. Opettajat arvioivat oppimiskäsityksen toteutumista vuorovaikutuksessa muiden opettajien kanssa.<br /> <br /> [[Tiedosto:OPS_ritilä_luku2.PNG]]<br /> <br /> {{Vantaa_luku3}}<br /> <br /> ===3.1 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Veromäen koulussa===<br /> <br /> <br /> '''Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet'''<br /> <br /> Valtakunnallisesti on hahmoteltu seitsemän laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta, joita kaikkia toteutetaan koulun arjessa. Osa-alueita ovat ajattelu ja oppimaan oppiminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, monilukutaito, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä osallistuminen ja vaikuttaminen. Liitteessä 1 on esitelty tarkemmin osa-alueiden ikäryhmäkohtaiset sisällöt ja tavoitteet.<br /> <br /> Laaja-alaista osaamista arvioidaan osana työskentelytaitoja ja oppiaineiden arvioinnin yhteydessä.<br /> <br /> <br /> '''Laaja-alaisen osaamisen koulukohtaiset painotukset'''<br /> <br /> Veromäen koulussa painotetaan ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja sekä kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua.<br /> <br /> <br /> ''Ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot''<br /> <br /> Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustan elinikäiselle oppimiselle. Oppilasta ohjataan havainnoimaan ja ymmärtämään itseään oppijana. Oppilasta autetaan löytämään hänelle parhaiten sopivat työskentelytavat. Oman oppimistyylin tunnistaminen auttaa oppilasta myös jatko-opinnoissa ja työelämässä.<br /> <br /> Erilaiset oppijat ja oppimistyylit huomioidaan opetuksessa opetuksen eriyttämisen ja monipuolisten työtapojen kautta. Tutkiva ja luova työskentelyote sekä yhdessä tekeminen ovat tärkeitä punaisia lankoja. Arjen tilanteita ja oppilaiden kiinnostuksen kohteita hyödynnetään opetuksessa. Oppilas saa monipuolisia kokemuksia havainnoimisesta sekä luotettavan tiedon etsimisestä, sen arvioinnista, käsittelystä, jakamisesta ja soveltamisesta. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia luovuuteen, uusien ideoiden tuottamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen.<br /> <br /> Oppilasta ohjataan ymmärtämään ja soveltamaan monenlaista informaatiota sekä hyödyntämään monipuolisesti erilaisia tietolähteitä. Teknologiaa ja muita apuvälineitä hyödynnetään luontevasti päivittäisenä osana koulutyötä. Oppilaita kannustetaan työskentelemään myös yhdessä ja jakamaan jo olemassa olevaa tietoa toisilleen.<br /> <br /> Oppilasta ohjataan ottamaan vastuuta omasta koulutyöstään ja oppimisestaan. Oppilaat otetaan kehitystaso huomioiden mukaan oman työskentelynsä suunnittelemiseen ja arviointiin. Oppilas oppii ymmärtämään ja arvostamaan ahkeruuden ja oman työnteon merkitystä oppimisessa. Oppiminen vaatii välillä myös ponnistelua.<br /> <br /> Oppilasta kannustetaan ja rohkaistaan oppimistilanteissa, jotta oppilaan itsetunto ja itseluottamus oppijana kasvavat. Koulumme oppilaat, opettajat ja muu henkilöstö luovat ja ylläpitävät yhdessä avointa ja hyväksyvää oppimisympäristöä. Oppilaita ohjataan pohtimaan erilaisia näkökulmia ja tarkastelemaan omaa ajatteluaan. Oppilaat oppivat toimimaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa, ilmaisemaan rohkeasti ajatuksiaan, kunnioittamaan toisten näkökantoja ja keskustelemaan erilaisista ratkaisuista ja mielipiteistä. Kannustavan ja arvostavan ympäristön kautta luodaan motivaatiota uuden tutkimiseen ja oppimiseen.<br /> <br /> <br /> ''Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu''<br /> <br /> Veromäen koulussa oppilasta rohkaistaan olemaan oma itsensä. Oppilaita kannustetaan ilmaisemaan omia mielipiteitään ja tunteitaan vapaasti, mutta toisia kunnioittaen. Oppilaita ohjataan kuuntelemaan ja arvostamaan myös toisten ajatuksia ja näkemyksiä.<br /> <br /> Koulumme lähiympäristö on kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninainen. Koulun toiminnassa painotetaan arvostavaa vuorovaikutusta ja erilaisuuden hyväksymistä. Erilaiset kulttuuriryhmät huomioidaan koulun toiminnassa ja opetuksessa.<br /> <br /> Suomalainen kulttuuriperinne ja tavat näkyvät koulun arjessa. Oppilaita ohjataan ymmärtämään suomen kielen ja kulttuurin eri muotoja heidän elämässään. Oppilaita kasvatetaan arvostamaan omaa lähiyhteisöään ja elinympäristöään. Monikulttuurisuus näkyy päivittäin koulussamme toinen toistaan kunnioittavana asenteena kaikissa arkisissa kohtaamistilanteissa. Oppilaita ohjataan ja autetaan tunnistamaan kulttuurisia erityispiirteitä sekä toimimaan joustavasti niiden puitteissa. Oppilasta tuetaan oman kulttuuri-identiteetin muodostumisessa ja erilaisista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kohtaamisessa ja ymmärtämisessä.<br /> <br /> Oppilaiden itsetunnon vahvistamisen, ihmisoikeuksien tuntemisen ja hyvien käytöstapojen noudattamisen avulla luodaan turvallinen yhteisö kaikille koulumme ihmisille. Hyvien käytöstapojen noudattaminen, toisten arvostaminen ja erilaisten ihmisten kanssa toimiminen valmistavat oppilaita myös työelämää varten. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat havainnoimaan ja arvioimaan omia vuorovaikutustaitojaan. Sen kautta he löytävät eri tilanteisiin sopivia keinoja itsensä ja ajatustensa ilmaisuun ja kasvavat monikulttuurisen ja -arvoisen yhteiskunnan jäseniksi. <br /> <br /> {{Vantaa_luku4}}<br /> <br /> ===4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Veromäen koulussa===<br /> <br /> ''Työtavat''<br /> <br /> Veromäen koulussa käytetään monipuolisia työtapoja sekä koulussa että sen ulkopuolella. Niitä käyttämällä oppiminen on motivoivaa, haastatteellista ja tuloksellista. Pyrkimyksenä ovat joustavat opetus- ja tilajärjestelyt, joissa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä. Oppilailla on mahdollisuus käyttää erilaisia tietoteknisiä laitteita opiskelussaan. Joustavissa oppimisryhmittelyissä oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea ja sopivia haasteita. Oppilas toimii opiskeluprosessissaan pääroolissa opettajan tukiessa ja ohjatessa sitä. <br /> <br /> <br /> ''Opetuksen yhteissuunnittelu''<br /> <br /> Oppilaiden opetusta ja oppimistehtäviä suunnitellaan henkilöstön muodostamissa tiimeissä, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Lisäksi oppilaiden kanssa sovitaan tarkemmat tavoitteet, sisällöt ja arvioinnin perusteet.<br /> <br /> <br /> ''Monialaiset oppimiskokonaisuudet''<br /> <br /> Veromäen koulussa järjestetään vuosittain kaksi eheyttävää, useita oppiaineita yhdistävää monialaista oppimiskokonaisuutta. Tällaisella opetuksella pyritään oppiainerajat ylittävään, ilmiölähtöiseen opiskeluun. Monialaisia oppimiskokonaisuuksia toteutetaan oppilaiden ja opettajien yhteistyönä, huomioiden oppilaan kehitystaso. Monialaiset oppimiskokonaisuudet kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. <br /> <br /> Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteita ovat:<br /> *ilmiölähtöisyys ja oppiainerajat ylittävä opetus<br /> *ajattelun taitojen kehittäminen<br /> *laajempien kokonaisuuksien tutkiminen<br /> <br /> Monialaisten oppimiskokonaisuuksien opetuksen muotoja ovat esimerkiksi:<br /> *eri oppiaineiden sisältöjen toisiaan tukeva aikataulutus<br /> *useiden eri oppiaineiden lukuvuositeemat<br /> *eri oppiaineita yhdistelevät valinnaiskurssit<br /> *projektit<br /> *teemapäivät ja -viikot<br /> <br /> <br /> ''Oppimisympäristöt''<br /> <br /> Oppimisympäristö määritellään opiskelupaikkana tai -tilana, johon luetaan mm. luokkahuoneet, koulurakennuksen käytävät ja piha-alue. Oppimisympäristöinä toimivat myös koulun ulkopuolella sijaitsevat paikat ja tilat.<br /> <br /> Oppimisympäristöllä on myös sosiaalinen ulottuvuus. Parhaimmillaan oppiminen tapahtuu yhdessä ja yhteistyössä muiden kanssa. Jokainen edistää omalta osaltaan koko yhteisön oppimista. Oppimisympäristöt suunnitellaan oppimista edistäväksi. Tarjolla on vaihtoehtoja eri työtapoja käytettäessä esim. keskusteluun soveltuvia tiloja ja hiljaisia tiloja. Oppilaita ohjataan käyttämään ergonomisia työasentoja.<br /> <br /> Oppimisympäristöä kehitetään yhdessä oppilaiden kanssa siten, että tilat koetaan viihtyisiksi. Oppimisympäristöt pidetään siisteinä ja tavarat sekä kalusteet on järjestetty tarkoituksenmukaisesti.<br /> <br /> Veromäen koulun opetuksessa käytetään paljon sähköisiä oppimisympäristöjä, joilla monipuolistetaan opetusta. Sähköiset materiaalit ja oppimisympäristöt ovat osa koulun työ- ja toimintatapoja. Sähköisillä oppimisympäristöillä sekä kehitetään oppilaan tietoteknisiä taitoja ja erilaisten käyttöjärjestelmien hallintaa että ne kehittävät itseohjautuvuutta ja itsenäistä työskentelyä. Oppilas siirtyy tiedon vastaanottajasta tiedontuottajaksi ja -jakajaksi tekemällä esimerkiksi videoita ja esityksiä opiskelemastaan aiheesta.<br /> <br /> Opetuksen joustaviin järjestelyihin kuuluu opetuksen järjestäminen koulun ulkopuolella ja ulkopuolisten toimijoiden vierailulla koululle. Tätä tapahtuu mahdollisuuksien mukaan retkien ja vierailujen muodossa. Koulun yhteistyössä tapahtuvan opetuksen tavoitteita ovat:<br /> <br /> *yhteistyö kaupungin muihin toimijoihin (kirjasto ja museot)<br /> *oppilaan tutustuminen lähialueen toiminta- ja harrastusmahdollisuuksiin (taidetalot ja liikuntakeskukset, nuorisotalo, kerhot ja harrastukset)<br /> *opiskelu autenttisessa ja innostavassa ympäristössä (luonto-opetus)<br /> *tutustuminen työelämään (yritysvierailut, Yrityskylä-käynnit, TET-harjoittelu)<br /> *elämyksellinen ja kokemuksellinen oppiminen (elokuva- ja teatteriesitykset, konsertit)<br /> <br /> ''Toimintakulttuurin kehittäminen ja arviointi''<br /> <br /> Koulun toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään oppilaiden, huoltajien, koulun henkilökunnan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kaikkia kuullaan ja heidän näkemyksensä otetaan huomioon.<br /> <br /> Koululla toimii aktiivinen oppilaskunnan hallitus, jonka kanssa tehdään yhteistyötä toimintakulttuurin ja kouluviihtyvyyden kehittämiseksi. Lisäksi tukioppilas- ja kummioppilastoiminnalla vahvistetaan koko kouluyhteisöä ja sen hyvinvointia. (Kts. luku 5)<br /> <br /> Koulun yleisen toimintakulttuurin lisäksi luokkien toimintakulttuuria kehitetään yhteistyössä oppilaiden kanssa. Aktiivisena oppijana oppilas vaikuttaa omaan oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku5}}<br /> <br /> <br /> ===5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Veromäen koulussa===<br /> <br /> <br /> '''Yhteinen vastuu koulupäivästä sekä yhteistyö'''<br /> <br /> <br /> ''Hyvä ja turvallinen koulupäivä''<br /> <br /> Hyvä kouluarki koostuu turvallisesta ja hyvästä ilmapiiristä kouluyhteisössä. Koulun ilmapiiriä ja ryhmäytymistä tuetaan rakentamalla kuuntelevaa ja osallistavaa yhteisöä. Koulun arkea tarkastellaan ja kehitetään yhteisönä. Oppilaita, henkilökuntaa ja huoltajia kuullaan ja osallistetaan kouluarkeen liittyvissä ideoissa ja havainnoissa.<br /> <br /> Koulussa henkilöstö, oppilaat ja huoltajat toimivat yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Kaikki koulun aikuiset osallistuvat oppilaiden ohjaamiseen ja kasvattamiseen sekä ovat mukana luomassa hyvää kouluarkea. Ryhmäytymisen ja vuorovaikutuksen tukena koulussa osallistutaan erilaisiin, ajankohtaisiin projekteihin ja hankkeisiin. Veromäen koulu on KiVa-koulu.<br /> <br /> Turvallisuus on tärkeää koulun arjessa. Hyvän ja turvallisen koulupäivän saavuttamiseksi Veromäen koulussa on ajantasainen, päivitetty hyvinvointikansio ja sen osana turvallisuussuunnitelma. Henkilökuntaa perehdytetään ja koulutetaan turvallisuusasioissa ja oikeaan toimimiseen turvallisuuden ylläpitämiseksi koulupäivän aikana. Erilaisia turvallisuusharjoituksia järjestetään säännöllisesti, jotta oppilaat ja henkilökunta osaavat toimia oikein mahdollisessa vaaratilanteessa.<br /> <br /> Oppilaita opastetaan kehitystaso huomioiden oman ja toisten turvallisuuden edistämiseen oman toiminnan kautta. Opetuksen ja harjoitusten kautta oppilaat saavat valmiuksia turvalliseen ja vastuulliseen toimintaan eri tilanteissa.<br /> <br /> Turvallisen ja hyvän kouluarjen toteutumista tuetaan kouluyhteisön yhteisillä säännöillä ja sopimuksilla. Turvallisuutta ja hyvää kouluarkea tukemaan koululle on laadittu järjestyssäännöt, jotka koskevat niin oppitunteja, välitunteja kuin muutakin koulun arkea. Järjestyssääntöjä päivitetään tarpeen mukaan. Järjestyssäännöt tehdään oppilaille tutuiksi, ja oppilasta autetaan ymmärtämään niiden tausta ja tarpeellisuus.<br /> <br /> Hyvä ja turvallinen koulupäivä on kokonaisuus aina koulumatkoista oppitunneille ja välitunneille. Koulumatkojen turvaamiseksi oppilaat saavat opetusta ja ohjausta turvalliseen liikkumiseen liikenteessä. Turvallista liikennekäyttäytymistä harjoitellaan esimerkiksi retkillä ja liikuntatuntien yhteydessä. Koulu ilmoittaa koulumatkoilla sattuneista ongelmatilanteista huoltajille ja tarvittaessa tukee koteja asian selvittämisessä.<br /> <br /> Turvalliset ja mielekkäät välitunnit tarjoavat hengähdystauon opiskelusta sekä mahdollisuuden luoda kaverisuhteita muihin oppilaisiin yli luokkarajojen. Yhteisillä välituntisäännöillä pyritään muodostamaan kaikille mieluinen ja turvallinen kokemus. Oppilaille on tarjolla välitunneilla monenlaista tekemistä sekä itsenäisesti että ohjattuna. Välituntialueet tarjoavat puitteet erilaisiin peleihin ja leikkeihin. Välituntialueiden turvallisuutta arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Välitunnit vietetään koulun aikuisten valvonnassa.<br /> <br /> <br /> ''Kodin ja koulun yhteistyö''<br /> <br /> Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään, jotta koulun henkilöstö ja huoltajat voisivat tukea oppilasta sekä oppimisessa että kasvamisessa parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on tietojen vaihtaminen molemmin puolin. Turvallisten aikuisten verkko on tärkeä oppilaalle, ja yhteistyölle on tarvetta kaikkina kouluvuosina. Yhteistyön tukemiseksi huoltajien, oppilaan ja koulun vastuita on kuvattu taulukossa 1.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Luku5_Taulukko1_veromaki.png]]<br /> <br /> <br /> Taulukko 1. Oppilaan, kodin ja koulun vastuut<br /> <br /> <br /> Kodin ja koulun yhteistyössä tärkeimpänä työvälineenä ovat sähköiset järjestelmät. Huoltajia pyritään tukemaan sähköisten järjestelmien käytön aloittamisessa. Kiireellisissä asioissa huoltajalle soitetaan tai viestitetään muilla tavoilla.<br /> <br /> Huoltajien tapaamiset ovat tärkeä yhteistyömuoto. Silloin oppilas, huoltajat sekä luokanopettaja tai -valvoja pääsevät keskustelemaan kasvokkain. Tarpeen mukaan näihin tapaamisiin kutsutaan paikalle tulkki. Kodin ja koulun yhteistyö on avainasemassa myös mahdollisten oppimisen tuen suunnittelussa.<br /> <br /> Vanhempainillassa huoltajat pääsevät kuulemaan ja keskustelemaan koulun ajankohtaisista asioista. Vanhemmille tarjoutuu myös mahdollisuus tavata saman luokan oppilaiden huoltajia, ja voidaan esimerkiksi sopia luokkatoimikuntien toiminnasta. Huoltajia kutsutaan koululle myös juhlien ja yhteistyötapahtumien merkeissä. Koulun tapahtumista ja ajankohtaisista asioista tiedotetaan myös koulun kotisivujen välityksellä.<br /> <br /> Veromäen koulussa toimii vanhempainyhdistys. Veromäen koulun vanhempainyhdistys yhdessä muiden vanhempien kanssa osallistuu koulun arkeen ja juhliin. Vanhempainyhdistys tukee koulun toimintaa järjestämällä esimerkiksi kulttuuritapahtumia ja tekemällä hankintoja. Kodin ja koulun yhteistyösuunnitelmaa tehdään ja toteutetaan yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa. Jokaisen oppilaan huoltajat voivat halutessaan osallistua vanhempainyhdistyksen toimintaan.<br /> <br /> <br /> ''Oppilaan osallisuus ja vaikuttaminen koulussa''<br /> <br /> Oppitunneilla oppilaat saavat opetussuunnitelman mukaista opetusta eri oppiaineissa ja oppiainerajat ylittävissä monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Veromäen koulussa tarjotaan oppilaslähtöistä, vuorovaikutuksellista opetusta. Oppilaiden toiveita ja ajatuksia kuullaan ja huomioidaan opetuksessa. Oppilaat oppivat ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan sekä suunnittelemaan omaa työskentelyään.<br /> <br /> Vuosittain pidettävä arviointikeskustelu on paitsi tärkeä yhteistyömuoto kodin ja koulun välillä, myös tilaisuus, jossa oppilas yhdessä huoltajien ja opettajan kanssa muodostaa kouluvuodelle yksilöllisiä tavoitteita. Arviointikeskustelua on kuvattu tarkemmin luvussa 6.<br /> <br /> Veromäen koulussa toimii aktiivinen oppilaskunta. Jokaiselta luokalta valitaan vuosittain edustaja ja varaedustaja luokkaedustajiksi. Valinnan tekevät luokan oppilaat. Edustajien joukosta kootaan oppilaskunnan hallitus, jossa on edustajia kaikilta luokka-asteilta. Hallitus kokoontuu säännöllisesti. Luokkaedustajat vievät tietoa hallituksen kokouksista luokkiin. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet saavat esittää käsiteltäviä asioita kokouksissa, ottaa kantaa esimerkiksi oppilaiden hyvinvointiin ja yhteishenkeen liittyvissä asioissa sekä suunnitella ja järjestää koko koululle tarkoitettuja tapahtumia, kuten diskoja, teemapäiviä ja jalkapalloturnauksia. Hallituksen edustajilla on mahdollisuus toimittaa Vantaan päättäjille aloitteita esimerkiksi kouluviihtyvyyteen ja koulukiusaamiseen liittyen. Oppilaskunnan toimintaa arvioidaan lukuvuosittain. Hallituksen edustajat käyvät esittelemässä toimintaa yhteisöllisessä hyvinvointityöryhmässä ja hallitus arvioi toimintaansa lukuvuosisuunnitelman tavoitteisiin nähden. Veromäen koulussa toimii ruokaryhmä. <br /> <br /> Ruokaryhmään kuuluvat keittiön esimies, kotitalouden opettaja ja oppilaita eri luokka-asteilta. Ryhmä kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Ruokaryhmä saa Vantaan kaupungilta lukukausittain ohjeet kokoontumisien sisältöihin. Ruokaryhmän tehtäviin kuuluu kouluruokailun toimivuudesta keskusteleminen ja mahdollisiin epäkohtiin puuttuminen. Ruokaryhmän oppilasjäsenet tuovat kokouksiin viestiä luokista koskien kouluruokailua ja vievät tietoa takaisin luokkiin. Ruokaryhmä ehdottaa myös toiveruokia koulun listoille. Lisäksi jokainen oppilas voi antaa palautetta keittiölle palautuslaatikkoon laitetun kirjeen avulla.<br /> <br /> <br /> ''Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja kerhotoiminta koulussa''<br /> <br /> Veromäen koulussa aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävät koulu, yksityiset palveluntuottajat, järjestöt tai seurakunta. Lisäksi huoltajilla on mahdollisuus ehdottaa aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä ohjata kerhoa koulussa. <br /> <br /> Koulupäivä ja aamu- ja iltapäivätoiminta muodostavat oppilaalle sujuvan jatkumon, jonka mahdollistaa koulun ja toiminnan ohjaajien toimiva yhteistyö. Koulun henkilöstö ja ohjaajat kohtaavat koulun arjessa. Koulun henkilöstö ja ohjaajat keskustelevat koulun toimintakulttuurista, järjestyssäännöistä ja tila-asioista kaksi kertaa vuodessa. Koulun henkilöstö konsultoi tarvittaessa aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajia. Koulun ja kerhon toiminta pohjautuvat yhteiseen oppimiskäsitykseen ja arvopohjaan. <br /> <br /> Ikätasoisesti suunnatut kerhot voivat kokoontua ennen koulupäivän alkua, sen jälkeen tai sen aikan ja kerhotoiminnalla tuetaan oppilaiden koulupäiväkokonaisuuden rakentumista. Koulun kerhotoiminnan tulee olla kaikille oppilaille saatavilla olevaa, vapaaehtoista ja maksutonta toimintaa. Myös muut koulun ulkopuoliset toimijat voivat järjestää koulun tiloissa kerhoja. Kaikissa koulun tiloissa järjestettävissä kerhoissa noudatetaan koulun järjestyssääntöjä ja turvallisuusohjeita.<br /> <br /> Kerhojen suunnittelussa kuullaan oppilaiden toiveita. Lukuvuosittain toteutuvat kerhot tarkentuvat koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Kerhojen perustamisesta ja niiden ohjaajista päättää rehtori.<br /> <br /> <br /> ''Ympäristövastuullinen toiminta'' <br /> <br /> Veromäen koulussa huomioidaan, että kasvatus kestävään kehitykseen on kokonaisvaltainen prosessi muuttuvassa tämänhetkisessä yhteiskunnassa. Tarkoitus on jättää elinpiiri tuleville jälkipolville sellaisena kuin olemme sen saaneet, tai jopa parempana, vaalimalla perinteitämme, kulttuuriamme, maisemaa ja luontoamme. Päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta.<br /> <br /> Kestävä kehitys jakautuu kasvatuksen ja koulutuksen ulottuvuudessa neljään eri ulottuvuuteen: ekologiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen kestävään kehitykseen. Ekologinen ulottuvuus pitää sisällään muun muassa luonnossa liikkumisen ja siitä nauttimisen, monimuotoisuuden ja jätteiden vähentämisen. Sosiaalinen ulottuvuus sisältää osallisuuden, vastuun ja elämänhallintataitojen oppimisen sekä lasten oikeudet. Kulttuurinen ulottuvuus sisältää eri kulttuurien ja uskontojen arvostamisen ja suvaitsevaisuuden sekä oman kulttuurin ja historiallisen taustan tuntemisen. Taloudellinen ulottuvuus sisältää muun muassa keskustelua vastuuntuntoisesta kuluttamisesta. Koulumaailmassa on tärkeää tiedostaa kestävän kehityksen neljä eri dimensiota ja toteuttaa niitä oppilaiden ikä- ja kehitystason mukaisesti. <br /> <br /> Koulussamme toimitaan luontoa ja ympäristöä kunnioittaen, ympäristökasvatuspainotteisesti. Arjessa kestävän kehityksen toteuttaminen näkyy koulussa jätteen synnyn ehkäisemisenä ja tarkoituksenmukaisena jätteen lajitteluna. Jätteen synnyn ehkäisyä toteutetaan esimerkiksi kierrätysmateriaaleja uudelleen käyttäen muun muassa askartelussa ja käsitöissä. Vedensäästö on oppilaille luonnollinen asia esimerkiksi käsiä pestäessä turhaa vettä ei valuteta ja liikuntatuntien jälkeen suihkussa käydään vain tarpeellisen veden valuessa. Koulussa ylläpidetään myös sähkönsäästämisen toimia. Valot sammutetaan tiloista, joista poistutaan eikä tyhjissä tiloissa ole valoja päällä. Oppilaat osaavat huolehtia valojen sammuttamisesta myös oppilastiloista. Tietoteknisiä ja muita sähkölaitteita käytetään energiatehokkaasti. <br /> <br /> Kestävän kehityksen aihekokonaisuuksien toteutusesimerkkejä ja mahdollisia toteutustapoja voivat olla kirpputorit, kierrätys, koulun talkoot, avustuskeräykset, pihansiivous tai opintoretket muun muassa jätteenpolttolaitokselle, vedenpuhdistuslaitokselle, Ämmässuon kaatopaikalle tai kierrätyskeskukseen. <br /> <br /> Veromäen koulussa tuetaan ja kannustetaan opettajia tekemään yhteistyötä erilaisten yhteistyötahojen kanssa kestävän kehityksen kasvatuksen tukena. Esimerkkejä yhteistyökumppaneista, kuten Vantaan luontokoulu, on mainittu Vantaan opetussuunnitelmassa.<br /> <br /> <br /> ''Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus''<br /> <br /> Vantaalla edellytetään, että kaikki oppilaat saavat peruskoulun aikana kokemusta etäyhteyksien käytöstä opetuksessa. Veromäen koulussa voidaan esimerkiksi ottaa yhteyttä kaveriluokkaan omassa tai toisessa koulussa tai ulkomailla.<br /> <br /> Koulumme valinnaisaineja kielivalikoimaa voidaan rikastaa mahdollisuuksien mukaan tarjoamalla etäopetusta yhteistyössä muiden koulujen kanssa.<br /> <br /> Etäopetuksessa voidaan käyttää itseohjautuvaan opiskeluun soveltuvia opiskelumateriaaleja, jos se on tarkoituksenmukaista opetusryhmän tai oppilaan näkökulmasta. Tällöin oppilas voi joustavammin edetä tavoitteiden mukaisesti opiskelussa. Hänt voi myös suorittaa lukion etäkursseja jo perusopetuksen aikana.<br /> <br /> Etäyhteydestä ja opetuksesta voi olla hyötyä, jos oppilas on pois koulusta esimerkiksi sairauden tai muun elämäntilanteen vuoksi. Tällöin etäyhteyden ja opetuksen tavoitteet voivat olla pedagogisia ja sosiaalisia.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku6}}<br /> <br /> ===6.9 Arvioinnista tiedottamisen muodot Veromäen koulussa===<br /> <br /> 6.2.1. Arvioinnista tiedottamisen muodot Veromäen koulussa<br /> <br /> Oppilaiden huoltajat saavat tietoa arvioinnin yleisistä perusteista koulun opetussuunnitelmasta.<br /> Koulu varmistaa, että huoltajat tietävät, mistä opetussuunnitelmaan pääsee tutustumaan. Keskeistä<br /> on Wilman kautta tapahtuva säännöllinen yhteydenpito opettajan ja huoltajan välillä oppilaan<br /> oppimiseen liittyvissä asioissa.<br /> <br /> Tiedottaminen huoltajille ja oppilaille tehdään kunkin luokkatason sopimalla tavalla lukuvuoden<br /> alussa ja tarpeen mukaan lukuvuoden aikana. Vanhempainilloissa, arviointikeskusteluissa ja<br /> tiedotteiden avulla kerrotaan kunkin luokkatason arvioinnin toteuttamistavoista sekä<br /> arviointikriteereistä eri oppiaineissa, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä. Myös formatiivisen ja<br /> summatiivisen arvioinnin periaatteet ja toteuttamistavat tiedotetaan huoltajille. Oppilaan ikäkauden<br /> mukainen säännöllinen itsearviointi ja vertaisarviointi sekä niiden toteuttaminen sovitaan<br /> luokkatasotiimeissä Veromäen oppimiskulttuurin mukaisesti ja niistä tiedotetaan huoltajia. Nämä<br /> arvioinnin kriteerit ja toteuttamistavat käydään myös oppilaiden kanssa yhdessä läpi koulussa<br /> kunkin kurssin tai jakson yhteydessä.<br /> <br /> Arvioinnissa käytetään myös sähköisiä arviointityökaluja (Qridi, Google Classroom), jonka avulla<br /> myös huoltajat pääsevät seuraamaan edistymistä ja oppilaan itsearviointia ja johon oppilaan<br /> arviointitieto kertyy lukuvuoden aikana.<br /> <br /> Kerran lukuvuodessa pidettävien arviointikeskustelujen ajankohdat ovat Veromäen koulussa<br /> seuraavat:<br /> * 1.lk syyskuu-marraskuu<br /> * 2.lk tammikuu-maaliskuu<br /> * 3.-6.lk syyskuu-marraskuu<br /> * 7.-9.lk lokakuu-helmikuu<br /> <br /> Väliarviointi annetaan oppilaille syyslukukauden lopuksi. Se on, samoin kuin kevätlukukauden<br /> päätteeksi annettava lukuvuositodistus, sanallista arviointia 1.-3. luokkien oppilaille ja numeerista<br /> 4.-9. luokkien oppilaille.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku7}}<br /> <br /> ===7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Veromäen koulussa===<br /> <br /> <br /> '''Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytänteet'''<br /> <br /> Oppilas saa laadukasta perusopetusta joka päivä omassa lähikoulussaan. Veromäen koulun toimintakulttuuri pyrkii luomaan oppimisen iloa, oivaltamista ja yhteistoimintaa tukevan oppimisympäristön. Oppilaille pyritään luomaan mahdollisimman turvallinen oppimisympäristö ja hänen itseluottamustaan oppijana tuetaan.<br /> <br /> Oppiminen tapahtuu yhdessä muiden kanssa huomioiden myös jokaisen yksilölliset tarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin esteitä pyritään ennalta ehkäisemään ja ratkaisemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opettaja seuraa oppilaan edistymistä havainnoinnin ja riittävän usein tapahtuvan arvioinnin keinoin. Oppilas on mukana oman oppimispolkunsa suunnittelussa ja arvioinnissa. Oppilas osallistuu oppimistavoitteidensa laadintaan ja vaikuttaa omaan oppimiseensa. Arjen oppimistilanteissa opettaja ohjaa oppimisprosessia tavoitteiden suuntaisesti.<br /> <br /> Oppilaalla on oikeus saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tarpeen ilmetessä. Varhaisessa vaiheessa havaittuihin haasteisiin voi löytyä ratkaisu oppimisympäristöä, opetusjärjestelyjä ja arjen toimintatapoja tarkastelemalla. Tässä luvussa kuvataan erilaisia pedagogisia ratkaisuja, joita voidaan käyttää oppimisen tukemiseen. Koulussa arvioidaan vuosittain käytössä olleiden tukimuotojen sopivuutta oppilaalle ja tuen riittävyyttä.<br /> Erityisopettajat seuraavat oppimisen edistymistä havainnoimalla ja osallistumalla muiden opettajien kanssa erilaisten oppimista tukevien oppimisympäristöjen suunnitteluun. Oppimista voidaan tukea jo varhaisessa vaiheessa esimerkiksi joustavilla opetusjärjestelyillä ja opetusta eriyttämällä. Oppilaat voivat opiskella eri asioita oman oppimistahtinsa mukaisesti, ja heillä voi olla eri painoalueita oppimisessaan.<br /> <br /> Oppilaan hyvinvointia seurataan koulussa myös muista kuin pedagogisista näkökulmista moniammatillisen yhteistyön ja oppilashuollon tuella. Koulussa ennaltaehkäisevä hyvinvointityö, esimerkiksi kiusaamisen vastainen toiminta ja ryhmäytymisen tukeminen, edistävät samalla myös pedagogisia tavoitteita. Kunkin oppilaan elämänhallintataitojen tukeminen on tärkeää myös pedagogisesta näkökulmasta. Hyvinvoinnin tukemista kuvataan tarkemmin luvussa kahdeksan.<br /> <br /> <br /> '''Nivelvaiheet'''<br /> <br /> Koulunkäynnin siirtymävaiheissa kartoitetaan oppilaiden tilanne sekä jatkossa tarvittava oppimisen tuki. Opiskelun siirtymävaiheisiin liittyvä tehokas verkostotyö ja tiedonsiirto on sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa ja oppilaan kehitystä tukevaa oppimisen tukea. Nivelvaiheiden tiedonsiirtoprosesseissa noudatetaan Vantaan perusopetuksen ohjeita. Tietojen siirrossa noudatetaan salassapitoa koskevia säädöksiä.<br /> Esiopetuksesta kouluun eli EsKo-prosessi on koko Vantaalla käytössä oleva yhtenäinen tiedonsiirtoprosessi, jonka avulla välitetään huoltajien luvalla tietoa esiopetuksesta kouluun. Huoltajat ja esikoulun opettajat täyttävät EsKo-tiedonsiirtolomakkeen yhdessä koulun alkua edeltävänä keväänä, ja se toimitetaan lapsen tulevaan kouluun. Ensimmäisen luokan opettaja ja erityisopettaja saavat tärkeää tietoa lapsen taidoista, vahvuuksista ja tuen tarpeista koulun alkaessa. Tietoa käytetään myös ryhmien muodostamisen tukena ja opetusjärjestelyiden suunnittelussa.<br /> <br /> Veromäen koulu kutsuu keväisin alueen päiväkotien henkilöstöä EsKo-tiedonsiirtoneuvotteluun, jossa EsKo-lomakkeet luovutetaan koululle. Jos oppilaalla on laajemman tiedonsiirron tarvetta, hän voi olla mukana Sujuvasti kouluun -prosessissa. Silloin keväällä tai alkusyksystä järjestetään kouluneuvottelu, johon osallistuu koulun oppilashuollon sekä päiväkodin henkilöstöä, lapsen huoltajat ja mahdollisesti myös lapsen kuntoutukseen osallistuvia tahoja. Lääketieteellisen lausunnon perusteella lapsi voi aloittaa koulun erityisen tuen oppilaana. Veromäen koulussa ensimmäisen luokan aloittavat erityisen tuen oppilaat huoltajineen kutsutaan henkilökohtaiseen tapaamiseen jo keväällä ennen koulun alkua. Tapaamisessa suunnitellaan tarvittavia opetusjärjestelyjä oppilaan tuen tarpeisiin liittyen ja täytetään erityisen tuen päätökseen tarvittavat asiakirjat.<br /> <br /> Alueen päiväkotien esikouluryhmät sekä koulujen 1. luokkien opettajat ja oppilaat tekevät yhteistyötä lukuvuoden aikana. Esikouluryhmät vierailevat koululla yhteisen toiminnan merkeissä. Yhteistyön tarkoituksena on tutustuttaa tulevia oppilaita kouluympäristöön. Samalla opettajat oppivat tuntemaan koulutulokkaita, mikä puolestaan auttaa opetusjärjestelyiden suunnittelussa. Yhteistyösuunnitelma täsmentyy vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa.<br /> 1. luokan aloittavat oppilaat ja huoltajat kutsutaan toukokuussa järjestettävään erilliseen tutustumispäivään. Uusille, kesken perusopetuksen kouluun tuleville yksittäisille oppilaille ja heidän huoltajilleen järjestetään tutustumiskäynti etukäteen ennen koulun aloitusta.<br /> <br /> Veromäen koulu on yhtenäiskoulu ja oppilaat jatkavat koulunkäyntiään samassa koulussa 9. luokalle asti. 7. luokalle siirtyville oppilaille järjestetään yhteinen tutustumis- ja ryhmäyttämispäivä. Erityisen tuen oppilaille luokanopettaja laatii pedagogisen selvityksen kuudennen luokan aikana. Pedagogisessa selvityksessä määritellään tuen aste 7.-9. luokkien ajaksi ja huoltajaa ja oppilasta kuullaan ennen päätöksentekoa.<br /> Oppilaan siirtyessä valmistavasta opetuksesta Veromäen kouluun asiaa valmistellaan tapauskohtaisesti valmistavan opetuksen koordinaattorin tai valmistavan luokan opettajan kanssa. Oppilas käy tutustumassa tulevaan kouluun ja luokkaan ennen siirtymistään. Huoltajat kutsutaan neuvotteluun, jossa suunnitellaan oppilaan perusopetukseen siirtymistä. On myös mahdollista, että oppilas käy koulua Veromäen koulun ryhmässä noudattaen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa. <br /> <br /> <br /> '''Yhteistyö kotien kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuen kysymyksissä'''<br /> <br /> Oppimisen ja koulunkäynnin kysymyksissä koulu tekee yhteistyötä oppilaan huoltajien kanssa. Huoltajalla tulee olla mahdollisuus olla mukana oman lapsensa koulunkäynnissä. Huoltajalle tarjotaan riittävän usein tietoa lapsen oppimisesta ja koulunkäynnistä. Yhteistyö on luottamuksellista, kaikkia osapuolia kunnioittavaa ja yhteisymmärrykseen pyrkivää.<br /> <br /> Tuen tarpeen lisääntyessä kodin ja koulun yhteistyön tarve korostuu ja yhteydenpito tiivistyy. Koulun henkilöstön jäsenet ovat aktiivisia yhteistyön käynnistämisessä, kun oppilaalla ilmenee oppimisen ja koulunkäynnin haasteita. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa tuen järjestämisen muodoista, esitellään kolmiportainen tuki ja otetaan heidät mukaan suunnittelemaan oppimisen tukea.<br /> <br /> Tarvittaessa oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen asioita käsittelemään kootaan moniammatillinen ryhmä. Huoltajalla ja oppilaalla on mahdollisuus päättää, ketä ryhmään kutsutaan. Moniammatillisessa ryhmässä on sekä opetus- että oppilashuollon henkilöstöä. Ryhmän tapaaminen kirjataan oppilashuollon kertomukseen, joka säilytetään koulussa. Moniammatillisen ryhmän toimintaa säätelee laki opiskelijahuollosta. Tarkemmin oppilashuollon toimintaa on kuvattu luvussa kahdeksan. <br /> <br /> <br /> '''Kolmiportaisen tuen portaat'''<br /> <br /> '''Yleinen tuki'''<br /> <br /> Jokainen oppilas kuuluu perusopetuksen yleisen tuen piiriin. Yleisen tuen oppilaat voivat saada tarvittaessa lisätukea oppimäärän suorittamiseen ilman erillistä päätöstä. Tukea annetaan yleisimmin osana oppilaan koulunkäyntiä hänen omassa ryhmässään. Tuki suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja tarvittaessa muun henkilökunnan kanssa. Yleisen tuen tukimuotoina voidaan käyttää erilaisia perusopetuksen tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa tukea tai oppimäärän yksilöllistämistä. Yleisen tuen tukimuotoja ovat tukiopetus, joustavat opetusjärjestelyt ja -ryhmittelyt, osa-aikainen erityisopetus, opetuksen eriyttäminen sekä oppimateriaalin ja oppimisympäristön eriyttäminen.<br /> <br /> Osana yleistä tukea oppilaalle voidaan laatia tarvittaessa oppimissuunnitelma, mutta se ei ole välttämätöntä. Oppimissuunnitelma voidaan laatia arviointikeskustelun yhteydessä tai erillisessä tapaamisessa (arviointikeskustelusta tarkemmin luvussa 6). Sen laatimisesta vastaa luokanopettaja tai luokanvalvoja. Oppimissuunnitelmaa päivitetään lukuvuosittain lokakuun loppuun mennessä. Suunnitelman toteutumista arvioidaan koulussa lukuvuoden aikana ja huoltajiin ollaan tarvittaessa yhteydessä. <br /> <br /> <br /> '''Tehostettu tuki'''<br /> <br /> Tehostettua tukea järjestetään, jos yleisen tuen tukimuotoihin on tarvetta säännöllisesti tai useampia tukimuotoja tarvitaan samanaikaisesti oppimäärän suorittamiseen. Tehostetussa tuessa painottuvat yleisen tuen muotojen lisäksi oppilashuollon tuki, osa-aikainen erityisopetus, opintojen yksilöllisen ohjauksen tehostaminen ja opetusjärjestelyihin liittyvä tuki (esimerkiksi samanaikaisopetus tai joustavat opetusryhmittelyt). Oppilaan oppimista ja oppilaalle laadittujen tavoitteiden toteutumista seurataan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Tehostettu tuki on yleiseen tukeen verrattuna laajempaa ja säännöllisempää, pitkäaikaista koulunkäynnin tukemista.<br /> <br /> Tehostettuun tukeen siirtyminen perustuu oppilaalle laadittuun pedagogiseen arvioon. Pedagogisen arvion laadinnasta vastaa luokanopettaja tai luokanvalvoja, ja se tehdään yhteistyössä huoltajien, erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisesti oppilashuollon henkilöstön kanssa.<br /> <br /> Tehostetussa tuessa oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma, jossa kuvataan oppilaalle annettavan pedagogisen tuen järjestäminen. Oppimissuunnitelma voidaan laatia arviointikeskustelun pohjalta tai erillisessä tapaamisessa (arviointikeskustelusta tarkemmin luvussa 6). Sen laatimisesta vastaa luokanopettaja tai luokanvalvoja. Oppimissuunnitelma päivitetään lukuvuosittain lokakuun loppuun mennessä. Suunnitelman toteutumista arvioidaan koulussa lukuvuoden aikana ja huoltajiin ollaan tarvittaessa yhteydessä. Oppimissuunnitelmassa voidaan määritellä oppiaineiden erityiset painoalueet, joiden avulla pyritään siihen, että oppilas saavuttaisi opinnoissa etenemisen kannalta keskeiset sisällöt ja samalla vahvistaisi oppimaan oppimisen taitojaan.<br /> <br /> <br /> '''Erityinen tuki''' <br /> <br /> Mikäli oppilas tarvitsee pitkäkestoista, säännöllistä ja useista tukimuodoista koostuvaa tukea, hänelle tehdään erityisen tuen päätös. Tätä ennen oppilas on ollut tehostetun tuen piirissä. Erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa lähikoulussa. Kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot ovat käytössä erityisessä tuessa oppilaan tarpeiden mukaisesti. Osittainen tai kokoaikainen opiskelu pienryhmässä kuuluu myös erityiseen tukeen.<br /> <br /> Erityisen tuen päätös edellyttää pedagoginen selvitystä. Siitä ilmenee oppilaalle annettu tehostettu tuki ja suunnitelma siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi jatkossa tukea. Pedagogisen selvityksen laatimisesta vastaa luokanopettaja tai -valvoja yhdessä erityisopettajan kanssa. Selvitys käsitellään moniammatillisesti oppilashuollon henkilöiden kanssa. Pedagogista selvitystä voi tarvittaessa täydentää psykologisella, lääketieteellisellä tai sosiaalisella asiantuntijalausunnolla. Huoltaja toimittaa lausunnot opettajien ja oppilashuollon henkilöstön käyttöön.<br /> <br /> Jos pedagogisesta selvityksestä ilmenee, että oppilas tarvitsisi jatkossa erityistä tukea, oppilasta ja hänen huoltajaansa kuullaan. Rehtori tai apulaisrehtori lähettää pedagogisen selvityksen ja kuulemislomakkeen aluekoordinaattorille. Päätöksen erityisestä tuesta tekee aluepäällikkö.<br /> Kun oppilas on saanut päätöksen erityisestä tuesta, hänelle laaditaan kahden kuukauden kuluessa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Luokanopettaja tai -valvoja laatii suunnitelman yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja erityisopettajan sekä tarvittaessa muiden opettajien tai asiantuntijoiden kanssa. HOJKSin laadinnassa hyödynnetään pedagogista selvitystä. Selvityksen asiantuntijalausuntoja hyödynnetään sikäli, kun ne ovat pedagogisesti tarkoituksenmukaisia oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kannalta.<br /> <br /> HOJKS laaditaan lukuvuosittain lokakuun loppuun mennessä ja se tarkistetaan kevätlukukaudella. Oppilaan ensimmäinen HOJKS laaditaan tapaamisessa, jossa ovat osallisina oppilas, huoltaja, luokanopettaja tai luokanvalvoja ja erityisopettaja sekä tarvittaessa muita opettajia tai asiantuntijoita. Erityisen tuen oppilaiden osalta arviointikeskustelu voidaan sisällyttää vuosittaiseen HOJKS:in laadintaan.<br /> <br /> Jos oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, siitä on tehtävä uusi aluepäällikön päätös. Sen jälkeen oppilas jatkaa koulunkäyntiään tehostetussa tuessa. Päätöksen purkamiseksi laaditaan pedagoginen selvitys, jossa selvitetään erityisen tuen purkamisen perustelut. Erityisen tuen päättymisestä kuullaan huoltajaa ja oppilasta ja he allekirjoittavat kuulemislomakkeen.<br /> <br /> Oppilaalle annettujen tukimuotojen lähtökohtana on tukea häntä saavuttamaan yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet kaikissa oppiaineissa. Oppilaalle voidaan määritellä erityiset painoalueet eri oppiaineissa. Oppilaalla on tällöin mahdollisuus keskittyä oppiaineiden ydinsisältöihin ja siten saavuttaa hyväksytty arvosana oppiaineessa.<br /> <br /> Oppimääriä voidaan yksilöllistää, jos oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei ole mahdollista. Tällöin oppilaan tavoitetaso määritellään hänen edellytystensä mukaisesti ja arviointi perustuu asetettuihin omiin tavoitteisiin. Yksilöllistäminen perustellaan ja tavoitteet määritellään oppiainekohtaisesti pedagogisessa selvityksessä. Oppimäärien yksilöllistämisestä päättää aluepäällikkö.<br /> Jokaiselle yksilöllistetylle oppiaineelle kuvataan tavoitteet selkeästi ja yksityiskohtaisesti HOJKS:issa. Tavoitteiden perusteella järjestetään oppilaan opetus ja arviointi. Yksilöllistetyt oppiaineet merkitään opintojen aikaisessa ja päättöarvioinnissa tähdellä (*). Koska yksilöllistämisellä voi olla vaikutusta oppilaan jatko-opintoihin, on päätöstä ennen varmistettava, että huoltaja ja oppilas ovat tietoisia yksilöllistämisen mahdollisista vaikutuksista. <br /> <br /> <br /> '''Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot'''<br /> <br /> '''Joustavat opetusjärjestelyt'''<br /> <br /> Oppilaat voivat opiskella erilaisissa ryhmissä. Ryhmittelyyn voi vaikuttaa esimerkiksi pedagogisen tuen tarve, oppilaan omat kiinnostuksen kohteet, ystävyyssuhteiden tukeminen, oppilaan kielitausta tai käytännön aineissa työturvallisuusmääräykset. Jokaista oppilasta koskevia joustavia opetusjärjestelyjä ovat esimerkiksi luokan omat jakotunnit, useamman luokan tai opettajan samanaikaisopetus ja eri luokkien oppilaista muodostetut oppilasryhmittelyt (ns. palkkiryhmät).<br /> <br /> <br /> '''Tukiopetus'''<br /> <br /> Tukiopetusta voidaan antaa oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin edistämiseen tuen kaikilla tasoilla. Tehostetun tuen oppilaiden osalta tukiopetus kirjataan oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen oppilaiden osalta HOJKS:iin. Tukiopetus tulee aloittaa heti tarpeen havaitsemisen jälkeen tai jo tuen tarvetta ennakoiden vaikeuksien ehkäisemiseksi. Oppilasta opettavat opettajat arvioivat tukiopetuksen tarpeen, mutta myös oppilas ja hänen huoltajansa voivat tehdä aloitteen tukiopetuksesta. Oppilas voi tarvita tukiopetusta esimerkiksi oppiainesisältöjen omaksumiseen, oppimaan oppimisen ja työskentelytaitojen edistämiseen tai tunnetaitojen ja itsesäätelyn harjoitteluun.<br /> <br /> Tukiopetusta annetaan joko oppilaan koulupäivän aikana tai oppituntien ulkopuolella samanaikaisopetuksena oppilaan omassa opetusryhmässä, pienryhmässä, yksilöopetuksena tai erilaisia joustavia ryhmittelyjä käyttäen. Tukiopetuksen järjestämisessä käytetään monipuolisia ja oppilasta motivoivia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa.<br /> <br /> Tuki voi olla kertaluontoista tai pidempikestoista tuen tarpeesta riippuen. Tukiopetuksen antaja voi olla oman opettajan lisäksi esimerkiksi S2- tai erityisopettaja, toiseen luokka-asteen opettaja tai aineenopettaja. Tukiopetusta voidaan tarvittaessa antaa myös oppilaan äidinkielellä tai muulla oppilaan osaamalla kielellä, jos sopiva opettaja on tarjolla. Huoltajille tiedotetaan tukiopetuksen järjestämisestä koulun lukuvuosisuunnitelmassa, vanhempainilloissa ja koulun tiedotteissa. Tukiopetukseen osallistumisesta ilmoitetaan huoltajille etukäteen, jos se on toistuvaa tai tapahtuu koulupäivän ulkopuolella. <br /> <br /> <br /> '''Osa-aikainen erityisopetus'''<br /> <br /> Osa-aikainen erityisopetus on oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaa työtä, johon jokaisella oppilaalla on tuen tasosta riippumatta oikeus sitä tarvitessaan. Sen tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti oppilaan opiskelutottumuksiin, työskentelytapoihin ja koulumotivaatioon.<br /> Erityisopettaja kartoittaa yhdessä luokanopettajien tai aineenopettajien kanssa oppilaat, jotka tarvitsevat osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus voi olla myös oppimisvaikeuksia ennaltaehkäisevää. Opetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Opetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa.<br /> <br /> Osa-aikaista erityisopetusta järjestetään muun opetuksen yhteydessä samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai erityisestä syystä yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen käyttäminen tukimuotona kirjataan tehostetun tuen oppilaiden osalta oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen oppilaiden osalta HOJKS:iin.<br /> <br /> Erityisopetuksen järjestämisestä ilmoitetaan huoltajalle esim. puhelimitse tai kotiviestillä. Lisätietoja saa arviointikeskustelussa tai muussa sovitussa tapaamisessa. Tiedottaminen kotiin on tärkeää, kun kyse on satunnaisia oppitunteja pitkäjänteisemmästä työskentelystä.<br /> Erityisopettaja neuvoo muita koulun opettajia tuen järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä. Erityisopetuksen tarkoituksenmukaista kohdentumista tarkastellaan koulussa säännöllisesti, ja muutoksia oppilaiden tarpeiden mukaan joustavasti.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Liite3_luku7_kolmiportainentuki_Veromaki.png | 850px]]<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku8}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku9}}<br /> <br /> ===9.1 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Veromäen koulussa===<br /> <br /> Koulun toimintakulttuurissa huomioidaan kielitietoisuus: kielen merkitys kaikessa kanssakäymisessä ja opettamisessa. Koulun yhteinen kieli on suomen kieli, jota käytämme opetuksen pääkielenä. Omaa tai muita vieraita kieliä käytetään muut huomioiden. On kohteliasta käyttää sitä kieltä, jota kaikki keskustelussa mukana olevat ymmärtävät.<br /> <br /> Tärkeää on, että kieltä käytetään tilanteenmukaisesti muut huomioiden ja että eri kieliä tai kielimuotoja ei aseteta arvojärjestykseen. Kaikkia kieliä kunnioitetaan tasavertaisesti. Olemme ylpeitä monikielisyydestä ja opimme toisiltamme eri kulttuureihin liittyviä hyviä tapoja. Jokaisella on oma äidinkieli, jota arvostamme ja jonka osaaminen ja oppiminen on tärkeää. Koulumme ilmapiiri on monikulttuurisuutta arvostava. Eri kielten tasa-arvoisuus lisää oppilaan oman kielen arvostamista ja tukee hänen kielellistä identiteettiään. Koulun tehtävänä on kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä.<br /> <br /> Kielitietoiseen toimintakulttuuriin kuuluu pyrkimys tehdä koulun toiminnasta kielellisesti mahdollisimman selkeää, mikä näkyy mm. seuraavasti:<br /> <br /> *opettaja ja oppilaat täsmentävät toisilleen käyttämiään käsitteitä toisiinsa liittyvistä asioista ja ilmiöistä kootaan yhteisiä käsitekarttoja<br /> *tarkennetaan aiheeseen liittyvät avainkäsitteet esim. kirjoittamalla niistä määritelmiä<br /> *kaikki käyttävät yhdenmukaisesti eksakteja oppiaineelle tyypillisiä käsitteitä<br /> *tehtävätyypeistä käytetään johdonmukaisesti yhteisesti sovittuja samoja termejä esim. kirjoitustehtävät: essee, tiivistelmä, mielipidekirjoitus jne.<br /> *käytetään monipuolisia oppimistehtäviä kirjallisista töistä suullisiin harjoituksiin ja draamaan<br /> *laaditaan kuhunkin oppiaineeseen liittyvää kielen oppimista tukevaa yhteistä oppimateriaalia<br /> *monipuolisilla oppimateriaaleilla luodaan kieliympäristöä, joka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia havainnoida, pohdiskella ja toimia eri kielillä<br /> *oppilaita ohjataan havainnoimaan ja kehittämään kielitaitoaan tunnistamalla kehityskohteita<br /> *hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa<br /> *monikielisyys tehdään näkyväksi kouluympäristössä esim. opasteet ja kyltit<br /> *käytetään yhteistä koulusanastoa <br /> <br /> Kielitietoisen toimintakulttuurin kehittymistä seurataan:<br /> <br /> *havainnoimalla oppimistilanteissa käytettävän yleiskielen laatua<br /> *havainnoimalla kielen käyttöä koskevan palautteen määrää, jota parhaassa tapauksessa annetaan kaikissa arkitilanteissa<br /> *kielen virheisiin ei ole välttämätöntä puuttua, jos sanoma on ymmärretty. Toisen käyttämää puutteellista ilmaisua voi ystävällisesti rikastuttaa toistamalla sama asia oikeakielisesti ja samalla osoittaen, että viesti on ymmärretty.<br /> *havainnoimalla eri tietolähteiden monipuolista ja kriittistä käyttöä<br /> *antamalla tilaisuuksia itsearvioinnille ja vertaisarvioinnille<br /> <br /> <br /> '''Kielitietoiset opetusmenetelmät'''<br /> <br /> Kielitietoisuus tarkoittaa laajaa teksti- ja monilukutaitoa. Kielitietoinen opetus vaatii oppilailta erilaisten tekstien luetun ymmärtämisen taitoja ja eri oppiaineissa on hyvä korostaa eri tieteenalojen termistöjen ja ilmaisutapojen oikeaa käyttöä. Jokainen opettaja on opettamansa oppiaineen kielen opettaja ja kielellinen malli.<br /> <br /> Opettajan tehtävänä on ohjata oppilaan ajattelua ja ajattelun kielellistämistä kysymyksin. Oppilasta autetaan vertailemaan ja luokittelemaan asioita ja sitä kautta oppilas oppii jäsentämään uusia opittavia asioita. Parhaat oppimistehtävät vaativat oppilaan omaa pohtimista ja siihen varataan aikaa. S2-oppilaat voivat tutustua opiskeltavan aiheen sanastoon ja käsitteistöön etukäteen. <br /> <br /> Opettaja valitsee oppilailleen avoimia ja oppilaan kykyihin nähden sopivan laajuisia tehtäviä, joiden tekemisessä voi käyttää oppilaan itsensä valitsemia ilmaisu- ja esitystapoja. Vuorovaikutus vahvistaa kielen monipuolista käyttöä ja rohkaisee omien ajatusten ilmaisemiseen.<br /> <br /> <br /> '''Oman äidinkielen opetus'''<br /> <br /> Oman äidinkielen opetus tukee oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä ja suomen kielen oppimista sekä luo pohjaa toimivalle monikielisyydelle.<br /> <br /> Vantaalla järjestetään oman äidinkielen opetusta tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Opetuspaikka voi olla muu kuin oma lähikoulu ja huoltajat vastaavat opetukseen kuljettamisesta. Oppilaan oman äidinkielen opetus on vapaaehtoista, perusopetusta täydentävää opetusta ja sitä annetaan kaksi vuosiviikkotuntia muun opetuksen ulkopuolella.<br /> <br /> Oppilaan oman äidinkielen opetusta koskevat suunnitelmat ovat Vantaan yhteisen opetussuunnitelman liitteenä. Oppilaan omalla äidinkielellä annettavaa tukiopetusta pyritään myös järjestämään mahdollisuuksien ja oppilaiden tarpeiden mukaan.<br /> <br /> Opiskelussa voidaan hyödyntää oppilaiden äidinkieliä monipuolisen oppimisen välineinä ja kasvattaa näin kaikkien oppilaiden kielitietoisuutta. Oppilaat voivat käyttää rinnan oman äidinkielensä tekstiä tunnilla opiskeltavasta aiheesta aina kun mahdollista ja sähköisissä ympäristöissä he voivat käyttää käännössovelluksia. Ryhmiä muodostettaessa kiinnitetään huomiota siihen, että samaa kieltä puhuvien on mahdollista tehdä yhteistyötä käsitteiden merkitysten löytämiseksi.<br /> <br /> Oppilaiden erilaiset äidinkielet näkyvät monipuolisesti kouluympäristössä. Koulussa monikielisyyttä tuetaan ja pidetään arvokkaana puheen tasolla ja sekä toiminnassa, esimerkiksi järjestämällä tilaisuuksia, joissa oppilaat voivat tuoda esille kielitaitoaan.<br /> <br /> Erilaiset kielitaustat näkyvät tehtävien selkokielisyyden painottamisena. Opetuksessa käytetään monenlaisia opiskelutapoja, jotka mahdollistavat osallistumisen vähäiselläkin suomen kielen taidolla. Jokainen kouluyhteisön jäsen toimii suomen kielen opettajana toinen toisiaan auttaen ja annamme toisillemme hyvää tarkoittavaa palautetta kielen käytöstä.<br /> <br /> <br /> '''Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyvien oppilaiden tukeminen'''<br /> <br /> Suomeen äskettäin muuttaneille oppilaille järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta vuoden ajan. Se voi tapahtua Läntisen Vantaan alueellisessa valmistavan opetuksen ryhmässä tai inklusiivisesti perusopetuksen ryhmässä omassa lähikoulussa. Perusopetuksen aluekoordinaattori keskustelee sopivasta toteutusmuodosta oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa perheen tavatessaan.<br /> <br /> Valmistavassa opetuksessa noudatetaan Vantaan kuntakohtaista valmistavan opetuksen<br /> opetussuunnitelmaa. Oppilaalle laaditaan aina oppimissuunnitelma tavoitteineen, sisältöineen ja tukitoimineen. Oppimissuunnitelmaa edellytetään vielä vähintään vuoden ajan valmistavan opetuksen päätyttyä. Oppimissuunnitelmassa kuvataan tarkemmin oppilaskohtaisesti joustavat ja monipuoliset arviointimenetelmät, joilla oppilas voi osoittaa osaamisensa huomioiden oppilaan kehittyvä kielitaito ja kokonaistilanne. <br /> <br /> Tavoitteena on mahdollisimman nopeasti pyrkiä arvioimaan oppilaan osaamista yleisten arviointikriteerien perusteella, jotta oppilaalle ja hänen huoltajilleen muodostuu realistinen kuva oppilaan osaamisesta. Oppilaalle annetaan valmistavaan opetukseen osallistumisesta todistus, jonka sanallinen arviointi perustuu oppimissuunnitelmaan. Oppilasta arvioidaan monipuolisesti ja oppilaan kielitaito huomioiden.<br /> <br /> <br /> '''Valmistavan opetuksen päätyttyä''' luokanopettaja/-valvoja ja S2-opettaja tutustuvat oppilaaseen ja tämän perheeseen henkilökohtaisessa tapaamisessa. Tapaamiseen tarjotaan tulkkipalvelua tarvittaessa. Kielitaidon perusteella luokanopettaja tai -valvoja pohtivat S2-opettajan kanssa mahdollisuuksia tukea oppilaan oppimista. Oppilas sijoitetaan pääsääntöisesti siihen opetusryhmään, joka vastaa hänen omaa ikäänsä. Yläkouluikäisenä maahan tulleet luku- ja kirjoitustaidottomat huomioidaan erikseen Vantaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa.<br /> <br /> Oppilaasta riippuen luokissa voidaan käyttää myös epävirallisia tukimuotoja, esimerkiksi luokkakavereita vaihtuvina tukioppilaina. Koulussa kehitetään aktiivisesti tapoja jakaa onnistuneita käytänteitä valmistavasta opetuksesta saapuvien oppilaiden tukemiseksi koko kouluyhteisön kesken. Oppilas tarvitsee tukea eri oppiaineiden ja suomen kielen opiskelussa sekä suomalaiseen koulukulttuuriin sopeutumisessa.<br /> <br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku10}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku11}}<br /> <br /> {{Vantaa_luku12}}<br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Yl%C3%A4st%C3%B6n_koulu&diff=3182 2022-06-29T12:33:10Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>{{Vantaa_luku1}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku2}}<br /> <br /> ===2.1 Perusopetus yleissivistyksen perustana Ylästön koulussa===<br /> <br /> '''Ylästön koulun arvoperusta'''<br /> <br /> Ylästön koulun arvot ovat: yhteisvastuullisuus, kiireettömyys, rehellisyys ja sitoutuneisuus. Koulun visio<br /> on yhtenäinen Vantaan kaupungin vision kanssa: ”Opimme tulevaisuuden tietoja ja taitoja sekä<br /> rakennamme turvallista lähikoulua. Toimimme vastuullisesti ja teemme ekososiaalisesti kestäviä<br /> valintoja.”<br /> <br /> Toimimme oppilaslähtöisesti tiiviissä ja avoimessa kasvatuskumppanuudessa kotien kanssa. Ylästön<br /> koulussa kaikki koulun aikuiset osallistuvat kasvatustyöhön ja toimivat esimerkkinä oppilaille. Pidämme<br /> kiinni yhteisesti sovituista pelisäännöistä. Kasvatustyön tärkeitä tavoitteita ovat hyvien tapojen<br /> omaksuminen, erilaisuuden hyväksyminen, toisten kunnioittaminen sekä oikeudenmukainen ja<br /> tasa-arvoinen kohteleminen. Kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun arjen rakentamiseen.<br /> Oppilas tunnistaa oman roolinsa ryhmässä ja yhteisössä sekä toimii vastuullisesti yhteisten tavoitteiden<br /> mukaisesti. Kuulluksi tuleminen, omien ajatusten ja mielipiteiden rakentava esittäminen ja muiden<br /> ajatusten kuunteleminen vahvistavat osallisuutta.<br /> <br /> Lisäksi painotamme lapsen itsetunnon kehittymistä, rehellisyyden ja työnteon merkityksen<br /> ymmärtämistä. Oppilaan kasvua oman oppimisensa omistajuuteen ja oppimisen ilon kokemiseen<br /> tuetaan yksilöllisillä oppimispoluilla, monipuolisilla osaamisen näytöillä ja vahvuuksien hyödyntämisellä.<br /> Oppiminen edellyttää oppilaalta sitkeyttä ja yrittämistä. Aikuinen on oppilaan oppimisen, kasvun sekä<br /> elämänhallintataitojen ohjaaja ja tukija.<br /> <br /> Ylästön koulussa opitaan tulevaisuutta varten. Monipuolisilla ja yhteisöllisillä oppimisympäristöillä sekä<br /> tutkivan ja ilmiöpohjaisen oppimisen avulla luodaan pohjaa jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittaville<br /> taidoille. Luottavaisesti tulevaisuuteen suhtautuva oppilas tekee kestäviä valintoja muuttuvassa<br /> maailmassa. Koulun painotukset löytyvät koulun lukuvuosisuunnitelmassa.<br /> <br /> '''Oppimiskäsitys'''<br /> <br /> Oppilas on aktiivinen toimija, joka osallistuu koko koulun toimintaan. Hänelle tarjotaan mahdollisuus<br /> vaikuttaa mm. oppilaskunnassa, kummitoiminnassa, järjestäjän tehtävissä ja luokan omissa<br /> toiminnoissa. Hänelle annetaan vastuuta omien taitojensa ja kykyjensä mukaan. Oppilasta kannustetaan<br /> ottamaan vastuuta omista koulutöistään, toimimaan yhteistyössä rinnakkaisluokkien ja koko<br /> kouluyhteisön kanssa, olemaan kriittinen ja kyseenalaistamaan asioita, ottamaan selvää asioista,<br /> keksimään ratkaisuja ja erilaisten projektitöiden toteutustapoja.<br /> <br /> Opettajan rooli muuttuu tiedonsiirtäjästä oppimisen ohjaajaksi. Opettaja mallintaa aktiivisen toimijan<br /> roolin oppilaalle selittämällä omaa toimintaansa ja kannustaa oppilasta tuomaan esiin omat<br /> vahvuutensa ja hyväksymään omat haasteensa. Opettajan ja oppilaan tehtävänä on toimia yhteistyössä<br /> muiden kanssa ja tukea toisia oppijoita. Oppilaat jakavat osaamistaan muille. Opiskelu tapahtuu osittain<br /> pareittain ja pienryhmissä, jolloin sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen korostuu.<br /> Vuorovaikutustilanteissa harjoitellaan myös syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä.<br /> <br /> Oppimaan oppimisen taitojen harjoittelu aloitetaan jo 1. luokalla ja se jatkuu säännöllisesti koko<br /> peruskoulun ajan. Innostus ja uteliaisuus oppimista kohtaan pyritään säilyttämään koko peruskoulun<br /> ajan. Opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja huomioiden erilaiset oppimistyylit. Oppilasta<br /> kannustetaan tunnistamaan oma tyylinsä oppia sekä sanoittamaan omaa oppimistaan ja oppimisprosessiaan. Koulussa tuodaan esiin erilaisia tapoja läksyistä huolehtimiseen, kokeisiin valmistautumiseen, oman aikataulun hallintaan ja oman toiminnan ohjaukseen luokassa. Myös arjenhallintataitojen kokonaisvaltaista kehittymistä tuetaan koko peruskoulun ajan.<br /> <br /> Oppilaan minäkuva kehittyy realistisen palautteen kautta. Oppilasta kehutaan ja kannustetaan, ja<br /> toisaalta harjoitetaan ottamaan vastaan kriittistä palautetta. Oppilas on hyvä sellaisena kuin on, ja<br /> oppilaiden erilaisuus hyväksytään. Oppilaiden hyvinvointia pyritään lisäämään ja luomaan hyvä ryhmäja<br /> kouluhenki mm. hyvinvointituokioiden avulla.<br /> <br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku3}}<br /> <br /> ===3.1 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Ylästön koulussa===<br /> <br /> Oppilaan oma vaikuttaminen työtapoihin ja sisältöihin nähdään Ylästön koulussa tärkeänä. Koulumme<br /> tavoitteina ovat monipuoliset työtavat, jotka sisältävät esimerkiksi toiminnallisuutta, pelillisyyttä ja<br /> projektimuotoisia menetelmiä oppimisprosessissa. Projektimuotoisia menetelmiä käyttäen pyritään<br /> tukemaan oppilaan sinnikkyyttä ja oman ajankäytön hallintaa vastapainona lyhytjänteiselle<br /> työskentelylle. Oppilas nähdään oman työnsä tarkkailijana ja suunnittelijana sekä arvioijana. Oppilaan<br /> oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä arvioidaan osana oppimisprosessia.<br /> <br /> Koulumme näkemyksen mukaan oppimisympäristö on kaikkialla. Oppiminen tapahtuu avoimessa<br /> vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden, opettajien, koulun muun henkilökunnan, huoltajien ja<br /> ympäröivän yhteisön kanssa. Oppilasta kannustetaan suvaitsevaan, joustavaan ja rakentavaan<br /> yhteistyöhön muiden kanssa. Tavoitteena on, että oppilas näkee itsensä tärkeänä osana yhteisöä.<br /> Kuvaus laaja-alaisen osaamisen perusteista<br /> <br /> Taulukoissa on esimerkkejä toteutuksen ja arvioinnin toteutustavoista.<br /> <br /> <br /> '''Kuvaus laaja-alaisen osaamisen perusteista'''<br /> <br /> <br /> Taulukoissa on esimerkkejä toteutuksen ja arvioinnin toteutustavoista.<br /> <br /> <br /> 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto: Ylästön_koulu_taulukko_1.JPG| 700px ]] <br /> <br /> <br /> 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto: Ylästön_koulu_taulukko_2.JPG| 700px ]] <br /> <br /> <br /> 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto: Ylästön_koulu_taulukko_3.JPG | 700px ]] <br /> <br /> <br /> 4. Monilukutaito<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto: Ylästön_koulu_taulukko_4.JPG| 700px ]] <br /> <br /> <br /> 5. Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto: Ylästön_koulu_taulukko_5.JPG| 700px ]] <br /> <br /> <br /> 6. Työelämätaidot ja yrittäjyys<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto: Ylästön_koulu_taulukko_6.JPG | 700px ]] <br /> <br /> <br /> 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto: Ylästön_koulu_taulukko_7.JPG | 700px ]] <br /> <br /> [[Tiedosto: Ylästön_koulu_taulukko_7_jatko.JPG | 700px ]] <br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku4}}<br /> <br /> ===4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Ylästön koulussa===<br /> <br /> <br /> '''Toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet'''<br /> <br /> Ylästön koulun toimintakulttuuria kehitetään seuraavasti:<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto: Ylästö_taulukko_8.JPG| 700px ]] <br /> <br /> <br /> Esimerkkejä oppilaiden osallisuudesta koulun toimintakulttuurin kehittämisessä:<br /> <br /> * Oppimissisältöjen suunnittelu ja toteutus<br /> <br /> * Oppimispaikan valinta<br /> <br /> * Vaikuttajapäivässä kaupunkitasoinen vaikutusmahdollisuus<br /> <br /> * Oppilaskuntatoiminta<br /> <br /> * Oppilaiden suunnittelemat toimintapäivät ja -tuokiot<br /> <br /> * Oppilaat apuopettajina pienemmille<br /> <br /> * Välituntiliikuttajat<br /> <br /> * Sähköisen oppimismateriaalin mahdollisuuksien jakaminen<br /> <br /> * Ulko- ja sisätilojen muutostöiden suunnittelu ja toteutus<br /> <br /> * Välituntivälineiden valinta<br /> <br /> <br /> '''Ylästön koulu oppimisympäristönä'''<br /> <br /> Oppimisympäristöön tuo erityispiirteensä koulun maantieteellinen sijainti ja sosiaalinen luonne. Ylästön koulussa käytetään tiloja ja välineitä monipuolisesti ja joustavasti.<br /> <br /> Ylästön koulua pyritään oppimisympäristönä kehittämään siten, että siellä olisi mahdollisimman<br /> <br /> * oppilaita kunnioittava ja kuunteleva asenneympäristö<br /> <br /> * motivoiva, innostava ja kannustava ilmapiiri<br /> <br /> * turvallista ja viihtyisää<br /> <br /> * henkisesti ja fyysisesti avoin ympäristö monipuoliselle tekemiselle<br /> <br /> * vuorovaikutteiset toimintamallit<br /> <br /> Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti mm. seuraavia asioita:<br /> <br /> * Kotiluokat<br /> <br /> * Aineluokat<br /> <br /> * Pienryhmätilat<br /> <br /> * Muut yhteiset tilat, kuten ruokala, sali, kirjasto, käytävät, pöytäryhmät, varastot<br /> <br /> * Kalusteet<br /> <br /> * Koulun piha ja lähiympäristö<br /> <br /> * Muut lähistöllä olevat tilat, esim. seurakunnan tai päiväkodin tilat<br /> <br /> * Retki- ja leirikoulukohteet<br /> <br /> * Virtuaalinen oppimisympäristö<br /> <br /> <br /> '''Ylästön koulun työtavat'''<br /> <br /> Työtapojen kehittämisen tavoitteet Ylästön koulussa:<br /> <br /> * Oppilas aktiivinen oppija<br /> <br /> * Oppilaiden erilaisten oppimistyylien ja taitojen soveltamisen huomioiminen<br /> <br /> * Työrauhan työstäminen<br /> <br /> * Onnistumisen kokemuksien luominen<br /> <br /> * Monialaisiin kokonaisuuksiin pyrkiminen<br /> <br /> * Monipuolisten työtapojen käyttäminen<br /> <br /> Työtavan valinta on osa opettajan suunnittelemaa opetus- ja oppimisprosessia. Monipuoliset työtavat kuten kokemuksellinen ja toiminnallinen työtapa, eri aistikanavien käyttö oppimisessa, joustavat tehtävät, sekä liikkuminen lisäävät motivaatiota ja vahvistavat elämyksellisyyttä opettajajohtoisen oppimisen rinnalla. Eriyttäminen ja oppiaineille tyypilliset tiedot ja taidot ohjaavat työtapojen valintaa. Oppilaita voi osallistaa työtapojen suunnittelussa esimerkiksi siten, että he suunnittelevat itse opiskeltavia aiheita ja opintomateriaaleja sekä mahdollisesti opettavat ne toisille.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto: Ylästö_taulukko_9.JPG | 700px ]] <br /> <br /> <br /> '''Monialaiset oppimiskokonaisuudet'''<br /> <br /> Ylästön koulussa jokaisella luokka-asteella toteutetaan vähintään yksi monialainen opintokokonaisuus. Opettaja voi integroida kokonaisuuteen haluamiaan oppiaineita. Opintokokonaisuuksista kootaan luokka-asteittain ideapankki, jota muut voivat hyödyntää. Monialaisia opintokokonaisuuksia kehitetään ja arvioidaan sekä toteutumista seurataan tiimeissä. Esimerkkejä monialaisista opintokokonaisuuksista ovat:<br /> <br /> - Näyttelyt<br /> <br /> - Aamunavaukset<br /> <br /> - Esitelmät: seinälehdet, power point -esitykset, teemavihkot,<br /> <br /> - Juhlapäivien järjestämiset<br /> <br /> - Pajatyöskentelyt<br /> <br /> - Retket, niiden valmistelu ja jatkotyöskentely<br /> <br /> - Haastattelut<br /> <br /> - Yhteistyö eri tahojen kanssa (esim. koulu toisesta maasta, yritykset..)<br /> <br /> - Elokuvat, äänitykset, animaatiot, draamat<br /> <br /> - Valokuvaprojektit<br /> <br /> - Teemapäivät<br /> <br /> - Luonnontieteelliset kokeet<br /> <br /> - Kilpailuihin osallistuminen (myös katsojana)<br /> <br /> Aiheet näihin nousevat eri oppiaineista tai opintokokonaisuuksista.<br /> <br /> Eri oppiaineiden yhteistyön ja koulun muun toiminnan työnjaosta päätetään osittain johtoryhmässä, osittain yhteisesti sopien. Eri vastuualueet jaetaan mahdollisimman tasaisesti yhteisessä kokouksessa lukuvuoden alkaessa. Joitakin toimintoja varten muodostetaan tiimejä. Tiimejä voi olla luokka-asteittain tai kiinnostuksen mukaisesti aiheesta riippuen.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku5}}<br /> <br /> ===5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Ylästön koulussa===<br /> <br /> <br /> '''Yhteinen vastuu koulupäivästä sekä yhteistyö'''<br /> <br /> Hyvän ja turvallisen koulupäivän avainasioita ovat:<br /> <br /> * turvallisen koulutien mahdollistaminen liikennekasvatuksella<br /> <br /> * järjestyssäännöt ja niiden noudattamisen valvominen<br /> <br /> * turvallisuus- ja hyvinvointikansion ohjeet<br /> <br /> * työrauhan turvaaminen mm. resurssien kohdentamisella oikein koulun sisällä<br /> <br /> * kiusaamisen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen kasvatuskeskusteluilla, KiVa-koulu -toiminnalla ja yhteistyössä YHR:n ja koulukuraattorin kanssa<br /> <br /> * välitunnit tärkeänä ja aktiivisena osana koulupäivää: esim. sisävälitunnit, Liikkuva koulu , välituntipelit ja -leikit sekä erilaiset tempaukset<br /> <br /> * laadukas ja monipuolinen opetus oppimisen iloa säilyttävänä peruspilarina<br /> <br /> <br /> Koulumme hyvinvointikansioon on kirjattu suunnitelma, miten oppilaita suojataan kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Hyvinvointikansio käsitellään vuosittain koko työyhteisön kesken ja huomioidaan uusien opettajien perehdytyksessä.<br /> <br /> <br /> Koulu toimii oppivana yhteisönä hyvän kouluarjen toteuttamisessa, yhteistyössä kodin kanssa. Opetusta ja koulun toimintaa suunnitellaan yhdessä opettajien, henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien, sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Hyviä käytänteitä ja informaatiota jaetaan mm. luokka-asteiden opettajien kesken, ja tietoa siirretään seuraaville vastaavaa luokkatasoa opettaville. Koulutuksissa saatavaa tietoa ja materiaalia jaetaan myös muiden käytettäväksi ja tähän pyritään strukturoimaan yhteistä aikaa. Toimintaa arvioidaan keskustellen ja palautteiden perusteella. Koulussa ymmärretään virheiden merkitys oppimiselle ja oppivalle yhteisölle.<br /> <br /> <br /> Koulussamme peruskasvatustyöllä tuetaan hyvää ilmapiiriä ja ryhmäytymistä. Työtä tukevat:<br /> <br /> * työyhteisö ja koulun johtajat<br /> <br /> * hyvinvointitoiminta<br /> <br /> * TYHY-toiminta ja tutustuminen henkilökunnan kesken<br /> <br /> * YHR<br /> <br /> * ulkopuolisten tahojen tietotaidon ja materiaalien hyödyntäminen<br /> <br /> Kouluyhteisön keskinäistä vuorovaikutusta tuetaan eri tasoilla: lasten keskinäisissä suhteissa, lasten ja aikuisten, sekä aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa, ottaen huomioon myös huoltajat. Tiedon kulku huoltajien ja koulun välillä on eräs tärkeä vuorovaikutuksen muoto. Kanavina ovat mm. Wilma, puhelin, keskustelut ja muu viestintä. Onnistuneen vuorovaikutuksen edellytys on mahdollisuus kommunikaatioon, vuorovaikutustaitojen hallitseminen ja kuulluksi tuleminen – myös negatiivisissa asioissa. Vuorovaikutuksen eräs tehtävä on tuoda esiin työyhteisön ongelmakohtia ratkottaviksi. Koulussa pyritään varaamaan aikaa vuorovaikutukselle yhteisen työajan puitteissa, sekä aktiivisella TYHY-toiminnalla. Vuorovaikutuksen määrää ja laatua pyritään arvioimaan ja kehittämään jatkuvasti eri yhteyksissä, mm. johtoryhmässä, YHR:ssä, huoltajien ja lasten kanssa, sekä koulun aikuisten kesken. Arvioinnissa käytetään mm. Kunta 10 -tutkimusta, TYHY-tutkimuksia ja YT-ajalla saatua palautetta. Huoltajilta ja lapsilta saadaan palautetta keskustellen ja kyselyillä.<br /> <br /> Osallisuutta koulun toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen pyritään lisäämään eri tasoilla. Henkilökunnan kesken pidetään huolta vuorovaikutuksen määrästä ja laadusta, sekä asioiden valmistelusta keskustelua varten tiimeissä. Osallisuutta on myös vastuualueiden jakaantuminen mahdollisimman tasaisesti koulun yhteisten asioiden hoitamisessa. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia olla aktiivinen omissa oppimisprosesseissaan sekä oman koulun jäsenenä. Omissa oppimisprosesseissaan hän voi esimerkiksi vaikuttaa työtavan, toteutusmuodon tai opiskelupaikan valintaan, sekä oman työympäristönsä viihtyvyyteen. Luokan tai koulun asioihin hän voi osallistua myös luokkakeskusteluissa ja -äänestyksissä, sekä oppilaskuntatoiminnan kautta ja osallistumalla edustajana YHR:n kokoukseen. Oppilaat voivat myös osallistua opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen omien erityistaitojensa mukaisesti. Huoltajien osallisuutta on ennen kaikkea turvata lapselle hyvä perusarki, olla kiinnostunut oppilaan koulunkäynnistä sekä auttaa ja motivoida koulutehtävien tekemiseen. Hän voi vaikuttaa koulun toimintaan vuorovaikutuksessa opettajan, rehtorin tai koulun muun henkilökunnan kanssa. Muita osallisuuden muotoja ovat mm. vanhempainyhdistyksen ja luokkatoimikunnan toiminta, sekä yhteistyöpäiviin osallistuminen. Osallisuuden toteutumista arvioidaan esimerkiksi keskusteluilla ja kyselyillä.<br /> <br /> <br /> Kodin ja koulun yhteistyön muotoja ja toteuttamisen periaatteita ovat:<br /> <br /> * säännöllinen viestintä sovittujen viestintäkanavien kautta<br /> <br /> * neutraalia ja informatiivista viestintää<br /> <br /> * sekä luokan, että koko koulun suunnitelmallinen viestintä<br /> <br /> * vanhempainilta lukuvuoden alussa, jossa tutustutaan ja keskustellaan yhteistyön ja viestinnän toteuttamisesta<br /> <br /> * kodin ja koulun yhteistyöpäivät<br /> <br /> * huoltajien ja muiden aikuisten osallistuminen koulun toimintaan mahdollisuuksien mukaan: retket, tapahtumat, pajapäivät, kerhot, koulumummot ja -papat, arjen tilanteet ja oppitunnit<br /> <br /> <br /> Yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa organisoidaan jakamalla vastuualueet koulun henkilöstön kesken. Selkeät yhteyshenkilöt ja yhteystietolistat mahdollistavat tehokkaan toimimisen. Toimintaa kehitetään jatkuvasti saatujen kokemusten perusteella.<br /> <br /> <br /> Ympäristövastuullisuus koulussamme näkyy koulussamme monin eri tavoin mm.<br /> <br /> * huolehditaan yleisestä siisteydestä koulussa ja sen lähiympäristössä<br /> <br /> * ohjataan oppilaita ympäristövastuulliseen toimintaan<br /> <br /> * pyritään kasvattamaan oppilaista vastuuntuntoisia kuluttajia<br /> <br /> * säästetään sähköä sammuttamalla tarpeettomat laitteet ja valot<br /> <br /> * kierrätetään roskat ja jätteet luokassa ja ruokalassa<br /> <br /> * hankinnoissa pyritään hyödyntämään käytettyjä tavaroita<br /> <br /> * uusiokäytetään materiaaleja KU/TN/TS -tunneilla<br /> <br /> * oppikirjoja pyritään käyttämään mahdollisimman pitkään ja huolehditaan niiden hyvästä kunnosta<br /> <br /> * hankitaan tehtäväkirjoja harkiten, ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään ja hankitaan sähköisiä materiaaleja ja laitteita<br /> <br /> * monistetaan ja tulostetaan harkiten ja paperia säästäen<br /> <br /> * hyödynnetään sähköisiä tallennus- ja jakelukanavia<br /> <br /> * kannustetaan oppilaita kulkemaan koulumatkat kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla<br /> <br /> <br /> '''Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus'''<br /> <br /> Mahdollisuuksien mukaan etäopetusta voidaan hyödyntää Ylästön koulussa silloin, kun oppilas ei terveydellisistä syistä voi käydä koulua ja tehdään kotiopetuspäätös. Lisäksi etäopetuksen avulla opetusta voidaan rikastaa mm. seuraavasti<br /> <br /> * mahdollistetaan eri kielten ja uskontojen opiskelu<br /> <br /> * tehdään yhteistyötä muualla Suomessa ja ulkomailla sijaitsevien koulujen kanssa<br /> <br /> * hyödynnetään asiantuntijoita eri oppiaineissa<br /> <br /> * eriytetään opetusta molempiin suuntiin<br /> <br /> * mahdollistetaan opettajien välinen yhteistyö<br /> <br /> Etäopetusta suunniteltaessa huomioidaan, että alakoululaiselle kokemuksellisuus, itse tekeminen ja opettajan läsnäolo ovat tärkeitä asioita koulutyössä.<br /> <br /> <br /> '''Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta'''<br /> <br /> Koulumme kerhotoiminnan periaatteet noudattavat valtakunnallista ja Vantaan ohjeistusta. Kerhojen tavoitteena on monipuolistaa ja syventää opetusta. Lisäksi kerhotoiminnan järjestämisessä huomioidaan koulumme musiikkiluokkapainotus. Koulumme kerhoja ohjaavat opettajat, vanhemmat ja ulkopuoliset toimijat. Opettajien omaa kiinnostusta ja asiantuntemusta pyritään hyödyntämään kerhotoiminnassa.<br /> <br /> Ylästön koulussa liikennetaitojen omaksumista tuetaan koko alakoulun ajan. Asiaa käsitellään esim. LI/YLT/FYKE/BG -oppiaineissa ja tapahtumissa. Opetuksessa hyödynnetään myös muiden tahojen liikennekasvatusmateriaaleja. Oppilaita neuvotaan turvalliseen liikkumiseen koulumatkoilla ja retkillä. Harjoitellaan turvallista liikkumista liikenteessä kävellen, polkupyörällä ja julkisissa kulkuneuvoissa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku6}}<br /> <br /> ===6.9 Arvioinnista tiedottamisen muodot Ylästön koulussa===<br /> <br /> Oppilaat ja huoltajat saavat oppilaan osaamisen tasoa kuvaavaa (summatiivinen arviointi) arviointipalautetta kolme kertaa vuodessa<br /> <br /> *arviointikeskustelussa syyslukukaudella<br /> <br /> *välitodistuksessa joulukuussa ja<br /> <br /> *lukuvuosi/päättötodistuksessa lukuvuoden päättyessä.<br /> <br /> Oppimista tukevaa arviointipalautetta (formatiivinen arviointi) annetaan oppilaalle itselleen ja ajoittain myös huoltajalle tarpeen ja tavoitteiden ohjaamana.<br /> <br /> Yllä mainitusta arvioinnin rakenteesta tiedotetaan oppilaille lukuvuoden alussa oppitunneilla ja huoltajille lukuvuoden ensimmäisessä vanhempainillassa.<br /> <br /> Opiskelun tavoitteista sekä arvioinnin kriteereistä tiedotetaan seuraavasti:<br /> <br /> *Luokilla 1. - 6. luokanopettajat lähettävät oppiaineiden tavoitteita koskevan arviointikirjeen sekä syyslukukaudella että kevätlukukaudella ennen todistuspalautetta.<br /> <br /> *Luokilla 7. - 9. aineenopettajat lähettävät opettamansa oppiaineen tavoitteita ja arvioinnin kriteereitä koskevan arviointikirjeen sekä syyslukukaudella että kevätlukukaudella ennen todistuspalautetta.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku7}}<br /> <br /> ===7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Ylästön koulussa===<br /> <br /> Ylästön koulun toimintatavat oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen osalta alkavat jo alanivelen suunnitteluvaiheessa, jatkuvat koko alakoulun ajan ja saattavat oppilaat ylänivelen kautta yläkouluun. Alakouluun tulevan oppilaan oppimispolun suunnittelu alkaa loka-marraskuussa esi- ja alkuopettajien yhteispalaverilla. Palaverin kutsuu koolle koulun esi- ja alkuopetustiimi. Siinä päivitetään yhteistyösuunnitelma (vuosikello) sekä muodostetaan kulloisenkin lukuvuoden yhteistyöparit esikouluryhmien ja alkuopetusluokkien kesken. Yhteistyöparit tekevät alustavan suunnitelman kuluvan lukuvuoden toiminnoista yhdessä, esim. vierailuista puolin ja toisin. Tavoitteena on joustava koulun alku molemmille osapuolille.<br /> <br /> Huhtikuussa esiopettajat tulevat kertomaan koulutulokkaista ESKO-tiedonsiirtopalavereihin. Koulu kutsuu palaverin koolle ja siihen osallistuu koulusta esi- ja alkuopetuksen vastuuhenkilöitä, tulevia ensimmäisen luokan opettajia, rehtori ja mahdollisesti muita YHR:n jäseniä. Myös päiväkodin muuta henkilökuntaa tulee paikalle tarpeen mukaan. Palavereissa koulu saa ESKO -tiedonsiirtolomakkeet. Nivelpalaverien jälkeen koulun laaja-alainen erityisopettaja käy mahdollisuuksien mukaan vierailemassa päiväkodeissa havainnoimassa esiopetusryhmiä. Saatujen tietojen perusteella erityisopettaja tekee YHR:n ja esi- ja alkuopetustiimin avustuksella alustavan reppuryhmäjaon koulutulokkaista. Toukokuussa koulutulokkailla on tutustumispäivä, jossa tulevat oppilaat toimivat muodostetuissa reppuryhmissä ja samaan aikaan vanhemmilla on infotilaisuus salissa. Reppuryhmiä vetää mahdollisuuksien mukaan sama tiimi, joka aloittaa tulevana lukuvuonna ensimmäisten luokkien opettajina.<br /> <br /> Ensimmäinen luokka käynnistyy n. 4-6 viikon mittaisella avoimella alulla. Sen aikana tavoitteena on, että ensimmäisten luokkien opettajat tutustuvat kaikkiin oppilaisiin ja oppilaat tutustuvat sekä toisiinsa että opettajiin. Tämä tapahtuu erilaisten oppilasryhmittelyjen sekä joustavien opetusjärjestelyjen avulla. Avoimen alun lopuksi tehdään tarvittaessa oppilassiirtoja reppuryhmästä toiseen, jotta pysyvistä luokista tulisi pedagogisesti mahdollisimman toimivia.<br /> <br /> Seuraava luonteva vaihe muokata oppilasryhmiä on kolmannelle luokalle siirryttäessä, kun osa oppilaista siirtyy musiikkiluokalle ja luokat muotoutuvat näin ollen uudelleen. Tässäkin muutosvaiheessa pyritään pedagogisesti mahdollisimman toimiviin ryhmiin huomioiden lasten sosiaaliset suhteet. Koulun sisäisessä käytössä on tiedonsiirtolomake, jolla pyritään välittämään opetuksen kannalta olennainen tieto oppilaan seuraavalle opettajalle. Kyseistä lomaketta käytetään muissakin opettajanvaihdostilanteissa.<br /> <br /> Yläkoulun nivellys alkaa alakoulun laaja-alaisen erityisopettajan alustavalla tiedonsiirrolla aluekoordinaattorille lokakuun aikana. Siinä ilmoitetaan ne oppilaat, jotka opiskelevat yleisopetuksen luokissa ja joilla on voimassa oleva erityisen tuen päätös. Listaan on mahdollista kirjata myös ne oppilaat, joille on mahdollisesti tulossa erityisen tuen päätös kuudennen luokan aikana. Kaikille oppilaille, joilla on erityisen tuen päätös, on tehtävä pedagoginen selvitys tammikuun aikana. Yläkoulu vastaa näiden oppilaiden huoltajien kuulemisista. Jos oppilas siirtyy yläkoulunivelessä erityisestä tehostettuun tukeen, vastaa alakoulu huoltajien kuulemisesta. Siirryttäessä yläkouluun vastaanottava koulu kutsuu koolle tiedonsiirtopalaverin, johon osallistuvat alakoulun luokanopettajat, erityisluokanopettaja, laaja-alainen erityisopettaja ja muita tarvittavia koulun aikuisia sekä yläkoulusta esimerkiksi laaja-alainen erityisopettaja ja apulaisrehtori. Luokanopettajat täyttävät myös KOKO- tiedonsiirtolomakkeen yläkoulua varten. Tiedonsiirtopalavereissa keskustellaan myös oppilaiden kaveritoiveista. Muihin kouluihin siirtyvien yksittäisten oppilaiden osalta järjestetään tarvittaessa erilliset palaverit.<br /> <br /> Ylästön koulussa on pyritty suunnittelemaan oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin tukemista perusrakenteista alkaen. Syyslukukauden alkaessa oppilaiden tuen tarvetta selvitetään esim. erilaisilla alkukartoituksilla ja havainnoinnilla. Saadun informaation perusteella luokanopettaja suunnittelee yhdessä luokka-astetiimin, erityisopettajan ja tarvittaessa YHR:n kanssa luokkansa oppilaiden tuen järjestämisen. Resurssit pyritään jakamaan tarpeen mukaisesti, ei välttämättä tasajaolla. Lukuvuoden aikana resurssien jakoa ja oppilaiden tuen kohdentamista tarkistetaan luokka-asteiden sisällä ja niiden välillä ns. pöyhintäpäivillä.<br /> <br /> Opettajan opetustyön suunnittelun apuna on käytössä Opettajan työkalupakki (liitteenä), jonka toimilla pyritään mahdollistamaan erilaisten oppijoiden koulupäivän sujuminen mm. ennakoimalla ja strukturoimalla opetusta ja oppitunteja. Tarpeen mukaan luokanopettaja järjestää tukiopetusta joko koulupäivän sisällä tai lukujärjestyksen ulkopuolella. Tukitunteja voi järjestää myös yhteistyössä toisten opettajien kanssa, jolloin eri ryhmien tuen tarvitsijat saavat tarvitsemansa tuen. Tukea pyritään suuntaamaan myös palkittamalla saman luokka-asteen opetusryhmiä, jossa oppilaat jaetaan ryhmiin oppimistyyliensä mukaisesti. Erityisopettajan ja luokanopettajan samanaikaisopetuksen avulla pyritään ennaltaehkäisevään tukeen.<br /> <br /> Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tukevat myös erilaiset interventiot, kuten<br /> <br /> * Mielenterveystaidot alakoulussa –ohjelma<br /> <br /> * Maltti – tarkkaavuuden ja toiminnan ohjauksen kuntoutusryhmä<br /> <br /> * Sulo – sujuvan lukemisen ja kirjoittamisen kuntoutusryhmä<br /> <br /> * Kiva –koulu –toiminta<br /> <br /> * Lions Quest –ohjelma<br /> <br /> <br /> '''Perusopetuslaissa säädettyjen tukimuotojen järjestäminen'''<br /> <br /> Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin sujumisen perustana on toimiva yhteistyö koulun ja kodin välillä. Luokanopettaja sopii huoltajien kanssa, millä tavalla kommunikaatio opettajan ja huoltajien välillä pääosin tapahtuu. Vanhempainilloissa opettaja käy tarkemmin läpi luokan käytänteet esimerkiksi läksyjen ja kokeiden suhteen. Luokanopettaja tiedottaa huoltajia eri tavoin oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin sujumisesta. Mahdollisesta tuen tarpeesta luokanopettaja keskustelee huoltajien kanssa varhaisessa vaiheessa. Tuen muodot pyritään suunnittelemaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Tietyt koulun opetusjärjestelyt, kuten oppilaiden sijoittelut palkkiryhmiin tai erityisopettajan resurssien kohdentaminen, ratkaistaan koulun sisällä. Pedagogiset asiakirjat kirjataan yhdessä huoltajien kanssa esimerkiksi arviointikeskustelujen yhteydessä.<br /> <br /> Muiden perusopetuslaissa kuvattujen tukimuotojen järjestämisen, esim. tulkkipalvelun, koulu hoitaa Vantaan kaupungin antamien ohjeiden mukaisesti.<br /> <br /> <br /> '''Yleinen tuki'''<br /> <br /> Yleisen tuen suunnitelma tehdään, jos oppilaan oppimiseen ja/tai koulunkäyntiin liittyy asioita, jotka opettajan oman arvion mukaan muidenkin lasta opettavien henkilöiden olisi tarpeellista tietää. Erityisesti tämä täytyy huomioida, jos oppilas siirtyy toisen opettajan opetukseen.<br /> <br /> Yleinen tuki tarkoittaa sitä, että oppilas oppii ja edistyy pääsääntöisesti luokanopettajan antaman opetuksen ja ohjauksen avulla. Opettaja käyttää koulussamme laaditun Opettajan työkalupakin yleisen tuen tukitoimia ja opetuksen strukturointivinkkejä opetuksensa jäsentämisen apuna. Yleisen tuen aikana oppilas ei tarvitse oppimiseensa usein/säännöllisesti erityisopettajan antamaa lisätukea.<br /> <br /> Oppilaalle laaditaan yleisen tuen oppimissuunnitelma, mikäli hän tarvitsee säännöllisesti luokanopettajan erityishuomiota ja/tai -järjestelyjä oppimisensa ja koulunkäyntinsä tueksi. 1. luokan aikana oppilaiden kehitystä ja kouluvalmiutta voidaan vielä seurata, mutta mikäli tuen tarve jatkuu vielä 2. luokalla, oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan mm. oppilaan vahvuudet, oppimisen ja/tai koulunkäynnin haasteet sekä erilaiset tukimuodot Opettajan työkalupakkia apuna käyttäen. Työkalupakki toimii opettajan työn &quot;muistiapuna&quot; hänen suunnitellessaan oppilaan opetusjärjestelyjä ja samalla se ohjaa tarkistamaan tukien riittävyyttä säännöllisesti. Yleisessä tuessa ovat käytössä mm.<br /> <br /> * strukturoitu päivä- ja viikko-ohjelma<br /> <br /> * kuvatuet<br /> <br /> * lisätyt työskentelytauot<br /> <br /> * tarvittaessa lisäaikaa työskentelyyn<br /> <br /> * apuvälineet<br /> <br /> * osa-aikainen erityisopetus<br /> <br /> * tukiopetus<br /> <br /> * henkilökohtainen ohjaus<br /> <br /> * säännöllinen palaute<br /> <br /> * tiiviimpi yhteistyö huoltajien kanssa<br /> <br /> Luokanopettaja laatii yleisen tuen oppimissuunnitelman yhdessä huoltajien kanssa ja huolehtii sen päivittämisestä vähintään kerran lukuvuodessa esim. arviointikeskustelun yhteydessä, jossa myös oppilas on myös paikalla.<br /> <br /> Mikäli lapsi ei tarvitse koulutyössään enää lisätukea, yleisen tuen oppimissuunnitelmaa ei uusita. Asiasta on hyvä sopia vanhempien kanssa ja kirjata päätös lopuksi oppimissuunnitelmaan.<br /> <br /> <br /> '''Tehostettu tuki'''<br /> <br /> Tehostettuun tukeen siirtymistä aletaan suunnitella, jos yleisen tuen tukimuodot ja opetuksen strukturointikeinot eivät ole olleet riittäviä. Tehostetussa tuessa oppilas tarvitsee oppimiseensa tai koulunkäyntiinsä vahvempaa, säännöllistä tukea tai eri tukimuotoja samanaikaisesti. Tehostetun tuen tarve ilmenee useammassa oppiaineessa tai monella eri koulunkäynnin osa-alueella. Tehostettuun tukeen siirtyminen on mahdollista vain, jos yleisen tuen tukimuodot ovat olleet käytössä.<br /> <br /> Luokanopettajan arvioitua oppilaan tarvitsevan tehostettua tukea opiskelunsa tueksi, hän keskustelee asiasta oppilaan huoltajien kanssa ja konsultoi erityisopettajaa. Luvan saatuaan opettaja voi keskustella huolestaan tarvittaessa myös YHR -jäsenten kanssa. <br /> <br /> Luokanopettaja laatii yhdessä erityisopettajan kanssa pedagogisen arvion oppilaasta. Vastuu arvion tekemisestä on luokanopettajalla. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisen työryhmän tapaamisessa. Mikäli tehostetun tuen päätös tehdään, luokanopettaja saa tiedon asiasta ja tiedottaa edelleen huoltajia. Tällöin luokanopettaja laatii oppilaalle tehostetun tuen oppimissuunnitelman yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa.<br /> <br /> Suunnitelmaan kirjataan mm. oppilaan vahvuudet, oppimisen ja/tai koulunkäynnin haasteet sekä erilaiset tukimuodot Opettajan työkalupakkia apuna käyttäen. Työkalupakki toimii opettajan työn &quot;muistiapuna&quot; hänen suunnitellessaan oppilaan opetusjärjestelyjä ja samalla se ohjaa tarkistamaan tukien riittävyyttä säännöllisesti. Yleisen tuen tukimuotojen lisäksi tehostetussa tuessa ovat käytössä mm<br /> <br /> * tehtävien eriyttäminen ja paloittelu<br /> <br /> * mukautettu materiaali esim. E-kirjat ja eriytetyt kokeet<br /> <br /> * laaja-alaisen erityisopettajan tiiviimpi tuki<br /> <br /> * koulun YHR -jäsenten tuki<br /> <br /> * ulkopuoliset tukitahot<br /> <br /> * painoalueet<br /> <br /> Luokanopettaja vastaa oppimissuunnitelman päivittämisestä yhteistyössä huoltajien kanssa yleensä arviointikeskustelun yhteydessä vähintään kerran lukuvuodessa. Päivittäessään suunnitelmaa luokanopettaja konsultoi tarvittaessa muita oppilasta opettavia opettajia, erityisopettajaa tai YHR:n jäseniä. Päivittämisen yhteydessä tarkastellaan tukitoimien toimivuutta ja mahdollisten lisätukitoimien tarvetta.<br /> <br /> Jos tuen tarpeen huomataan vähentyneen, voidaan tehostetun tuen päätös purkaa. Tällöin on tehtävä pedagoginen arvio, joka käsitellään moniammatillisessa työryhmässä. Lapsen siirtyessä yleiseen tukeen, on tehtävä yleisen tuen oppimissuunnitelma.<br /> <br /> <br /> '''Erityinen tuki'''<br /> <br /> Erityiseen tukeen siirtyminen on tarpeellista silloin, kun tehostetun tuen toimet eivät auta oppilasta riittävästi. Näiden tukitoimien on pitänyt olla voimassa vähintään 6 kuukautta ennen erityiseen tukeen siirtymistä. Erityisopettaja ja luokanopettaja käynnistävät yhdessä prosessin siirtymisestä erityiseen tukeen. Asiasta keskustellaan huoltajien ja oppilaan kanssa yhdessä ja mikäli asiassa päästään yhteisymmärrykseen, oppilaasta laaditaan pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen tekee erityisopettaja konsultoituaan muita opettajia. Selvitykseen sisällytetään laaja-alainen kuvaus oppilaan koulunkäynnin tilanteesta, kerrotaan käytetyt tehostetun tuen muodot ja arvioidaan niiden vaikuttavuus. Lisäksi kirjataan oppilaan koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet ja tarvittavat tukimuodot sekä mahdolliset muut tukitahot, ei kuitenkaan lääketieteellistä diagnostiikkaa. Pedagoginen selvitys käsitellään moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä, jossa olisi hyvä olla paikalla erityisopettaja. Erityistä tukea koskeva päätös voidaan tehdä vasta sitten, kun huoltajien ja oppilaan kuulemisasiakirja on allekirjoitettu. Rehtori vastaa kuulemisesta.<br /> <br /> Erityistä tukea saavalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka perustuu pedagogiseen selvitykseen. HOJKS:n tekemisestä vastaa erityisopettaja luokanopettajan tuella. HOJKS on laadittava noin kahden kuukauden kuluessa erityisen tuen päätöksen tekemisestä. Erityisopettaja kirjaa HOJKS:an oppilaan kasvua ja oppimista tukevat toimenpiteet muiden opettajien ja asiantuntijoiden tietojen perusteella yhteistyössä kodin kanssa. HOJKS:ssa sovitaan koulun ja kodin vastuulla olevista tukimuodoista oppilaan koulunkäynnin ja kehityksen edistämiseksi. Rehtori on vastuussa siitä, että erityisen tuen päätöksen oppilailla on HOJKS.<br /> <br /> Erityisen tuen tavoitteena on antaa oppilaalle jatkuvaa ja mahdollisimman kattavaa tukea oppimisessa, kasvussa ja kehityksessä. Tarpeen vaatiessa opetus voidaan toteuttaa myös muualla. Oppilaan tarvitsemaa tukea arvioidaan jatkuvasti ja tavoitteena on löytää häntä parhaiten tukevat keinot. Opiskelu voi tapahtua osin tai kokonaan pienluokassa, yleisopetuksen luokassa tai integroituna yleisopetuksen ryhmään. Avustajien, psykologin ja kuraattorin palveluja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.<br /> <br /> Opiskeltavien asioiden sisältöä voidaan karsia ja tarvittaessa tavoitteet voidaan yksilöllistää. Oppiaineiden yksilöllistäminen vaatii pedagogisen selvityksen, joka käsitellään moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä. Yksilöllistämisestä tehdään hallinnollinen muutos.<br /> <br /> HOJKS laaditaan joka lukuvuosi uudelleen ja päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa yhdessä huoltajien kanssa. HOJKS - keskustelussa käydään läpi lapsen kokonaisvaltaista kehitystä sekä arvioidaan tukitoimien toimivuutta ja riittävyyttä. Samalla todetaan erityisen tuen tarpeen jatkuminen tai tehostettuun tukeen siirtyminen. Asia käsitellään ja päätetään moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä. Jos umpeutuvalle erityisopetuspäätökselle haetaan jatkoa, niin edellä esitelty prosessi käydään uudelleen läpi. Mikäli taas päätös puretaan tai umpeutuvalle päätökselle ei haeta jatkoa, on tehtävä pedagoginen selvitys. Selvitys käsitellään moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä. Tällöin lapselle laaditaan tehostetun tuen oppimissuunnitelma, jonka tulee olla voimassa vähintään lukuvuoden loppuun asti. Vasta tämän jälkeen oppilas voi tarvittaessa siirtyä yleiseen tukeen.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku8}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku9}}<br /> <br /> ===9.1 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Ylästön koulussa===<br /> <br /> <br /> '''Kielitietoinen toimintakulttuuri Ylästön koulussa'''<br /> <br /> Ylästön koulu on muotoutumassa kulttuurisesti monimuotoisemmaksi yhteisöksi. Koulumme kielitietoisessa toimintakulttuurissa vahvistetaan suomen kielen arvostusta vieraskielisyyttä unohtamatta. Kielenkäytön kontekstisidonnaisuus ilmenee yleiskielen ja puhekielen erilaisissa käyttötilanteissa ja sitä harjoitellaan vuorovaikutuksessa kaikissa kommunikaatiotilanteissa. Paitsi äidinkielessä, myös eri aineiden oppitunneilla käytetään ja toistetaan niille ominaista käsitteistöä ja kieltä sekä varmistetaan ydintietojen ja-taitojen oppiminen. Käsitteitä, sanontoja, sanoja ja ilmiöitä avataan oppitunneilla eri aineyhteyksissä ja painotetaan tilannekohtaisesti. Tekstitaitoja opetetaan myös erilaisten tekstien käyttämisellä. Eri kieli- ja murrealueilta tulevat henkilöt rikastuttavat koulumme kielellistä kulttuuria.<br /> <br /> Kielitietoisessa toimintakulttuurissa huomioidaan myös sanaton viestintä, mm. kehonkieli ja kuvallinen tuki. Koulun eri toiminnoissa varmistetaan, että oppilas ymmärtää sanoman ja toimintatavat sekä rohkaistaan siihen, että lapsi uskaltaa tarvittaessa kysyä apua. Oppilasta voidaan tukea mm. selkokielisillä materiaaleilla, ohjeistuksilla ja muilla konkreettisilla menetelmillä. Oppilaan kielitaitoa voidaan vahvistaa ja rikastaa myös hyödyntämällä erilaisten kielten välisiä yhteyksiä esim. matematiikassa, musiikissa tai liikunnassa. Monipuolisilla työtavoilla varmistetaan, että oppilas harjaantuu käyttämään kieltä sen kaikilla osa-alueilla: kuuntelemisessa, puhumisessa, lukemisessa ja kirjoittamisessa. Kielitietoista toimintakulttuuria kehitetään kollektiivisesti työyhteisön vuorovaikutuksen kautta.<br /> <br /> <br /> '''Monikielisyys ja -kulttuurisuus'''<br /> <br /> Koko koulun tehtävänä on luoda suvaitseva ja positiivinen ilmapiiri monikulttuurisuutta kohtaan. Eri kielet ja kulttuurit huomioidaan koulun tasolla tuomalla esiin niihin liittyviä tapoja ja ominaispiirteitä, esimerkiksi teemaviikkojen tai päivänavausten yhteydessä. Esiintuomisessa opettajien apuna voivat olla oppilaat, huoltajat ja koulun muu henkilökunta. Lisäksi luokassa voidaan toteuttaa opettajan harkinnan mukaan kansainvälistä yhteistyötä, pieniä kielikylpyjä, esitelmiä ja harjoitella lausahduksia tai lauluja tutustuen kulttuurien moninaisuuteen. Oppilaiden eri äidinkielet tulevat lisäksi esiin, kun he puhuvat, lukevat, kirjoittavat tai kuuntelevat omalla äidinkielellään. He voivat olla myös toistensa apuna oppituntien aikana yli luokkarajojen. Monikulttuurisuuden huomioimisen ohella opettajan tehtävänä on tutustuttaa oppilaita suomenkieleen ja -kulttuuriin liittyviin ominaispiirteisiin.<br /> <br /> Opettajan tulee olla tietoinen oppilaidensa kielitaustoista ja tarvittaessa huomioida ne opetuksessa. Oppilaalle tarjotaan lisätukea, mikäli hänen suomenkielen sanavarastonsa on suppea. Koulun yleisten tukitoimien lisäksi mahdollisia tukitoimia ovat oman äidinkielen hyödyntäminen uusien asioiden oppimisessa ja muistiinpanojen tekemisessä sekä sanastojen, sanakirjan ja kuvien käyttö. Lisäksi oppilaita rohkaistaan osallistumaan oman äidinkielen tai ylläpitokielen opetukseen, huomioiden myös etäopetusmahdollisuudet.<br /> <br /> <br /> '''Valmistava opetus'''<br /> <br /> Ylästön koulussa valmistava opetus toteutetaan inklusiivisesti. Opetuksen järjestelyissä ei noudateta perusopetuksen tuntijakoa. Valmistavassa opetuksessa oppilasta tuetaan S2-opetuksen sekä muiden tukitoimien avulla, esimerkiksi avustajatuki, omat oppimateriaalit sekä oppimista tukevat välineet. Kun valmistava opetus päättyy, oppilas siirtyy perusopetukseen ja yleisen tuntijaon piiriin. Tukitoimien jatkuvuus varmistetaan ja tarvittaessa haetaan erityisen tuen päätöstä ja vuosiluokkiin sitomattoman −opetuksen päätöstä (VSOP).<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku10}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku11}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku12}}<br /> <br /> <br /> ===Musiikkiluokkien opetussuunnitelma Ylästön koulussa===<br /> <br /> <br /> Ylästön koulun musiikkiluokkien musiikin opetussuunnitelman pohjana ovat Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja Vantaan kaupungin musiikin opetussuunnitelma, jonka sisältöjä on laajennettu syventämään oppilaan kokonaisvaltaista musiikillista osaamista. Musiikinopetuksen ytimenä on musiikkiluokillakin toiminnallisuus ja monipuolinen musisointi.<br /> <br /> Musiikkiluokkien musiikinopetuksen tavoitteet ovat samat kuin yleisopetuksessa. Niiden lisäksi tavoitteena on, että oppilas<br /> <br /> * Kehittää omaa muusikkouttaan musiikin eri alueilla: laulamisessa, eri soitinten soittamisessa, liikkumisessa ja kuuntelemisessa. (T2, T5, T7, T9)<br /> <br /> * Harjaannuttaa yhteismusisointitaitojaan. (T1, T2, T7)<br /> <br /> * Ymmärtää musiikin merkintätapojen perusperiaatteita ja musiikkikäsitteitä. (T3, T6)<br /> <br /> * Kehittää esiintymistaitojaan ja ottaa vastuuta esiintymistilanteista. (T1, T2, T3, T9)<br /> <br /> * Edistää luokan yhteishenkeä ja hyvinvointia yhdessä musisoiden. (T1)<br /> <br /> Numeroinnilla viitataan siihen, mihin Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa nimettyihin tavoitealueisin kyseinen tavoite liittyy.<br /> <br /> Opetussuunnitelma on laadittu siten, että luokat 3. ja 4. sekä 5. ja 6. muodostavat parin, jossa edellisen vuoden sisältöjä syvennetään seuraavana vuonna. Aikaisemmin opittuja sisältöjä kuljetetaan mukana, jotta opettajan on helppo nähdä mitä oppilaalta kunakin vuonna edellytetään. Uudet sisällöt on lihavoitu.<br /> <br /> Musiikkiluokat järjestävät vuosittain yhden konsertin. Musiikkiluokkalaisille pyritään järjestämään kuoro-, orkesteri- ja bänditoimintaa koulun kerhoissa. Vantaan musiikkiopisto järjestää koulullamme soitonopetusta, johon musiikkiluokkalaisten toivotaan osallistuvan.<br /> <br /> Arviointi<br /> <br /> Arviointi noudattaa opetushallituksen antamia musiikin arviointiohjeita. Musiikkiluokalla oppilaan arvioinnin lähtökohtana painottuvat musiikinopetuksen tiedolliset ja taidolliset tavoitteet, sekä oppilaan monipuolinen musiikillinen osallistuminen ja toiminta '''koulussa.''' Musiikkiluokan oppilaan arviointi sisältää keskeisiä oppilaan musiikillista kokonaiskehitystä mittaavia alueita, kuten:<br /> <br /> - laulu- ja soittotaidon kehittyminen yksin ja ryhmässä,<br /> <br /> - rytmi- ja melodiatajun kehittyminen,<br /> <br /> - muoto- ja tyylitajun kehittyminen,<br /> <br /> - musiikillisen muistin kehittyminen,<br /> <br /> - oppilaan luovuuden kehittyminen erilaisissa musiikkitoiminnoissa.<br /> <br /> Arvosanaa annettaessa voidaan painottaa oppilaan parasta osaamisaluetta, joten arvosana koostuu eri alueiden arvioinnista, mutta ei välttämättä niiden keskiarvosta.<br /> <br /> Musiikkiluokan oppilaan arvosana musiikissa ei ole verrannollinen tavallisella luokalla opiskelevan oppilaan musiikin arvosanan kanssa.<br /> <br /> <br /> '''VUOSILUOKKA 3'''<br /> <br /> <br /> '''TAVOITTEET'''<br /> <br /> Oppilas osallistuu yhteismusisointiin. (T1)<br /> <br /> Oppilas oppii luontevaa äänenkäyttöä ja tutustuu erilaisiin soittimiin. (T2)<br /> <br /> Oppilas ilmaisee itseään musiikkiliikunnan ja -leikkien avulla. (T3)<br /> <br /> Oppilas saa elämyksellisiä kuuntelukokemuksia (T4)<br /> <br /> Laaja-alainen osaaminen<br /> <br /> Ajattelu ja oppimaan oppiminen: Tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittymistä.(L1)<br /> <br /> Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: Oppilas harjoittelee ilmaisemaan itseään musiikin keinoin ja esiintymään erilaisissa tilanteissa mahdollisuuksien mukaan. (L2)<br /> <br /> Harjoitellaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa. Kannustetaan työskentelyyn ja sen tulosten arvostamiseen. Oppilas ymmärtää tehtävänsä osana kokonaisuutta.(L6)<br /> <br /> Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen: Oppilas ymmärtää omien valintojensa ja tekojensa merkityksen itselleen ja ympäristölle.(L7)<br /> <br /> <br /> Tehdään yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa.<br /> <br /> <br /> '''KESKEISET SISÄLLÖT'''<br /> <br /> LAULAMINEN<br /> <br /> * '''kansanlauluja, kalevalaisia lauluja ym. suomalaista laulustoa''' sekä muita ikäkauteen sopivia lauluja, myös ilman säestystä<br /> <br /> * Luodaan perustaa luontevaan äänenkäyttöön: '''tehdään helppoja äänenkäytön harjoituksia laulaen, puhuen ja loruillen, tutustutaan äänen fysiologiaan ja äänenhuoltoon (hyvä lauluasento, hengitys),''' melodiatoistot, '''tutustutaan moniäänisyyteen laulamalla kaanoneita ja helppoja kaksiäänisiä lauluja.'''<br /> <br /> * juhliin ja oppiaineisiin liittyviä lauluja, joista osa ulkoa esim. Maamme-laulu, Suvivirsi, '''konserttiohjelmisto'''<br /> <br /> <br /> SOITTAMINEN<br /> <br /> * Oppilas saa kokemuksia '''melodia- ja sointusoitinten soitosta:'''<br /> '''Laattasoittimet (mallettiharjoitukset, laattasoittimien perustekniikat, ostinatosäestykset)'''<br /> '''Nokkahuilu'''<br /> '''Kantele (I-V-soinnut)'''<br /> '''Rytmisoittimet (perustekniikat, rytmisoitinsäestykset, kaikuharjoitukset)'''<br /> <br /> * '''Tutustutaan alustavasti bändisoittimiin (esim. sähköbasson vapaat kielet, helpotetut rumpukompit)'''<br /> <br /> * '''kehosoittimet, myös yhteissoittoon valmistavina harjoituksina'''<br /> <br /> <br /> MUSIIKKILIIKUNTA<br /> <br /> * '''Kontaktiharjoitukset lähtökohtana turvalliselle vuorovaikutukselle musisoivassa ryhmässä'''<br /> <br /> * laulu- ja piirileikit, lorut, '''tanssit'''<br /> <br /> * musiikillista keksintää liikkuen, laulaen, soittaen<br /> <br /> * '''syketajun vahvistaminen'''<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN KUUNTELU<br /> <br /> * '''tunnistaa erilaisia orkesterisoittimia'''<br /> <br /> * '''Aktiivinen musiikin kuuntelu: oppilas ilmaisee kuulemaansa omakohtaisen toiminnan kautta esim. liikkuen, piirtäen, sanallisesti'''<br /> <br /> * '''erilaisten muotorakenteiden hahmottaminen esim. Liikkeen, tanssin tms. toiminnan kautta'''<br /> <br /> * '''Tutustutaan erilaisiin musiikkityyleihin (eri aikakausilta, eri kulttuureista)'''<br /> <br /> * '''Tutustutaan joihinkin taidemusiikin keskeisiin teoksiin esim. joku Sibeliuksen teos, Tsaikovskin Pähkinänsärkijä, Rautavaaran Cantus Arcticus, Prokofjevin Pekka ja susi'''<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN TUNTEMUS<br /> <br /> * '''Musiikin käsitteistöä opiskellaan liikettä, laulua ja soittoa apuna käyttäen.'''<br /> <br /> * '''Opiskeltavat sisällöt:'''<br /> <br /> * '''Nuottiviivasto, nuottiavain'''<br /> * '''Kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti, vastaavat tauot'''<br /> * '''Tahdin käsite'''<br /> * '''Nuottinimet C-duurissa'''<br /> * '''Dynamiikka esim. Piano - forte, crescendo - diminuendo'''<br /> * '''Kertausmerkit'''<br /> * Kolmijakoinen – tasajakoinen, '''tahtiosoitukset 4/4 ja 3/4'''<br /> <br /> <br /> YHTEINEN MUSISOINTI JA ESIINTYMINEN<br /> <br /> * Tarjotaan oppilaille positiivisia esiintymiskokemuksia ja '''kiinnitetään huomiota esityksen valmistusprosessiin valmistamalla kappaleita musiikkiluokkien konserttiin''' sekä mahdollisuuksien mukaan muihin koulun tilaisuuksiin.<br /> <br /> * Harjoitellaan esiintymisetikettiä.<br /> <br /> * Opetellaan yleisökäyttäytymistä koulun tilaisuuksissa ja käymällä erilaisissa konserteissa mahdollisuuksien mukaan.<br /> <br /> <br /> '''VUOSILUOKKA 4'''<br /> <br /> '''TAVOITTEET'''<br /> <br /> Syvennetään edellisellä vuosiluokalla opiskeltuja taitoja:<br /> <br /> Oppilas osallistuu yhteismusisointiin. (T1)<br /> <br /> Oppilas osaa käyttää ääntään luontevasti ja tutustuu erilaisiin soittimiin. (T2)<br /> <br /> Oppilas ilmaisee itseään musiikkiliikunnan ja -leikkien avulla. (T3)<br /> <br /> Oppilas saa elämyksellisiä kuuntelukokemuksia (T4)<br /> <br /> <br /> Laaja-alainen osaaminen<br /> <br /> Ajattelu ja oppimaan oppiminen: Tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittymistä.(L1)<br /> <br /> Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: Oppilas harjoittelee ilmaisemaan itseään musiikin keinoin ja esiintymään erilaisissa tilanteissa mahdollisuuksien mukaan. (L2)<br /> <br /> Harjoitellaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa. Kannustetaan työskentelyyn ja sen tulosten arvostamiseen. Oppilas ymmärtää tehtävänsä osana kokonaisuutta.(L6)<br /> <br /> Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen: Oppilas ymmärtää omien valintojensa ja tekojensa merkityksen itselleen ja ympäristölle.(L7)<br /> <br /> <br /> Tehdään yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa.<br /> <br /> <br /> '''KESKEISET SISÄLLÖT'''<br /> <br /> <br /> LAULAMINEN<br /> <br /> * kansanlauluja, '''Pohjoismaalaista laulustoa''' sekä muita ikäkauteen sopivia lauluja, myös ilman säestystä, tehdään yhteistyötä ympäristöopin kanssa<br /> <br /> * Luodaan perustaa luontevaan äänenkäyttöön: tehdään helppoja äänenkäytön harjoituksia laulaen, puhuen ja loruillen, tutustutaan äänen fysiologiaan ja äänenhuoltoon (hyvä lauluasento, hengitys), melodiatoistot, harjoitellaan moniäänistä laulua laulamalla kaanoneita ja kaksiäänisiä lauluja.<br /> <br /> * juhliin ja oppiaineisiin liittyviä lauluja, joista osa ulkoa esim. Maamme-laulu, Suvivirsi, konserttiohjelmisto<br /> <br /> <br /> SOITTAMINEN<br /> <br /> * Oppilas harjoittelee '''melodia- ja sointusoitinten soittoa:'''<br /> <br /> Laattasoittimet (mallettiharjoitukset, laattasoittimien perustekniikat, ostinatosäestykset)<br /> Nokkahuilu<br /> Kantele (I-'''IV'''-V-soinnut)<br /> Rytmisoittimet (perustekniikat, rytmisoitinsäestykset, kaikuharjoitukset, kysymys-vastaus, soolo-tutti)<br /> Tutustutaan sointusoittoon '''ukulelella'''<br /> <br /> * Tutustutaan bändisoittimiin (sähköbasson vapaat kielet, '''peruskomppi rummuilla''')<br /> <br /> * kehosoittimet, myös yhteissoittoon valmistavina harjoituksina<br /> <br /> <br /> MUSIIKKILIIKUNTA<br /> <br /> * Kontaktiharjoitukset lähtökohtana turvalliselle vuorovaikutukselle musisoivassa ryhmässä<br /> <br /> * laulu- ja piirileikit, lorut, tanssit<br /> <br /> * musiikillista keksintää liikkuen, laulaen, soittaen<br /> <br /> * syketajun vahvistaminen<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN KUUNTELU<br /> <br /> * tunnistaa erilaisia orkesterisoittimia<br /> <br /> * Aktiivinen musiikin kuuntelu: oppilas ilmaisee kuulemaansa omakohtaisen toiminnan kautta esim. liikkuen, piirtäen, sanallisesti<br /> <br /> * '''erilaisten muotorakenteiden hahmottaminen''' esim. liikkeen, tanssin tms. toiminnan kautta<br /> <br /> * Tutustutaan erilaisiin musiikkityyleihin (eri aikakausilta, eri kulttuureista)<br /> <br /> * tutustutaan joihinkin taidemusiikin keskeisiin teoksiin esim. joku Sibeliuksen teos, Tsaikovskin Pähkinänsärkijä, osia Vivaldin Vuodenajoista, '''Griegin Peer Gynt'''<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN TUNTEMUS<br /> <br /> * Musiikin käsitteistöä opiskellaan liikettä, laulua ja soittoa apuna käyttäen.<br /> <br /> * Opiskeltavat sisällöt:<br /> <br /> * Nuottiviivasto, nuottiavain<br /> <br /> * Kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti, kuudestoistaosanuotti, tauot<br /> <br /> * Tahdin käsite<br /> <br /> * Nuottinimet C-duurissa: yksi- ja kaksiviivainen oktaaviala, ylennykset ja alennukset<br /> <br /> * Duurin ja mollin kuulonvarainen tunnistaminen<br /> <br /> * Dynamiikka esim. Piano - forte, crescendo – diminuendo<br /> <br /> * Nopea – hidas, kiihtyen – hidastuen<br /> <br /> * kertausmerkit<br /> <br /> * Kolmijakoinen – tasajakoinen, tahtiosoitukset 4/4 ja 3/4<br /> <br /> <br /> YHTEINEN MUSISOINTI JA ESIINTYMINEN<br /> <br /> * Tarjotaan oppilaille positiivisia esiintymiskokemuksia ja kiinnitetään huomiota esityksen valmistusprosessiin valmistamalla kappaleita musiikkiluokkien konserttiin sekä mahdollisuuksien mukaan muihin koulun tilaisuuksiin.<br /> <br /> * Harjoitellaan esiintymisetikettiä.<br /> <br /> * Opetellaan yleisökäyttäytymistä koulun tilaisuuksissa ja käymällä erilaisissa konserteissa mahdollisuuksien mukaan.<br /> <br /> <br /> '''VUOSILUOKKA 5'''<br /> <br /> TAVOITTEET<br /> <br /> Oppilas opettelee improvisoimaan sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisia sävellyksiä tai monitaiteellisia kokonaisuuksia eri keinoin ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. (T5)<br /> <br /> Oppilas ilmaisee musiikillisia kokemuksiaan ja musiikillista maailmaa sanoin, kuvin tai liikkeen avulla. (T6)<br /> <br /> Oppilas opettelee ymmärtämään musiikin käsitteitä ja merkintätapoja musisoinnin yhteydessä. (T7)<br /> <br /> Oppilas tunnistaa musiikin vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin sekä osaa huolehtia musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta. (T8)<br /> <br /> Oppilas kehittää musiikillista osaamistaan harjoittelun avulla, osallistuu tavoitteiden asettamiseen ja arvioi edistymistään suhteessa tavoitteisiin. (T9)<br /> <br /> <br /> Laaja-alainen osaaminen<br /> <br /> (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen: Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleen sopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekä hyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan.<br /> <br /> (L2) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen. Koulutyössä kannustetaan mielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen.<br /> <br /> (L3) Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista.<br /> <br /> (L4) Monilukutaito: Musiikinopetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellistä musiikin kieltä ja siitä nousevia tulkintoja. Opetellaan ymmärtämään musiikin tilanne- ja aikasidonnaisuutta.<br /> <br /> (L5) Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: Pohditaan yhdessä, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan musiikin opiskelussa, ja miten sitä voi opiskelussa hyödyntää.<br /> <br /> (L6) Työelämätaidot ja yrittäjyys: Oppilas oppii tunnistamaan omat vahvuutensa sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen merkityksen.<br /> <br /> (L7) Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen: Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään sen mahdollisuuksia. Oppilaita ohjataan osallistumaan yhteisten projektien suunnitteluun ja valmistamiseen sekä kantamaan oma vastuunsa projektien toteutumisessa.<br /> <br /> <br /> Tehdään yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa.<br /> <br /> <br /> KESKEISET SISÄLLÖT<br /> <br /> LAULAMINEN<br /> <br /> * ikäkaudelle sopivia lauluja eri musiikkityyleistä ja -kulttuureista, '''esim. Eurooppa,''' tehdään yhteistyötä ympäristöopin kanssa<br /> <br /> * Kehitetään edelleen luontevaan äänenkäyttöä: tehdään äänenkäytön harjoituksia laulaen, puhuen ja loruillen, tutustutaan äänen fysiologiaan ja äänenhuoltoon (hyvä lauluasento, hengitys) sekä äänenmurrokseen. Harjoitellaan '''moniäänistä laulua''' laulamalla kaanoneita ja moniäänisiä lauluja. Tutustutaan '''mikrofoniin laulamiseen.'''<br /> <br /> * juhliin ja oppiaineisiin liittyviä lauluja, joista osa ulkoa esim. Maamme-laulu, Suvivirsi, konserttiohjelmisto<br /> <br /> <br /> SOITTAMINEN<br /> <br /> * Oppilas syventää '''melodia- ja sointusoitinten soittotaitoa:'''<br /> <br /> Laattasoittimet (erityyppiset ostinatosäestykset, '''moniäänisyys)'''<br /> Kantele (I-IV-V-soinnut, '''melodiasoitto)'''<br /> Rytmisoittimet (perustekniikat, rytmisoitinsäestykset, kaikuharjoitukset, kysymys-vastaus, soolo-tutti, '''soittimille ominaisia komppimalleja, esim. clave-rytmi)'''<br /> Harjoitellaan sointusoittoa ukulelella/kitaralla<br /> Soitetaan bändisoittimia<br /> '''Tutustutaan PA-tekniikan perusteisiin'''<br /> <br /> * kehosoittimet, myös yhteissoittoon valmistavina harjoituksina<br /> <br /> * Korvakuulosoitosta nuotinlukuun<br /> <br /> * '''Oma musiikillinen keksintä ja improvisaatio osana yhteissoittoa'''<br /> <br /> <br /> MUSIIKKILIIKUNTA<br /> <br /> * Kontaktiharjoitukset lähtökohtana turvalliselle vuorovaikutukselle musisoivassa ryhmässä<br /> <br /> * Laulu- ja piirileikit, lorut, tanssit '''(esim. tansseja eri puolilta maailmaa ja eri aikakausilta)'''<br /> <br /> * Musiikillista keksintää liikkuen, laulaen, soittaen<br /> <br /> * Syketajun vahvistaminen<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN KUUNTELU<br /> <br /> * '''Kuulonhuolto'''<br /> <br /> * '''Oppilas tunnistaa sinfoniaorkesterin soittimet kuuntelemalla'''<br /> <br /> * Aktiivinen musiikin kuuntelu: oppilas ilmaisee kuulemaansa omakohtaisen toiminnan kautta esim. liikkuen, piirtäen, sanallisesti<br /> * erilaisten muotorakenteiden hahmottaminen esim. liikkeen, tanssin tms. toiminnan kautta<br /> <br /> <br /> * '''Tutustutaan erilaisiin musiikkityyleihin (eri aikakausilta, eri kulttuureista)'''<br /> <br /> * '''esim. Sibelius Tuonelan joutsen, Valse Triste, Benjamin Britten Young person`s guide to orchestra, näyttämömusiikki esim. Maija Poppanen, W.A. Mozart Taikahuilu'''<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN TUNTEMUS<br /> <br /> * Musiikin käsitteistöä opiskellaan liikettä, laulua ja soittoa apuna käyttäen.<br /> <br /> * Opiskeltavat sisällöt:<br /> <br /> <br /> * Nuottiviivasto, nuottiavain<br /> <br /> * Kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti, kuudestoistaosanuotti, tauot, '''synkooppi, pisteelliset nuotit'''<br /> <br /> * Tahdin käsite<br /> <br /> * Nuottinimet C-duurissa: yksi- ja kaksiviivainen oktaaviala, ylennykset ja alennukset<br /> <br /> * Duurin ja mollin kuulonvarainen tunnistaminen, '''duuri- ja molliasteikko'''<br /> <br /> * '''intervallit'''<br /> <br /> * Dynamiikka esim. Piano - forte, crescendo – diminuendo<br /> <br /> * Nopea – hidas, kiihtyen – hidastuen<br /> <br /> * Kolmijakoinen – tasajakoinen, tahtiosoitukset 4/4, ¾, 2/4<br /> <br /> * kertausmerkit<br /> <br /> * '''nuottikuvat, esim. segno, coda, maalit'''<br /> <br /> * '''sinfoniaorkesterin soittimet'''<br /> <br /> * '''Erilaiset äänityypit'''<br /> <br /> <br /> YHTEINEN MUSISOINTI JA ESIINTYMINEN<br /> <br /> * Tarjotaan oppilaille positiivisia esiintymiskokemuksia ja kiinnitetään huomiota esityksen valmistusprosessiin valmistamalla kappaleita musiikkiluokkien konserttiin sekä mahdollisuuksien mukaan muihin koulun tilaisuuksiin.<br /> <br /> * Harjoitellaan esiintymisetikettiä.<br /> <br /> * Opetellaan yleisökäyttäytymistä koulun tilaisuuksissa ja käymällä erilaisissa konserteissa mahdollisuuksien mukaan.<br /> <br /> <br /> MUSIIKKI JA HYVINVOINTI<br /> <br /> * '''musiikin merkitys itselle, yhteisölle ja yhteiskunnalle ja niiden hyvinvoinnille, tehdään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan uskonnon, elämänkatsomustiedon, ympäristöopin ja liikunnan kanssa'''<br /> <br /> * '''yksilö musiikin maailmassa, mahdollinen yhteistyö alueen muiden musiikkitoimijoiden kanssa tutustuminen alueelliseen musiikkielämään'''<br /> <br /> * '''musiikki mediassa'''<br /> <br /> <br /> '''VUOSILUOKKA 6'''<br /> <br /> TAVOITTEET<br /> <br /> Syvennetään edellisen vuoden tavoitteita:<br /> <br /> * Oppilas opettelee improvisoimaan sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisia sävellyksiä tai monitaiteellisia kokonaisuuksia eri keinoin ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. (T5)<br /> <br /> * Oppilasta ilmaisee musiikillisia kokemuksiaan ja musiikillista maailmaa sanoin, kuvin tai liikkeen avulla. (T6)<br /> <br /> * Oppilas ymmärtää musiikin käsitteitä ja merkintätapoja musisoinnin yhteydessä. (T7)<br /> <br /> * Oppilas tunnistaa musiikin vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin sekä huolehtii musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta. (T8)<br /> <br /> * Oppilas kehittää musiikillista osaamistaan harjoittelun avulla, osallistuu tavoitteiden asettamiseen ja arvioi edistymistään suhteessa tavoitteisiin. (T9)<br /> <br /> <br /> Laaja-alainen osaaminen<br /> <br /> (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen: Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleen sopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekä hyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan.<br /> <br /> (L2) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen. Koulutyössä kannustetaan mielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen.<br /> <br /> (L3) Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista.<br /> <br /> (L4) Monilukutaito: Musiikinopetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellistä musiikin kieltä ja siitä nousevia tulkintoja. Opetellaan ymmärtämään musiikin tilanne- ja aikasidonnaisuutta.<br /> <br /> (L5) Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: Pohditaan yhdessä, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan musiikin opiskelussa, ja miten sitä voi opiskelussa hyödyntää.<br /> <br /> (L6) Työelämätaidot ja yrittäjyys: Oppilas oppii tunnistamaan omat vahvuutensa sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen merkityksen.<br /> <br /> (L7) Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen: Oppilaat oppivat median vaikutuksia ja käyttämään sen mahdollisuuksia. Oppilaita ohjataan osallistumaan yhteisten projektien suunnitteluun ja valmistamiseen sekä kantamaan oma vastuunsa projektien toteutumisessa. <br /> <br /> <br /> '''KESKEISET SISÄLLÖT'''<br /> <br /> <br /> LAULAMINEN<br /> <br /> * ikäkaudelle sopivia lauluja eri musiikkityyleistä ja -kulttuureista, '''esim. Afrikka, Aasia,''' tehdään yhteistyötä ympäristöopin kanssa<br /> <br /> * Kehitetään edelleen luontevaa äänenkäyttöä: tehdään äänenkäytön harjoituksia laulaen, puhuen ja loruillen, tutustutaan äänen <br /> fysiologiaan ja äänenhuoltoon (hyvä lauluasento, hengitys) sekä äänenmurrokseen. Harjoitellaan moniäänistä laulua laulamalla kaanoneita ja moniäänisiä lauluja. Tutustutaan mikrofoniin laulamiseen.<br /> <br /> * juhliin ja oppiaineisiin liittyviä lauluja, joista osa ulkoa esim. Maamme-laulu, Suvivirsi, konserttiohjelmisto<br /> <br /> <br /> SOITTAMINEN<br /> <br /> * Oppilas syventää melodia- ja sointusoitinten soittotaitoa:<br /> Laattasoittimet (erityyppiset ostinatosäestykset, moniäänisyys)<br /> Kantele (I-IV-V-soinnut, melodiasoitto)<br /> Rytmisoittimet (perustekniikat, rytmisoitinsäestykset, kaikuharjoitukset, kysymys-vastaus, soolo-tutti, soittimille ja musiikkityyleille ominaisia komppimalleja, esim. clave-rytmi)<br /> Harjoitellaan sointusoittoa ukulelella/kitaralla<br /> Soitetaan bändisoittimia<br /> Tutustutaan PA-tekniikan perusteisiin<br /> <br /> * kehosoittimet, myös yhteissoittoon valmistavina harjoituksina<br /> <br /> * Korvakuulosoitosta nuotinlukuun<br /> <br /> * Oma musiikillinen keksintä ja improvisaatio osana yhteissoittoa<br /> <br /> <br /> MUSIIKKILIIKUNTA<br /> <br /> * Kontaktiharjoitukset lähtökohtana turvalliselle vuorovaikutukselle musisoivassa ryhmässä<br /> * Laulu- ja piirileikit, lorut, tanssit (esim. tansseja eri puolilta maailmaa ja eri aikakausilta)<br /> * Musiikillista keksintää liikkuen, laulaen, soittaen<br /> * Syketajun vahvistaminen<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN KUUNTELU<br /> <br /> * Kuulonhuolto<br /> <br /> * Länsimaisen taidemusiikin historia pääpiirteittäin<br /> <br /> * Näyttämömusiikki esim. Oopperan kummitus, Sound of Music<br /> <br /> * Aktiivinen musiikin kuuntelu: oppilas ilmaisee kuulemaansa omakohtaisen toiminnan kautta esim. liikkuen, piirtäen, sanallisesti<br /> <br /> * '''erilaisten muotorakenteiden hahmottaminen''' esim. liikkeen, tanssin tms. toiminnan kautta<br /> <br /> * Tutustutaan erilaisiin musiikkityyleihin (eri aikakausilta, eri kulttuureista)<br /> <br /> * esim. Sibelius Tuonelan joutsen, Valse Triste, Benjamin Britten Young person`s guide to orchestra, näyttämömusiikki esim. Maija Poppanen, W.A. Mozart Taikahuilu<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN TUNTEMUS<br /> <br /> * Syvennetään aiemmin opittua musiikin käsitteistöä:<br /> <br /> * Nuottiviivasto, nuottiavain<br /> <br /> * Kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti, kuudestoistaosanuotti, tauot, synkooppi, pisteelliset nuotit<br /> <br /> * Tahdin käsite<br /> <br /> * Nuottinimet C-duurissa: yksi- ja kaksiviivainen oktaaviala, ylennykset ja alennukset<br /> <br /> * Duurin ja mollin kuulonvarainen tunnistaminen, duuri- ja molliasteikko<br /> <br /> * intervallit<br /> <br /> * Dynamiikka esim. Piano - forte, crescendo – diminuendo<br /> <br /> * Nopea – hidas, kiihtyen – hidastuen<br /> <br /> * Kolmijakoinen – tasajakoinen, tahtiosoitukset 4/4, ¾, 2/4<br /> <br /> * nuottikuvat, esim. segno, coda, maalit<br /> <br /> <br /> YHTEINEN MUSISOINTI JA ESIINTYMINEN<br /> <br /> * Tarjotaan oppilaille positiivisia esiintymiskokemuksia ja kiinnitetään huomiota esityksen valmistusprosessiin valmistamalla kappaleita musiikkiluokkien konserttiin sekä mahdollisuuksien mukaan muihin koulun tilaisuuksiin.<br /> <br /> * Harjoitellaan esiintymisetikettiä.<br /> <br /> * Opetellaan yleisökäyttäytymistä koulun tilaisuuksissa ja käymällä erilaisissa konserteissa mahdollisuuksien mukaan.<br /> <br /> <br /> MUSIIKKI JA HYVINVOINTI<br /> <br /> * musiikin merkitys itselle, yhteisölle ja yhteiskunnalle ja niiden hyvinvoinnille, tehdään yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa ilmiöpohjalta<br /> <br /> * yksilö musiikin maailmassa, mahdollinen yhteistyö alueen muiden musiikkitoimijoiden kanssa<br /> <br /> * tutustuminen alueelliseen musiikkielämään<br /> <br /> * musiikki mediassa<br /> <br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Vantaan_kansainv%C3%A4linen_koulu&diff=3181 2022-06-29T12:31:34Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>{{Vantaa_luku1}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku2}}<br /> <br /> <br /> ===2.1 Basic Education in ISV as the Foundation of General Knowledge===<br /> <br /> <br /> At the International School of Vantaa education is arranged in accordance with the principles of lifelong learning and the pupils becoming responsible members of the society. Education increases the pupils’ willingness to develop oneself to meet the challenges of a changing environment, and to educate themselves for new tasks. It supports the growth of individuality and a sense of community.<br /> <br /> Education prepares the pupils for acting in a democratic society. It supports the growth of forming responsible decisions and independent choices. Comprehensive education supports the pupils’ growth towards a sustainable, healthy life style and the evaluation and development of it. The pupils explore their cultural heritage and are guided in developing culture and in becoming an active member in an increasingly international world.<br /> <br /> <br /> '''Underlying Values'''<br /> <br /> The values of our school are: <br /> <br /> * Belonging <br /> <br /> * Responsibility <br /> <br /> * Respect<br /> <br /> <br /> The values of the basic education in city of Vantaa are:<br /> <br /> * Well-being <br /> <br /> * Joy of learning <br /> <br /> * Respect of others<br /> <br /> <br /> '''Belonging'''<br /> <br /> It is important for children to feel that they belong to the school as a community. Belonging to the school community brings the children a sense of safety and self-worth and help in building confidence. Students of various ages are encouraged to interact with each other and possibilities for this are created through school activities. Students get a feeling of pride for their work when appreciation is shown by having their work on display at school. The entire school community shows its support and encouragement for the work of the children. This way the children also learn to respect for other people’s work. Students get a sense of pride for their whole school community and are proud of being part of it.<br /> <br /> <br /> '''Responsibility'''<br /> <br /> We cherish responsibility as a cornerstone of the school and community. The students are encouraged to learn to be responsible for their actions. They contribute to the well-being of the school and interactions with their peers through their actions. Through responsibility they take ownership of their own learning. Teachers support students in their journey towards becoming responsible citizens. Students learn to take responsibility of their relationships to their peers and teachers. They learn ways to resolve conflicts that they face in their everyday life. They learn responsibility for their own belongings and respect for other people’s belongings.<br /> <br /> <br /> '''Respect'''<br /> <br /> Our school values respectful behavior towards people, the learning environment and our natural environments. The students are guided in their everyday life to polite ways of interaction with other people. They are taught that all people, regardless of their background, are valuable and deserve respect. Students learn that all life is valuable and learn ways in which they can take care of their environment.<br /> <br /> These values are a part and parcel of the way of life in our school. The teachers serve as an example for our values. The values are much more than a statement of intent, but are lived out by the school community on a daily basis, on lessons, in informal meetings and all interactions.<br /> <br /> <br /> '''Mission of Basic Education'''<br /> <br /> The pupils acquire information and skills from different content and subject areas in order to prepare them for life-long learning. The pupils develop their own way of learning and gradually take greater responsibility for their own learning. The pupils learn to study alone, in pairs and in groups. They learn to communicate their reasoning and to understand the importance that peer groups have on learning. The pupils learn critical thinking skills and how to use IT tools.<br /> <br /> The pupils grow up to be hard-working, tolerant and responsible members of the community, and they take others into consideration. The pupils internalize good manners. They understand that humans are dependent on, and responsible for, the environment. They become aware of the impact of their own actions and act accordingly in everyday situations. The pupils learn to defend their ethical choices with facts and personal experience, and to take responsibility for their decisions. The pupils’ physical and motor skills develop and they understand how health and welfare are maintained. The pupils’ linguistic and cultural identities and their abilities to express themselves in different ways are developed. The pupils develop their creativity, become acquainted with different forms of art, as well as with their local and national culture.<br /> <br /> <br /> '''Structure of Basic Education'''<br /> <br /> The structure of education at the International School of Vantaa is shown in the division of hours, which is based on the division of hours given by the City of Vantaa and legislations. The pupils of the International School of Vantaa will proceed in their studies according to the curriculum of the grade levels.<br /> <br /> Grade 6. students are taught according to subject teacher system.<br /> <br /> <br /> '''The Concept of Learning'''<br /> <br /> The International School of Vantaa curriculum is based on a conception of learning as an individual and communal process of building knowledge and skills. Through this process, cultural involvement is created. Learning is seen as purposeful action that takes place either independently, under a teacher’s guidance, or in interaction with a peer group. Underlying the conception of learning is the idea of lifelong learning that puts an emphasis on acquiring new learning and work habits in addition to new knowledge and skills. Learning is based on the pupils’ existing structure of knowledge. On the basis of this structure, pupils process and interpret the material to be learned and therefore the pupils’ own active role and purposeful activity are of essence. Learning also depends on the pupils’ previously constructed knowledge and skills, motivation, and learning and work habits. In addition to requiring activity, learning is a process that also requires the skill to solve problems either independently or collectively. <br /> <br /> The International School of Vantaa (ISV) is a school that teaches in English, which has a further impact on how we learn and how we teach. The core of learning in ISV is based upon the principle that teaching and learning go hand in hand with the student at the center. In addition it is based on the following principles:<br /> <br /> * learning is interactive between students, adults, peers and the physical surroundings <br /> <br /> * students have the possibility to learn by doing <br /> <br /> * students learn to regard themselves as learners, learn to know their personal learning style and to know their strengths and weaknesses in order to learn and improve themselves <br /> <br /> * students are encouraged to learn by positive feedback and support <br /> <br /> * lifelong learning <br /> <br /> Teaching and Learning in ISV is based on the needs of the student. This means that: <br /> <br /> * students have individualized learning paths when needed <br /> <br /> * teaching is connected to the students own interest and sphere of experience <br /> <br /> * different backgrounds are recognized in teaching <br /> <br /> * teaching builds on the students’ previous knowledge <br /> <br /> * continuous learning is promoted<br /> <br /> <br /> Evaluation of a student’s learning and the success of imparting the city goals is ascertained by using multiple tools. We, at ISV, evaluate these concepts and goals through direct communication with the students and parents as well as with other teachers within the school. We build a relationship based on a common core understanding of what learning is at ISV.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku3}}<br /> <br /> ===3.1 Interdisciplinary skills and integration in ISV===<br /> <br /> <br /> Interdisciplinary skill learning is emphasized in ISV education and teaching; the goals and contents are incorporated into different subjects. Interdisciplinary education aims to integrate education, teaching and certain key cross-curricular skills. Our school emphasizes three of the seven Interdisciplinary Education Skills outlined in the Finnish National Curriculum: Cultural Savoir-Faire, Interaction and Expression (L2), Multiliteracy and Media Literacy (L4), and Active Membership, Influencing and Building of a Sustainable Future (L7).<br /> <br /> These three Interdisciplinary Skills are integrated in all of our teaching and our concept of learning. As an international school, culture and the understanding of different cultures is encouraged. We use various texts from various sources i.e. novels, short stories, poems, websites, journals, both national and international newspapers. Our school has multiple extra-curricular clubs that are aimed at giving a student a view to the world and cultures outside of Finland, and how we can be active members in society to influence change. Some examples of the types of projects, clubs and interdisciplinary teaching methods are given below along with the Interdisciplinary skill it focuses on:<br /> <br /> <br /> * Open template projects focused on a common theme (L4) <br /> <br /> * Certain elective subjects (L1-L7) <br /> <br /> * Ecoforce (L7) <br /> <br /> * Scholastic Book Club (L4) <br /> <br /> * Chess Club (L1) <br /> <br /> * International Projects (L7) <br /> <br /> * Animal Welfare (L7) <br /> <br /> * Cooking Club (L3)<br /> <br /> <br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku4}}<br /> <br /> ===4.1 Culture and Operation of a Comprehensive School===<br /> <br /> <br /> '''Learning Environment and Operational Culture'''<br /> <br /> <br /> The International School of Vantaa is located in the Pakkala learning and information center, the Point, in Kartanonkoski, Vantaa. The building was ready in 2002 and in addition to the school it also holds a day care center and a public library. The Point building and its surroundings are designed to be a physically safe environment. The school and library work closely together, since the learning center belongs half to the school and half to the library. The use of the library and learning center before, during, and after school hours gives our pupils the possibility to study actively either as a group or independently. In addition to a media lab, the Point provides computers with internet access for our pupils’ free use. This supports our pupils’ development into members of today’s information society.<br /> <br /> As a building, the Point is a functioning learning environment that supports our pupils’ motivation to learn, as well as their curiosity and self-direction. The study and other facilities can be used flexibly to allow the employment of diverse and well adapted teaching methods and working approaches. The environment also supports interaction between our pupils and the adults working at the Point. <br /> <br /> Our objective at the International School of Vantaa and at the Point center is an open, encouraging, unhurried, positive atmosphere, for whose maintenance the teachers, pupils, and everyone working in the building share responsibility. At the International School of Vantaa, we maintain a pleasant learning environment for all.<br /> <br /> The operational culture of the International School of Vantaa is portrayed in our educational and teaching work. Our objective is to consistently develop all our practices so as to support attainment of the objectives we have established for our educational and teaching work. Our goal is that everyone who belongs to our school community or to the Point community feels like a valued member of the community.<br /> <br /> The International School of Vantaa is constantly assessing its own practices, for instance with the help of evaluations done by the City of Vantaa education department, or by student feedback. Through the assessment, we seek to develop our practices so that we can best serve the entire school community and the society.<br /> <br /> The building as such acts as a meeting point for internationally minded students to learn. Learning in ISV is not bound to “place or time”. To reach the ideal learning results, it is essential that various learning environments are integrated in teaching and learning.<br /> <br /> * face-to-face interaction in a social context <br /> <br /> * learning environments extend outside the classroom and school building <br /> <br /> * cross-curricular learning <br /> <br /> * technology and electronic environments are in use in ISV <br /> <br /> * extra-curricular learning (e.g. Student Council, Peer Student Activities, Technical Support at events, etc.) is recognized<br /> <br /> <br /> '''Working Approaches'''<br /> <br /> The International School of Vantaa seeks to use versatile working approaches that help support and guide the pupil’s learning. The working approaches also depend on the characteristics of the subject to be taught. The function of the approaches we use is to develop learning, thinking, problem-solving, working, and social skills. Our working approaches also encourage the pupil to active participation, and provide opportunities for the creative activity, experiences and play characteristic of the age group in question.<br /> <br /> The working approaches are selected by the teacher. It is the teacher’s task to teach and guide the work and learning of both the individual pupil and the entire group. When choosing a working approach the following factors are taken into account:<br /> <br /> * Developing a desire to learn, learning about responsibility and leading oneself <br /> <br /> * Encouraging student centered learning from an early age <br /> <br /> * Assisting the pupils in recognizing their own learning styles in order to activate purposeful learning <br /> <br /> * Developing capabilities for taking responsibility and being conscious for one’s own learning <br /> <br /> * Learning to focus and developing skills to acquire, apply and evaluate information <br /> <br /> * Basic skills in reading, writing, arithmetic and problem solving <br /> <br /> * Promoting communication skills, public speaking and story-telling <br /> <br /> * Learning by doing and developing the ability to create and work with portfolios <br /> <br /> * Sharing and reflecting as a teacher practice (away from teacher centered learning) <br /> <br /> * Encouraging and applying diverse teaching methods <br /> <br /> * Supporting learning through interaction and developing constructive cooperation <br /> <br /> * Teaching leadership skills, recognizing own capabilities and strengths <br /> <br /> * Giving students the chance to participate and promoting social flexibility <br /> <br /> * Learning the skills of empathy and social skills including conflict resolution techniques <br /> <br /> * Recognizing and taking responsibility for dealing with stress<br /> <br /> <br /> The International School of Vantaa in taking consideration future needs will also address the following working methods. We encourage investigative learning and acquiring researching skills especially in regards to utilizing the internet. In particular, teaching the ability to recognize and tell the difference between essential and non-essential information. We recognize the need for students and teachers to acquire ICT skills and become comfortable working with modern technology. We promote entrepreneurship and environmental awareness to build a sustainable world. As an international school we value learning to work with others and appreciating the diversity of cultures.<br /> <br /> <br /> '''Working Methods'''<br /> <br /> ISV does still structure teaching based around several academic and craft subjects: however, this does not limit learning to a singular classroom and subject. Cross-curricular learning is a practical method implemented in ISV from time to time. Cross-curricular learning: instruction may be separated into subjects or integrated. The objective of integration is to guide the pupils to examine phenomena as a whole, to create a united mental view of different fields of science, as well as to emphasize general educational goals. When integrating, the basic skills are considered more important than single topics. An example of this would be examining the concept of water throughout all subjects for a week. These thematic learning weeks would be planned and implemented during the teachers’ annual mutual planning meeting.<br /> <br /> <br /> '''Working Culture'''<br /> <br /> Teaching the Finnish curriculum in English creates a unique learning environment and has an impact on the working methods and the community. The multicultural community is in constant dialogue, also in matters of teaching and learning. Teachers at ISV are committed to the quality of the teaching. We share materials and best practices in cooperation and consultation between ISV staff members and with other schools with English as the language of instruction.<br /> <br /> The comprehensive school nature of ISV is encouraged by creating means of interaction between the different grade levels. The teachers, the school staff as well as students and parents commit to creating a friendly and positive atmosphere for learning.<br /> <br /> <br /> '''Responsibility and collaboration between and within subjects'''<br /> <br /> In ISV, we have teams that are responsible for the teaching of certain core subjects or grade levels. In the primary school, the teams are divided by grade level in the following manner: grades 1-2, 3-4, 5-6. This ensures a continuity of teaching and learning when advancing from a lower to higher grade level. On the secondary school side, the teams are divided by subject or common cause: Languages (English, French and Swedish, Finnish and Finnish as a Second Language), Sciences (Biology, Chemistry, Geography, Mathematics, Physics and Home economics), Special Education team (special education teachers and resource teachers) and Junior High team (History, Civics, Student Counselling, Music and Physical Education). Each team has a team leader who ensures collaboration within the team. The teams are responsible for their own subjects: however, these teams do not limit cross-curricular activity rather they facilitate the flow of information between teachers.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku5}}<br /> <br /> ===5.7 Learning and Wellbeing to Promote Schoolwork===<br /> <br /> <br /> The curriculum has an important role to play in promoting the health and wellbeing of children and young people and of all of those in the educational communities to which they belong. Learning in health and wellbeing ensures that children and young people develop the knowledge and understanding, skills, capabilities and attributes which they need for mental, emotional, social and physical wellbeing now and in the future.<br /> <br /> <br /> '''General Atmosphere'''<br /> <br /> All the adults who work in the school are involved in cooperation. Parent association is involved in school activities in various ways. Parents are encouraged to do activities with students. They also run clubs in school. <br /> <br /> Safety is a key concern in ISV. We take student well-being seriously. Mutual meetings are held monthly and student welfare matters are most often a central topic of discussion; nevertheless, student welfare matters can be raised at any time during the school year. Bullying, violence and disruptive behavior are dealt with immediately. <br /> <br /> A student at ISV is provided a safe and nurturing environment in which to learn and grow. As previously mentioned, the school has three longer break times as well as a lengthy lunch time. School lunches are provided. In addition, learning can happen anywhere, even off school grounds, so the safety of the student is of primary concern there. Thus, we make sure to inform the parents and teachers of any extra-curricular learning events. Student safety and wellbeing is monitored specifically by their classroom or homeroom teacher.<br /> <br /> <br /> '''Cooperation'''<br /> <br /> '''Pupils’ Involvement'''<br /> <br /> Students are responsible of their own learning according to their developmental stage. Students are also responsible of creating and maintaining a peaceful constructive learning environment and respecting others right to learn. <br /> <br /> The board of student council provides a channel for the students to be heard. The board members listen to students and take students’ ideas to the leading team. Leading team can also inform students via the board members. <br /> <br /> Different school activities such as peer students, peer mediation, eco force and different clubs provide students a chance to influence school environment. <br /> <br /> The students learn to give feedback to others and also have a chance to learn from the peer assessment. The students are taught from early age to share their ideas and thoughts and to give and take feedback. <br /> <br /> The students can also provide activities for each other, like workshops during these theme days, active breaks or tutor each other outside lessons.<br /> <br /> Students can also be involved in creating materials, or choosing books or other teaching material and teachers are not afraid of taking up the ideas of the students.<br /> <br /> <br /> '''Home-School Cooperation'''<br /> <br /> The parents or guardians carry the primary responsibility for the upbringing of our pupils. The International School of Vantaa takes responsibility for the pupil’s education and instruction as a member of the school community. The school also supports the parents or guardians with the means available so that they can for their part support their children’s purposeful education and learning. Cooperation between home and school is implemented in the shared educational responsibility, with the objective to advance our pupils’ prerequisites for learning as well as a feeling of security and well-being at school. <br /> <br /> A multi-professional cooperative network, including the school nurse, psychologist and social worker, help the families if needed with questions concerning the pupil’s schooling and well-being. <br /> <br /> Teachers have active interaction with parents and guardians and strive for giving continuous and constructive feedback on the pupil’s school work and development. Forms of cooperation are, for instance, parents’ evenings and meetings, Wilma, self-assessment forms, and various kinds of bulletins. <br /> <br /> Parents and guardians of our pupils have the opportunity to participate in the planning and assessment of the school’s educational work from within the parents´s association.<br /> <br /> <br /> '''Educational Conversations and Disciplinary Methods'''<br /> <br /> At ISV, the main disciplinary method is the educational discussion. This discussion can take place anytime and anywhere relative to the issue in question. These conversations take place usually between a classroom or homeroom teacher and the student from their corresponding class; however, any teacher can educate a student on how to behave and act politely and appropriately in accordance with the norms of society. Parents are informed about these conversations.<br /> <br /> <br /> '''Support for Education and Teaching'''<br /> <br /> Formal education in ISV occurs in a structured environment whose explicit purpose is teaching students. It takes place in our school environment, with classrooms of multiple students learning together with a trained teacher. The school system is designed around a set of values and ideals that govern all educational choices in ISV. Such choices include curriculum, physical classroom design, student-teacher interactions, assessment, class size, educational activities, and other activities. The other activities are important in order to create opportunities for interactions that help students to feel secure, to communicate and to enjoy being with people. Through these other activities we provide a range of interaction possibilities in the form of building relationships, facilitation, organizing and directing.<br /> <br /> The Leadership Team made up of teachers from both the Elementary and Junior High together with the school principal and vice-principal meet weekly to discuss key matters affecting the entire school. On a weekly basis the teachers also discuss in their own teams matters related to the teams. The teams are generally according to the grades (1-2, 3-4 and 5-6) in Elementary and according to subject areas in Junior High (Science, Language, Special Education and the JH team).<br /> <br /> The many other activities that help support and create a wholesome education and a safe environment for the growth and wellbeing of ISV students are discussed below.<br /> <br /> <br /> '''Library Services'''<br /> <br /> The Point Library is an important partner for the International School of Vantaa as it is in the same building as the school. Classes visit the library and learn of its valuable uses for education. Classes are also involved in presenting their work in the library display areas as well as take part in community projects with the library.<br /> <br /> <br /> '''Cultural Services'''<br /> <br /> The pupils’ identity, sense of community and cultural know-how are supported with the pedagogies of different cultural operators. In addition to the local services (Vantaan Nuorisotoimi, Vantaan Kulttuuripalvelut and Vantaan Liikuntapalvelut), ISV cooperates frequently with cultural services around the whole metropolitan area to offer pupils cultural and art experiences and learning outside classroom.<br /> <br /> <br /> '''Physical Exercise Services'''<br /> <br /> The International School of Vantaa promotes physical well-being by offering many exercise options to the students outside of their regular physical education classes. The School takes part in the Liikkuva koulu and also has indoor and outdoor equipment for the students to play with during the day. In the afternoon there are athletic clubs as well.<br /> <br /> <br /> '''Vantaa Nature School'''<br /> <br /> Studies have shown that time outdoors helps students succeed in school, improving memory, problem solving, and creativity. Children who spend time in nature are also physically healthier and more likely to take action for nature as adults. <br /> <br /> &quot;Education outside the classroom&quot; describes school curriculum learning, other than with a class of students sitting in a room with a teacher and books. It encompasses for example biology field trips and searching for insects in the school garden, as well as indoor activities like observing stock control in a local shop, or visiting a museum. Outdoor education is simply experiential learning in, for, and about the outdoors. <br /> <br /> ISV encourages and tries to foster a nature connection in our students that includes classroom and outdoor components and taking part in the Vantaa Nature School activities.<br /> <br /> <br /> '''Vantaa Parishes'''<br /> <br /> The International School of Vantaa works with a number of parishes in Vantaa to further student’s religious education as well as inform them of the social services provided by the churches. This includes a yearly church service in which representatives from the Finnish Evangelical Lutheran Church, the Roman Catholic Church, the Finnish Orthodox Church and the Pentecostal Church work together to celebrate Christianity.<br /> <br /> <br /> '''Club Activities'''<br /> <br /> The International School of Vantaa may organize club activities to support the educational and teaching work at our school. The purpose of club activities is to promote the kindling of constructive extra-curricular activities, and to give the pupil the opportunity for something other than normal schoolwork as well as showing and developing their non-academic skills, in a secure and peaceful environment. Club activities support the pupil’s social growth and diversified development in accordance with the objectives of basic education. Club activities also provide opportunities for positive interaction with adults and other children. Besides the school, club activities may be organized by the parents association, other associations and societies, companies, or other operators in cooperation with the school. . The themes for clubs may be various and the students’ own initiatives and ideas for clubs are also taken into account (the Student Council).<br /> <br /> The clubs may roll in English, Finnish or any other language in accordance with the language of the members and the theme of the club. Club participation is voluntary for the pupils.<br /> <br /> '''Morning and Afternoon Club'''<br /> <br /> Students are offered morning and afternoon activities. The morning and afternoon club is organized by the parents’ association VAKKA and it is meant primarily for first and second graders. The morning and afternoon club employees cooperate with the school staff on a regular basis. The club and the school share the same educational values and objectives.<br /> <br /> <br /> '''School Meals'''<br /> <br /> Students are provided with a warm, free meal on every school day. During the snack break in the afternoon, they may have a healthy snack taken from home or bought in the school canteen. Students learn to appreciate food and make healthy choices. Lunch break is also for learning about good eating habits, enjoying others’ company, and learning social skills. School meals form an integral part of the upbringing and educational tasks of school.<br /> <br /> <br /> '''Safety and Traffic'''<br /> <br /> Students learn to understand how to maintain and promote safety, responsible behavior and good manners in traffic. They acquire abilities to act in a variety of environments and situations in a safe way. These skills are learned both in home and school. Traffic education in school is given in various forms, and it is an integral part of the school day. <br /> <br /> Students may be granted the right to a school transport subsidy if the criteria defined by the education committee and the basic education act are met.<br /> <br /> <br /> '''Philanthropy'''<br /> <br /> Philanthropy in the sense of caring, nourishing, developing and enhancing &quot;what it is to be human&quot; on both the benefactors' and beneficiaries' is an important element of education in ISV. Philanthropy education teaches students about the civil society, or nonprofit sector and the importance of giving time, talent and treasure for the common good. It equips students by encouraging charitable behavior<br /> and empowers them to take voluntary citizen action for the common good in their classrooms, communities and lives.<br /> <br /> Specific activities that will be organized in ISV include:<br /> <br /> * Inviting grandparents, uncles, aunts, sisters, etc. <br /> <br /> * Theme/grandparents day in the autumn-Welcome them more often <br /> <br /> * Volunteer and charity work <br /> <br /> * Further cooperation with non-government and non-profit organizations <br /> <br /> * Creating structures for kummioppilas activities <br /> <br /> * Taksvärkki day<br /> <br /> <br /> '''Development/On-going Events'''<br /> <br /> The non-curricular activities are important for the unity of the comprehensive school. Students are involved in planning and organizing school activities.<br /> <br /> * non-curriculum based activities e.g. ISVentures <br /> <br /> * traditional events are developed further and together with the whole school community including staff, students and parents <br /> <br /> * long term cooperation and consultation with other schools with other schools, especially those with English as the language of instruction<br /> <br /> * interaction between primary and secondary school through e.g. peer mentoring or big brother/ sister system<br /> <br /> <br /> '''Distance Learning'''<br /> <br /> Distance learning is possible at the International School of Vantaa in a limited capacity. Students who are missing significant amounts of days due to illness or travel are able to keep up with lessons and classwork via the Wilma system, Fronter and email. Teachers inform students of work, etc. via Wilma and put materials for the student on Fronter. Students can upload work via Fronter or by email. It is also possible to give presentations by utilizing video web media tools like Skype. Testing, however, must be completed at the school and not via distance learning.<br /> <br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku6}}<br /> <br /> ===6.9 Arvioinnista tiedottamisen muodot Vantaan kansainvälisessä koulussa===<br /> <br /> Mitä asioita huoltajille tiedotetaan oppimisen ja osaamisen arvioinnista?<br /> What ways do we use to inform guardians on learning and assessment matters?<br /> *Tests, big projects, essays, and deadlines for them are posted in Wilma.<br /> *General understanding of expectations for each subject, how to achieve the goals and<br /> grades each student sets for themself.<br /> *Assessment discussions, report cards and verbal assessment<br /> *4s and 5s “warnings” and significant (2 or more) grade drops with enough time to enact<br /> change.<br /> *Individual feedback for each subject prepared in advance for the PT discussions (grades 6-9)<br /> <br /> Miten oppilaille ja huoltajille annetaan lukuvuoden aikana tietoa opintojen etenemisestä,<br /> työskentelystä ja käyttäytymisestä?<br /> How are students and guardians provided with information regarding behaviour, work and study<br /> progress?<br /> *Wilma (main source of info) and Google Classroom (more specific instructions, comments,<br /> feedback, mainly to students)<br /> *JH work log - a weekly view of each lesson’s content and homework, visible to students and<br /> guardians.<br /> <br /> Milloin? Tiedottamisen ajankohdat.<br /> When are these practices enforced?<br /> *General overview of assessment at the beginning of each term.<br /> *Assessment discussions once a year.<br /> *Report cards end of fall and spring semesters.<br /> *4s and 5s/grade drop warning start of November and April.<br /> <br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku7}}<br /> <br /> ===7.6 Student support for schooling and learning===<br /> <br /> <br /> Support for learning at ISV is provided for students focusing on pre-emptive action and early recognition of the need for support. Early recognition is ensured by differing methods, such as flexible start for first and seventh graders and supported by extensive exchange of information between all the professionals in the working community. The work also focuses on specific threshold levels in which a transfer of information between teachers, homes and other support personnel is of importance.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto: Kv-koulu_taulukko_1.JPG| 650px ]]<br /> <br /> <br /> '''Table 1: Threshold levels and involved parties and time of information exchange'''<br /> <br /> <br /> The school may create special study groups in order to cater to the needs of various learners and learning styles from time to time or as the need arises. These special study groups are intended to enhance the basic capabilities of the students in their different subjects. These arrangements shall be conducted in a flexible manner throughout the school year.<br /> <br /> <br /> '''Modes of Learning Support'''<br /> <br /> <br /> '''Tutoring'''<br /> <br /> Tutoring is one of the main ways of support in all stages of learning and stages of support. Tutoring is offered whenever there is a need to strengthen basic skills, fill gaps in learning or prepare for tests. Also, an ongoing tutoring throughout the school year can be required in some cases. At ISV we also offer intensive tutoring for incoming students transferring from other schools and/or countries.<br /> <br /> <br /> '''Part-Time Special Education'''<br /> <br /> Students can get support from the special education teacher whenever the need arises. This support can take many forms and it can take place in various settings and as part of support on all three stages of support. The special education teacher can join normal lessons and give support as part of the lesson, give individual support or help a smaller group during lesson times or outside lesson times and give focused support for different areas of learning. The special education teachers also provide consulting for class/subject teachers and assist with whole class groupings.<br /> <br /> <br /> '''Flexible Grouping'''<br /> <br /> Teachers co-operate to create flexibility in the way teaching groups are formed for their lessons. This flexibility allows more concentration on the specific needs of students, when children with similar needs are grouped together. These groupings may vary according to subject and in duration based on the students’ needs.<br /> <br /> <br /> '''Differentiation In class'''<br /> <br /> We differentiate learning in class by utilizing many different methods. First, study materials are adjusted/adapted to a student’s needs. Classroom seating is used to help support a student. Student comprehension is checked and feedback given on student’s work during lessons. Teachers are aware of student’s emotional needs and give students emotional support. Clear instructions are given on tasks and homework (oral and written). Learning tools are used in class (ex. visual cues, wiggle cushions, audio books). Finally, extra time is given for completing tasks in class.<br /> <br /> <br /> '''Out of Class'''<br /> <br /> We differentiate learning out of class by creating individualized assignments that are given based on a student’s needs. We give extra time for completing tasks.<br /> <br /> <br /> '''Three Stages of Support'''<br /> <br /> <br /> '''General Support'''<br /> <br /> General support is the first response, when it is clear that a student needs support for their learning. The classroom teacher or subject teacher decides in consultation with the special education teacher and in co-operation with the student and guardians, which forms the support will take. The support can be provided during the student’s scheduled lessons or outside the lesson times. Flexible groupings, differentiation, tutoring and part time special education can be used in delivering the support and the student will have access to the other support staff at school.<br /> <br /> A learning plan can be made as part of general support. One has to be made if the need for support is ongoing or focused on a very specific learning area or goal.<br /> <br /> <br /> '''Intensified Support'''<br /> <br /> A student may receive intensified support when measures of general support prove insufficient, or a student needs more long term or more intensive support. The decision of intensified support is made by a multi-professional team, consisting of teachers, special education teachers and other support personnel as needed, based on a pedagogic assessment made by the student's teachers. The same procedure is used when the stage of support is changed from intensified back to general support. During intensified support, tutoring and part time special education teaching will gain in importance.<br /> <br /> A learning plan will be made by the student's teachers in consultation with the special education teachers for securing intensified support for the student. The plan will outline the student's need for support and the means and methods of support to be used. The plan is reviewed whenever there is a change in the student's needs, at least once per year. <br /> <br /> If conventional support measures prove inadequate or insufficient, the learning plan can focus on specific core contents of the curriculum to ease progress through studies and enhance learning skills. <br /> <br /> Intensified support should continue for long enough, so that its usefulness and impact can reliably be assessed. <br /> <br /> During intensified support, co-operation with the homes will gain in importance. The views of the guardians and students will be taken into account when the pedagogic assessment is made, when planning intensified support, when making and reviewing the learning plan, when deciding on the stage and methods of support and when assessing the usefulness and impact of the learning plan.<br /> <br /> <br /> '''Special Support'''<br /> <br /> A student may receive special support when intensified support proves insufficient and the student requires more intensive, longer term support that incorporates many means of support. A pedagogic assessment outlining previous support measures under intensified support and the student's needs for further support is made by the student's teachers in co-operation with the special education teachers. This assessment will be processed by a multi-professional team consisting of necessary support personnel and will be augmented by psychological and medical expert assessments when necessary. The decision of special support is made by the district head of basic education. Co-operation with the guardians in connection with special support is taken care of by the principal. The decision for special support will be revised on 2nd and 6th grade and whenever there is a significant change in the students’ situation. <br /> <br /> A personal plan of teaching arrangements (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS) will be made for the student within two months of making the decision of special support. This plan is made by the student’s teachers in co-operation with the student, guardians and other support personnel, based on the pedagogic assessment and, if necessary, on other expert assessments. A HOJKS plan will be made for student in special support at the beginning of each academic year and it is revised at least once a year. <br /> <br /> As in intensified support, if conventional support measures prove inadequate or insufficient, the learning plan can focus on specific core contents of the curriculum to ease progress through studies and enhance learning skills.<br /> <br /> {{Vantaa_luku8}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku9}}<br /> <br /> ===9.1 Languages and cultures in ISV===<br /> <br /> <br /> The international school of Vantaa is, as its name implies, a meeting place for cultures and languages from all over the world. Although the main languages of instruction are English and Finnish, our staff, students and their families come from various language and cultural backgrounds. The diversity of languages and cultures has an impact on our daily school life and the school seeks to actively encourage and celebrate this diversity.<br /> <br /> <br /> '''Appreciation for languages and cultures'''<br /> <br /> All of the students of the International school of Vantaa speak English at a level that allows them to participate in instruction given in English. In addition, most of the students speak Finnish and very many speak a third or fourth language at home, depending on their family background. This means that the school is home to a great number of languages and we hear many of them spoken in the school every day. Those children whose mother tongue is other than English or Finnish are eligible to get mother tongue instruction at school and many of our students get this instruction. We raise awareness and appreciation for all the languages of our school by making them visible at school. This we promote by celebrations and theme days, such as the language fair and international fair, and by encouraging the mother tongue teachers of our students to make the students’ work done on mother tongue lessons visible in the school.<br /> <br /> <br /> '''Language awareness'''<br /> <br /> All subjects at school, like all professions in working life and all scientific disciplines at universities, have their unique use of language which is used to convey meanings in that subject, profession or field of study. For school, this is important to realize, since it has an impact on learning. Students and teachers alike will benefit from analyzing language specific to the subject, be it mathematics, biology, home economics or physical education. On the one hand, students are made aware of the specific uses of language for different subjects. (for example: “In chemistry, we use this word to refer to this phenomenon.”, or “In biology, we formulate questions in this way, which is slightly different from mathematics/woodwork/etc.” On the other hand, students are made aware that they use language in conveying meanings in all subjects, which poses certain demands on the language used. In effect all lessons are language lessons to some extent and all teachers are language teachers of their own subject. <br /> <br /> At the international school of Vantaa, the students are made aware of the language they use by constant comparison between the two languages of instruction and between the languages of instruction and the students’ mother tongues. Comparing the words and phrases of different languages is not in itself enough to create language awareness, but from there it is easy to start analyzing the reasons behind the differences. The aim is for the students to understand that different language and culture backgrounds, as well as the different needs of the various subjects, have an effect on the language used. <br /> <br /> Language awareness is also promoted through cross curricular projects, in which students get to study a phenomenon through the lenses of many different subjects. Important in these projects is that they incorporate a language element and that the students get to use their previous knowledge from many subjects and get to use the expertise of many of their teachers. By bringing it all together, students will gain knowledge about language use and the differences and also the similarities in language use in different subjects. <br /> <br /> Teachers will co-operate in finding and creating ways of language aware teaching and share their ideas to the whole school. Teachers will also evaluate their own teaching and their students learning from this perspective.<br /> <br /> <br /> '''Preparatory instruction'''<br /> <br /> The International school of Vantaa has no preparatory classes for children with limited Finnish or English language skills. It is possible for a child who has been to preparatory instruction to start studies in our school, provided that they master English at a level that will allow them to follow instruction in English. This will be verified by a language test given to all children who apply to our school. <br /> <br /> In these cases, when the child is admitted into the school, they are integrated into groups appropriate for their age and they will get extra support for their English studies, as well as Finnish as a second language instruction when needed.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku10}}<br /> <br /> ===10.1 Bilingual Education in ISV===<br /> <br /> <br /> Our education is primarily aimed at students living in Vantaa whose English skills are of sufficient proficiency to study in English. All prospective students, including those from other English language programs or English-speaking countries, must take and pass an English language proficiency entrance examination. Passing the entrance examination with a sufficient proficiency rating is a requirement for being accepted as a student.<br /> <br /> All subjects, excluding Finnish language and literature, are taught in English. Nevertheless, the core terminology of each subject is also taught in Finnish. The goal of education at ISV is that students demonstrate command over the central terminology in the target language as well as being able to express themselves fluently both in spoken and written communication. The goals of learning the target language, English, including the central content for each grade are outlined and described in the tailor-made ISV English curriculum.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku11}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku12}}<br /> <br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Uomarinteen_koulu&diff=3180 2022-06-29T12:30:44Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>{{Vantaa_luku1}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku2}}<br /> <br /> <br /> ===2.1 Perusopetus yleissivistyksen perustana Uomarinteen koulussa===<br /> <br /> Uomarinteen koulussa haluamme korostaa oppilaan aktiivisuutta oppijana yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Opettaja toimii oppilaan oppimisprosessin ohjaajana. Oppilas ohjataan ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Näin oppilaalle muodostuu käsitys itsestä oppijana. Oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena prosessina, jossa uudet asiat liitetään jo opittuun tietoon. Lapsi oppii asettamaan tavoitteita ja arvioimaan omaa oppimistaan. Näistä tavoitteista keskustelemme arviointikeskusteluissa huoltajien kanssa.<br /> <br /> Vuorovaikutustaitojen kehittyminen on erittäin tarpeellista. Monikulttuurisena ja suurena kouluna on tärkeää, että oppilaat hyväksyvät erilaisuutta ja tulevat toimeen kaikkien kanssa sekä omaavat hyvät käytöstavat. Yhteistyö oppilaiden huoltajien, omien kielten ja eri uskontojen opettajien kanssa rikastuttaa opetusta. Oppilaiden omien kielten ja kulttuurien esiintuominen koulun arjessa on oleellista. Tavoitteena on, että lähtiessään Uomarinteen koulusta oppilaalla on usko omaan osaamiseensa ja motivaatiota elinikäiseen oppimiseen.<br /> <br /> Koulussa hyödynnämme lähiseudun yhteisöjä ja yrityksiä esimerkiksi vierailemalla eri kohteissa ja tekemällä yhteisiä projekteja. Tämä vahvistaa kotiseututietoisuuden kasvua ja oman lähiympäristön arvostamista. Samalla, kun edistämme oppilaan oman kielen ja kulttuurin tuntemusta, tuemme heidän kasvuaan yhteiskunnassa. <br /> <br /> Yhteiskunnan muuttuessa koulun työskentely- ja toimintatapojen tulee kehittyä. Tulevaisuuden taitojen opettelu on oleellinen osa koulun arkea.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku3}}<br /> <br /> <br /> ===3.1 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Uomarinteen koulussa===<br /> <br /> Joustavien ja monipuolisten opetusmenetelmien avulla opetuksessa pystymme huolehtimaan laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttamisesta. Yhteistyö opettajien ja tiimien välillä mahdollistaa osaamisen ja ideoiden jakamisen, jonka kautta laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista voidaan kehittää ja seurata. Toiminnallisuus, havainnollistaminen ja kaikkien aistikanavien hyödyntäminen eri oppiaineissa on tärkeää, jotta laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueet toteutuvat opetuksessa.<br /> <br /> Opetuksen tulee liittyä oppilaiden arkielämään ja on tärkeää, että oppilas ymmärtää, miten voi käyttää oppimiaan tietoja ja taitoja elämässään. Opetuksessa nostetaan esiin ajankohtaisia teemoja. Toiminta koulun lähiympäristössä mahdollistaa opetuksen kehittämisen ja opittavien taitojen liittämisen omaan elämään. Lähiympäristön lisäksi yhteistyö eri luokka-asteiden ja -muotojen (esimerkiksi vammaisopetuksen) kanssa on tärkeää.<br /> <br /> Vastuullistamme lapsia heidän omien kykyjensä mukaan. Kun heille annetaan mahdollisuus vaikuttaa ja tehdä valintoja oppimisessaan taitojensa mukaan, se sitouttaa ja kasvattaa vastuullisuutta. Annamme lapsille mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistamme heidät koulun kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan avulla. Pohdimme yhdessä koulun toimintamalleja.<br /> <br /> Hyödynnämme koululla monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaa niin oppimisen kohteena kuin välineenäkin. Oppiaineissa harjoitellaan tiedonhankintaa ja kriittistä lukutaitoa, tekstin analysointia ja lähdekritiikkiä. Tiedonhankinnan perustaidot ovat tärkeitä kaikessa oppimisessa.<br /> <br /> Haluamme tutustuttaa oppilaita eri ammatteihin. Työelämäennakointi on tarpeellista, joten huomioimme opetuksessa työelämässä tarvittavia taitoja esimerkiksi vierailemalla eri työpaikoilla tai kutsumalla vierailijoita.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku4}}<br /> <br /> <br /> ===4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Uomarinteen koulussa===<br /> <br /> Iso työyhteisömme vaatii organisoidun rakenteen. Yhteisvastuullinen toimintakulttuuri on joustavaa, avointa ja toisia kunnioittavaa. Joustavuutta tarvitsemme esimerkiksi oppilasmäärien muuttuessa ja ryhmien vaihtuessa. Käytämme monipuolisia ja luovia työtapoja sekä vaihtelevia oppimisympäristöjä.<br /> <br /> Tavoitteenamme on kehittää toimintakulttuuria siten, että annamme oppilaille vastuuta omasta oppimisestaan sekä ympäristöstään. Kehitämme koulua ja sen toimintaa oppilaita kuunnellen.<br /> <br /> Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen vaatii joustavaa ajankäyttöä ja irrottautumista oppiainesidonnaisuudesta. Uomarinteen koulussa monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutuvat ensisijaisesti luokka-asteittain, jolloin luokka-astetiimit suunnittelevat ja arvioivat koko luokka-astetta koskevat projektit oppilaita kuunnellen. Koulussa kehitämme ja toteutamme monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja projekteja yhteistyössä eri luokka-asteiden ja vammaisopetuksen kanssa. Kokonaisuuksien, opetusjärjestelyjen sekä työtapojen suunnittelu tapahtuu pedagogisissa kokouksissa. Seuranta ja arviointi tapahtuu yhdessä huoltajien sekä oppilaiden kanssa keskustellen tai lomakkeiden avulla säännöllisin väliajoin. Joustavuus ja me-hengen kehittäminen sekä jaetun johtajuuden toteuttaminen ovat tärkeässä roolissa. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien teemat tarkennetaan vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa.<br /> <br /> Uomarinteen koulussa opimme yhdessä ja kehitämme yhteistä osaamistamme. Toimintatavat ovat oppiainerajoja ylittäviä ja laaja-alaista osaamista tukevia. Yhteistyö on vuorovaikutusta edistävää ja luokka-asterajoja ylittävää. Yhteistyö eri toimijoiden välillä mahdollistaa helposti &quot;pois pulpeteista&quot; -ajatuksen toteuttamisen. Otamme oppilaat aktiivisesti mukaan suunnitteluun. Teema- ja projektiopetus sopivat hyvin eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyön toteuttamiseen.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku5}}<br /> <br /> <br /> ===5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Uomarinteen koulussa===<br /> <br /> Uomarinteen koulussa hyvän ja turvallisen koulupäivän lähtökohtana on sosiaalisten taitojen oppiminen ja opettelu alkuopetuksesta lähtien. Pidämme toisten ihmisten kunnioittamista ja erilaisuuden hyväksymistä tärkeänä. Yhteiset säännöt muodostavat perustan turvalliselle koulupäivälle. Koulussa tavoittelemme kiireetöntä ja luovaa toimintaa koulupäivän aikana. Turvalliseen koulupäivään kuuluu tarkoituksenmukainen ja ergonominen työympäristö, jossa on hyvä työskennellä.<br /> <br /> Opetamme oppilaille koulupolun alusta saakka, että kaikilta voi pyytää apua. Jotta yhteisistä säännöistä pidetään kiinni ja niitä voidaan valvoa, on säännöt laadittava yhdessä koulun opettajien ja oppilaiden kesken ja niihin on palattava säännöllisesti. Aikuisilla tulee olla yhtenäinen näkemys toimintakulttuurista.<br /> <br /> Koulupäivän aikana kiinnitämme huomiota välitunteihin ja ruokailuun. Riittävä tauotus ja rauhallinen ruokailu ovat tärkeä osa koulupäivää sekä oppilaiden että henkilökunnan jaksamiselle. Kehitämme koulussa erilaista toimintaa välitunneille sekä sisätiloissa että ulkona. Oppilaat osallistuvat välituntitoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Tarjoamme oppilaille mahdollisuuden toiminnallisuuteen ja fyysiseen aktiivisuuteen koulupäivän aikana. He saavat osallistua koulun yhteisöllisyyden rakentamiseen, mikä luo mahdollisuuden hyvään ja turvalliseen koulupäivään.<br /> <br /> <br /> '''Koulu on oppiva yhteisö'''<br /> <br /> Opiskelemme koulussa tietojen lisäksi elämänhallinnan taitoja. Yhteisössämme arvostamme erilaisia tapoja toimia. Jaamme ideoita ja toimintamalleja sekä joustavia opetusratkaisuja. Muodostamme erilaisia ryhmiä tarpeen vaatiessa. Säännölliseen itsearviointiin ja oman toiminnan reflektoimisen opettaminen on osa oppivan yhteisön toimintaa. Säännöllinen keskustelu luokassa on osa koulumme toimintakulttuuria ja mahdollistaa yhteishengen kehittymisen.<br /> <br /> <br /> '''Ryhmäytyminen ja hyvä ilmapiiri'''<br /> <br /> Käytämme aikaa ryhmäyttämiseen sekä kouluvuoden alussa että sen aikana. Henkilökunnan oma toiminta ja esimerkki käyttäytymisessä ovat tärkeitä oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittymiselle ja muiden kunnioittamisen oppimiselle. Uomarinteessä panostamme hyvään ryhmähenkeen ja sellaisen ilmapiirin luomiseen, jossa jokainen kohdataan yksilönä.<br /> <br /> <br /> '''Osallisuus'''<br /> <br /> Mahdollistamme oppimisen ja opiskelun suunnitteluun vaikuttamisen. Oppilaita on opetettava ottamaan vastuu omasta toiminnasta ja oppimisesta. Jotta oppilas voi vaikuttaa oppimiseensa, tarjoamme hänelle erilaisia toiminta- ja oppimistapoja.<br /> Oppilailla on mahdollisuus osallistua eri tavoin koulun toimintaan. Tässäkin asiassa koulumme aikuiset näyttävät omalla toiminnallaan esimerkkiä siitä, mitä osallisuus ja osallistuminen on. Yhdessä toimiminen ja kaikkien mukaan ottaminen helpottaa osaltaan jokaisen mahdollisuutta osallistua taitojensa mukaan. Osallisuuden toteutumista voimme arvioida esimerkiksi itsearvioinneilla, kyselyillä ja ryhmä- sekä yksilökeskusteluilla.<br /> <br /> <br /> '''Kodin ja koulun yhteistyö'''<br /> <br /> Kodin ja koulun yhteistyö on tarpeellista ja sitä kehitetään erilaisin tavoin. Sitä toteutetaan muun muassa kysymällä huoltajien mielipiteitä. Hyödynnämme tietotekniikkaa kodin ja koulun välisessä yhteyden pidossa. Kynnyksen yhteydenottamiseen tulee olla matala ja huoltajia tulee kannustaa siihen. Koulu tarjoaa tietoa koulun käytänteistä ja toiminnasta.<br /> Opettaja voi sopia huoltajien kanssa siitä, miten yhteydenpitoa hoidetaan. Kodin ja koulun yhteistyöpäivät madaltavat vanhempien kynnystä osallistua koulun toiminaan ja auttaa heitä tutustumaan toisiin huoltajiin.<br /> Vuorovaikutuksessa huoltajien kanssa pyrimme avoimuuteen ja johdonmukaisuuteen.<br /> <br /> <br /> '''Ympäristövastuullinen toiminta'''<br /> <br /> Kasvatetaan oppilaiden tietoisuutta yhteisen ympäristön puolesta toimimisesta. Opetetaan oppilaita ymmärtämään omien valintojen vaikutus ympäristöön. Koulun henkilökunnan oma esimerkki materiaalien käytössä ja energian säästämisessä saa oppilaat tiedostamaan oman vastuunsa ympäristöstä. Kestävään kehitykseen opettamiseen liittyy omista ja yhteisistä tavaroista huolehtiminen ja tietoisuus omista valinnasta kuluttajana.<br /> <br /> <br /> '''Etäopetus ja -opiskelu'''<br /> <br /> Hyödynnämme ja kehitämme etäopetusta ja -opiskelua tarpeen vaatiessa mahdollisuuksien mukaan.<br /> <br /> <br /> '''Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja muu toiminta'''<br /> <br /> Uomarinteen koulun keskeinen sijainti mahdollistaa monipuolisen yhteistyön eri toimijoiden kanssa. Pidämme yllä molemminpuolista yhteydenottoa sekä koulun puolesta että ulkopuolisilta tahoilta. Koulusta voidaan valita yhteyshenkilö, joka hoitaa vuosittain saman tahon kanssa tehtävää yhteydenpitoa.<br /> <br /> Järjestämme koulussa erilaisia kerhoja oppilaiden kiinnostuksenkohteiden ja tarpeiden mukaan.<br /> Kannustamme lapsia kulkemaan mahdollisuuksien mukaan kouluun kävellen ja pyörällä.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku6}}<br /> <br /> <br /> ===6.9 Arvioinnista tiedottamisen muodot Uomarinteen koulussa===<br /> <br /> Uomarinteen koulussa koteihin lähetetään lukuvuoden alussa arviointikirje, jossa kuvataan<br /> lukuvuoden arviointia luokkatasoittain. Arviointimme on monipuolista ja siinä käytetään erilaisia<br /> arviointitapoja, itse- ja vertaisarviointia, kirjojen arviointisivuja ja kaveripalautetta. Lisäksi<br /> käytössämme on Ville-ohjelma, jonka avulla lapset saavat palautetta edistymisestään.<br /> Huoltajille kerrotaan vuosikellosta: itsearvioinnista, arviointikeskusteluista, välitodistuksesta sekä<br /> lukuvuositodistuksesta.<br /> <br /> Huoltajia tiedotetaan numeroarvioinnista myös taito- ja taideaineiden osalta vuosiluokilla 4-6 sekä<br /> käytösarvosanan kriteereistä.<br /> <br /> Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatimisen yhteydessä käydään läpi oppimisen tavoitteet ja<br /> niiden arvioiminen. Oppilailla, joilla on yksilöllistetty oppimäärä eri aineissa, sekä toiminta-alueittain<br /> etenevät oppilaat arvioidaan sanallisesti ja tästä tiedotetaan huoltajia.<br /> <br /> Uomarinteen koulussa oppilasta ohjataan havainnoimaan omaa osaamista, oman toiminnan<br /> merkitystä ja ohjataan oppilasta asettamaan tavoitteita sekä arvioimaan niiden toteutumista.<br /> Käytössämme on seuraavanlaisia tiedottamismuotoja liittyen opintojen etenemiseen, työskentelyyn<br /> ja käyttäytymiseen: monipuolinen sanallinen ja kirjallinen palaute, tilanteeseen liittyvä välitön<br /> palaute eri tavoin, erilaiset oppimista mittaavat testit, kokeiden arvosanat, wilmaviestit ja<br /> tuntimerkinnät sekä arviointikeskustelut. Lisäksi osalla luokista on käytössä reissuvihko tai päiväkirja.<br /> Oppilaan kanssa käydään kehityskeskusteluja, jossa hänelle kerrotaan, mitä häneltä odotetaan<br /> työskentelyn ja käyttäytymisen suhteen ja annetaan kannustavaa ja kehittävää palautetta<br /> suoriutumisesta.<br /> <br /> Tiedottaminen on jatkuvaa tilanteet ja muutokset huomioiden. Kokeet ja testit lähetetään koteihin<br /> nähtäville. Lukukauden alussa pidetään luokkatasoittain vanhempainillat ja arviointikirjeet esitellään<br /> huoltajille hyvissä ajoin ennen arviointiajankohtaa. Arviointikeskustelut oppilaalle ja huoltajille<br /> järjestetään syyslukukaudella.<br /> <br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku7}}<br /> <br /> ===7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Uomarinteen koulussa===<br /> <br /> <br /> '''Varhaisen puuttumisen toimintamallit'''<br /> <br /> Koulussamme on käytössä joustavia opetusjärjestelyjä kuten ryhmämuotoista opetusta, oppituntien palkitusta sekä samanaikaisopetusta. Lähialueen esiopetusryhmät ja ensimmäiset luokat tekevät opetuksellista yhteistyötä osana Esikoulusta kouluun (ESKO) -tiedonsiirtoprosessia. Toteutamme vammais- ja yleisopetuksen välistä yhteistyötä sekä integrointia eri muodoissa. Koulumme monipuolisessa kerhotoiminnassa huomioidaan varhainen puuttuminen. <br /> <br /> Laaja-alaiset erityisopettajat ovat erityisopetuksen asiantuntijoita ja konsultoivat opettajia oppilaan oppimiseen liittyvissä asioissa. Erityisopettajat työskentelevät niiden oppilaiden kanssa, jotka tarvitsevat tukea oppimiseensa ja kasvuunsa. Erityisopettajat ovat mukana palkkijärjestelmässä. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä sosiaalisten taitojen oppimiseen. Kartoitamme erityisopetuksen tarvetta yhteistyössä huoltajien, luokanopettajan, erityisopettajan ja mahdollisesti muiden asiantuntijoiden kanssa. Tukiopetukseen oppilas ohjautuu havaitun tarpeen perusteella.<br /> <br /> <br /> '''Toiminta kaikissa nivelvaiheissa'''<br /> <br /> Esi- ja alkuopetuksen tiedonsiirto ja yhteistyö toteutuu ESKO-tiedonsiirtoprosessin mukaisesti. Koulumme ja lähipäiväkotien kesken on laadittu yhteistoimintasuunnitelma. Koulun ensimmäisistä luokista valitaan kullekin lähialueen päiväkodille ns. kummiluokka, jonka kanssa luokanopettaja ja lastentarhanopettaja järjestävät toimintaa lapsille syys- ja kevätlukukaudella. <br /> <br /> Kevätlukukaudella Uomarinteen koulu ja lähiyläkoulut suunnittelevat yhdessä seuraavan syksyn pedagogisia ratkaisuja. Yläkoulujen edustajat kutsuvat oppilaat tutustumispäivään ja vierailevat Uomarinteessä esittäytymässä tuleville oppilailleen. Erityisen tuen oppilaille järjestetään oppilaskohtaiset tiedonsiirtopalaverit, joissa on mukana oppilas, huoltajat sekä oppilaan asioita hoitavat ylä- ja alakoulun edustajat. Huoltajille järjestetään tiedotustilaisuus nivelvaiheissa. Koulun valmistava opetus on mukana koulun yhteisissä tapahtumissa ja oppilaat integroituvat yleisopetuksen luokkiin joustavasti kielitaidon karttuessa.<br /> <br /> <br /> '''Kotien kanssa tehtävä yhteistyö'''<br /> <br /> Periaatteinamme yhteistyössä kotien kanssa ovat kasvatuskumppanuus ja avoin vuorovaikutus. Tiedotamme syksyllä vanhempainkokouksissa koulun käytänteistä ja toiminnasta (lukuvuoden tapahtumat, kehittämisteemat, projektit) sekä opiskelusta (oppisisällöt, tavoitteet, arviointi, tuen kolmiportaisuus, joustavat opetusryhmät, lähikouluperiaate) ja siinä onnistumisen edellytyksistä. Henkilökunan jäsenet esittäytyvät ja kertovat toimenkuvistaan. Sovimme luokittain kodin ja koulun välisen yhteistyön periaatteista ja käytänteistä. Luokat voivat perustaa luokka- ja retkitoimikuntia halutessaan. Maahanmuuttajaperheille on tarvittaessa tarjolla tulkkausapua. Tapaamme huoltajia arviointikeskusteluissa ja muissa tapaamisissa sekä koulun tilaisuuksissa esimerkiksi yhteistyöpäivänä ja juhlissa. Olemme yhteydessä huoltajiin oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen kysymyksissä pääsääntöisesti sähköisesti ja puhelimen välityksellä.<br /> <br /> <br /> '''Tuen kolmiportaisuus'''<br /> <br /> Pedagogiset asiakirjat tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa ja niistä käyvät ilmi suunnitellut tukitoimet sekä opetusjärjestelyt.<br /> <br /> <br /> '''YLEINEN TUKI'''<br /> <br /> '''Joustavat opetusjärjestelyt'''<br /> <br /> Suunnittelemme ja toteutamme ryhmämuotoista opetusta luokka-asteittain tai tiimeittäin. Käytämme koulussamme joustavia opetusjärjestelyjä kaikissa oppiaineissa sekä tuki- ja erityisopetuksessa. Joustavien opetusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat luokanopettajat työpareittain/luokka-asteittain/tiimeittäin, S2-opettaja, laaja-alaiset erityisopettajat, oman kielen opettajat sekä avustava henkilökunta. Toteutamme samanaikaisopetusta eri luokka-asteilla. <br /> <br /> Lähialueen esiopetusryhmät ja ensimmäiset luokat tekevät opetuksellista yhteistyötä (esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelma) osana ESKO-tiedonsiirtoprosessia. Yleisopetuksen pienryhmien ja valmistavan opetuksen oppilaita integroidaan rinnakkaisluokkiin tavoitteena oppilaan oppimaan oppimisen sekä koulupolun tukeminen . Vammais- ja yleisopetuksen välistä yhteistyötä sekä integrointia toteutetaan eri muodoissa ja aineissa. Integraatiota ja yhteistyötä edistämään on kouluumme perustettu erityinen kehitystyöryhmä. Eriyttämistä toteutetaan oppilas- ja ryhmätasolla (esimerkiksi opetusmateriaalit, palkitus ja erilaiset ryhmittelyt).<br /> <br /> Vertaisoppilastoiminta on osa koulun arkea, esimerkiksi välitunneilla leikinohjaustehtävät, ruokailun yhteydessä valvonta- ja avustamistehtävät sekä kummioppilastoiminta. Pajapäivien, retkien ja tutustumiskäyntien yhteydessä tehdään luokkien välistä yhteistyötä. Tukiopetusta oppilaan omalla äidinkielellä järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Koulussamme järjestetään monipuolista kerhotoimintaa.<br /> <br /> <br /> '''Osa-aikainen erityisopetus''' <br /> <br /> Laaja-alaiset erityisopettajat konsultoivat opettajia oppilaan oppimiseen liittyvissä asioissa. Erityisopetuksen tavoitteena on saada oppilaan osaaminen esille, jotta hän saavuttaa opetussuunnitelmassa ja oppilaskohtaisessa oppimissuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Opetus toteutetaan yhdessä luokanopettajan ja huoltajien kanssa laaditun suunnitelman mukaan. Opetus tapahtuu yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena. Erityisopettajat ovat mukana joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelussa. Kiinnitämme erityistä huomiota oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä sosiaalisten taitojen oppimiseen. Erityisopetuksen tarve kartoitetaan yhteistyössä huoltajien, luokanopettajan, erityisopettajan ja mahdollisesti muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityisopettajat työskentelevät pääasiassa niiden oppilaiden kanssa, jotka tarvitsevat tukea oppimiseensa ja kasvuunsa.<br /> <br /> <br /> ''' Tukiopetus''' <br /> <br /> Opettaja ohjaa oppilaan tukiopetukseen havaitun tarpeen perusteella. Oppilaiden koulunkäyntiä tuetaan palkkijärjestelmällä. Palkkijärjestelmässä ovat mukana S2-opettaja ja laaja-alaiset erityisopettajat, jotka osallistuvat kunkin tukea tarvitsevan oppilaan koulupolun suunnitteluun ja toteuttamiseen.<br /> <br /> Koulussamme on mahdollisuus oppilaskohtaisen tukiopetuksen järjestämiseen tarpeen mukaan. Lukuvuosisuunnitelmassa tarkennetaan läksytuen antamisen periaatteet lukuvuosittain.<br /> <br /> <br /> '''Avustaja- tai oppilashoitajaresurssit''' <br /> <br /> Vammaisopetuksen luokissa on oma avustajaresurssinsa. Vammais- sekä yleisopetuksen avustajat sekä oppilashoitajat osallistuvat lasten päivätoimintaan. Yleisopetuksen avustajaresurssi jaetaan luokkien/oppilaiden tarvitsevuuden mukaan.<br /> <br /> <br /> '''Henkilökohtainen oppimissuunnitelma''' <br /> <br /> Oppimissuunnitelman laadinnasta vastaa luokanopettaja yhdessä oppilaan huoltajien sekä oppilaan kanssa. Oppimissuunnitelma laaditaan yleisen ja tehostetun tuen piiriin kuuluville oppilaille. <br /> <br /> Mukana laadinnassa ovat mahdollisesti muut oppilasta opettavat opettajat esimerkiksi laaja-alainen erityisopettaja ja S2-opettaja sekä tarvittaessa koulukuraattori, koulupsykologi tai kouluterveydenhoitaja. Säännöllistä ja pitkäkestoista tukea saavalle oppilaalle (esimerkiksi erityisopettajan antama tuki useita kertoja viikossa tai koulunkäynnin onnistumiseksi annettava vahva tuki) tehdään oppimisen suunnitelma jo yleisen tuen vaiheessa. Valmistavan opetuksen oppilaille tehdään oppimissuunnitelma. Se uusitaan oppilaan siirryttyä yleisopetuksen luokkaan. Oppimissuunnitelman kirjaamisen päävastuu on oppilaan luokanopettajalla.<br /> <br /> <br /> '''Oppilaan ohjaus''' <br /> <br /> Oppilaiden ohjaukseen koulussamme osallistuu koko koulun henkilökunta. Ohjaus on osana koulun antamaa yleistä tukea oppilaille. Oppilaiden tiedonhankinta- ja opiskelutaitoja vahvistetaan oppilaanohjauksen avulla. Ohjauksessa kiinnitetään huomiota oppilaiden kokonaispersoonallisuuden kasvuun sekä kehityksen ja osallisuuden tukemiseen. Ohjauksen avulla vahvistetaan oppilaiden oppimaan oppimisen taitoja, ennaltaehkäistään ongelmien syntymistä sekä autetaan oppilaiden integroitumista kouluyhteisöön ja yhteiskuntaan.<br /> Oppimissuunnitelmasta käy ilmi oppilaalle tehdyt joustavat opetusjärjestelyt sekä muut tukitoimenpiteet.<br /> <br /> <br /> '''TEHOSTETTU TUKI''' <br /> <br /> '''Pedagoginen arvio'''<br /> <br /> Tehostetun tuen piiriin siirtymiseen tarvitaan pedagoginen arvio. Oppilaan, joka tarvitsee tavallista pitkäkestoisempaa ja laajempaa tukea oppimiseensa tai kasvuunsa, tukitoimia tehostetaan ja hän siirtyy tehostetun tuen piiriin. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen kokonaistilanne. Tehostettuun tukeen siirtyvälle oppilaalle päivitetään oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmasta käy ilmi oppilaalle tehdyt joustavat opetusjärjestelyt sekä muut tukitoimenpiteet, jotka on kuvattu tarkemmin yleisen tuen kohdassa. Oppimissuunnitelma päivitetään kerran vuodessa.<br /> <br /> <br /> '''ERITYINEN TUKI'''<br /> <br /> '''Pedagoginen selvitys'''<br /> <br /> Oppilas, jolle oppimisen ja kasvun tueksi tarjottu tehostettu tuki on riittämätöntä, siirtyy erityisen tuen piiriin. Erityisen tuen piiriin siirtymiseen tarvitaan pedagoginen selvitys sekä oppilaan ja huoltajan kuuleminen. Selvityksessä kuvataan oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen kokonaistilanne sekä se, miksi oppilas tarvitsee erityistä tukea. Pedagogisen selvityksen laativat oppilaan opettajat ja tarvittaessa oppilashuollon työntekijät. Pedagogista selvitystä voidaan tarvittaessa tarkentaa koulun ulkopuolisen asiantuntijan antamalla lausunnolla. Pedagogisen selvityksen perusteella oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. Erityiseen tukeen siirtyvälle oppilaalle laaditaan HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Oppilaan siirtyessä erityisen tuen piiristä tehostetun tuen piiriin hänelle tehdään pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätös tarkistetaan toisen ja kuudennen luokan aikana.<br /> <br /> <br /> '''Erityisen tuen antamisen toimeenpanosuunnitelma (HOJKS)'''<br /> <br /> Erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle tehdään HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.<br /> HOJKSin laadinnassa ovat mukana oppilas, oppilaan huoltajat ja luokanopettaja ja erityisluokanopettaja. Tarvittaessa mukana on koulun omaa moniammatillista henkilökuntaa, esimerkiksi laaja-alainen erityisopettaja, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori. Koulun ulkopuolisia asiantuntijoita ( esim. puheterapeutti, toimintaterapeutti, kehitysvammahuollon asiantuntija) pyydetään tulemaan mukaan HOJKS-palavereihin tarvittaessa. HOJKSin kirjaamisen päävastuu on luokanopettajalla tai erityisluokanopettajalla. HOJKS päivitetään kahdesti vuodessa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku8}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku9}}<br /> <br /> <br /> ===9.1 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Uomarinteen koulussa===<br /> <br /> Uomarinteen koulun opettajat tiedostavat käyttämänsä kielen merkityksen ja sen, että kieli on osa kaikkea opetusta. Kiinnitämme huomiota oppilaiden kielelliseen tietoisuuteen sekä kielen kehitykseen. Kielellisellä tietoisuudella on merkittävä rooli kaikessa koulutyössä. Opettajat käyttävät monipuolista ja selkeää sanastoa, synonyymejä, toistoa ja tarvittaessa lyhyitä ohjeita. Käytämme koulussamme vammaisopetuksen luokissa tukiviittomia sekä kuvakommunikaatiota.<br /> Lukuvuoden alussa luokanopettajat sekä omien äidinkielten opettajat käyvät yhdessä läpi tulevia keskeisiä oppisisältöjä ja niihin liittyviä kielellisiä käsitteitä. Omalla äidinkielellä opitut käsitteet auttavat oppilasta ymmärtämään eri oppiaineissa käytettyjä tiedonalojen kieliä.<br /> <br /> Kuulemme koulumme käytävillä useita eri äidinkieliä päivittäin. Visuaalisesti kielet näkyvät esimerkiksi oppilastöinä koulumme seinillä. Suuri osa oppilaista saa kouluviikon aikana oman äidinkielensä opetusta joustavin opetusjärjestelyin ja jokaisella oppilaalla on oikeus käyttää omaa äidinkieltään. Henkilökunnan monikielisyys ja monikulttuurisuus rikastuttavat koulumme arkea.<br /> Koulussamme kommunikoidaan eri kielillä. Korostamme oman äidinkielen merkitystä ja tärkeyttä kommunikoinnin sekä uuden kielen oppimisen pohjana. Haluamme vahvistaa oppilaan kieli-identiteettiä. Oppilaat voivat auttaa toisiaan omalla kielellään silloin, kun heidän suomen kielen taitonsa on eritasoista. Tuomme luokissa ja juhlissa esille oppilaiden eri kielet ja kulttuurit rikkautena.<br /> <br /> <br /> '''Suomi toisena kielenä -opetus''' (S2-opetus)<br /> <br /> Annamme koulussamme suomi toisena kielenä -opetusta oppilaille, joiden äidinkieli tai toinen kotikielistä on jokin muu kuin suomi. S2-oppimäärä on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -aineen oppimääristä. Opetus tapahtuu pienryhmissä tai samanaikaisopetuksena. Opetuksen suunnitteluun osallistuvat S2-opettaja, luokanopettaja ja laaja-alainen erityisopettaja. Oppilaat saavat myös omassa luokassaan äidinkielen ja kirjallisuuden tuntien aikana S2-tasoista opetusta. Ne S2-oppilaat, jotka saavuttavat äidinkielisen tason kaikilla kielitaidon osa-alueilla, siirtyvät äidinkieli ja kirjallisuus -opetukseen.<br /> <br /> <br /> '''Valmistava opetus'''<br /> <br /> Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten.<br /> Valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa oppilaan opinto-ohjelmassa tarkemmin määritetyllä tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon, että oppijat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja oppimistaustaltaan erilaisia. Eriytämme opetusta oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti.<br /> <br /> Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroituvat lähinnä ikätasoaan vastaaviin perusopetuksen ryhmiin. Integroinnilla edistetään kotoutumista, sosiaalisen kielitaidon kehittymistä ja oppiaineen sisällön omaksumista.<br /> Opetuksessa hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä. Retkiä lähiluontoon sekä kirjastoon tehdään säännöllisesti. Lisäksi kulttuuritarjontaan tutustutaan teatteri- ja museokäyntien sekä muiden tapahtumien avulla.<br /> Valmistavan luokan opettaja suunnittelee yhdessä kunkin oppilaan luokkatason mukaisen opettajakunnan kanssa kullekin oppilaalle sopivaa koulupolkua. Tällä tarkoitetaan sitä, että mihin isoon yleisopetuksen luokkaan ja missä vaiheessa on kunkin oppilaan paras aloittaa integroituminen.<br /> <br /> Kullekin valmistavan opetuksen oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka tarkastetaan ja arvioidaan yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa vähintään yhden kerran vuoden sisällä oppilaan siirryttyä isoon yleisopetuksen luokkaan.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku10}}<br /> <br /> <br /> ===10.1 Kaksikielinen opetus Uomarinteen ja Viertolan kouluissa===<br /> <br /> <br /> '''RUOTSIN KIELEN KIELIKYLPY'''<br /> <br /> YLEISTÄ<br /> <br /> Varhainen täydellinen ruotsin kielen kielikylpy on tarkoitettu vantaalaisille lapsille, joilla on äidinkielenomaiset taidot suomen kielessä. Varhaisen täydellisen kielikylvyn jälkeen oppilaalla on mahdollisuus jatkaa peruskoulun loppuun Kilterin tai Peltolan koulun kielikylpyopetuksessa.<br /> <br /> Oppiainesisällöissä kielikylpyluokat noudattavat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja kaupunkitasoista oppiaineiden opetussuunnitelmaa. Ruotsin kielikylpyopetuksessa noudatetaan kaupunkitasoista ruotsin kielikylpyopetuksen tuntijakoa.<br /> <br /> Opetus tapahtuu pääsääntöisesti ruotsin kielellä. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa täsmennetään, mitkä oppiaineet opetetaan ruotsin kielellä ja mitkä koulun opetuskielellä. Oppilaat voivat käyttää omaa äidinkieltään kunnes heillä on valmius ruotsin kielen puhumiseen. Kielikylvyssä ruotsin kieli on sekä oppimisen väline että sen kohde. Peruskoulun päättötavoitteena on toiminnallisen kaksikielisyyden saavuttaminen.<br /> <br /> Kuudennella luokalla alkavan B-ruotsin sijaan kielikylpyoppilaat jatkavat ruotsin kielen opiskelua A1-kielenä.<br /> <br /> Kielikylpyopetusta toteutetaan muun muassa monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla. Kielikylpyopetuksessa suunnitellaan monialaisia, pidempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joissa yhdistyy useampia oppiaineita. Opiskellessaan samaa aihetta useasta eri näkökulmasta samanaikaisesti oppilas kehittää ja syventää ruotsin kielen taitoaan sekä oppimaansa laaja-alaisesti. Monialaisia oppimiskokonaisuuksia opiskellessaan oppilas kehittää monipuolisesti kaikkia kielen oppimisen osa-alueita: kuullun ymmärtämistä, puhumista, tekstin ymmärtämistä sekä kirjoittamista.<br /> <br /> '''TAVOITTEET'''<br /> <br /> Oppilasta rohkaistaan ja tuetaan puhumaan, kuuntelemaan, lukemaan sekä kirjoittamaan ruotsin kieltä. Peruskoulun päättötavoitteena on oppilaan toiminnallisen kaksikielisyyden saavuttaminen puheen, puheen ymmärtämisen, tekstin ymmärtämisen sekä kirjoittamisen alueilla. Tavoitteena on tutustuttaa oppilas myös suomenruotsalaiseen, ruotsalaiseen sekä pohjoismaiseen kulttuuriin avartaen siten oppilaan valmiuksia pohjoismaiseen yhteistyöhön arkikielen tasolla.<br /> <br /> <br /> '''1. VUOSILUOKKA'''<br /> <br /> SISÄLLÖT<br /> Ensimmäisellä luokalla opetetaan kaikki oppiaineet ruotsin kielellä ja oppilaat opettelevat myös lukemaan ja kirjoittamaan kielikylpykielellä. Keskeisenä sisältönä ovat oppilasta itseään koskettavat koulun, kodin ja arjen tapahtumat.<br /> <br /> TAVOITTEET<br /> <br /> '''Kuullun ymmärtäminen'''<br /> <br /> Oppilas ymmärtää<br /> * päivittäisissä tilanteissa tarvittavia sanoja, tervehdyksiä, nimiä, lukuja ja käskyjä.<br /> * jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja.<br /> * hidasta ja selkeää puhekieltä.<br /> '''Puhuminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> * osaa vastata kielikylpykielellä häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin yksittäisin sanoin tai lyhyin lausein.<br /> * hallitsee suppean perussanaston ja toistuvia, arkisia ilmaisuja.<br /> * osaa kertoa lyhyesti itsestään.<br /> * pystyy muotoilemaan helppoja kysymyksiä.<br /> * pystyy ilmaisemaan välittömiä tarpeitaan.<br /> <br /> '''Tekstin ymmärtäminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> * osaa lukea lyhyitä sanoja ja yksinkertaisia lauseita kielikylpykielellä sekä ymmärtää lukemansa pääpiirteittäin.<br /> * osaa vastata helposta tekstistä tehtyihin kysymyksiin.<br /> * pystyy lukemaan helppolukuisia lastenkirjoja.<br /> '''Kirjoittaminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> * osaa kirjoittaa sanatasolla ymmärrettävästi.<br /> <br /> <br /> '''2. VUOSILUOKKA'''<br /> <br /> SISÄLLÖT<br /> <br /> Toisella luokalla aloitetaan äidinkielen opetus. Kaikki muu opetus tapahtuu ruotsin kielellä. Keskeisenä sisältönä ovat lähiympäristön tapahtumat.<br /> <br /> TAVOITTEET<br /> <br /> '''Kuullun ymmärtäminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * ymmärtää pidempiä suullisia ohjeita ja osaa toimia niiden mukaan.<br /> * pystyy kuuntelemaan lyhyen kertomuksen ja vastaamaan sitä koskeviin kysymyksiin.<br /> <br /> '''Puhuminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * hallitsee keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita.<br /> * selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista.<br /> * ääntää ymmärrettävästi.<br /> <br /> '''Tekstin ymmärtäminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * osaa lukea helppoja tekstejä ja ymmärtää sisällön.<br /> * pystyy lukemaan monenlaisia ja eri pituisia tekstejä.<br /> <br /> '''Kirjoittaminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * osaa kirjoittaa yksinkertaisia lauseita.<br /> * osaa kirjoittaa kuvauksen tai kertomuksen tutuista asioista.<br /> <br /> <br /> '''3. VUOSILUOKKA'''<br /> <br /> SISÄLLÖT<br /> <br /> Kielikylvyn keskeisiä sisältöjä ovat lähiympäristön tapahtumat ja niiden käsitteet. Tekstin ja puheen tuottamisessa aletaan kiinnittää huomiota kieliopillisiin seikkoihin.<br /> <br /> TAVOITTEET<br /> <br /> '''Kuullun ymmärtäminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * ymmärtää laajempia suullisia ohjeita ja osaa toimia niiden mukaisesti.<br /> * ymmärtää keskeiset asiat oppiaineista sekä monialaisista oppimiskokonaisuuksista.<br /> <br /> '''Puhuminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * hallitsee laajemman sanavaraston ja monimutkaisempia lauserakenteita.<br /> * lukee ymmärrettävästi ääneen opetusmateriaalia.<br /> * pystyy ilmaisemaan itseään monipuolisemmin koulun arjessa.<br /> * osaa kommunikoida erilaisissa viestintätilanteissa.<br /> <br /> '''Tekstin ymmärtäminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * ymmärtää keskeisen asian opetusmateriaalin sisällöstä.<br /> * kykenee kertomaan lukemastaan lyhyesti.<br /> <br /> '''Kirjoittaminen'''<br /> <br /> Oppilas osaa kirjoittaa<br /> <br /> * pienen, juonellisen kertomuksen.<br /> * lyhyitä asiatekstejä ja etsiä tietoja eri tietolähteistä.<br /> <br /> <br /> '''4. VUOSILUOKKA'''<br /> <br /> SISÄLLÖT<br /> <br /> Tekstin ja puheen tuottamisessa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota kieliopillisiin seikkoihin, esimerkiksi yksikköön ja monikkoon sekä epämääräiseen ja määräiseen muotoon. Opetukseen sisältyy monipuolisia keskusteluja arkipäivän aiheista.<br /> <br /> TAVOITTEET<br /> <br /> '''Kuullun ymmärtäminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * ymmärtää melko itsenäisesti pääpiirteet ja sisällön puheesta.<br /> * osaa tiivistää kuulemastaan keskeisen asiasisällön.<br /> <br /> '''Puhuminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * pystyy kommunikoimaan laajemmalla sanavarastolla.<br /> * kykenee pitämään lyhyen esitelmän annetusta aiheesta.<br /> * käyttää joka päivä kielikylpykieltä luokassaan.<br /> * osaa lukea ääneen monenlaista tekstiä.<br /> <br /> '''Tekstin ymmärtäminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * pystyy lukemaan vaativampia tekstejä ja vastaamaan laajemmin sisällöstä laadittuihin kysymyksiin.<br /> * ymmärtää tekstin keskeisen asiasisällön ja ymmärtää kysyä tarkennusta siihen, mitä ei ymmärrä.<br /> <br /> '''Kirjoittaminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> ● osaa kirjoittaa pidemmän, juonellisen kertomuksen tai asiatekstin.<br /> <br /> <br /> '''5. VUOSILUOKKA'''<br /> <br /> SISÄLLÖT<br /> <br /> Kielikylvyn keskeisiä sisältöjä ovat edelleen ympäristön tapahtumat ja niiden käsitteet. Opetukseen sisältyvät laajemmat keskustelut ja oppilaiden esitelmät. Opetuksessa korostuvat kieliopilliset asiat, kuten aikamuodot.<br /> <br /> TAVOITTEET<br /> <br /> '''Kuullun ymmärtäminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * ymmärtää pidempiä suullisia esityksiä ja pystyy kirjoittamaan kuulemastaan.<br /> <br /> '''Puhuminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * kykenee kommunikoimaan erilaisissa tilanteissa yhä monipuolisemmalla sanavarastolla.<br /> * kykenee pitämään laajemman esitelmän.<br /> * pyrkii käyttämään kielikylpykieltä opetustilanteissa.<br /> <br /> '''Tekstin ymmärtäminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * pystyy poimimaan luetusta asiatekstistä oleellisen sisällön.<br /> * osaa kysyä tarkennusta siihen, mitä ei ymmärrä.<br /> <br /> '''Kirjoittaminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * osaa kirjoittaa pidempiä kertomuksia tai laajempia asiatekstejä.<br /> * kiinnittää huomiota oikeinkirjoitukseen.<br /> <br /> <br /> '''6.VUOSILUOKKA'''<br /> <br /> SISÄLLÖT<br /> <br /> Kuudennen luokan opetuksessa on keskeistä laajentaa asiatekstin lukemiseen tarvittavaa sanastoa. Kieliopillista ymmärrystä syvennetään kiinnittämällä erityistä huomiota muun muassa lauserakenteisiin ja sanajärjestyksiin.<br /> <br /> TAVOITTEET<br /> <br /> '''Kuullun ymmärtäminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * ymmärtää opetuksen keskeiset sisällöt lähes täydellisesti.<br /> <br /> '''Puhuminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * käyttää kielikylpykieltä rohkeasti opetustilanteissa.<br /> <br /> '''Tekstin ymmärtäminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * lukee kirjoja kielikylpykielellä ja osaa kertoa niistä suullisesti ja kirjallisesti.<br /> <br /> '''Kirjoittaminen'''<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * osaa kirjoittaa laajempia ja sisällöltään rikkaampia kertomuksia ja asiatekstejä.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku11}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku12}}<br /> <br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Seutulan_koulu&diff=3179 2022-06-29T12:29:55Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>{{Vantaa_luku1}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku2}}<br /> <br /> ===2.1 Perusopetus yleissivistyksen perustana Seutulan koulussa===<br /> <br /> <br /> '''Koulumme arvot ovat:'''<br /> <br /> '''T'''erve itsetunto<br /> <br /> '''E'''mpatia<br /> <br /> '''E'''lämää varten<br /> <br /> <br /> '''Terve itsetunto'''<br /> <br /> Seutulan koulussa opetuksen perustana on tukea oppilaan itsetunnon kehitystä niin, että hän löytää omat vahvuutensa ja tiedostaa myös kehittymistarpeensa. Oppilas suhtautuu myönteisesti koulunkäyntiin sekä uskaltaa osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen. Hän näkee itsensä tärkeänä osana kouluyhteisöämme. Siirtyessään yläkouluun hän osaa jo arvioida omia taitojaan sekä luottaa niihin niin, että siirtyminen yläkouluun ei pelota.<br /> <br /> <br /> '''Empatia'''<br /> <br /> Seutulan koulussa opetamme oppilasta toimimaan yhdessä muiden kanssa. Hän opettelee neuvottelemisen ja sovittelun kautta näkemään asioita myös muista kuin omasta näkökulmastaan. Opetamme häntä luottamaan toisiin ja toimimaan toisia kannustaen.<br /> <br /> <br /> '''Elämää varten'''<br /> <br /> Opetuksen punaisena lankana ovat ne taidot, joita ihminen tarvitsee arki- ja työelämässä. Opetuksessa pyrimme vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin ja keskittymään olennaiseen. Eri oppiaineita opetettaessa ei keskitytä yksittäisiin asiasisältöihin, vaan tiedonhankintamenetelmiin, eri oppiaineiden ominaisuuksien ymmärtämiseen sekä oppilaan omien kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien löytämiseen.<br /> <br /> Keskustelemme jatkuvasti arvoperustan ja oppimiskäsityksen sisällöistä ja pohdimme, mitä ne tarkoittavat koulutyössä. Yhteiskuntamme kehittyessä myös arvojen sisältö voi muuttaa muotoaan. Arviointi on enemmän arvojen sisältöjen pohdintaa ja yhteiskunnan kehityksessä mukana pysymistä kuin mittarien seuraamista.<br /> <br /> Opettajat arvioivat yhdessä arvojen toteutumista myös lukuvuosiarvioinnin yhteydessä. Lisäksi seuraamme niiden toteutumista yksilö- ja luokkatasolla vuosittaisissa kehityskeskusteluissa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku3}}<br /> <br /> ===3.1 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Seutulan koulussa===<br /> <br /> Perusopetuksen tavoitteiden ja laaja-alaisen osaamisen painotukset Seutulan koulussa:<br /> <br /> <br /> ''L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen:''<br /> Oppilas ymmärtää, että on erilaisia tapoja oppia asioita ja opettelee tunnistamaan itselleen luontaisia oppimistaitoja.<br /> <br /> <br /> ''L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu:''<br /> Oppilas opettelee tulemaan toimeen muiden kanssa ja ratkaisemaan erimielisyydet keskustelemalla.<br /> <br /> <br /> ''L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot:''<br /> Opetamme oppilaita arvostamaan itseään ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Pidämme tärkeänä mielen hyvinvoinnin taitojen opettamista.<br /> <br /> <br /> ''L4 Monilukutaito:''<br /> Oppilas opettelee lukemaan erilaisia viestejä ja ymmärtää vastuunsa viestin tuottajana.<br /> <br /> <br /> ''L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen:''<br /> Huomioimme TVT:n mahdollisuudet oppimisessa ja opetamme kaikille oppilaille perustaidot.<br /> <br /> <br /> ''L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys:''<br /> Oppilas näkee oman toimintansa vaikutuksen koulunkäynnissään. Koulussa kannustamme oppilasta oma-aloitteisuuteen, ahkeruuteen, pitkäjänteisyyteen ja vastuun kantamiseen.<br /> <br /> <br /> ''L7 Osallistuminen ja vaikuttaminen:''<br /> Koulussa on vahva oppilaskunnan hallitus, jolla on selkeät rakenteet. Sen puitteissa oppilaat oppivat demokraattisen yhteiskunnan toimintamalleja. Luokissa tarjoamme oppilaille erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan kouluarkeensa.<br /> <br /> <br /> Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista seuraamme jatkuvan arvioinnin periaattein. Opettaja voi hyödyntää kaikkia olemassa olevia arvioinnin tapoja. Ks. luku 6, Oppimisen arviointi.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku4}}<br /> <br /> ===4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Seutulan koulussa===<br /> <br /> Seutulan koulun toimintakulttuuria kuvaa yhteinen visio opettamisesta, jossa oppilas on kaiken keskiössä. Jokainen oppilas on arvokas ja tärkeä. Koulumme oppilaat ovat ''meidän kaikkien yhteisiä oppilaita.''<br /> <br /> Luomme näkemyksiä opetuksesta ja koulun kehittämisestä yhteisissä keskusteluissa. Opettajat seuraavat yhteiskunnallista ja kasvatustieteellistä keskustelua ja peilaavat työtänsä esim. sosiaalisessa mediassa heränneisiin teemoihin. Opettajat jakavat arjen onnistumiset ja haasteet keskenään. Opettajat oppivat omasta työstään jatkuvasti peilaamalla omaa toimintaansa opettajainhuoneessa, joka on avoin kaikenlaiselle keskustelulle. Työyhteisön vankkumaton tuki on pohja omassa työssä kehittymiselle ja työhyvinvoinnille.<br /> <br /> Yhteinen visio muokkautuu yhdessä oppilaiden kanssa. Opettajat pyrkivät aidosti kuuntelemaan oppilaita, oppimaan heiltä ja ottamaan heidät mukaan päätöksentekoon. Koulussa on vahva oppilaskunnan hallitus, jonka vastuuta koulun kehittämisessä ja osallistumista koulun toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen pidetään keskeisenä. Koulun rakenteissa oppilaskunnan hallituksen toiminnalle on varattu oma aika ja paikka.<br /> <br /> Koulussa näemme yhteistyön ja yhdessä tekemisen itseisarvona. Suunnittelemme ja toteutamme opetusta yhdessä esimerkiksi samanaikaisopetuksen ja palkkiopetuksen puitteissa. Opettajat tekevät yhteistyötä yli luokka- ja oppiainerajojen, esimerkiksi pienten (1.-3. luokat) ja isojen (4.-6. luokat) tiimeissä. Luokkarajoja ylitämme säännöllisesti myös kummioppilastoiminnassa. Yhteistyölle olemme luoneet niitä edistävät, toimivat rakenteet. Yhteistyössä korostuvat monialaiset oppimiskokonaisuudet ja oppilaiden omat valinnanmahdollisuudet. Opettajat ovat myös valmiita spontaaniin yhteistyöhön ja joustaviin järjestelyihin. Opettajakunta on sitoutunut koko koulun yhteiseen hyvään eikä oma luokka ole ainoa toimintaympäristö. Lukuvuosisuunnitelmassa täsmennämme vuosittain monialaiset toimintatavat ja niihin liittyvät työnjaot.<br /> <br /> Koulu ei ole ainoa oppimisympäristö. Näemme tärkeäksi oppilaiden toimintaympäristön laajentamisen sekä erilaisiin ihmisiin ja kohteisiin tutustumisen esimerkiksi retkeilemällä. Arvostamme yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yhteistyö vanhempien kanssa on olennainen osa koulun toimintaa ja järjestämme yhteistä toimintaa vanhempainyhdistyksen kanssa.<br /> <br /> Koulussamme jaettu johtajuus näkyy vastuunjaossa. Vastuu koulun toiminnasta kuuluu koko henkilökunnalle. Tiedostamme opettajien eri osaamisalueet ja opettajat ottavat vastuuta niiden puitteissa. Opettajat arvostavat toistensa taitoja ja yhden onnistuminen nähdään yhteisenä onnistumisena. Koulun toiminnassa korostuu meidän koulu –ajattelutapa. Onnistumiset niin työhyvinvoinnin kuin opetuksen puitteissa ovat yhteisen toiminnan tuloksia, joissa jokainen työyhteisön jäsen tuntee olevansa tärkeä ja arvokas.<br /> <br /> Opettajat arvioivat yhdessä toimintakulttuuria lukuvuosiarvioinnin yhteydessä. Lisäksi seuraamme sen toteutumista yksilö- ja luokkatasolla vuosittaisissa kehityskeskusteluissa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku5}}<br /> <br /> ===5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Seutulan koulussa===<br /> <br /> <br /> '''Yhteinen vastuu koulupäivästä'''<br /> <br /> ”Meillä kukaan ei huku massaan” on Seutulan koulun tunnuslause. Kouluyhteisömme on melko pieni. Turvallisuuden tunne nousee siitä, että kaikki, niin lapset kuin aikuisetkin, ovat toisilleen tuttuja. Kaikki aikuiset ovat kaikkia oppilaita varten – ”ei minun vaan meidän oppilaat”. Yhteinen tavoitteemme on, että oppilas uskaltaa lähestyä ketä tahansa aikuista asioidensa kanssa. Aikuiset<br /> tulevat oppilaille tutuiksi mm. välituntivalvonnoissa, joissa opettajat aktiivisen valvonnan lisäksi kohtaavat oppilaita keskustellen ja tilanteen salliessa välituntitoimintoihin osallistuen.<br /> <br /> Oppilaat saavat osallistua yhteisten sääntöjen luomiseen mahdollisuuksien mukaan. Itse osallistuen he myös sitoutuvat sääntöjen noudattamiseen. Otamme mielellämme vastaan oppilaiden omia ehdotuksia esimerkiksi välituntitoiminnoista ja ne mahdollistavista säännöistä. Suhtaudumme myönteisesti aktiivisen välituntitoiminnan järjestämiseen. Yhdessä toimien oppilaat tutustuvat toisiinsa ja kiusaamisen todennäköisyys pienenee. Pyrkimyksemme on, ettei mitään kielletä kieltämisen takia, vaan kielloille löytyy selkeä perustelu, jonka myös oppilaat ymmärtävät. Opettajat neuvottelevat yhteisistä säännöistä ja noudattavat yhteistä linjaa. Perehdytämme uudet opettajat koulun toimintakulttuuriin esimerkiksi tutoropettajan opastuksella.<br /> <br /> Kannustamme oppilaita aina rehellisyyteen ja vastuunkantamiseen omista teoistaan. Mahdollisten riitojen, kiusaamisen ja ongelmien selvittämisen yhteydessä edellä mainitut korostuvat. Rehellisesti ja avoimesti keskustellen oppilaat oppivat myös selvittämään pieniä erimielisyyksiä keskenään. Rankaisemista tärkeämpänä pidämme oman toiminnan seuraamusten ymmärtämistä ja vastuunkantamista.<br /> <br /> Oman toiminnan seuraamusten ymmärtämisen näemme lähtökohtana yhteiskunnalliselle valveutumiselle, jossa oppilas oppii näkemään oman paikkansa osana sosiaalista, taloudellista ja luonnonympäristöä.<br /> <br /> <br /> '''Yhteistyö'''<br /> <br /> ''Oppilaiden osallisuus''<br /> <br /> Oppilaiden osallistumisen koulun arjen pyörittämiseen suunnittelusta arviointiin, näemme tärkeänä arvona. Kannustamme oppilaita esittämään omia ajatuksiaan. Kuuntelemme sekä pyrimme ottamaan niitä huomioon. Pyrimme toteuttamaan myös oppilaiden opetusideat ja toimintaehdotukset. Vaikuttaminen voi lähteä liikkeelle niinkin pienestä kuin omien läksyjen valinnasta.<br /> <br /> Oppilaat valitsevat oppilaskunnan hallituksen vaaleilla lukuvuoden alussa. Hallituksen tunti on osa lukujärjestysrakennetta ja sille on viikoittain varattu oma tunti. Hallitusta ohjaa opettaja/t. Hallituksessa on joka luokalta varsinainen ja varajäsen. Varajäsen jatkaa automaattisesti seuraavana vuonna ja vie tietotaitoa eteenpäin.<br /> <br /> Hallituksen kokouksen jälkeen oppilasedustaja esittelee hallituksen suunnitelmat ja päätökset luokalle. Lisäksi hän kyselee luokan omia ideoita ja vie niitä hallitukseen pohdittavaksi. Hallitus osallistuu lukuvuoden suunnitteluun käymällä läpi ja kommentoimalla lukuvuosisuunnitelmaa. Hallitus osallistuu koulun järjestyssääntöjen kehittämiseen kommentoimalla niitä. Muissakin koulun yhteisissä asioissa voimme kysyä hallituksen näkemystä. Hallitus suunnittelee ja järjestää koulussa erilaisia tapahtumia lähes kuukausittain. Suosittuja ovat olleet muun muassa pikkujoulut, ystävänpäivätapahtuma ja Talent-kisa. Erilaiset teemaviikot ovat piristäneet arkea. Hallitus on ohjeistanut vuosittain kunnan Vaikuttajapäivä-tehtävän tekoa ja hallituksen edustaja on osallistunut itse tapahtumaan.<br /> <br /> Koko oppilaskunta osallistuu yhteisten asioiden esille ottoon, suunnitteluun ja päätöksentekoon koulun yhteisissä salitapahtumissa esimerkiksi Torstaiparlamentissa. Lisäksi kannustamme heitä tekemään aloitteita opettajakunnalle haluamistaan muutoksista esimerkiksi välituntikäytännöissä tai muissa heitä koskevissa asioissa.<br /> <br /> Olemme pitäneet perinteisesti lastentunteja kuukausittain. Kaikki luokat pääsevät vuorollaan suunnittelemaan ja toteuttamaan pitkän tunnin (2x45 min) ohjelman koko koululle. Usein toiminta on ollut pajamaista. Kummioppilaat tukevat 1.- ja 2. luokkien lastentuntien järjestämistä.<br /> <br /> Luokat osallistuvat myös esimerkiksi omien retkikassojen kartoittamiseen vuosittain järjestettävissä joulumyyjäisissä. Oppilaat muun muassa askartelevat myytävää luokan pöytään ja osallistuvat muihin myyjäisjärjestelyihin.<br /> <br /> <br /> ''Kodin ja koulun yhteistyö''<br /> <br /> Seutulasta puuttuvat nuorisotilat ja monet muut palvelut. Koulun merkitys kyläyhteisölle ja yhteisöllisyyden muodostumiselle on merkittävä. Koulussa pyrimme vaalimaan seutulalaista positiivista henkeä ”koko kylä kasvattaa”.<br /> <br /> Kodin ja koulun yhteistyö perustuu avoimuuteen, kunnioittamiseen ja kasvatuskumppanuuteen. Lähtökohtana yhteistyölle on toiminnan läpinäkyvyys ja hyvä tiedottaminen. Alkusyksystä järjestämme vanhempainillan. Silloin tutustumme toisiimme, viihdymme yhdessä, esittelemme koulun vuosikelloa ja kerromme lukuvuoden tavoitteista. Vanhempainillassa kerromme myös kodin ja koulun yhteistyön muodoista ja periaatteista. Wilma on pääviestintäkanava, mutta myös muut kanavat ovat mahdollisia. Opettajat eivät automaattisesti jaa omaa puhelinnumeroaan huoltajille.<br /> <br /> Koulunjohtaja tiedottaa huoltajia koulun tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista kuukausittain Wilmassa ilmestyvässä koulutiedotteessa. Opettajat tiedottavat luokkiaan säännöllisesti ytimekkäissä tiedotteissaan. Ideana on, että huoltajat pysyvät ajan tasalla esimerkiksi seuraavan viikon poikkeusohjelmista ja kuulevat pieniä koulu-uutisia, joista on hyvä jatkaa keskustelua kotona.<br /> <br /> Wilma-viestintää varten olemme laatineet koulussamme ”Seutulan koulun ja kodin välisen viestinnän pikaopas opettajien käyttöön” (liite 1). Se sisältää koulun sisäiset viestinnän raamit. Oppaassa kannustamme opettajia viestimään huoltajia arvostavalla lähestymistavalla. Eri tilanteissa ja eri huoltajien kohdalla mietimme, mikä viestintätapa toimii parhaiten.<br /> <br /> Kannustamme huoltajia osallistumaan koulun arkeen. Pyrimme vahvistamaan ja kehittämään olemassa olevia rakenteita niin, että huoltajien osallistuminen kouluarkeen helpottuu ja osallistumisen kynnys madaltuu. Vanhempainyhdistys, vanhempainfoorumi ja luokkatoimikunnat ovat niitä rakenteellisia kanavia, joiden kautta huoltajien näkökulma tulee esille. Niiden puitteissa pystymme järjestämään perinteisiä yhteisöllisiä tapahtumia, kuten esimerkiksi lauantaikoulupäivän, joulumyyjäiset ja kevätnäyttelyn. Myös muihin projektiluonteisiin tapahtumiin ja tempauksiin suhtaudumme myönteisesti (esim. Pelitulet, Meidän tila -hanke).<br /> <br /> <br /> ''Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö''<br /> <br /> Liite 2<br /> <br /> <br /> ''Opetuksen järjestämistapoja''<br /> <br /> <br /> ''Yhdysluokkaopetus'':<br /> Koulussamme on usein suosittu isoja luokkia yhdysluokkien sijaan. Isot luokat ovat toimineet, kun olemme soveltaneet erilaisia opetusjärjestelyjä kuten esimerkiksi jakotunteja ja resurssiopettajaa.<br /> <br /> <br /> ''Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus'':<br /> Suunnittelemme ja toteutamme etäopetusta kouluyhteisön sisällä, koulujen välillä sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tilanteen ja tarpeen mukaisesti. <br /> <br /> Etäopetuksella on mahdollista rikastuttaa ja monipuolistaa opetusta esimerkiksi virtuaalivierailijoilla ja –retkillä. Yhteistyö toisten koulujen kanssa on mahdollista myös verkon kautta. Lisäksi etäopetus on keino muodostaa pieniä tai harvinaisten kielten opetusryhmiä. Etäopetusta voimme tarvittaessa hyödyntää oppilaan ollessa sairauden tai muun syyn vuoksi pitkään pois koulusta. Näin yhteys säilyy luokkaan esimerkiksi Skypen välityksellä. Kuvaamme lukuvuosisuunnitelmassa, minkä asioiden opiskelussa hyödynnämme etäyhteyksiä.<br /> <br /> <br /> ''Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta'':<br /> Erilaiset kulttuuri- ja urheilutapahtumat, opintoretket, kurssit ja työpajat rikastuttavat oppimista. Yhteistyö eri sidosryhmien, kuten esimerkiksi liikunta-, kirjasto- ja nuorisopalveluiden tai Vantaan luontokoulun kanssa tukee oppimista. Yhteistyön kautta on mahdollista laajentaa oppimisympäristöä koulun ulkopuolelle ja ylipäänsä avartaa oppilaiden maailmankuvaa. Koulutyön monipuolistaminen on usein oppilasta motivoivaa ja uudet kokemukset mieleenpainuvia.<br /> <br /> <br /> ''Kirjastopalvelut'':<br /> Seutulan koululla on käynyt kirjastoauto viikoittain. Olemme varanneet kaikille luokille mahdollisuuden käydä kirjastoautolla ja olemme kannustaneet oppilaita käyttämään sen palveluita.<br /> <br /> <br /> ''Liikuntapalvelut'':<br /> Koulu järjestää liikunnallisia teemapäiviä, jotka tukevat koulun yhteisöllisyyttä ja lisäävät koko kouluyhteisön fyysistä aktiivisuutta. Liikunnallisten teemapäivien ja tapahtumien suunnitteluun otamme oppilaat ja huoltajat mukaan.<br /> <br /> Teemme myös yhteistyötä liikuntaseurojen ja lajiliittojen kanssa. Ne voivat järjestää lajiesittelytunteja, tapahtumia ja kerhotoimintaa koulupäivän aikana tai sen välittömässä yhteydessä.<br /> <br /> <br /> ''Nuorisopalvelut'':<br /> Teemme yhteistyötä läheisen Kanniston nuorisotilan kanssa kulloinkin sopivien teemojen mukaisesti. Olemme valmiita toimimaan yhteistyössä myös muiden nuorisopalveluiden yksiköiden kanssa.<br /> <br /> <br /> ''Vantaan seurakunnat'':<br /> Vantaan seurakunnat voivat olla koulujen tukena ryhmäytymistoiminnassa, monikulttuurisuustyössä ja päivänavausten sekä juhlapyhiin liittyvien tilaisuuksien järjestämisessä osapuolten sopimalla tavalla. Koulussamme on suhtauduttu myönteisesti seurakunnan tarjoamiin tilaisuuksiin ja tempauksiin.<br /> <br /> <br /> ''Koulun kerhotoiminta'':<br /> Kannustamme oppilaita osallistumaan eri harrastuksiin. Teemme yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja jaamme tietoa harrastusmahdollisuuksista esimerkiksi jakamalla esitteitä tai laittamalla tietoa eteenpäin Wilman kautta. Osallistumme eri liikuntaseurojen näytetunteihin. Muutkin tahot ovat tervetulleita esittelemään toimintaansa. Näemme myönteisenä asiana koulun eri sidosryhmien tai ulkopuolisten tahojen näkymisen koulun arjessa.<br /> <br /> Olemme tehneet yhteistyötä mm. WAU-kerhon, urheiluseurojen, Luontoliiton ja partiolippukunta Kartanopartion kanssa. Opettajat voivat myös ohjata kerhoja resurssien mukaan.<br /> <br /> <br /> ''Aamu- ja Iltapäivätoiminta'':<br /> Koulussamme ei ole ollut varsinaista aamutoimintaa. Iltapäiväkerhoa on pitänyt MLL:n Seutulan paikallisyhdistys. Seutulassa jopa kolmasluokkalaisilla on ollut mahdollisuus osallistua iltapäiväkerhoon.<br /> <br /> <br /> ''Kouluruokailu'':<br /> Oppilaat osallistuvat ruokailutapahtuman suunnitteluun, toteuttamiseen ja jälkisiivoukseen. Yhteisissä palavereissa oppilasedustajat pääsevät kertomaan lempiruoistaan ja muista ruokailuun liittyvistä toiveistaan.<br /> <br /> Lukuvuoden alussa sovimme ruokailuvuorot, joissa huomioimme riittävän ruokailuajan. Luokanopettaja vastaa luokkansa ruokailun sujuvuudesta. Lähtökohtana on miellyttävä ilmapiiri, jossa seurustelullekin on tilaa, vaikka arvostamme ruokarauhaa. Ruokalan pyrimme pitämään siistinä ja viihtyisänä. Ohjaamme oppilaita siivoamaan jälkeensä ja kunnioittamaan ruokailuhetkeä. Kannustamme oppilaita maistamaan kaikkia ruokia. Ohjaamme oppilaita ottamaan ruokaa sen verran kuin sitä syövät. Emme kuitenkaan pakota ketään syömään. Jos oppilaalle ei maistu ruoka, niin kehotamme häntä ottamaan lisukkeita, esimerkiksi näkkileipää, ettei nälkä pilaa päivää.<br /> <br /> Kuudesluokkalaiset saavat toimia ruokailussa emännän avustajina. He neuvovat oppilaita ruoan ottamisessa, huolehtivat astiapalautuksesta sekä astioiden tiskaamisesta. Tällä tavoin oppilaat tutustuvat työelämään, ymmärtävät paremmin koko ruokailuprosessin ja oppivat kunnioittamaan sitä. Oppilaat sitoutuvat myös paremmin hoitamaan oman osuutensa kouluruokailussa. Tavoitteena on saada oppilaille kokemuksia siitä, että hän on tarpeellinen ja tärkeä osa yhteisöä.<br /> <br /> <br /> ''Koulumatkat ja koulukuljetukset''<br /> <br /> Monilla koulumme oppilailla on pitkä koulumatka. Koulumatkoja kuljetaan mm. busseilla, takseilla, polkupyörillä ja kävellen. Kaikilla koulumatkoilla ei ole kevyen liikenteen väylää. Huomioimme tämän koulumme liikennekasvatuksessa. Taksikuljetettavien oppilaiden valvonnoista vastaa aamuisin välituntivalvoja ja iltapäivisin koulunkäyntiavustaja tai muu aikuinen.<br /> Koulumatkat ovat alttiita erilaisille sattumuksille, kuten esimerkiksi tavaroiden katoamisille ja oppilaiden välisille riidoille. Jos tieto ikävistä tapahtumista kantautuu kouluun, niin ilmoitamme niistä koteihin ja tarvittaessa tuemme huoltajia asian selvittämisessä.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku6}}<br /> <br /> ===6.9 Arvioinnista tiedottamisen muodot Seutulan koulussa===<br /> <br /> Oppilaita ja huoltajia tiedotetaan arvioinnin periaatteista ja tavoitteista lukuvuoden alussa. Opettaja<br /> käy oppilaiden kanssa läpi opetettavien aineiden sekä käyttäytymisen lukuvuositavoitteet ja<br /> tiedottaa keskeisimmistä huoltajia vanhempainillassa sekä Wilmassa. Lukuvuositavoitteet pilkotaan<br /> vuoden mittaan osatavoitteiksi, jotta oppilaan on helpompi ymmärtää, mitä hänen on tarkoitus<br /> oppia. Osatavoitteita asetetaan oppimisjaksoille, projekteille tai yksittäisille oppitunneille. Näistä<br /> osatavoitteista keskeisimmistä opettajat tiedottavat myös huoltajille.<br /> <br /> Lukuvuoden aikana oppilas saa arviointipalautetta monipuolisesti ja säännöllisesti. Oppilas saa<br /> palautetta oppimisesta ja edistymisestään oppiaineissa, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä.<br /> Välitöntä palautetta oppilas saa opettajalta koulupäivän aikana. Arviointikeskustelut, välitodistus,<br /> Wilman tuntimerkinnät ja erilaiset oppimistehtävistä annetut palautteet ovat tapoja tiedottaa<br /> oppilaita ja huoltajia oppilaan edistymisestä. Lukuvuoden lopussa annettavassa<br /> lukuvuositodistuksessa kuvataan, miten oppilas on saavuttanut kyseisen luokka-asteen tavoitteet.<br /> <br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku7}}<br /> <br /> ===7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Seutulan koulussa===<br /> <br /> <br /> '''Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet'''<br /> <br /> Koulussamme pyrimme vastaamaan oppilaiden erilaisiin tuen tarpeisiin nopeasti ja joustavasti heti huolen herättyä. Teemme yhteistyötä oppilaan huoltajien kanssa (ks liite 1. Viestinnän pikaopas). Koulussamme oppilaita tuetaan tarpeen mukaan riippumatta tuen vaiheesta. Koulumme tukiresurssit on järjestetty niin, että voimme joustavasti muuttaa niitä lukuvuoden aikana tarpeen vaatiessa. Annamme tukea siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Opettaja voi käyttää apunaan huolen kaaviota (liite 4).<br /> <br /> Nivelvaiheissa teemme yhteistyötä päiväkodin ja yläkoulun kanssa.<br /> <br /> <br /> '''Yleinen tuki'''<br /> <br /> Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Järjestämme sen hänen omassa opetusryhmässään työjärjestykseen kuuluvien oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.<br /> <br /> Laadimme yleisen tuen oppilaalle oppimissuunnitelman, mikäli tuen tarve on säännöllistä ja kohdennettua. Teemme sen syksyn arviointikeskustelussa tai muuna sovittuna ajankohtana, jolloin laatimisessa ovat mukana oppilas sekä hänen huoltajansa. Tarvittaessa mukana voi olla myös erityisopettaja. Voimme hyödyntää oppimissuunnitelmaa myöhemmin arvioidessamme tehostetun tuen tarvetta ja valmistellessamme pedagogista arviota.<br /> <br /> <br /> '''Tehostettu tuki'''<br /> <br /> Mikäli oppilas tarvitsee yleistä tukea laajempaa, pitkäaikaisempaa ja suunnitelmallisempaa tukea, tehostamme hänen tukitoimiaan. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu oppilaan opettajan/opettajien laatimaan pedagogiseen arvioon, jossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajien näkökulmista. Koulussamme luokanopettaja tekee pedagogisen arvion yhdessä erityisopettajan kanssa tai tätä konsultoiden. Käsittelemme tehostettuun tukeen siirtymisen pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Menettelemme samalla tavalla palattaessa tehostetusta tuesta takaisin yleiseen tukeen.<br /> <br /> Tehostetun tuen toteuttamiseksi laadimme aina oppimissuunnitelman, jossa kuvaamme oppilaan tarvitseman pedagogisen tuen ja sen järjestämisen. Arvioimme ja tarkistamme suunnitelman tuen tarpeen muuttuessa yhdessä oppilaan ja tämän huoltajien kanssa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Seutulan koulussa tämä tapahtuu syksyn arviointikeskustelun yhteydessä. Tarvittaessa tarkistamme oppimissuunnitelman myös keväällä.<br /> <br /> Elleivät tavanomaiset perusopetuksen tukimuodot riitä, voimme oppimissuunnitelmassa määritellä opiskelun erityiset painoalueet yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta saavuttamaan opinnoissa etenemisen kannalta keskeiset sisällöt ja samalla vahvistaa oppimaan oppimisen taitoja.<br /> <br /> Tehostettua tukea tulee toteuttaa riittävän pitkään, jotta voimme arvioida oppilaalle annettujen tukitoimien vaikuttavuutta. Tuen arvioinnissa otamme kantaa tukimuotojen sopivuuteen ja oppilaan tarvitseman tuen tasoon jatkossa. Oppilas voi siirtyä takaisin yleiseen tukeen, jatkaa tehostetussa tuessa samoilla tai muunnelluilla tukitoimilla, tai siirtyä erityiseen tukeen.<br /> <br /> Hyödynnämme tehostetun tuen oppimissuunnitelmaa arvioidessamme erityisen tuen tarvetta ja laatiessamme pedagogista selvitystä.<br /> <br /> <br /> '''Erityinen tuki'''<br /> <br /> Oppilas voi saada erityistä tukea, mikäli hän tarvitsee tehostettua tukea intensiivisempää, pitkäkestoisempaa sekä useita tukimuotoja sisältävää tukea. Vantaalla erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa erilaisin joustavin järjestelyin tai erityisryhmässä. Näitä järjestelyjä voivat olla samanaikaisopetus, integraatioryhmät ja osittainen/kokoaikainen pienryhmäopetus.<br /> <br /> Erityisen tuen päätös edellyttää pedagogista selvitystä, josta selviää oppilaalle annettu tehostettu tuki ja suunnitelma siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Koulussamme oppilaan siirtyessä erityiseen tukeen pedagogisen selvityksen laatii luokanopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa. Käsittelemme selvityksen moniammatillisesti tarvittavien oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Täydennämme pedagogista selvitystä tarvittaessa psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Erityisen tuen valmistelusta ja siihen liittyvästä oppilaan ja huoltajan kuulemisesta vastaa koulunjohtaja. Lähetämme pedagogisen selvityksen sekä oppilaan ja huoltajien kuulemisen erityisopetuksen aluekoordinaattorille. Erityisen tuen päätöksen tekee perusopetuksen aluepäällikkö. Teemme pedagoginen selvityksen myös silloin, jos oppilas siirtyy erityisestä tuesta takaisin tehostettuun tukeen.<br /> <br /> Ennen oppivelvollisuuden alkamista tehtävä erityisen tuen päätös ei edellytä pedagogista selvitystä eikä aiempaa tehostetun tuen antamista, vaan voi perustua psykologiseen tai lääketieteelliseen arvioon.<br /> <br /> Laadimme erityisen tuen oppilaalle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) kahden kuukauden kuluttua siitä, kun erityisen tuen päätös on tehty. Koulussamme oppilaan opettaja/t ja erityisopettaja laativat HOJKS:n yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Hyödynnämme suunnitelmassa pedagogista selvitystä.<br /> <br /> Jatkossa päivitämme HOJKSin aina lukuvuoden alussa. Teemme sen viimeistään syyskuussa. Näissä tapaamisissa on läsnä oppilas, huoltaja/t, luokanopettaja, eritysopettaja ja tarvittavat muut ammattihenkilöt. Arvioimme HOJKS:n toteutumista vähintään kerran lukuvuodessa. Arviointi tapahtuu kevätlukukaudella.<br /> <br /> Teemme nivelvaiheissa (2lk ja 6lk) uuden pedagogisen selvityksen erityisen tuen jatkoa varten. 2. luokan nivelvaiheessa järjestämme huoltajan kuulemisen tammi-helmikuussa. 6. luokan nivelvaiheessa oppilaan ja huoltajan kuulemisen suorittaa vastaanottava koulu.<br /> <br /> <br /> ''Oppiaineen yksilöllistäminen''<br /> <br /> Tuemme oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä siten, että hänen on mahdollista suorittaa yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet kaikissa oppiaineissa. Mikäli annettu tuki ei riitä, sovimme erityisten painoalueiden mukaisesta opiskelusta yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta ottamaan haltuun oppimisen kannalta välttämättömät sisällöt (ydinsisällöt). Keskittymällä olennaiseen oppilaalle jää voimavaroja vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan. Voimme hyödyntää erityisten painoalueiden mukaista opiskelua tehostetun ja erityisen tuen vaiheissa. Kirjaamme ne oppimissuunnitelmaan /HOJKS :an yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Arvioinnista kerromme luvussa 6.<br /> <br /> Mikäli oppilas ei tuesta huolimatta suoriudu ydinsisältöihin liittyvistä tavoitteista, voimme yksilöllistää oppiaineen oppimäärän. Edellytämme erityisten painoalueiden käyttöä ennen oppiaineen yksilöllistämistä. Perustelemme oppiaineen yksilöllistämisen tarpeen pedagogisessa selvityksessä. Tarvittaessa perustelemme myös jo aiemmin yksilöllistettyjen oppiaineiden jatkumisen yksilöllistettyinä. Tästä teemme uuden erityisen tuen päätöksen.<br /> <br /> Sopiessamme yksilöllistämisestä kerromme oppilaalle ja huoltajille yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset opetuksen järjestämiseen ja jatko-opintoihin.<br /> <br /> Selvitämme oppilaan taitotason tarkasti yksilöllistäessämme oppiaineita. Käytämme apuna opettajan/erityisopettajan tekemää monipuolista arviointia, oppilaan tuotoksia sekä arjen havaintoja oppimistilanteissa. Lisäksi hyödynnämme mahdollisia asiantuntijalausuntoja. Määrittelemme tavoitetason oppimisen mahdollistavaksi ja oppimista eteenpäin vieväksi. Kuvaamme HOJKS:ssa yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin. Oppilaan arviointi tapahtuu tällöin suhteessa HOJKS:ssa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin.<br /> <br /> Suunnittelemme oppiaineen opiskelun erityisten painoalueiden tai yksilöllistetyn oppimäärien mukaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan, luokanopettajan, erityisopettajan ja mahdollisten muiden ammattihenkilöiden kanssa.<br /> <br /> <br /> ''Pidennetty oppivelvollisuus''<br /> <br /> Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset tai sairaat lapset. Mikäli koulussamme opiskelee pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluva oppilas, tutustumme hänen esiopetuksessa tai edellisessä koulussa tehtyyn HOJKS:an. Suunnittelemme oppilaan koulupolun yhteistyössä esiopetuksen/edellisen koulun opettajan ja huoltajien kanssa.<br /> <br /> <br /> '''Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot'''<br /> <br /> ''Tukiopetus''<br /> <br /> Annamme tukiopetusta oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin edistämiseen tuen kaikilla tasoilla. Tehostetun tuen oppilaiden osalta kirjaamme tukiopetuksen oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen oppilaiden osalta HOJKS:an. Tukiopetus tulee aloittaa mahdollisimman pian tarpeen havaitsemisen jälkeen tai tuen tarvetta ennakoiden. Aloitteen tukiopetuksen aloittamiseksi voi tehdä opettaja, oppilas tai huoltaja. Tarjoamme tukiopetusta esimerkiksi oppiainesisällöissä, oppimaan oppimisen- , työskentely- ja sosio-emotionaalisissa taidoissa. Tarvittaessa etsimme keinoja tukiopetuksen järjestämiseen oppilaan omalla äidinkielellä sen ollessa muu kuin suomi.<br /> <br /> Käytämme tukiopetuksessa monipuolisia ja oppilasta motivoivia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla on mahdollista löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Koulussamme annamme tukiopetusta useimmiten oppituntien ulkopuolisena aikana. Tukiopetus on joko yksilöllistä tai ryhmäopetusta, jossa voi olla oppilaita myös muilta kuin oppilaan omalta luokka-asteelta. Koulupäivän aikana meidän on mahdollista tarjota tukiopetusta esimerkiksi samanaikaisopetuksena tai ns. tuplajakotunteina, joissa oppilas osallistuu kahteen kertaan samalle jakotunnille. Tukiopetus voi olla pieniä tuokioita tai pidempiä ”oppitunteja” tarvittaessa tai säännöllisesti esimerkiksi viikoittain. Tiedotamme huoltajia tukiopetuksen järjestämisestä.<br /> <br /> <br /> ''Osa-aikainen erityisopetus''<br /> <br /> Osa-aikainen erityisopetus on oppilaan kasvua, kehitystä ja koulunkäyntiä tukevaa työtä, johon jokaisella oppilaalla on tuen tasosta riippumatta oikeus sitä tarvitessaan. Pyrkimyksenä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan opiskelutottumuksiin, työskentelytapoihin ja koulumotivaatioon. Suunnittelun ja järjestelyjen lähtökohtana ovat oppilaiden yksilölliset tarpeet. Osa-aikainen erityisopetus on joko ennaltaehkäisevää tai jo ilmenneitä vaikeuksia kuntouttavaa. Opetus voi kohdentua kielellisten ja matemaattisten taitojen tukemiseen, sosioemotionaalisten taitojen tai toiminnanohjaus- ja opiskelutaitojen kehittämiseen. Erityisopettaja kartoittaa yhdessä luokanopettajien kanssa, ketkä tarvitsevat osa-aikaista erityisopetusta. Suunnittelemme ja arvioimme osa-aikaista erityisopetusta ja oppilaan oppimista yhteistyössä opettajien ja tarvittaessa monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa.<br /> <br /> Koulussamme järjestämme osa-aikaista erityisopetusta samanaikaisopetuksena, pienryhmässä ja erityisestä syystä yksilöopetuksena. Lisäksi erityisopettajat konsultoivat muita koulun opettajia tuen järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä. Kirjaamme osa-aikaisen erityisopetuksen tukimuotona oppimissuunnitelmaan /HOJKS:an. Tarkastelemme resurssin kohdentumista säännöllisesti ja teemme muutoksia joustavasti.<br /> <br /> <br /> ''Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet''<br /> <br /> <br /> Avustaja- ja tulkitsemispalvelut<br /> <br /> Avustajapalvelun kohdentumisesta päättää koulunjohtaja konsultoituaan opetus- ja oppilashuollon henkilöstöä. Seuraamme säännöllisesti palvelun kohdentumisen tarkoituksenmukaisuutta ja teemme muutoksia tarpeen mukaan. Tulkitsemispalvelut on mahdollista järjestää avustajapalvelun yhteydessä.<br /> <br /> Erityisen tuen oppilaan saamasta avustaja- ja tulkitsemispalveluista päätetään oppilaan erityisen tuen päätöksessä ja palvelun kohdentuminen kirjataan oppilaan HOJKS:aan. Informoimme oppilaita ja huoltajia avustajapalveluista.<br /> <br /> <br /> Apuvälineet<br /> <br /> Oppilas on oikeutettu saamaan opetukseen osallistumisen kannalta välttämättömät apuvälineet. Apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai oppimisen erityistarpeisiin.<br /> <br /> Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti. Arvioimme niiden käyttöä ja hyödyllisyyttä oppilaan pedagogisissa asiakirjoissa. Tarvittavat apuvälineet hankkii joko koulu tai erillisen hakemuksen perusteella keskitetysti sivistysvirasto.<br /> <br /> Seutulan koulussa suhtaudumme myönteisesti erilaisten oppimista tukevien apuvälineiden käyttöön. Kokeilemme rohkeasti erilaisia apuvälineitä, joista arvelemme olevan hyötyä oppilaille. Käytössämme on muun muassa erilaisia istuintyynyjä, matematiikan ja lukemisen apuvälineitä.<br /> <br /> <br /> Ryhmämuotoinen tuki<br /> <br /> Koulussamme ei ole ollut kokoaikaisia pien-/erityisryhmiä. Mikäli kokoaikaiselle pienryhmälle on tarve ja sellainen on resurssien puolesta mahdollista perustaa, niin järjestämme sellaisen. Kaupunkitasoisia erityisen tuen ryhmiä ovat etappi-, paja- ja polikliinisen opetuksen ryhmät sekä vammaisopetuksen ryhmät.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku8}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku9}}<br /> <br /> ===9.1 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Seutulan koulussa=== <br /> <br /> Koulu on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa erilaiset identiteetit, kielet ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Koulun tehtävänä on kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa ja kaikkien kouluyhteisön jäsenten osallisuutta. Kulttuurinen moninaisuus antaa mahdollisuuden keskustella opetettavasta aineksesta eri näkökulmista.<br /> <br /> Koulun toimintakulttuurissa huomioimme kielitietoisuuden eli kielen merkityksen kaikessa kanssakäymisessä ja opettamisessa. Monikielisyys tulee näkyväksi kouluympäristössä ja erilaisissa oppimistilanteissa. Jokainen opettaja on myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja ja kielellinen malli. Kielitietoiset työtavat hyödyttävät koulun kaikkia oppilaita.<br /> <br /> * Luokkarajat ylittävää yhteistoimintaa toteutamme luontevasti välitunneilla ja vapaissa tilanteissa. Luomme oppimistilanteita, jossa eri-ikäiset ja taustaiset oppilaat toimivat keskenään.<br /> <br /> * Yksi koulumme arvoista on empatia, jota edistämällä rakennamme ymmärrystä ja kunnioitusta oppilaiden välille.<br /> <br /> * Koulussamme on tärkeää tarjota oppilaille mahdollisuuksia erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin; luokissa rohkaisemme puhumaan itselle tärkeistä asioista, perustelemaan mielipiteitä ja neuvottelemaan. Muodollisempaa kielenkäyttöä harjoittelemme esimerkiksi torstaiparlamentissa ja oppilaskunnan hallituksen kokouksessa.<br /> <br /> * Opettajat toimivat kielellisinä malleina. Kielen käytössä otamme huomioon oppilaan iän ja kielitaustan. Opettajat avaavat oppiaineiden uudet käsitteet ja pyrkivät varmistamaan, että oppilaat ymmärtävät ne. Harjoittelemme käyttämään kunkin tieteenalan tarkkaa kieltä oppitunneilla.<br /> <br /> Vantaalla järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta, joka toteutetaan erillisessä valmistavan opetuksen ryhmässä tai inklusiivisesti perusopetuksen ryhmässä. Perusopetuksen aluekoordinaattori keskustelee sopivasta toteutusmuodosta oppilaan ja tämän huoltajien kanssa. Valmistavan opetuksen päätöksen tekee perusopetuksen aluepäällikkö. Valmistavassa opetuksessa noudatetaan Vantaan kuntakohtaista valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa. Valmistavassa opetuksessa laaditaan oppilaalle aina oppimissuunnitelma tavoitteineen ja sisältöineen. Oppimissuunnitelmaa edellytetään vielä vähintään vuoden ajan oppilaan siirtyessä perusopetukseen. Oppimissuunnitelmapohja on yhteinen perusopetuksen kanssa. Oppimissuunnitelmassa kuvataan tarkemmin myös oppilaskohtaisesti joustavat ja monipuoliset arviointimenetelmät, joilla oppilas voi osoittaa osaamisensa huomioiden oppilaan kehittyvä kilitaito ja kokonaistilanne. Tavoitteena on mahdollisimman nopeasti pyrkiä arvioimaan oppilaan osaamista yleisten arviointikriteerien perusteella, jotta oppilaalle ja hänen huoltajilleen muodostuu realistinen kuva oppilaan osaamisesta.<br /> <br /> Suomi toisena kielenä opetusta järjestetään Vantaalla suomi äidinkielenä opetuksen yhteydessä, samanaikaisopetuksena, erillisissä ryhmissä tai edellisten yhdistelmänä. Oppiaineen oppimäärän kuvataan tarkemmin luvussa 13.<br /> <br /> * Koulussamme järjestämme suomi toisena kielenä opetusta pääasiassa suomi äidinkielenä -opetuksen yhteydessä.<br /> <br /> * Päätämme lukuvuosittain resurssien puitteissa erillisen/erillisten suomi toisena kielenä -ryhmien muodostamisesta. Erityisopettajan tuki on tärkeää opetuksen suunnittelussa.<br /> <br /> * Tarvittaessa annamme lisätukea suomen kielen oppimiseen tukiopetuksena.<br /> <br /> * Opettajat keskustelevat keskenään suomi toisena kielenä oppilaiden arvioinnista yhteisen linjan saavuttamiseksi. Erityisopettaja on mukana arviointien tekemisessä.<br /> <br /> * Yhteistyössä huoltajien kanssa huolehdimme siitä, että viestimme ymmärretään. Tarvittaessa käytämme tulkkia.<br /> <br /> Oppilaan oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta ja sitä annetaan kaksi vuosiviikkotuntia. Oman äidinkielen opetus tukee oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä ja suomen kielen oppimista sekä luo pohjaa toimivalle monikielisyydelle. Oppilaan oman äidinkielen opetuksessa tehdään yhteistyötä äidinkielen eri oppimäärien sekä muiden aineiden opetuksen kanssa. Vantaalla järjestetään oman äidinkielen opetusta tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Oppilaan oman äidinkielen opetusta koskevat suunnitelmat ovat OPS:n liitteenä. Oppilaan omalla äidinkielellä annettavaa tukiopetusta pyritään järjestämään mahdollisuuksien ja oppilaiden tarpeiden mukaan.<br /> <br /> * Koulussamme arvostamme oppilaidemme monikielisyyttä. Rohkaisemme oppilaita käyttämään omaa äidinkieltään mahdollisuuksien mukaan myös koulussa (esim. kaunokirjallisuuden valinta).<br /> <br /> * Esittelemme eri kulttuureja myönteisissä merkeissä, jotta oppilaat voivat ylpeästi tuoda esille omaa kieltään ja kulttuuriaan.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku10}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku11}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku12}}<br /> <br /> <br /> ===LIITTEET===<br /> <br /> [[Tiedosto: Seutula_liite_1.JPG | 600px ]] <br /> <br /> [[Tiedosto: Seutula_liite_2.JPG| 600px ]] <br /> <br /> [[Tiedosto: Seutula_liite_3.JPG | 600px ]] <br /> <br /> [[Tiedosto: Seutula_liite_4.JPG | 720px ]] <br /> <br /> [[Tiedosto: Seutula_liite_5.JPG| 700px ]] <br /> <br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Rajatorpan_koulu&diff=3178 2022-06-29T12:29:26Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>{{Vantaa_luku1}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku2}}<br /> <br /> ===2.1 Perusopetus yleissivistyksen perustana Rajatorpan koulussa===<br /> <br /> Rajatorpan koulu sitoutuu valtakunnallisiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014 sekä Vantaan perusopetuksen opetussuunnitelmaan 2016.<br /> <br /> <br /> '''Arvoperusta'''<br /> <br /> Rajatorpan koulun arvoperusta pohjautuu Vantaan perusopetuksen arvoihin, joita ovat hyvinvointi, oppimisen ilo ja toisten kunnioitus.<br /> <br /> Kaikessa työskentelyssä huomioidaan opiskelun ja oppimisen ilo, jolloin uusien tietojen ja taitojen omaksuminen on mielekästä. Oppilaita kannustetaan luovuuteen ja rohkeuteen etsiä uutta tietoa ja oppia uusia taitoja. Oppilaiden pystyvyyden tunnetta vahvistetaan kannustamalla oppilaita luottamaan itseensä ja omiin taitoihinsa sekä rohkaisemalla ja ohjaamalla heitä työskentelemään tavoitteidensa suuntaisesti. Koulussa kannustetaan avoimeen ja vuorovaikutteiseen keskustelukulttuuriin, jossa oppilaat tulevat kuulluiksi ja he pystyvät vaikuttamaan koulun arkeen ikätasonsa mukaisesti.<br /> <br /> Rajatorpan koulussa oppilaita ohjataan ottamaan vastuuta omasta, toisten ja ympäristön hyvinvoinnista. Oppilaita kasvatetaan ja opetetaan kohtaamaan toisia lapsia ja aikuisia kunnioittavasti, myönteisesti ja rakentavasti. Rajatorpan koulu on sitoutunut toiminnassaan kestävään kehitykseen. Oppilaita kasvatetaan kestävään elämäntapaan sekä elämän ja ympäristön kunnioittamiseen, vastuullisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Kulttuurinen monimuotoisuus nähdään rikkautena, mikä mahdollistaa eri kulttuurien tasavertaisen kohtaamisen koulun arjessa.<br /> <br /> Oppilas oppii perustietoja ja -taitoja turvallisessa lähikoulussa. Häntä ohjataan kohtaamaan nykyajan muuttuvan ja kulttuurisesti monimuotoisen ympäristön haasteita. Rajatorpan koulussa sekä aikuiset että oppilaat osallistuvat myönteisen ilmapiirin luomiseen ja edesauttavat omalla toiminnallaan koulurauhan ylläpitämistä.<br /> <br /> Koulun arvojen toteutumista ja näkymistä koulutyössä seurataan, arvioidaan ja reflektoidaan jatkuvasti yhdessä henkilökunnan ja oppilaiden kanssa.<br /> <br /> <br /> '''Oppimiskäsitys'''<br /> <br /> Rajatorpan koulussa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jossa oppilas nähdään aktiivisena toimijana. Hän asettaa tavoitteita itselleen ja ratkaisee ongelmia itsenäisesti sekä yhdessä opettajan ja muiden oppilaiden kanssa. Opettaja toimii opiskelun ja oppimisen ohjaajana. Oppilasta kannustetaan, tuetaan ja ohjataan ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, työskentelystään ja oman toimintansa arvioinnista. Myönteinen, monipuolinen, realistinen ja jatkuva palaute ja ohjaus vahvistavat oppilaan pystyvyyden tunnetta ja itsetuntoa. Ne edesauttavat oppilaan oppimista ja luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Oppilaat opiskelevat oppimisympäristöissä, joissa aktiivinen, itseohjautuva ja vuorovaikutuksellinen oppiminen on mahdollista. Opettaja käyttää monipuolisia opetusmenetelmiä, jotka mahdollistavat kokonaisvaltaisen oppimisen. Oppilaat huomioidaan sekä yksilöinä että ryhmän jäseninä.<br /> <br /> Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien, muiden aikuisten ja eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Yhdessä tekeminen, tutkiminen ja oppiminen kehittävät oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia.<br /> <br /> Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta elinikäiselle oppimiselle. Oppimisprosessin aikana oppilaan oppimaan oppimisen taidot kehittyvät. Oppilas oppii tiedostamaan omat tapansa oppia, työskentely- ja ajattelutaitoja, toimimaan itseohjautuvammin sekä ymmärtämään koulussa opittujen asioiden yhteyden omaan elämäänsä. Oppilas vaikuttaa omaan oppimiseensa kuuntelemalla, keskittymällä, osallistumalla työskentelyyn aktiivisesti, harjoittelemalla ahkerasti ja huolehtimalla terveellisistä elämäntavoista.<br /> <br /> Oppiminen on monimuotoinen, pitkäjänteinen, yritteliäisyyttä ja sinnikkyyttä vaativa prosessi, jossa opittavat asiat ja käsitteet liitetään aiemmin opittuihin tietoihin ja taitoihin. Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, tunteet, kokemukset, työskentelytavat ja<br /> käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Keskeistä on oppimisen ja oivalluksen ilon löytäminen ja säilyminen, mikä vahvistaa motivaatiota.<br /> <br /> Opettaja on pedagogisessa vastuussa oppimiskäsityksen toteutumisesta. Hän seuraa ja arvioi työskentelyä yhdessä oppilaidensa ja kollegojensa kanssa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku3}}<br /> <br /> ===3.1 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Rajatorpan koulussa===<br /> <br /> Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2016 on määritelty seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuutta, jotka läpäisevät kaikki oppiaineet. Laaja-alaista osaamista on tietojen ja taitojen soveltaminen tilanteiden edellyttämällä tavalla. Tärkeää on oppiainerajat ylittävä osaaminen ja arjen taitojen hallitseminen. Rajatorpan koulussa painotetaan seuraavaa neljää laaja-alaista osaamiskokonaisuutta.<br /> <br /> <br /> ''Ajattelu ja oppimaan oppiminen''<br /> <br /> Ajattelu ja oppimaan oppimisen taidot ovat kaiken oppimisen perusta. Koulutyössä luodaan perustaa elinikäiselle oppimiselle. Oppilaan kuvaa itsestään oppijana vahvistetaan, jolloin oppilas tunnistaa omat tapansa oppia, vahvuutensa ja itselleen vaikeat asiat. Ajattelua ja oppimaan oppimista painotetaan oppimisprosessin kaikissa vaiheissa työskentelyn suunnittelusta oppimisen arviointiin. Oppilas toimii oppimisprosessin aikana vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, mikä muokkaa hänen käsitystään itsestään oppijana. Oppimisprosessin aikana hyödynnetään tutkivaa ja luovaa lähestymistapaa sekä rohkaistaan oppilasta luottamaan itseensä, jolloin myös ajattelu- ja oppimaan oppimisen taidot kehittyvät.<br /> <br /> <br /> ''Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu''<br /> <br /> Rajatorpan koulussa oppilas tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, jonka perinteet ja tavat näkyvät koulun arjessa. Oppilaat oppivat kunnioittamaan sekä omaa että vierasta kulttuuriperintöä ja ihmisoikeuksia. Oppilaita ohjataan kohtaamaan toisia ihmisiä ja vieraita kulttuureja arvostavasti, myönteisesti ja rakentavasti sekä asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita eri näkökulmista. Kulttuurinen monimuotoisuus nähdään rikkautena ja suvaitsevaisuuskasvatus on tärkeä osa koulutyötä. Oppilaalla on mahdollisuus osallistua kulttuurin uudistamiseen ja ylläpitämiseen. Oppilaan kokonaisvaltaisen itseilmaisun kehittymistä tuetaan niin, että jokaiselle oppilaalle annetaan mahdollisuuksia ilmaista näkemyksiään, mielipiteitään ja tunteitaan niin kielellisesti, kehollisestikin kuin taiteen keinoinkin.<br /> <br /> <br /> ''Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot''<br /> <br /> Oppilas oppii koulussa arjenhallintaan liittyviä taitoja. Hän opettelee huolehtimaan omasta, toisten ja ympäristön hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Oppilas tunnistaa terveyttä edistäviä ja haittaavia tekijöitä, harjoittelee itsesäätelyn keinoja sekä oppii arvostamaan ihmissuhteita. Hän harjoittelee myös teknologian vastuullista käyttöä. Koulussa tuetaan oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimintakyvyn ylläpitämistä.<br /> <br /> <br /> ''Monilukutaito''<br /> <br /> Monilukutaitoon sisältyy monet lukutaidon osa-alueet, kuten perusluku-, kirjoitus-, numeraalinen luku-, kuvanluku-, medialuku- ja digitaalinen lukutaito. Oppilas tutustuu eri oppiaineille ominaiseen kieleen ja symbolijärjestelmään opettajan käyttämän tieteen kielen avulla. Oppilasta ohjataan käyttämään kunkin oppiaineen käsitteistöä ja tuottamaan ja tulkitsemaan erilaisia viestejä sekä hyödyntämään erilaisia viestimuotoja. Oppilas oppii käyttämään erilaisia viestintävälineitä tiedon muokkaamiseen, ymmärtämiseen ja esittämiseen.<br /> <br /> Rajatorpan koulun opetussuunnitelmassa vaikuttavat myös kolme muuta laaja-alaista osaamiskokonaisuutta. <br /> ''Tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen'' kuuluu tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteiden ymmärtäminen, tieto- ja viestintäteknologian vastuullinen, turvallinen ja ergonominen käyttäminen, tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen oppimisen tukena sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. ''Työelämätaidot ja yrittäjyys'' sisältää työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen oppimisen. Koulutyössään oppilas opettelee yhteistyötaitoja, kielitaitoja, vuorovaikutustaitoja sekä vastuullisuutta, pitkäjänteisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Häntä ohjataan sinnikkyyteen, tavoitteiden saavuttamiseen, ahkeruuteen ja työn tekemisen arvostamiseen. ''Osallistumiseen, vaikuttamiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen'' <br /> kuuluu osallistumisen ja vaikuttamisen taitojen oppiminen, oppilaan osallistaminen päätöksentekoon, oman opiskelunsa ja oppimisympäristönsä suunnitteluun, oppilaan ohjaaminen ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen vaikutus itselle, lähiyhteisölle, yhteiskunnalle ja luonnolle.<br /> <br /> Laaja-alaista osaamista suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan opettajien välisessä yhteistyössä.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku4}}<br /> <br /> ===4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Rajatorpan koulussa===<br /> <br /> <br /> '''Toimintakulttuuri'''<br /> <br /> Koulun toimintakulttuurilla tarkoitetaan yhteisön osaamista ja kehittämistä, pedagogiikkaa ja ammatillisuutta, vuorovaikutusta, ilmapiiriä, arkikäytäntöjä ja oppimisympäristöjä. Koulun aikuiset välittävät oppilaille kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Koulun toimintakulttuurin perusedellytys on arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen keskustelu. Toimintakulttuurin luomiseen ja ylläpitämiseen osallistuvat kaikki koulussa toimivat ihmiset. Koulun aikuiset ovat työyhteisönä vastuussa toimintakulttuurin mallintamisesta, jolloin oppilas omaksuu toimintakulttuurin käytänteitä tiedostaen ja tiedostamattaan. Toimintakulttuurin periaatteiden toteutumista arvioidaan jatkuvasti havainnoimalla kouluyhteisön toimintaa ja ilmapiiriä. Pedagoginen keskustelu määrittää kehityksen suuntaa.<br /> <br /> <br /> ''Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä''<br /> <br /> Oppimista ja kasvamista tapahtuu koulupäivän aikana koko ajan ja jatkuvasti. Oppiminen ei ole vain oppiaineiden oppimista. Oppimisen tavoitteet tehdään oppilaille näkyviksi. Opettaja ohjaa yhteistä oppimista ja on osa oppivaa yhteisöä. Koulussa on kehitysmyönteinen ilmapiiri. Kouluyhteisö haluaa kehittää toimintaansa yhdessä asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Ahkeruus, sinnikkyys, yritteliäisyys ja työn loppuun saattaminen ovat elinikäisen oppimisen lähtökohtia. ”Virheet” sallivassa ilmapiirissä opitaan yhdessä. Erehdykset nähdään mahdollisuuksina oppia sekä yrittää ja kokeilla uudelleen. Yksilöiden erityisosaamista vahvistetaan huomioimalla oppilaan henkilökohtaiset vahvuudet. Oppiminen on jatkuvaa, pitkäjänteistä ja kumulatiivista. Oppimisprosessin aikana huomioidaan toiminnallisuuden ja fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle. Kouluyhteisössä arvostetaan sekä prosessia että valmista produktia. Jatkuva ja tarkoituksenmukainen arviointi on osa oppimisprosessia.<br /> <br /> <br /> ''Hyvinvointi ja turvallinen arki''<br /> <br /> Kouluyhteisössä oppilaita ohjataan kohteliaaseen ja ystävälliseen käytökseen sekä hyväksymään toisensa sellaisina kuin he ovat. Toiminta on vuorovaikutteista. Koulun säännöt määrittävät yhteisiä toimintatapoja, jotka edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta. Koulun aikuiset tukevat oppilaan terveen itsetunnon kasvua ja kehitystä. Kiusaamiseen puututaan aina. Toimiva oppilashuolto tukee kouluyhteisön toimintaa. Oppilaita ohjataan selviytymään ristiriitatilanteista itsenäisesti ikätaso huomioiden. Kaikessa toiminnassa tavoitteena on oppilaiden itseohjautuvuus. Kiireetöntä ilmapiiriä, jossa opiskelu ja oppiminen on mielekästä ja innostavaa, luodaan ennakoimalla ja etukäteissuunnittelulla. Työrauha on itseisarvo. Koulutyötä tauotetaan tarpeen mukaan. Kouluyhteisössä huomioidaan niin aikuisten kuin lastenkin henkinen ja fyysinen hyvinvointi ja jaksaminen.<br /> <br /> Rajatorpan koulussa on käytössä Suomen Mielenterveysseuran tuottama Hyvää mieltä yhdessä (HYMY) -materiaali, jonka tavoitteena on opettaa oppilaille mielenterveystaitoja sekä vahvistaa oppilaiden hyvinvointia. Materiaalia hyödynnetään kaikilla luokka-asteilla. Rajatorpan koulu on KivaKoulu, jonka tavoitteena on kiusaamisen ennaltaehkäisy, kiusaamista vastustava toiminta ja kiusaamiseen puuttuminen. Sen oppimateriaali on suunnattu käytettäväksi ensisijaisesti 1. ja 4. luokkien oppilaille, mutta sitä voidaan käyttää muillakin luokka-asteilla.<br /> <br /> <br /> ''Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely''<br /> <br /> Avoin, tasa-arvoinen ja toisia kunnioittava vuorovaikutus on yhteisöllisyyden perusta. Aito ja välitön kohtaaminen on osa myönteistä vuorovaikutusta. Monipuoliset opetusmenetelmät ja -välineet tukevat toisiaan ja ovat tasa-arvoisia keskenään. Joustavat menetelmät, toiminnallisuus, luova työskentely, liikkuminen, leikki ja elämykset ovat osa oppimisprosesseja. Koulua ympäröivien yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö tarkennetaan vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Koulun arjen rakenteet antavat tilaa ja mahdollisuuksia joustavuudelle, yhteisopettajuudelle, luovuudelle ja vaihtelevuudelle. Henkilökunta osallistuu mahdollisuuksien mukaan jatkokoulutukseen. Opettajat ovat kiinnostuneita työstään, opiskelusta, oppimisesta ja laaja-alaisesta yhteistyöstä. Opettajat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat työtään monipuolisesti ja yhteistyössä oppilaiden, koulun muun henkilökunnan, huoltajien ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.<br /> <br /> <br /> ''Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus''<br /> <br /> Kulttuurinen moninaisuus nähdään koulussa rikkautena. Oppilaiden eri kulttuurien tuntemus ja kielellinen erityisosaaminen tuodaan esiin kouluyhteisölle. Eri kulttuurit ja kielet näkyvät koulun arjessa. Koulussa ylläpidetään ja kehitetään juhlaperinnettä kulttuuriperinnön vaalimiseksi ja sen eteenpäin siirtämiseksi seuraaville sukupolville. Eri tiedonalojen kieliä ja symbolijärjestelmiä avataan arjen tilanteissa. Kouluyhteisön aikuiset toimivat kielellisinä malleina, tuovat esiin kielen rikkauden ja moninaisuuden sekä ohjaavat oppilaita kunkin tiedonalan käyttämään kieleen.<br /> <br /> <br /> ''Osallisuus ja demokraattinen toiminta''<br /> <br /> Koulun toimintakulttuurin luomiseen ja vahvistamiseen osallistuvat kaikki kouluyhteisön jäsenet, niin aikuiset kuin lapsetkin. Oppilaita osallistetaan koulun toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin ikätaso huomioiden. Oppilaille annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi, ja heitä arvostetaan yhteisön jäseninä. Esimerkiksi oppilaskunta- ja kummioppilastoiminta antavat oppilaille mahdollisuuden harjoitella vastuunottamista.<br /> <br /> <br /> ''Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo''<br /> <br /> Kouluyhteisön jäseniin suhtaudutaan tasa-arvoisesti huolimatta yksilöiden henkilökohtaisista ominaisuuksista. Kaikki kouluyhteisön jäsenet ovat ihmisinä tasavertaisia huolimatta heidän iästään, uskonnostaan, ihonväristään, sosioekonomisesta taustastaan tai terveydentilastaan. Kouluyhteisössä tiedostetaan sukupuoliin liittyvät ennakkokäsitykset ja -asenteet sekä jo olemassa olevat rakenteet. Oppilaat tunnistavat omat mahdollisuutensa ja oppivat sitoutumaan opiskeluun ilman minkäänlaisia stereotypioita. Rajatorpan koulussa toteutuu niin sukupuolten kuin seksuaalisten suuntautumistenkin välinen tasa-arvo. Jokaista oppilasta tuetaan kasvamaan itselleen luontaiseen rooliin. Oppilaiden kehittyvää käsitystä omasta sukupuolisuudestaan ja seksuaalisuudestaan tuetaan.<br /> <br /> <br /> ''Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen''<br /> <br /> Kouluyhteisö on sitoutunut kestävään kehitykseen ja kestävän elämäntavan edistämiseen. Koulun toimintakulttuuri tuo näkyväksi arjen valintojen vaikutuksen ympäristön hyvinvointiin. Oppilaita ohjataan ottamaan vastuuta omasta lähiympäristöstään, omasta, toisten ja ympäristön hyvinvoinnista sekä huomioimaan aineettomien tekijöiden merkitys kestävälle elämäntavalle.<br /> <br /> <br /> '''Oppimisympäristöt ja työtavat'''<br /> <br /> <br /> Oppimisympäristöillä tarkoitetaan kaikkia niitä tiloja, paikkoja, yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöihin kuuluvat lisäksi välineet, palvelut ja materiaalit, jotka pyritään päivittämään ajantasaisiksi. Rajatorpan koulussa oppimisympäristöistä luodaan virikkeellisiä, toiminnallisia sekä vuorovaikutusta ja oppilaiden osallisuutta tukevia. Oppimisympäristöinä hyödynnetään joustavasti ja resurssien mukaisesti koulun sisä- ja ulkotiloja, lähiluontoa ja koulun ulkopuolisia retkikohteita. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa on säännöllistä ja suunnitelmallista.<br /> <br /> Rajatorpan koulun oppimisympäristöissä korostetaan rauhallisuutta, kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Oppimisympäristöistä luodaan tarkoituksenmukaisia ja kannustavia, jotta ne ohjaavat oppilaita työrauhaan, luovuuteen, aktiivisuuteen, itseohjautuvuuteen, itseilmaisuun ja erilaisuuden hyväksymiseen. Siisteys ja puhtaus tukevat oppimisympäristöissä viihtymistä.<br /> <br /> Oppimisympäristöissä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa säännöllisesti, tavoitteellisesti ja käytettävissä olevan laitteiston mukaan. Tieto- ja viestintäteknologian merkitys tiedostetaan ajan vaatimusten mukaisesti. Teknologiaa hyödynnetään pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti.<br /> <br /> Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja työtavat monipuolisesti ja pedagogisesti perustellusti. Ne määrittyvät opetukselle ja oppimiselle asetettujen tavoitteiden sekä oppilaiden tarpeiden ja edellytysten mukaisesti. Opetusmenetelmien vaihtelevuus ja joustavuus tukevat luovaa oppimista sekä lisäävät oppimisen iloa ja onnistumisen kokemuksia. Työtapojen valinnassa huomioidaan heterogeeninen oppilasaines, jolloin oppilaantuntemus on erityisen tärkeää. Opetuksen pedagoginen lähtökohta on eriyttäminen, jonka avulla oppilaiden itsetunnon kehitystä tuetaan ja turvataan työrauha.<br /> <br /> <br /> '''Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet'''<br /> <br /> Opetuksen eheyttäminen on osa oppilaiden oppimisprosesseja. Eheyttämisen tarkoitus on auttaa oppilaita ymmärtämään opiskeltavien asioiden välisiä suhteita ja keskinäisiä riippuvuuksia. Eheyttävissä oppimisprosesseissa eri tiedonalojen tiedot ja taidot yhdistyvät<br /> mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Oppilaat ymmärtävät opiskeltavien asioiden merkityksen oman elämän ja yhteisön kannalta. Eheyttäminen on pedagoginen lähestymistapa, jossa ilmiöitä tai teemoja tarkastellaan kokonaisuuksina.<br /> <br /> Jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja, jotka konkretisoivat toimintakulttuurin periaatteita. Oppilaat osallistuvat oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Monialaiset oppimiskokonaisuudet, niiden suunnittelu, kehittäminen ja arviointi täsmennetään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa.<br /> <br /> Rajatorpan koulussa koulun muu toiminta linkittyy luontevasti opetettaviin sisältöihin ja myös oppituntien ohella tapahtuva opetus- ja kasvatustyö nähdään kiinteänä osana koulun toimintaa. Koulun muu toiminta voi olla koulun omaa tai yhteistyötahojen toteuttamaa toimintaa kuten esimerkiksi kerhoja, kirjastotoimintaa tai muuta harrastustoimintaa. Kaikki oppituntien ulkopuolinen muu toiminta täyttää Rajatorpan koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku5}}<br /> <br /> ===5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Rajatorpan koulussa===<br /> <br /> <br /> '''Yhteinen vastuu koulupäivästä'''<br /> <br /> Rajatorpan koulussa toiminnan lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä koulupäivästä sekä turvallisesta oppimisympäristöstä. Koulun järjestyssäännöt tukevat ja määrittävät turvallista arkea. Kiusaamiseen ja muuhun epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan heti sitä havaittaessa, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (ks. tarkemmin koulun hyvinvointikansio).<br /> <br /> Oppilaan koulupäivä alkaa kotoa. Oppilaille opetetaan liikenneturvallisuutta ja heitä ohjataan kulkemaan koulumatkansa liikennesääntöjä noudattaen. Välitunnit ja koulupäivän sisäiset siirtymätilanteet ovat osa suunnitelmallista koulupäivää. Opettajakunnan tehtävänä on<br /> huolehtia, että niissä on paikalla riittävä määrä aikuisia. Välitunneilla oppilaita kannustetaan monipuoliseen yhteistoiminnallisuuteen ja liikkumiseen.<br /> <br /> Koulun aikuiset huolehtivat siitä, että jokaisen oppilaan oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, ohjaukseen, oppilashuoltoon ja tukeen toteutuu. Koulun rehtorilla yhdessä johtoryhmän kanssa on käytännön vastuu opetuksen, ohjauksen, oppilashuollon ja tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä.<br /> <br /> Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat pedagogisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan ryhmän toimintaan. Opettajan tehtäviin kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Opettajilla on velvollisuus huolehtia, että oppilaat ohjataan tarvitsemansa tuen piiriin. Tuen toteutuminen edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä sekä oppilashuollon henkilöstön kanssa tehtävää yhteistyötä. Koulun tehtävänä on seurata ja puuttua tarvittaessa poissaoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään.<br /> <br /> Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa omasta oppimisestaan, työympäristöstään ja yhteisestä viihtyisyydestä. Oppilaan tulee osallistua säännöllisesti koulutyöhön, suhtautua reilusti ja arvostavasti niin koulutovereihin kuin koulun aikuisiin sekä noudattaa yhteisiä sääntöjä. Oppilaan velvollisuus on antaa työrauha sekä huolehtia sovituista tehtävistä.<br /> <br /> Rajatorpan koulu on oppiva yhteisö, jossa jokainen osallistuu ja vaikuttaa omalta osaltaan kouluarjen toimivuuteen ja käytänteisiin. Keskeistä on avoin ja rakentava vuorovaikutus, jossa kaikkien mielipiteet tulevat kuulluiksi. Kouluyhteisön jäsenet suhtautuvat toisiinsa arvostavasti ja tasapuolisesti. Jokaisesta yhteisön jäsenestä huolehditaan ja kannetaan vastuuta. Hyviä tapoja sekä oppilaiden hyvää ja ystävällistä käyttäytymistä vahvistetaan kaikessa koulun toiminnassa.<br /> <br /> <br /> '''Yhteistyö'''<br /> <br /> <br /> ''Oppilaiden osallisuus''<br /> <br /> Rajatorpan koulun oppilaat muodostavat oppilaskunnan, jonka keskuudesta valitaan vuosittain luokkien edustajat oppilaskunnan hallitukseen. Hallitus kokoontuu säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Oppilaskunnan hallitus suunnittelee ja arvioi omaa toimintaansa jatkuvasti yhteistyössä koulun oppilas- ja opettajakunnan kanssa. Oppilaskuntatoiminnalla oppilaita rohkaistaan osallistumaan ja vaikuttamaan kouluarkeen. Oppilaskunnan hallituksen toimintaa ohjaa opettaja, mutta vastuu toiminnasta on oppilailla.<br /> <br /> Oppilas osallistuu aktiivisesti oman oppimisprosessinsa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin ikätaso huomioiden. Oppilas saa koulupäivän aikana mahdollisuuksia ilmaista mielipiteitään ja näkemyksiään sekä osallistua koulutyön suunnitteluun ja toteutukseen. Opettaja huomioi oppilaiden ideat ja hyödyntää niitä joustavasti opetus-opiskelu-oppimisprosessissa. Vaikuttamisen tuloksia esitellään oppilaille ja koko kouluyhteisölle, jolloin oppilailla vahvistuu tunne siitä, että heidän osallistumisellaan on merkitystä. Oppilaita kannustetaan osallistumaan koulun yhteiseen toimintaan, jolloin koulutyön mielekkyys, oppimisen ilo ja yhteisöllisyys vahvistuvat. Oppilaiden osallistumista arvioidaan joustavasti, välittömästi ja tilanteen mukaan.<br /> <br /> Rajatorpan koulussa on oppilaiden välistä kummitoimintaa, jonka tavoitteena on tukea pienten koululaisten kouluun tutustumista, sen aloitusta ja turvallisuutta. Samalla isompi oppilas oppii ottamaan ja kantamaan vastuuta. Kukin oppilas on vuorollaan mukana kummitoiminnassa. 5. luokan oppilaat toimivat koulutulokkaiden ja 6. luokat 2.-luokkalaisten kummeina. Lähellä sijaitsevan esikoulun kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä sekä esikoululaisten ja 1.-luokkalaisten että muiden koulun oppilaiden kanssa.<br /> <br /> <br /> ''Kodin ja koulun yhteistyö''<br /> <br /> Kodin ja koulun välinen vuorovaikutuksellisen yhteistyö nähdään Rajatorpan koulussa välttämättömänä osana oppilaan koulutyön tukemista. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti ja säännöllisesti. Yhteistyö on luonteeltaan avointa, rehellistä, vastavuoroista ja toisia kunnioittavaa. Aktiivisessa dialogissa niin koti kuin koulukin voi olla aloitteellinen. Kodin ja koulun yhteistyö perustuu keskinäiselle luottamukselle, mikä edesauttaa vaikeidenkin asioiden käsittelemistä. Hyvällä kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä oppilas saa parhaan mahdollisen tuen koulunkäyntiinsä ja kasvamiseensa.<br /> <br /> Lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu sekä kodille että koululle. Ensisijainen kasvatusvastuu on huoltajilla. Molemminpuolinen avoin tiedottaminen oppilaan koulutyöstä ja koulunkäyntiin vaikuttavista asioista on keskeistä. Huoltajien kanssa sovitaan yhteiset tavoitteet oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Sekä huoltajat että koulu sitoutuvat yhdessä sovittuihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin.<br /> <br /> Koulu tiedottaa huoltajia koulun tapahtumista pääosin sähköisesti. Vähintään kerran lukuvuodessa järjestetään kaikille yhteinen vanhempainilta, jossa käsitellään lapsen koulunkäyntiin liittyviä asioita yleisellä tasolla. Huoltajat osallistetaan lapsensa koulutyöhön ja koulutyön suunnitteluun. Luokanopettaja tiedottaa huoltajia oman luokkansa käytänteistä ja käytännön asioista säännöllisesti ja ennakoivasti. Yksittäisen oppilaan asioissa yhteistyötä tehdään kaikkia osapuolia kuunnellen ja arvostaen.<br /> <br /> Rajatorpan koulussa toimii vanhempainyhdistys, joka kokoontuu säännöllisesti. Kokouksiin osallistuvat vanhempainyhdistyksen hallituksen jäsenten lisäksi rehtori ja tarvittaessa opettajajäsen. Vanhempainyhdistyksen työskentelyn painopisteenä on koulun toiminnan tukeminen ja oppilaiden kouluviihtyvyys. Huoltajien välinen yhteistyö ja verkostoituminen tukevat oppilaiden ja opettajien koulutyötä. Vanhempainyhdistyksen toimintasuunnitelma on luettavissa koulun lukuvuosisuunnitelmasta.<br /> <br /> Kodin ja koulun välistä yhteistyötä ovat esimerkiksi yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet, joiden järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvat sekä koulu että huoltajat. Lisäksi mahdolliset luokkatoimikunnat, hyväntekeväisyysprojektit, huoltajien vetämät kerhot, retkille osallistuminen, teemapäivät ja kampanjat vahvistavat yhteisöllisyyttä.<br /> <br /> <br /> ''Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa''<br /> <br /> Koulun henkilöstön tiivis ja avoin vuorovaikutus ja yhteistyö edesauttavat koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteutumista. Koulun sisäinen yhteistyö on toisten tukemista ja auttamista sekä yhteisiin tavoitteisiin pyrkimistä. Siinä korostuvat jokaisen henkilökunnan jäsenen omien vahvuusalueiden hyödyntäminen. Henkilökunnan jäsenet arvostavat toistensa yksilöllisiä työskentelytapoja ja pedagogisia valintoja opetus- ja kasvatustyössä yhdessä sovittuihin käytänteisiin sitoutuen. Positiivinen, toisia huomioiva, rakentava ja kunnioittava henkilöstön välinen vuorovaikutus ja koulun sisäinen ilmapiiri heijastuvat myönteisesti oppilaiden oppimisen tukemiseen. Hyvä yhteishenki välittyy oppilaille ja lisää oppimisen iloa koko kouluyhteisössä.<br /> <br /> Koulun yhteistyö muiden tahojen kanssa korostuu siirtymä- eli nivelvaiheissa. Esikouluyhteistyöllä helpotetaan koulutulokkaiden koulun aloitusta. Yläkoulun kanssa tehtävä yhteistyö tukee oppilaiden siirtymistä uuteen oppimisympäristöön. Yhteistyö muiden tahojen kanssa edistää oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia.<br /> <br /> <br /> '''Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö'''<br /> <br /> Asiaa käsitellään Rajatorpan koulun hyvinvointikansiossa.<br /> <br /> <br /> '''Opetuksen järjestämistapoja'''<br /> <br /> <br /> ''Vuosiluokkiin sitomaton opetus (VSOP)''<br /> <br /> Vuosiluokkiin sitomatonta opetusjärjestelyä käytetään silloin, kun oppiainekohtainen eteneminen vuosiluokkatasoa hitaammin tai nopeammin on tarkoituksenmukaista oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kannalta. Opetusjärjestelyyn päädytään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Päätöksen tekee kuitenkin viranhaltija. Rajatorpan koulussa annetaan vuosiluokkiin sitomatonta opetusta oppilaiden tarpeiden mukaan.<br /> <br /> <br /> ''Yhdysluokkaopetus''<br /> <br /> Yhdysluokkaopetusta käytetään silloin kun se on tarkoituksenmukaista oppilasmäärän vuoksi tai pedagogisin perustein. Rajatorpan koulun yhdysluokkaopetus määritellään tarkemmin vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa.<br /> <br /> <br /> ''Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus''<br /> <br /> Etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta annetaan Rajatorpan koulun ja muiden koulujen / yhteistyötahojen välillä tarpeen mukaan esim. kielten opetuksessa oppilasryhmien jäädessä koulukohtaisesti liian pieniksi. Etäopetusta voidaan hyödyntää myös, mikäli oppilas ei oman terveydentilansa, esim. pitkäaikaisen sairauden vuoksi pysty osallistumaan opetukseen koulussa. Koko koulun tasolla toimintaa suunnitellaan siten, että oppilaat tutustuvat mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen.<br /> <br /> Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus kuvataan tarkemmin vuosittain koulun lukuvuosisuunnitelmassa.<br /> <br /> <br /> ''Opetus erityisissä tilanteissa''<br /> <br /> Mikäli oppilas on syystä tai toisesta estynyt käymään koulussa, opetus järjestetään oppilaan tarpeiden mukaan tilanteen vaatimalla tavalla. Tällöin hänelle tehdään Perusopetuslain (PoL) 18§:n mukainen hallintopäätös, jossa erityiset opetusjärjestelyt (esim. etäopetus, kotiopetus tai muu normaalista luokkamuotoisesta opetuksesta poikkeava järjestely) määritellään. Opetusjärjestelyt kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan tai hänen henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaansa (HOJKS).<br /> <br /> Nivel- ja siirtymävaiheissa (esim. sairaalakoulusta/kotiopetuksesta kouluun tai päinvastoin) tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan aiempien koulujen ja hoitotahojen kanssa. Muutokset suunnitellaan yksilökohtaisesti ja tietoa käytetään hyväksi todetuista käytänteistä ja oppilaan erityisistä tarpeista.<br /> <br /> <br /> '''Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta'''<br /> <br /> Oppimista tukevaa yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa tehdään mahdollisimman monipuolisesti.<br /> <br /> <br /> ''Kirjastopalvelut''<br /> <br /> Oppilaille tarjotaan alakoulun aikana mahdollisuus vähintään kahteen kirjaston kanssa toteutettavaan yhteistyöprojektiin, joista toinen on aineistovinkkausta ja toinen on tiedonhankintataitojen ja tutkivan oppimisen ohjausta.<br /> <br /> <br /> ''Kulttuuripalvelut''<br /> <br /> Oppilaat osallistuvat alakoulun aikana vähintään kahteen eri taiteenlajeja soveltavaan kulttuuriseen elämykseen:<br /> <br /> * vuosiluokat 1 - 3 esittäviin taiteisiin ja kulttuuriin perehtyminen<br /> * vuosiluokat 4 - 6 visuaaliseen taiteeseen ja kulttuuriin perehtyminen.<br /> <br /> <br /> ''Liikuntapalvelut''<br /> <br /> Rajatorpan koulussa hyödynnetään Vantaan kaupungin tarjoamia liikuntapalveluja. Liikunta ja liikkuminen ovat osa oppilaiden koulupäivää. Oppilaita kannustetaan erilaisten liikuntaharrastusten pariin tutustuttamalla heitä monipuolisesti liikuntalajeihin lajikokeilujen avulla. Liikunnallinen teemapäivä järjestetään vähintään kerran lukuvuodessa. Teemapäivien ajankohdat ja sisällöt tarkennetaan vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa.<br /> <br /> <br /> ''Vantaan luontokoulu''<br /> <br /> Vantaan luontokoulun palveluja hyödynnetään käytettävissä olevien resurssien ja mahdollisuuksien mukaan.<br /> <br /> <br /> ''Vantaan seurakunnat / uskonnolliset yhteisöt''<br /> <br /> Yhteistyötä seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa toteutetaan joustavasti. Rajatorpan koulun kotiseurakunta on Hämeenkylän seurakunta, jonka kanssa tehtävää yhteistyötä kuvataan tarkemmin koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Muut uskontokunnat ja uskonnolliset yhteisöt huolehtivat niihin kuuluvien oppilaiden uskonnollisesta kasvatuksesta. Lisäksi kirkkoon ja sen toimintaan tutustutaan uskonnon opetussuunnitelman mukaisesti.<br /> <br /> <br /> ''Koulun kerhotoiminta''<br /> <br /> Opettajat, vanhemmat ja/tai koulun ulkopuoliset tahot osallistuvat koulun kerhotoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kerhotoiminta määritellään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa.<br /> <br /> <br /> ''Aamu- ja iltapäivätoiminta''<br /> <br /> Koulun ulkopuoliset tahot tarjoavat 1.-2. -luokkalaisille maksullista iltapäiväkerhotoimintaa. Alkuopetuksessa työskentelevät opettajat tekevät yhteistyötä iltapäiväkerhonohjaajien kanssa. Vanhempainyhdistys järjestää vapaaehtoista Mummola-toimintaa aamuisin koulun tiloissa 1.-3. -luokan oppilaille resurssien puitteissa.<br /> <br /> <br /> ''Kouluruokailu''<br /> <br /> Kouluruokailu on kiinteä osa koulun opetus- ja kasvatustyötä. Oppilaita ohjataan arvostamaan ruokaa, annostelemaan järkevästi ja tekemään terveellisiä valintoja. Valvovien aikuisten tehtävänä on valvoa ruokailun sujuvuutta ja hyviä ruokailutapoja koko ruokailun ajan. Omalla esimerkillään aikuiset ohjaavat oppilaita toimimaan ruokailutilanteessa. Oppilaat otetaan mukaan ruokalistan ja ruokailutapahtuman suunnitteluun säännöllisesti.<br /> <br /> <br /> ''Koulumatkat ja koulukuljetukset''<br /> <br /> Koulu tukee kodin antamaa liikennekasvatusta. Koulussa käsitellään liikenneturvallisuutta jokaisella vuosiluokalla ja oppilaita kannustetaan omaehtoiseen liikkumiseen koulumatkoilla.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku6}}<br /> <br /> ===6.9 Arvioinnista tiedottamisen muodot Rajatorpan koulussa===<br /> <br /> Rajatorpan koulussa oppilaan edistymistä seurataan ja arvioidaan jatkuvan arvioinnin periaatteita<br /> noudattaen. Oppilaalle tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa omaa osaamistaan ja<br /> kehittymistään. Arviointiperusteet ja oppimisen tavoitteet käydään oppilaiden kanssa läpi. Opettajan<br /> tekemän arvioinnin lisäksi oppilaat tekevät itsearviointia ja vertaisarviointia. Oppilasta ohjataan<br /> tunnistamaan vahvuuksiaan. Oppilas saa ohjaavaa palautetta edistymisestään oppimisessa,<br /> työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä. Arviointia käsitellään oppilaiden kanssa ikä- ja taitotasot<br /> huomioiden.<br /> <br /> Huoltajia tiedotetaan arvioinnin keskeisistä periaatteista ja toteuttamisen muodoista lukuvuoden alussa ja<br /> tarvittaessa muulloinkin lukuvuoden aikana (esimerkiksi vanhempainilloissa ja koulun tiedotuskanavissa).<br /> Virallisten arviointikertojen lisäksi huoltajat saavat tietoa oppilaan vahvuuksista ja edistymisestä tarpeen<br /> mukaan lukuvuoden aikana. Huoltajia tiedotetaan matalalla kynnyksellä myös koulunkäynnin huolista ja<br /> haasteista. Tiedottamisessa käytetään koulun virallisia tiedotuskanavia.<br /> <br /> Rajatorpan koulussa on kolme virallista arviointikertaa: arviointikeskustelu, väliarviointi ja<br /> lukuvuosiarviointi. Arviointikeskusteluun osallistuvat opettaja, oppilas ja huoltajat sekä tarvittaessa muita<br /> ammattihenkilöitä. Arviointikeskustelussa käydään läpi oppilaan koulunkäyntiä, oppimista ja edistymistä.<br /> Yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa oppilaalle määritellään tavoitteet kuluvalle lukuvuodelle.<br /> Väliarvioinnin ja lukuvuosiarvioinnin kautta oppilas ja huoltajat saavat tietoa oppilaan osaamisesta,<br /> työskentelytaidoista ja käyttäytymisestä. Lisäksi jaksokohtaiset osaamisen näytöt osoittavat, miten oppilas<br /> on saavuttanut opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku7}}<br /> <br /> ===7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Rajatorpan koulussa===<br /> <br /> Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Tuen tarve määritellään ja opetusjärjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä opettajien, oppilaan, huoltajien ja muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Tukimuodot määräytyvät oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden ja resurssien mukaan. Perusopetuksessa järjestettävän tuen taso määrittyy oppilaan kokonaistilanteen mukaan, ja se voi olla yleistä, tehostettua tai erityistä tukea.<br /> <br /> Keskeistä on kannustaa ja rohkaista oppilasta sekä vahvistaa oppilaan itsetuntoa oppijana, lisätä opiskelumotivaatiota ja oppimisen iloa sekä tukea oppilasta ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan koko alakoulun ajan, jotta hän pystyy suorittamaan oppivelvollisuutensa, saa pohjan opintojensa jatkamiselle, kokee onnistumisia, oppimisen iloa ja osallisuutta sekä ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan säännöllisesti.<br /> <br /> <br /> '''Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet'''<br /> <br /> Monipuolisilla ja vaihtelevilla pedagogisilla opetusmenetelmillä, oppimisympäristöihin ja opetusjärjestelyihin liittyvillä ratkaisuilla sekä tunne- ja sosiaalisia taitoja tukevia menetelmiä käyttämällä voidaan ennaltaehkäistä koulunkäynnin vaikeuksia. Tuen kolmiportaisuus mahdollistaa kaikkien oppilaiden pääsyn tuen piiriin. Samalla yksittäisten oppilaiden erityistarpeet pystytään ennakoimaan ja huomioimaan tehokkaammin. Koulun yleisopetuksen oppilaiden opiskelua tuetaan seuraavin saatavilla olevin keinoin: opetuksen eriyttäminen, joustavat opetusjärjestelyt, tukiopetus, kouluavustajan tuki, läksyparkki ja osa-aikainen erityisopetus. Erityisopettaja on opettajan työpari tuen tarpeiden kartoituksessa. Resursseja koordinoi koulun rehtori.<br /> <br /> Opettajat käyttävät opetuksessaan eriyttämistä oppilaiden tarpeiden mukaan. Opetuksen eriyttämistä ovat mm. vaihtelevat opetusmateriaalit ja -menetelmät. Lisäksi oppilaat voivat työskennellä joustavissa opetusryhmissä ja erilaisissa opetustiloissa.<br /> <br /> Koulu ja opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä kotien ja huoltajien kanssa. Oppilaan tuen tarpeista ja haasteista keskustelaan säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Huoltajia informoidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin sujumisesta ja siinä mahdollisesti ilmenneistä vaikeuksista. Yhdessä huoltajien ja oppilaan sekä muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa sovitaan tarkoituksenmukaisista tuen muodoista. Niin koulu kuin kotikin sitoutuvat yhdessä sovittuihin tavoitteisiin ja käytänteisiin.<br /> <br /> <br /> ''Joustavat opetusjärjestelyt''<br /> <br /> Saman luokkatason oppilaita voidaan ryhmitellä eli palkittaa yli luokkarajojen saman oppiaineen tunneilla. Pienryhmässä ja valmistavalla luokalla opiskelevia oppilaita integroidaan yleisopetuksen ryhmiin oman taitotasonsa mukaisesti.<br /> <br /> Opiskelua ja koulunkäyntiä tuetaan kaikilla tuen tasoilla opetusjärjestelyjä koskevin ratkaisuin: opetusryhmä, jakotunnit, samanaikaisopetus, joustavat opetusjärjestelyt yli luokkarajojen, opetuksen eriyttäminen, oppilaiden yksilölliset tarpeet huomioiden, tuki- ja erityisopetus, avustajapalvelut sekä erilaiset apuvälineet tai oppimisympäristöön liittyvät ratkaisut. Erilaiset tukimuodot määräytyvät oppilaan tarpeiden, resurssien ja tilanteen mukaan. Niitä hyödynnetään monipuolisesti ja joustavasti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.<br /> <br /> Kun opettajalla syntyy huoli oppilaan oppimisesta tai koulunkäynnin kokonaistilanteesta, hän on velvollinen ottamaan yhteyttä oppilaan huoltajiin. Hän voi myös konsultoida nimettömästi oppilashuollon jäseniä ilman oppilaan ja huoltajien suostumusta. Yksittäisen oppilaan asioissa otetaan tarvittaessa mukaan oppilashuollon asiantuntijoita oppilaan ja huoltajien suostumuksella. Moniammatillinen asiantuntijaryhmä perustetaan yksittäisen oppilaan asioita käsiteltäessä huoltajien suostumuksella. Oppilashuolto on kuvattu tarkemmin luvussa 8.<br /> <br /> Erityisesti siirtymä- ja nivelvaiheissa sekä opettajan vaihtuessa tiedonsiirrosta huolehditaan.<br /> Tiedonsiirtopalaverit järjestään lähettävän ja vastaanottavan tahon välillä.<br /> Esikoulusta kouluun (EsKo) siirtyvistä koulutulokkaista palaveri järjestetään huhtikuun aikana. Vastaavanlainen yleinen opetuksen järjestämistä koskeva tiedonsiirtopalaveri käydään 6. luokalta yläkouluun siirtyvien oppilaiden osalta maaliskuussa ja yksilölliset tiedonsiirtopalaverit huhtikuun aikana. Yksilöllisiin tiedonsiirtopalavereihin kutsutaan (huoltajan suostumuksella) oppilaan huoltajat ja sekä lähettävän että vastaanottavan koulun edustajat. Koulutulokkaille järjestään kouluun tutustumispäivä toukokuussa. 6.-vuosiluokan oppilaat käyvät tutustumassa tuleviin yläkouluihinsa toukokuun aikana.<br /> <br /> <br /> '''Yleinen tuki'''<br /> <br /> Koulun oppilaat kuuluvat pääsääntöisesti yleisen tuen piiriin. Kaikilla oppilailla on mahdollisuus saada tukiopetusta ja satunnaista laaja-alaisen erityisopettajan tukea. Oppimissuunnitelma laaditaan, kun oppilas tarvitsee koulunkäynnissä lisätukea. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan oppilaan vahvuudet, tuen tarpeet, yhteiset tavoitteet ja tukemiseen käytettävät menetelmät. Suunnitelma päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa. Huoltajat näkevät oppilaalle laaditun pedagogisen asiakirjan Wilmasta.<br /> <br /> Kun yleinen tuki ei riitä, opettaja laatii oppilaan koulunkäynnistä pedagogisen arvion, jonka jälkeen laaditaan tehostetun tuen oppimissuunnitelma.<br /> <br /> <br /> '''Tehostettu tuki'''<br /> <br /> Oppilas siirtyy yleisen tuen piiristä tehostettuun tukeen, mikäli yleisen tuen tukitoimet eivät ole riittävät. Tehostettuun tukeen siirtymisestä keskustellaan huoltajien kanssa. Luokanopettaja laatii pedagogisen arvion, johon kirjataan oppilaan jo saama annettu tuki ja lisätuen tarve. Luokanopettaja laatii yhdessä huoltajien ja tarvittaessa erityisopettajan kanssa oppilaalle uuden, tehostetun tuen oppimissuunnitelman. Uusi asiakirja laaditaan viimeistään kahden kuukauden sisällä oppilaan siirryttyä tehostettuun tukeen. Suunnitelma päivitetään tarpeen mukaan lukuvuoden aikana, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Oppilas voi siirtyä tehostetusta tuesta takaisin yleisen tuen piiriin pedagogisen arvion kautta, mikäli tehostetun tuen tarvetta ei enää ole.<br /> <br /> <br /> '''Erityinen tuki'''<br /> <br /> Oppilaalle, jolle tehostetun tuen tukitoimet eivät riitä, laaditaan pedagoginen selvitys ja haetaan erityisen tuen päätöstä. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään aiemmin laadittua pedagogista arviota, oppimissuunnitelmaa sekä huoltajan luvalla oppilaan muita asiakirjoja (esim. kuntoutussuunnitelma, asiantuntijalausuntoa). Pedagogiseen selvitykseen kirjataan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena, aiemmat tukitoimet, koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet sekä arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tuetaan. Pedagogisen selvityksen tekee luokanopettaja yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Ennen erityisen tuen päätöksen hakemista huoltajaa kuullaan. Pedagoginen selvitys laaditaan myös silloin, kun halutaan purkaa erityisen tuen päätös ja palata takaisin tehostetun tuen piiriin.<br /> <br /> <br /> HOJKS <br /> <br /> Oppilaalle, jolle on myönnetty erityisen tuen päätös, tehdään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) viimeistään kahden kuukauden kuluessa erityisen tuen päätöksestä yhteistyössä luokanopettajan, oppilaan, huoltajien, erityisopettajan ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmaan kirjataan oppilasta koskevat opetusjärjestelyt, oppimäärät, keskeiset sisällöt ja tavoitteet, opetusmenetelmät, tukitoimet sekä arvioinnin perusteet sekä mahdolliset oppiaineiden yksilöllistetyt oppimäärät. HOJKS on nähtävillä huoltajalle Wilmassa. HOJKS päivitetään syyslukukaudella ja tarkistetaan kevätlukukaudella.<br /> <br /> Erityisen tuen päätökset tehdään pääsääntöisesti määräajaksi. Päätökset tulee tarkistaa 2. luokalla helmikuun loppuun ja 6. luokalla tammikuun loppuun mennessä, jolloin niihin liittyen laaditaan pedagogiset selvitykset. Mikäli erityisen tuen päätöksen saanut oppilas tulee Vantaan ulkopuolelta, on ko. päätös haettava Vantaalla uudelleen opetuksen järjestäjältä.<br /> <br /> <br /> '''Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot'''<br /> <br /> <br /> ''Tukiopetus''<br /> <br /> Oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta. Sitä annetaan oppilaalle, joka on jäänyt jälkeen opinnoissaan tai tarvitsee muuta lyhytaikaista tukea oppimiseensa. Tukiopetus kohdennetaan ensisijaisesti muista kuin esim. perheen lomamatkasta johtuvista syistä opinnoissaan tilapäisesti jälkeenjääneille oppilaille. Tukiopetuksen tarkoituksena on ehkäistä oppimisvaikeuksia ja antaa kohdennettua tukea välittömästi. Se on suunnitelmallista ja sen kesto, tavoitteet, sisällöt ja menetelmät vaihtelevat oppilaan tarpeiden mukaan.<br /> <br /> Tukiopetusta annetaan tarvittaessa joko yksilö- tai ryhmämuotoisesti. Opettaja tiedottaa huoltajia tukiopetuksesta etukäteen. Myös oppilas tai huoltaja voi tehdä aloitteen tukiopetuksen aloittamisesta. Tukiopetusta voi antaa kuka tahansa koulun opettaja.<br /> <br /> <br /> ''Osa-aikainen erityisopetus''<br /> <br /> Osa-aikainen erityisopetus on kiinteä osa yleisopetusta. Erityisopettaja toimii tiiviissä yhteistyössä luokanopettajan, oppilaan huoltajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan ja koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta tuen tasosta riippumatta. Osa-aikainen erityisopetus järjestetään samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena tai yksilöopetuksena. Sen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä ja taitoja sekä ehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia. Se on luonteeltaan joustavaa ja vaihtelee tilanteiden ja oppilaiden tarpeiden mukaan.<br /> <br /> Osa-aikaisen erityisopetuksen resursseja käytetään myös oppilaiden taitojen kartoittamiseen. Vuosittain syyslukukauden alkaessa erityisopettajat kartoittavat koulutulokkaiden taitoja. Syys- ja/tai kevätlukukauden päätteeksi tai myös tarvittaessa tehdään esim. äidinkielessä luetun ymmärtämisen testi, sanelukirjoitus jne. Näin erityisopettaja seuraa kaikkien oppilaiden oppimista ja samalla kartoittaa koulun yleistä tilannetta oppimisessa.<br /> <br /> <br /> ''Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet''<br /> <br /> Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Keskeistä on turvata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset, esteettömyys ja mahdollisuus vuorovaikutukseen jokaisena koulupäivänä. Koulunkäynnin ohjaaja toimii tiiviissä yhteistyössä opettajien kanssa. Keskeistä on sopia työ- ja vastuunjaosta. Opettajalla on vastuu opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta, tuen antamisesta, oppilaan ja oppilasryhmän työskentelyn ja oppimisen arvioinnista. Koulunkäyntiavustaja ohjaa ja tukee oppilasta päivittäisissä tilanteissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyen opettajien ohjeiden mukaan. Hän tukee oppilaan itsenäistä selviytymistä koulupäivän aikana eteen tulevissa tilanteissa ja vahvistaa oppilaan vastuun ottamista omasta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan tuki voidaan suunnata joko yksittäiselle oppilaalle tai ryhmälle.<br /> <br /> Opetuksen apuvälineet tukevat oppilaan osallistumista koulunkäyntiin. Niiden tarkoituksena on vastata oppilaan näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai oppimiseen liittyviin erityistarpeisiin. Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Niiden käyttö ja hyödyllisyys kuvataan ja arvioidaan oppilaan pedagogisissa asiakirjoissa. Oppilaan tarpeista riippuen apuvälineinä voidaan hyödyntää muun muassa kuvallista tukea, kynätukea, tietokonetta, suurennuslasia, lisävalaistusta, sermiä tai aktiivityynyä.<br /> <br /> <br /> ''Ryhmämuotoinen tuki''<br /> <br /> Ryhmämuotoinen tuki tarkoittaa joustavia opetusjärjestelyjä. Sillä tuetaan oppilaiden koulunkäyntiä ja oppimista. Ryhmämuotoinen tuki suunnitellaan ja toteutetaan opettajien välisenä yhteistyönä käytettävissä olevien resurssien, tilojen ja mahdollisuuksien mukaan. Tarkoituksena on jakaa ja yhdistellä oppilasryhmiä koulupäivien aikana pedagogisin perustein. Tällöin oppilas saa mahdollisuuden opiskella pienemmässä ryhmässä itselleen sopivin tavoittein, jolloin opettajan antama tuki pystytään kohdistamaan oppilaan tarpeiden mukaan. Ryhmämuotoista tukea ovat esimerkiksi integraatio, jakotunnit, samanaikaisopetus, pienempi opetusryhmä ja ryhmäkohtaisen koulunkäyntiavustajan tuki luokkaopetuksessa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku8}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku9}}<br /> <br /> ===9.1 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Rajatorpan koulussa===<br /> <br /> <br /> '''Kielitietoinen toimintakulttuuri'''<br /> <br /> Rajatorpan koulussa kielitietoisuus nähdään koko kouluyhteisöä koskettavana toimintakulttuurina – ei vain yhden opettajan näkemyksenä tai suhteena kieleen ja sen käyttöön. Kielitietoisuus kehittyy monipuolisesti kaikkien oppiaineiden opetuksessa eikä sitä voi näin ollen rajata vain suomen kielen opetuksen sisällöksi.<br /> <br /> Opettajat ovat vastuussa eri tieteenalojen kielten opettamisesta. Jokaisen opettajan on oltava tietoinen käyttämästään ja opettamastaan kielestä sekä siitä, miten missäkin tieteessä tekstiä kirjoitetaan ja luetaan. Kielitietoisen opetuksen tulee tukea monipuolisten oppimisstrategioiden oppimista ja hyödyntämistä. Kielitietoisuuden kehittymisen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua monipuolisiksi kielen käyttäjiksi. Oppilaiden argumentaatiotaitoja vahvistetaan ja tekstejä kirjoitetaan yhdessä. Opetuksessa käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Opetuksessa hyödynnetään myös ilmaisullisia ja draamallisia menetelmiä, leikkimistä, kilpailemista, visailuja, pelaamista ja monipuolista kielen tutkimista. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan prosessiin otetaan mukaan kotikielten opettajat, jotka voivat opettaa esim. matematiikan käsitteistöä oppilaan omalla kotikielellä. Oppiainerajat ylittävän kielitietoisuuden opetuksen tehtävänä on tukea ja kehittää oppilaiden kielitietoisuutta ja kielen havainnoinnin taitoja. Yksilöllinen ja toiminnallinen näkemys kielestä opitaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä.<br /> <br /> Kielitietoisen toimintakulttuurin rakentaminen vaatii opettajakunnalta pedagogista pohdintaa ja yhtenäisiä linjanvetoja. Opettajakunnalta vaaditaan sitoutumista, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Opettajilla on laaja käsitteenhallinta, ja käsitteitä käytetään säännönmukaisesti oikeassa kontekstissa. Oppilaita ohjataan vähitellen iän karttuessa ymmärtämään, selittämään ja käyttämään eri tieteenalojen kieltä ja käsitteitä oikein.<br /> <br /> <br /> '''Monikielisyys'''<br /> <br /> Monikielisyys on luontainen osa nykypäivän koulukulttuuria. Jo suomen kielen osalta käytössä on yleiskieli, kirjakieli ja erilaiset puhekielet, joista ei voi määritellä oikeaa tai väärää kieltä. Oppilaita ohjataan käyttämään kontekstiin sopivaa kieltä. Muiden kieliryhmien olemassaolo nähdään rikkautena, joka vahvistaa monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta. Oppilaiden ymmärrystä kielitaidon merkityksestä kasvatetaan – olipa kyseessä oppilaan äidinkieli, kotikieli tai vieras kieli.<br /> <br /> Oppilaita ohjataan ymmärtämään käsitteitä avaamalla ilmiöitä ja sanoittamalla merkityksiä niiden takana sekä käyttämällä oikeita käsitteitä. Täsmällinen tieteenalakohtainen kieli on jokaiselle oppilaalle uusi/vieras kieli.<br /> <br /> <br /> '''Valmistava opetus'''<br /> <br /> Kunta määrittelee valmistavien luokkien sijoitukset. Valmistavaan opetukseen tulee oppilaita, joiden suomenkielen taidot ovat puutteellisia. Kaikille valmistavassa opetuksessa oleville oppilaille tehdään oppimissuunnitelma, jossa määritellään hänen henkilökohtaiset tavoitteensa. Valmistavan opetuksen oppilaita integroidaan mahdollisimman varhaisessa<br /> vaiheessa yleisopetuksen ryhmiin, pääsääntöisesti vuosiluokkaa alemmas (poikkeuksena 1.luokan oppilaat). Integrointi aloitetaan taide- ja taitoaineista ja sitä laajennetaan kielitaidon karttuessa.<br /> <br /> Siirryttäessä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen joko oman koulun tai jonkin muun koulun valmistavasta luokasta jokaisesta oppilaasta pidetään siirtopalaveri. Valmistavan luokan opettaja tekee yhteistyötä vastaanottavan luokan opettajan, S2-opettajan ja tarvittaessa erityisopettajan kanssa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku10}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku11}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku12}}<br /> <br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=P%C3%A4hkin%C3%A4rinteen_koulu&diff=3177 2022-06-29T12:28:33Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>{{Vantaa_luku1}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku2}}<br /> <br /> ===2.1 Perusopetus yleissivistyksen perustana Pähkinärinteen koulussa===<br /> <br /> <br /> Pähkinärinteen koulun arvot perustuvat Vantaan kaupungin kouluilleen linjaamiin arvoihin, joista tärkeimpiä ovat hyvinvointi, oppimisen ilo ja toisten kunnioitus. Koulumme on turvallinen yhteisö, jossa oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa ja tehdä valintoja. Pähkinärinteessä oppilaat saavat oppimiseensa tarvitsemansa tuen. Oppilaiden yksilölliset tarpeet huomioidaan myös opetuksen ja oppimisen suunnittelussa ja kehittämisessä. Kiireettömyys, ilo ja ystävällisyys korostuvat Pähkinärinteen koulun työskentelyilmapiirissä.<br /> <br /> <br /> '''Koulun toiminnassa tärkeitä ovat'''<br /> <br /> - koulutuksellinen tasa-arvo<br /> <br /> - erilaisuuden hyväksyminen<br /> <br /> - yhteisöllisyys, yhteisvastuullisuus ja kestävän elämäntavan edistäminen<br /> <br /> <br /> '''Koulussa toteutuvat'''<br /> <br /> - avoin monialainen yhteistyö (oppilashuolto)<br /> <br /> - opetusmenetelmien monipuolisuus<br /> <br /> - oppilaiden osallistuminen opiskeltavien sisältöjen ja käyttävien menetelmien suunnitteluun<br /> <br /> - oppilaan käsityksen itsestä oppijana vahvistaminen yhteistoiminnallisin menetelmin, aikuisen vahvalla tuella ja erilaisten taitojen monipuolisella huomioimisella<br /> <br /> <br /> '''Seuranta ja arviointi'''<br /> <br /> Johtoryhmä seuraa ja arvioi arvoperustan ja oppimiskäsityksen keskeisten piirteiden toteutumista koulun toiminnassa monikanavaisesti. Hyvinvointi kouluyhteisössä kertoo arvojen toteutuvan. Arvoperustaan ja oppimiskäsitykseen liittyvä kehittämistyö kuuluu johtoryhmälle ja koko kouluyhteisölle. Seurannassa on tärkeää kerätä henkilöstöltä tietoa säännöllisesti esimerkiksi keskustellen ja tutkimuksin (esimerkiksi Kunta10). Arvoperustaa ja oppimiskäsitystä arvioidaan lukuvuosisuunnitelman arvioinnin yhteydessä.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku3}}<br /> <br /> ===3.1 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Pähkinärinteen koulussa===<br /> <br /> <br /> Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallista tavoitteista yleisinä tavoitteina ovat mm. kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen sekä sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen. Tarpeellisten tietojen ja taitojen opiskelu sisältää tavoitteen laaja-alaisesta osaamista.<br /> <br /> <br /> '''Kehitystavoitteet'''<br /> <br /> Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta sekä kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla.<br /> <br /> <br /> '''''Laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia on seitsemän:'''''<br /> <br /> <br /> 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen<br /> <br /> Pähkinärinteessä ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja harjoitellaan arjen koulutyössä. Oppilaat oppivat vahvat perustaidot, jotka ovat elinikäisen oppimisen perusta. Oppimisen strategioita ja erilaisia työskentelytapoja harjoitellaan ikä-/kehitystasolle sopivalla tavalla konkreettisesti tekemällä ja harjoittelemalla yhdessä ja yksilöllisesti. Oppilaita rohkaistaan luottamaan itseensä, löytämään omia vahvuuksiaan ja etsimään uusia tietoja ja taitoja erilaisilla toiminnoilla ja välineillä.<br /> <br /> <br /> 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu<br /> <br /> Oppilaita ohjataan vahvistamaan sosiaalisia perustaitojaan ja kykyä toimia erilaisissa ryhmissä erilaisten ihmisten kanssa. Oppilaita ohjataan arvostamaan elinympäristöään ja omia kulttuurisia juuriaan. Oppilaita ohjataan arvostamaan kaikkia ihmisiä ja kulttuureja sekä noudattamaan hyviä tapoja.<br /> <br /> <br /> 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot<br /> <br /> Oppilaiden arjen taitoja ja itsestä huolehtimista opetellaan jatkuvasti kaikessa toiminnassa. Oppilaille annetaan ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen erilaisia vastuita, joista huolehtimalla opitaan vastuunkantoa niin yhteisistä kuin omistakin asioista.<br /> <br /> <br /> 4. Monilukutaito<br /> <br /> Monilukutaitoon kuuluvat laajasti erilaiset tekstitaidot, kuvanlukutaito, digitaalinen lukutaito ja medialukutaito. Monilukutaito on taitoa hankkia, soveltaa ja arvioida tietoa eri muodoissa ja tilanteissa erilaisten välineiden avulla. Se on myös ymmärrystä viestinnän kulttuurisidonnaisuudesta ja väline rakentaa omaa identiteettiä. Pähkinärinteen koulussa panostetaan vahvojen perustaitojen oppimiseen.<br /> <br /> <br /> 5. Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen<br /> <br /> Pähkinärinteen koulussa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa Vantaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmaa. Tämä on nähtävillä Vantaan kaupungin verkkosivuilla. Opiskelussa käytetään tieto- ja viestintäteknologisia välineitä, kuten tabletteja ja tietokoneita.<br /> <br /> <br /> 6. Työelämätaidot ja yrittäjyys<br /> <br /> Oppilaita kannustetaan työskentelemään yhdessä ja huomaamaan oma osuus yhteisessä ponnistuksessa. Oppilaita ohjataan ottamaan vastuuta omista töistään ja saattamaan työt loppuun. Oppilaita kannustetaan oma-aloitteisuuteen, luovuuteen ja itseohjautuvuuteen.<br /> <br /> <br /> 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen<br /> <br /> Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun. Oppilaille annetaan erilaisia vastuita omista, yhteisistä ja kestävään elämäntapaan liittyvistä asioista. He harjoittelevat yhdessä työskentelyä, oppivat ottamaan huomioon toisensa, antamaan arvoa toistensa mielipiteille ja tekemään yhteisiä päätöksiä.<br /> <br /> Pähkinärinteen koulussa huolehditaan siitä, että kaikki laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet näkyvät työskentelyssä. Erityisesti painotetaan '''monilukutaidon ja oppilaiden osallisuuden''' merkitystä.<br /> <br /> <br /> 1. Monilukutaito<br /> <br /> - panostetaan peruslukutaidon kehittämiseen<br /> - vahvistetaan opettajien ja oppilaiden kielitietoisuutta<br /> - käytetään monipuolisia menetelmiä, materiaaleja ja viestintämuotoja<br /> - saadaan kokemuksia laajasti erilaisista teksteistä<br /> <br /> <br /> 2. Osallistuminen ja vaikuttaminen<br /> <br /> - oppilas osallistuu opintokokonaisuuksien ja opiskelunsa suunniteluun ja arviointiin<br /> - oppilaat ottavat vastuuta taitojen ja kykyjen mukaan<br /> - oppilaita kuullaan koko koulua koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa<br /> <br /> <br /> '''Seuranta ja arviointi'''<br /> <br /> <br /> Lukuvuosisuunnitelmassa asetetaan vuoden tärkeimmät teemat ja suunnitellaan niiden toteutus. Toteutumista arvioidaan lukukauden aikana luokka-asteittain tai tiimeittäin ja lukuvuoden lopussa lukuvuosisuunnitelman tarkastelun yhteydessä.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku4}}<br /> <br /> ===4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Pähkinärinteen koulussa===<br /> <br /> <br /> Toimintakulttuuri on laaja ja merkittävä asia. Siihen liittyvät mm. yhteisön johtamis- ja työskentelytavat, yhteistyömuodot, fyysinen työympäristö ja sen merkitys toiminnan järjestämisen kannalta sekä esimerkiksi ihmissuhteisiin ja ilmapiiriin liittyvät asiat. Toimintakulttuuri ja sen piirteet vaikuttavat paitsi työskentelyn onnistumiseen myös viihtyvyyteen ja asennoitumiseen muutokseen ja toiminnan kehittämiseen.<br /> <br /> <br /> '''Pähkinärinteen koulun toimintakulttuurin yleiset piirteet'''<br /> <br /> Pähkinärinteen koulu on innostava ja hyvinvoiva yhteisö, jonka ilmapiiri on turvallinen ja toisia kunnioittava. Koulun ilmapiiri rakentuu avoimesta ja toimivasta vuorovaikutuksesta, yhdessä tekemisestä ja ilosta. Kouluyhteisö on sitoutunut työhönsä ja kehittää sitä.<br /> <br /> Pähkinärinteen koulussa rehtori vastaa koulun laajasta toiminnasta. Hänen tehtävänään on edistää koulun arjen sujuvuutta sekä koulun toimintakulttuurin kehittymistä. Rehtori on koulun pedagoginen johtaja. Koulun johtamisessa rehtoria tukevat vararehtori ja johtoryhmä. Opettajat tekevät yhteistyötä luokka-astetiimeissä ja vastuualuetiimeissä. Opettajat voivat lisäksi halutessaan osallistua kehittämistehtäviin. Jaetun johtajuuden toimintakulttuuria kehitetään.<br /> <br /> Koulun aikuiset huolehtivat yhdessä kaikista oppilaista. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestään ja toisistaan, ottamaan vastuuta omista tekemisistään ja arvostamaan ympäristöään. Koulussa oppilaat oppivat tietojen ja taitojen kautta arvostamaan sekä itseään että muita. Kiireetön ja ystävällinen ilmapiiri tukee oppimista.<br /> <br /> Yhteisöllinen hyvinvointiryhmä seuraa ja kehittää kouluyhteisön ja oppilasryhmien toimintaa. Monialaiset työryhmät perehtyvät oppilaiden henkilökohtaisen tuen tarpeeseen ja pyrkivät ennaltaehkäisemään ongelmia. Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti heidän tarpeidensa mukaan.<br /> <br /> Kouluun rakennetaan monipuolisia oppimisympäristöjä yhdessä oppilaiden kanssa. Tavoitteena on että, koulun tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut ovat oppilaiden käytössä myös silloin, kun he opiskelevat itsenäisesti. Koulun ulkopuolella tapahtuva opiskelu on entistä tärkeämpää, samoin hyvä nivelvaiheiden yhteistyö esiopetuksen ja yläkoulujen kanssa.<br /> <br /> <br /> '''Opiskeluun liittyvä toimintakulttuuri'''<br /> <br /> Hyvät perustaidot ovat elinikäisen oppimisen edellytys. Laaja-alaista osaamista vaativia opiskelukokonaisuuksia suunnitellaan vastaamaan ikä- ja taitotasoa. Kaikessa työskentelyssä otetaan huomioon oppimaan oppimisen taitojen harjoittelu. Oppilaita kannustetaan pitkäjänteiseen työskentelyyn ja heitä ohjataan löytämään omia tapojaan opiskella, oppia ja prosessoida tietoa.<br /> <br /> Joustavin järjestelyin oppilaat saavat mahdollisuuden suunnitella omaa opiskeluaan, tehdä yhteistyötä, tutkia ja kokeilla. Opintoihin sisältyy ainakin yksi monialainen oppimiskokonaisuus (OK), joka suunnitellaan lukuvuoden alussa kullekin vuosiluokalle sopivaksi. Oppilaan pitää voida osoittaa erityyppistä osaamistaan monin tavoin. Tämä edellyttää monipuolisia arviointitapoja.<br /> <br /> Tutkivat, kokeilevat ja yhteistoiminnalliset menetelmät aktivoivat oppilaita ja lisäävät heidän mahdollisuuksien vaikuttaa opiskeluun ja oppimiseen. Oppilaiden osallisuus lisääntyy, kun he pääsevät mukaan suunnittelemaan esimerkiksi teemapäiviä, valinnaiskurssien sisältöjä, oppimiskokonaisuuksia ja omaa opiskeluaan. Oppilaat käyttävät tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti opiskellessaan ja tottuvat työskentelemään interaktiivisessa sähköisessä oppimisympäristössä.<br /> <br /> Oppilaat osallistuvat koulun toimintaan myös suorittamalla erilaisia vastuutehtäviä. Oppilaskunnan aktiivista toimintaa ylläpidetään ja kehitetään. Kerhoissa ja erilaisten yhteistyötahojen avulla toteuttavissa hankkeissa oppilaat saavat uusia kokemuksia, taitoja ja harjaantuvat sosiaalisesti. Pähkinärinteen koululla on monia yhteistyökumppaneita. Yhteistyötä tehdään huoltajien, vanhempainyhdistyksen ja erilaisten sidosryhmien kanssa.<br /> <br /> <br /> '''Kehitystavoitteita'''<br /> <br /> <br /> '''''Johtaminen, oppilaiden osallisuus ja tilojen käyttö'''''<br /> <br /> - vahvistetaan pedagogista johtajuutta ja kehitetään sen toimintamuotoja<br /> <br /> - tehdään oppilaiden osallistuminen konkreettisesti näkyväksi koulun toiminnassa<br /> <br /> - hyödynnetään koulun tiloja innovatiivisesti<br /> <br /> <br /> '''''Opintokokonaisuudet'''''<br /> <br /> - lisätään pedagogista dialogia ja tietotaidon jakamista<br /> <br /> - monialaiset opintokokonaisuudet kirjataan luokkakohtaisiin toimintasuunnitelmiin ja ne arvioidaan toimintasuunnitelman arvioinnin yhteydessä<br /> <br /> <br /> '''''Toimintatavat'''''<br /> <br /> - kehitetään yhteistyötä, hyödynnetään vahvuuksia<br /> <br /> - käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisen tukena<br /> <br /> - vahvistetaan yhteistyötä sidosryhmien kanssa<br /> <br /> - rauhoitetaan lukuvuoden alku suunnittelulle<br /> <br /> - kehitetään toimintasuunnitelmaa<br /> <br /> <br /> '''Seuranta ja arviointi'''<br /> <br /> - Tavoitteet, strategia ja menetelmät suunnitellaan ja kirjataan luokka-asteittain lukukauden alussa koulun toimintasuunnitelmaan.<br /> <br /> - Seuranta ja arviointi kirjataan lukuvuoden aikana tai lopussa toimintasuunnitelmaan.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku5}}<br /> <br /> ===5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Pähkinärinteen koulussa===<br /> <br /> <br /> Hyvä koulupäivä on kokonaisuus, joka alkaa turvallisella koulumatkalla ja jatkuu koulussa vaihtelevan ja monipuolisen opiskelun sekä yhteisten tapahtumien parissa. Myös välitunnit kuuluvat olennaisena osana hyvään koulupäivään. Koulupäivän lopuksi voi halutessaan mennä koulun kerhoon. Hyvän koulupäivän toteuttamiseen osallistuvat kaikki koulun aikuiset.<br /> <br /> Välituntitoiminta ovat oppilaille aktiivista toiminta-aikaa. Välituntien pituus vaihtelee sen mukaan, miten oppitunnit on rytmitetty. Välitunnit ovat pääasiassa oppilaiden omaa vapaamuotoista aikaa ja toimintaa. Välituntialue on laaja ja monipuoliset leikkivälineet aktivoivat oppilaita liikkumaan ja leikkimään.<br /> <br /> Ohjattua välituntitoimintaa voi järjestää esim.<br /> <br /> - Kummit, isommat oppilaat leikittävät pienempiä oppilaita.<br /> <br /> - Liikkuva koulu -ohjaajat ja vertaisohjaajat järjestävät leikkejä ja pelejä.<br /> <br /> <br /> '''Yhteisöllisyys, oppiva yhteisö ja oppilaiden osallisuus'''<br /> <br /> Hyvän koulupäivän edellytys on toimintakulttuuri, joka kannustaa yhteisöllisyyteen, yhteisönä kehittymiseen ja hyvään vuorovaikutukseen. Oppivan yhteisön opettajat suunnittelevat opetusta ja arviointia yhdessä. Opetuksen joustava toteutus sisältää mm.<br /> <br /> - opettajien tiimityötä<br /> <br /> - palkki- ja vaihtotunteja<br /> <br /> - yhteisiä oppimiskokonaisuuksia<br /> <br /> - vapaavalintaisia kursseja<br /> <br /> - retkiä, juhlia ja muita tapahtumia<br /> <br /> Hyvää vuorovaikutusta tukevat avoin keskustelukulttuuri, sosiaalisten taitojen harjoittelu ja yhdessä tekeminen. Hyvässä kouluyhteisössä oppilaat ovat aktiivisia ja voivat vaikuttaa opiskelunsa lisäksi koko koulun toimintaan. Opetuksen ja opiskelun yhteisessä suunnittelussa huomioidaan oppilaiden kiinnostuksen kohteet ja harrastuneisuus. Heillä on mahdollisuus opiskella itseään kiinnostavia kokonaisuuksia.<br /> <br /> Tavoitteiden ja arviointikriteerien tulee olla tiedossa. Itsearviointia tehdään säännöllisesti. Oppimiskokonaisuuksille ja muille tuotoksille annetaan näkyvyyttä. Oppilaskunnan toimintaa tuetaan niin, että työskentely tuottaa konkreettisia tuloksia. Osallisuus koulussa kasvattaa yhteisöllisyyteen ja vastuullisuuteen, ja antaa kokemuksia vaikutusmahdollisuuksista.<br /> <br /> Kouluyhteisöön kuuluvat myös huoltajat ja koulun ulkopuoliset toimijat, joita kutsutaan yhteistyöhön. Viestinnän merkitys korostuu. Koulun kotisivuja päivitetään säännöllisesti. Sivuilla ilmestyy mm. kuukausittain tiedote ajankohtaisista asioista. Opettajat ja huoltajat tapaavat toisiaan arviointikeskusteluissa ja pitävät yhteyttä puhelimitse ja Wilman välityksellä. Lisäksi huoltajat tapaavat toisiaan vanhempain- ja oppimisilloissa, koulun ja kodin yhteistyöpäivillä esimerkiksi ”Rehtorin aamukahveilla”, juhlissa ja muissa tapahtumissa.<br /> <br /> <br /> '''Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa'''<br /> <br /> Huoltajat voivat osallistua esimerkiksi luokkatoimikuntiin ja vanhempainyhdistykseen. Pitkään jatkunutta yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa jatketaan. Tapahtumiin, teemapäiviin ja projekteihin osallistumisen lisäksi heillä on mahdollisuus järjestää koululla kerhoja ja pitää oppitunteja.<br /> <br /> Kunnan sosiaali-, nuoriso- ja kirjastotoimi osallistuvat koulun toimintaan, samoin kuin paikalliset yritykset. Koululta vieraillaan viettämässä yhteisiä virkistyshetkiä läheisessä senioritalossa. Yhteistyö alueen päiväkotien, yläkoulun ja iltapäiväkerhon kanssa jatkuu. Yhteistyökumppaneita ovat olleet mm.<br /> <br /> - Koulu Keskellä Pähkinärinnettä -verkosto<br /> <br /> - Lions Club<br /> <br /> - Pähkinärinneseura<br /> <br /> - Martat<br /> <br /> - Partio<br /> <br /> - Hämeenkylän seurakunta<br /> <br /> - Urheiluseurat<br /> <br /> Oppilaiden kehitystä ja hyvinvointia tukevat tarvittaessa terveysalan yhteistyötahot, terapeutit, psykologit ja lääkärit. Lisäksi koulu tukee työssä oppimista myös ottamalla mahdollisuuksien mukaan vastaan erityisopettajaksi tai S2-opettajaksi opiskelevia harjoittelijoita yliopistoista, yhteisöpedagogi- tai koulunkäynninohjaajaharjoittelijoita tai työelämään tutustujia esimerkiksi Humakista ja TET-harjoittelijoita paikallisista yläkouluista.<br /> <br /> Keväällä 2015 huoltajia ja oppilaita pyydettiin vastaamaan kyselyyn siitä, millainen heidän mielestään on hyvä ja turvallinen koulupäivä. Hyvän koulupäivän kuvauksessa yhdistyvät opettajien, huoltajien ja oppilaiden näkemykset. (Liitteet 3, 4 )<br /> <br /> <br /> '''Ympäristövastuullinen toiminta'''<br /> <br /> Ympäristövastuullisuus on tärkeä osa koulun arkea. Koulu- ja sen lähiympäristö ovat oppimisympäristöjä, joiden kunnosta yhdessä huolehditaan. Vuosittain nostetaan esille ympäristöteemoja ja oppilaita ohjataan tekemään ympäristövastuullisia valintoja. Koulu osallistuu kunnan ympäristöhankkeisiin, joiden toteutuksesta koulussa vastaa esimerkiksi oppilaiden ja aikuisen vetäjän muodostama ympäristötiimi. Koulussa toimii ekotukihenkilö.<br /> <br /> <br /> '''Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus'''<br /> <br /> Etäyhteyksillä voidaan<br /> <br /> - täydentää opetusta.<br /> <br /> - tarjota monipuolisia mahdollisuuksia eri oppiaineisiin.<br /> <br /> - tukea erityisesti harvemmin opiskeltujen kielten, uskontojen ja valinnaisten aineiden opetusta.<br /> <br /> - tukea erityislahjakkuuden kehittymistä tukevaa opetusta.<br /> <br /> - syventää oppimisen ja koulunkäynnin tukea.<br /> <br /> - huolehtia poikkeustilanteiden opetuksesta esimerkiksi sairauden aikana.<br /> <br /> <br /> '''Kerhotoiminta'''<br /> <br /> Koulussa järjestetään paljon vapaaehtoisia, ilmaisia kerhoja. Valittavana voi olla esimerkiksi liikunta-, musiikki-, askartelu-, kuvataide-, lautapeli-, luonto-, media- kokkaus- ja taitajakerhot. Osallistua voi niin moneen kuin haluaa. Kerhoja ohjaavat esimerkiksi opettajat, koulunkäynninohjaajat, urheiluseurojen, seurakunnan ja nuorisotoimen työntekijät. Huoltajat ja harjoittelijat saavat työparikseen opettajan. Kerhon vetäjät tekevät yhteistyötä lähikoulujen kanssa esimerkiksi osallistumalla turnauksiin ja kisoihin. Tavoitteena on elämysten ja sosiaalisten taitojen kehittämisen lisäksi tarjota tilaisuus tutustua harrastustoimintaan ilman sitoumuksia.<br /> <br /> Liikennekasvatus on tärkeä tekijä lähiympäristön turvallisuuden lisäämisessä. Liikennetaitoja vahvistetaan teemapäivillä, joiden suunnittelussa oppilailla on tärkeä rooli. Yhteistyötä tehdään mm. lähipoliisin ja huoltajien kanssa. Liikennetaitoja voidaan kehittää myös tarjoamalla esimerkiksi aiheeseen liittyvää kerhoa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku6}}<br /> <br /> ===6.9 Arvioinnista tiedottamisen muodot Pähkinärinteen koulussa===<br /> <br /> Lukuvuoden alussa huoltajille tiedotetaan, mistä he voivat löytävät luokka-asteen oppimisen<br /> tavoitteet ja arvioinnin kriteerit. Lisäksi ne esitellään heille vanhempainillassa tai<br /> arviointikeskustelussa. Kokeista ja niiden arvosanoista tiedotetaan koteja Wilman kautta. Oppilaille<br /> esitellään syksyn alussa lukuvuoden tavoitteet ja sisällöt pääpiirteissään. Myös arvioinnin kriteereitä<br /> esitellään lukuvuoden aikana.<br /> <br /> Oppilaat saavat jatkuvaa, kannustavaa ja ohjaavaa palautetta suullisesti opettajalta. Myös itse- ja<br /> vertaisarviointia harjoitellaan. Huoltajat saavat tietoa opintojen etenemisestä, työskentelystä sekä<br /> käyttäytymisestä Wilman tuntimerkintöjen, viestien ja arviointikeskustelun kautta. Jos oppilaan<br /> edistymisestä on huolta, soitetaan oppilaan kotiin. Lisäksi arviointikeskustelussa käydään läpi näitä<br /> asioita. Arviointikeskustelujen ajankohta määritellään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa.<br /> Kuudennella luokalla annetaan lisäksi syksyllä välipalaute, jossa näkyy oppilaan edistyminen,<br /> kehittymisen kohteet ja vahvuudet.<br /> <br /> {{Vantaa_luku7}}<br /> <br /> ===7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Pähkinärinteen koulussa===<br /> <br /> <br /> Avainsanasto<br /> <br /> <br /> '''YHR: Yhteisöllinen hyvinvointiryhmä,''' Pähkinärinteessä ryhmään kuuluvat rehtori, koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja ja laaja-alainen erityisopettaja.<br /> <br /> <br /> '''KOLMIPORTAINEN TUKI''': Perusopetuksessa järjestettävän tuen taso määrittyy oppilaan kokonaistilanteen mukaan, ja se voi oppilaan tarpeen mukaan olla yleistä, tehostettua tai erityistä tukea.<br /> <br /> <br /> '''YLEINEN TUKI''': tuen lievin muoto<br /> <br /> <br /> '''TEHOSTETTU TUKI'''<br /> <br /> <br /> '''ERITYINEN TUKI''': vahvin tuen muoto<br /> <br /> <br /> '''OPPIMISSUUNNITELMA: Pedagoginen asiakirja''', johon kirjataan oppilaan tarvitsema tuki ja tuen käytännön järjestelyt. Tehdään yleisen ja tehostetun tuen aikana.<br /> <br /> <br /> '''HOJKS: Pedagoginen asiakirja''', henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, johon kirjataan oppilaan tukitoimet erityisen tuen aikana.<br /> <br /> <br /> '''PEDAGOGINEN ARVIO: Pedagoginen asiakirja''', johon kirjataan oppilaan saaman tuen riittävyys. Tehdään siirryttäessä yleisestä tuesta tehostettuun tukeen tai tehostetusta tuesta takaisin yleiseen tukeen.<br /> <br /> <br /> '''PEDAGOGINEN SELVITYS: Pedagoginen asiakirja''', johon kirjataan oppilaan saama tuen riittävyys. Tehdään siirryttäessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen tai erityisestä tuesta takaisin tehostettuun tukeen.<br /> <br /> <br /> '''NIVELVAIHE''': Esim. siirryttäessä esikoulusta kouluun, alakoulusta yläkouluun. Siirtymävaiheissa tehdään tiivistä yhteistyötä, tiedonsiirtoa, lähettävän ja vastaanottavan tahon kesken.<br /> <br /> <br /> '''Tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset'''<br /> <br /> Pähkinärinteen hyvinvoiva kouluyhteisö ehkäisee ongelmia aktiivisesti ja puuttuu mahdollisiin ongelmiin heti niiden varhaisessa vaiheessa. Ennalta ehkäisevä työ perustuu oppilaiden tarkoituksenmukaiseen tukemiseen, hyvinvointiin, viihtyvyyteen sekä hyvään ja turvalliseen koulupäivään.<br /> <br /> Tärkeitä ovat<br /> <br /> - ennaltaehkäisevä työ<br /> <br /> - huolenaiheiden esille nostaminen<br /> <br /> - varhainen puuttuminen<br /> <br /> - yhteistyö kotien kanssa.<br /> <br /> <br /> '''Oppilaiden hyvinvoinnin seuranta'''<br /> <br /> Pähkinärinteen koulussa perusopetus on laadukasta, kun käytetään monipuolisia ja joustavia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Oppilaat saavat tarvitsemansa tuen. Uudistetut, vaihtelevat oppimisympäristöt edistävät oppilaiden mahdollisuuksia tiedon hankintaan, hallintaan, tuottamiseen ja soveltamiseen. Oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia tuetaan ja kehitetään jatkuvasti. Näin parannetaan oppilaiden hyvinvointia, minäkuvaa ja itsetuntoa. Itseluottamus ja usko omiin taitoihin kasvavat, elämän hallinnan ja yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyvät.<br /> <br /> Aikuisyhteisön valppaudella, aktiivisuudella ja yhteistyöllä pulmiin tartutaan varhaisessa vaiheessa asianmukaisin tukitoimin. Yhteistyö kotien kanssa on tiivistä ja positiivista. Pulmatilanteissa koteihin ollaan yhteydessä matalalla kynnyksellä. Koululla järjestetään yhteisöllistä toimintaa ja esim. erilaisia tapahtumia, joilla ylläpidetään luontevaa yhteyttä koteihin. Oppilaiden hyvinvointia seuraavat opettajat yhteistyössä yhteisöllisen hyvinvointiryhmän (YHR) kanssa.<br /> <br /> Yhteisöllinen hyvinvointiryhmä (YHR) seuraa oppilaiden hyvinvointia esim. tekemällä luokissa vuosittain hyvinvointikyselyjä. Oppilaskunnan edustajat käyvät YHR:n kokouksissa kertomassa toiminnastaan ja havainnoistaan, ja raportoimassa esim. Vaikuttajapäivien työskentelyn tuloksista. YHR ja vanhempainyhdistys tekevät yhteistyötä.<br /> <br /> <br /> '''Oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön ja tiedottamiseen liittyvät toimintatavat'''<br /> <br /> Opettajien yhteistyö huoltajien kanssa on tiivistä. Yksittäisissä tiedotusluonteisissa asioissa soitetaan tai lähetetään kirjallinen viesti. Tarvittaessa huoltajat pyydetään kouluneuvotteluun pohtimaan oppilaan koulunkäyntiin liittyviä asioita. Yhteistyöhön liittyy neuvotteluja ja tarkoituksenmukaista vastuunjakoa. Tavoitteena on varmistaa se, että kaikki oppilaaseen liittyvät asiat hoidetaan asianmukaisesti. Huoltajia tiedotetaan koulutoiminnan keskeisistä yhteisistä asioista esim. Kuukausitiedotteessa.<br /> <br /> Koulun johtajana rehtori varmistaa oppilaan tuen riittävillä rakenteellisilla ratkaisuilla. Hän huolehtii oppilaan hyvinvoinnin edistämisestä ja hänen oikeuksiensa toteutumisesta. Rehtori tekee yhteistyötä huoltajien ja sidosryhmien kanssa, jotta lapsen etu toteutuu.<br /> <br /> <br /> '''Huolenaiheen ilmaantuessa'''<br /> <br /> Huoli yhdestä oppilaasta:<br /> <br /> - Opettaja tai muu koulun aikuinen keskustelee ensin lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa.<br /> <br /> - Opettaja tai muu koulun aikuinen konsultoi (nimettömästi tai huoltajan luvalla nimellä) oppilashuollon henkilöstöä tai muuta <br /> yhteisöllisen hyvinvointiryhmän jäsentä.<br /> <br /> - Konsultoidut yhteisöllisen hyvinvointiryhmän jäsenet pohtivat, kenelle asian hoito ensisijaisesti kuuluu ja sopivat työnjaosta.<br /> <br /> - Tarvittaessa perustetaan tai kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä, jossa ovat mukana huoltajat, lapsi ja sovitut asiantuntijat.<br /> <br /> <br /> Huoli luokkayhteisöstä:<br /> <br /> - Opettaja ottaa asian puheeksi oppilashuollon henkilöstön kanssa ja tulee tarvittaessa kertomaan asiasta YHR:n kokoukseen.<br /> <br /> - Luokan tilannetta pohditaan monialaisessa yhteisöllisessä hyvinvointiryhmässä.<br /> <br /> - Sovitaan jatkotoimenpiteet, vastuuhenkilöt sekä tarvittaessa seurantapalaverit.<br /> <br /> <br /> '''Nivelvaiheyhteistyö'''<br /> <br /> '''Päiväkodista kouluun siirryttäessä'''<br /> <br /> Koulu tekee yhteistyötä alueen päiväkotien kanssa. Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen yhteistyöhön kuuluvat esim.<br /> <br /> <br /> - Esiopetuksesta kouluun -tiedonsiirtoprosessi (EsKo)<br /> <br /> - Sujuvasti kouluun -prosessi esikoulun aikana (kasvun ja oppimisen tuki)<br /> <br /> - kouluun tutustumispäivä ja esikoululaisten kouluvierailut<br /> <br /> - esikoulujen ja koulun toiminnalliset yhteistyötapahtumat<br /> <br /> <br /> '''Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä'''<br /> <br /> Keväällä pidetään yläkouluun siirtyvien oppilaiden osalta tiedonsiirtoneuvottelut. Luokkakohtaisissa siirtopalavereissa ovat mukana siirtyvän luokan luokanopettaja ja laaja-alainen erityisopettaja. Yläkoulusta palavereihin osallistuvat esim. erityisopettaja, rehtori tai vararehtori.<br /> <br /> Henkilökohtaiset siirtopalaverit pidetään yläkouluun siirtyville erityisen tuen oppilaille ja tarpeen mukaan tehostetun tuen oppilaille. Henkilökohtaisissa siirtoneuvotteluissa ovat läsnä oppilas, hänen huoltajansa, lähettävän ja vastaanottavan koulun erityisluokanopettajat/luokanopettajat tai laaja-alaiset erityisopettajat. Mukana voivat olla koulukuraattori ja/tai koulupsykologi ja/tai terveydenhoitaja. Vastaanottavasta yläkoulusta voi olla mukana myös rehtori/vararehtori. Keväällä yläkoulu järjestää tuleville uusille oppilailleen tutustumispäivän.<br /> <br /> <br /> '''Kolmiportainen tuki'''<br /> <br /> '''Yleinen tuki'''<br /> <br /> Jokainen oppilas on oikeutettu tarvitsemaansa tukeen ja ohjaukseen koulupäiviensä aikana. Opettaja vastaa opetusryhmänsä oppilaista. Opetuksessa hän ottaa huomioon oppilaiden lähtökohdat ja tarpeet. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omat voimavaransa, vahvuutensa ja henkilökohtaiset kehittämistarpeensa.<br /> <br /> Käytössä ovat mm.<br /> <br /> <br /> - eriyttäminen<br /> <br /> - joustavat opetusryhmät<br /> <br /> - tuntien palkitus<br /> <br /> - tukiopetus<br /> <br /> - osa-aikainen erityisopetus<br /> <br /> <br /> Osa-aikaista erityisopetusta voi saada jaksoittain, esim. oppimisessa, työskentelytaidoissa, keskittymisessä tai sosiaalisissa taidoissa. Osa-aikaisen erityisopetuksen kynnys on matala, se on luonteva osa koulupäivää. Lapsia kasvatetaan siihen, että koulupäivät ovat vaihtelevia, niihin kuuluu erilaisia ryhmittelyjä, useita aikuisia, erityyppisiä tehtäviä ja työtapoja.<br /> <br /> Oppimissuunnitelma<br /> <br /> Kun huomataan lisätuen tarve, on opettaja yhteydessä huoltajiin. Keskustelu huoltajien kanssa antaa kodin näkökulman lapsen tilanteeseen. Oppilaalle laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä huoltajien, luokanopettajan ja erityisopettajan tai tarvittaessa yhteisöllisen hyvinvointiryhmän jäsenen kanssa. Oppimissuunnitelmaan kirjataan huoltajien kanssa sovitut oppimiseen liittyvät pedagogiset asiat. Suunnitelman toteutumista seurataan sovituin aikavälein.<br /> <br /> Oppimissuunnitelma voidaan siirtää päivitettäväksi tarvittaessa, jos oppilaan tilanne kohentuu niin, ettei jatkuvaa kirjallista seurantaa tarvita. Tästä tehdään merkintä oppimissuunnitelmaan.<br /> <br /> <br /> '''Tehostettu tuki'''<br /> <br /> Yleinen tuki ei oppilaalle enää riitä, kun hän tarvitsee säännöllistä, pitkäkestoista, monimuotoista tai –alaista tukea. Tukea on tehostettava. Opettajat laativat yhdessä huoltajien ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa oppilaalle pedagogisen arvion. Pedagogiseen arvioon kirjataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne, erityistarpeet, tuen tehostamisen tarve ja toimenpiteet tuen toteuttamiseen.<br /> <br /> Luokanopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat opetuksen niin, että oppilaan tarvitsema tehostettu tuki toteutuu. Oppilaan on tehostetussa tuessa mahdollisuus saada kaikkia perusopetuksen tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetussa tuessa oppimääriä ei voida yksilöllistää.<br /> <br /> Tehostetun tuen oppimissuunnitelmaan kirjataan kaikki oppilaan koulunkäynnin järjestelyyn liittyvät tukitoimet ja toteutustavat. Oppimissuunnitelma arvioidaan ja tarkistetaan sovituin aikavälein vähintään kerran lukuvuodessa. Tarvittaessa oppimissuunnitelman perustamisessa tai päivittämisessä on mukana asiantuntijoita, joiden lausunnoilla on merkitystä oppilaan opetuksen järjestämiseen.<br /> <br /> Jos tehostetun tuen tarve vähenee niin, ettei tehostettua tukea enää tarvita, tuki puretaan pedagogisella arviolla, joka käsitellään monialaisesti oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Pedagogisen arvion laativat samat asiantuntijat kuin tuen aloittamisessa. Monialaisen oppilashuollon kertomus -asiakirjat työstetään samalla tavalla kuin yleisessä tuessa.<br /> <br /> <br /> '''Erityinen tuki'''<br /> <br /> Oppilaalle voidaan hakea erityisen tuen päätöstä, jos hän ei saamastaan tehostetusta tuesta huolimatta saavuta riittävästi asetettuja tavoitteita. Erityisen tuen hakemista varten laaditaan pedagoginen selvitys. Sen tekee opettaja yhdessä huoltajien ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Erityisen tuen hakemukseen liittyy huoltajien kuuleminen, jossa selvitetään erityisen tuen järjestämiseen liittyviä yksityiskohtia. Rehtori vastaa erityisen tuen valmistelusta ja huoltajan kuulemisesta.<br /> <br /> Pedagogiseen selvitykseen kirjataan oppilaan saama<br /> <br /> <br /> - tehostetun tuen laatu- ja määrä<br /> <br /> - tuen vaikutus<br /> <br /> - pedagogiset järjestelyt<br /> <br /> - oppimisympäristöön liittyvät järjestelyt<br /> <br /> - oppilashuoltoon liittyvä tukimuodot<br /> <br /> - muut tukijärjestelyt<br /> <br /> <br /> Erityisen tuen päätös on määräaikainen hallinnollinen päätös. Sen tekee aluepäällikkö. Ennen määräajan umpeutumista tarkistetaan erityisen tuen päätöksen tarpeellisuus. Tuen jatkamista arvioidaan toisella ja kuudennella luokalla sekä tarvittaessa. Jos oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, se kirjataan monialaisesti käsiteltyyn pedagogiseen selvitykseen. Pedagogisen selvityksen perusteella aluepäällikkö tekee viranhaltijapäätöksen erityisen tuen lopettamisesta ja sen muuttamisesta tehostetuksi tueksi.<br /> <br /> Erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Laadinnassa käytetään apuna mm. pedagogista selvitystä ja mahdollisia asiantuntijalausuntoja. HOJKSiin (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) kirjataan kaikki oppilaan koulunkäyntiin liittyvät asiat:<br /> <br /> <br /> - sisällöt<br /> <br /> - tavoitteet, esim. opiskelun erityiset painoalueet<br /> <br /> - seuranta<br /> <br /> - arviointi<br /> <br /> - pedagogiset ratkaisut<br /> <br /> - muut tukimuodot<br /> <br /> <br /> HOJKSin laativat yhteistyössä oppilas, asianomaiset opettajat, huoltajat ja mahdolliset asiantuntijat. Opettajat vastaavat HOJKSin kirjoittamisesta ja allekirjoitetun version asianmukaisesta säilyttämisestä koulussa.<br /> <br /> <br /> Pähkinärinteen koulussa oppilaan erityinen tuki voidaan järjestää esim.<br /> <br /> - integroituneena yleisopetuksen luokkaan osa-aikaisen erityisopetuksen tuella<br /> <br /> - integroituneena yleisopetuksen luokkaan osa-aikaisen erityisopetuksen tuella, lisäksi osittain erityisopettajan pienryhmän/erityisryhmän tuella<br /> <br /> - kokonaan pienryhmässä/erityisryhmässä osa-aikaisen erityisopetuksen piirissä, lisäksi integraatiota yleisopetuksen/osa-aikaisen erityisopetuksen ryhmään joissain oppiaineissa/toiminnoissa<br /> <br /> - kokonaan pienryhmässä/erityisryhmässä, osa-aikaisen tuen piirissä<br /> <br /> <br /> Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen<br /> <br /> Oppiaineen oppimääriä voidaan yksilöllistää, jos oppilas ei tuesta huolimatta selviydy oppiaineen keskeisistä painoalueista. Oppimäärien yksilöllistämisestä laaditaan pedagoginen selvitys. Hallinnollisen päätöksen asiasta tekee perusopetuksen aluepäällikkö. Yksilöllistetyn oppiaineineen oppimäärän sisältö, tavoitteet, arviointi ja toteutussuunnitelmat kirjataan HOJKSiin.<br /> <br /> Yksilöllistämisen perusteiksi eivät riitä esim. kieli- tai kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai puutteellinen opiskelutekniikka, oppilasta tuetaan näissä tilanteissa muilla keinoilla.<br /> <br /> <br /> Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee, että<br /> <br /> - oppilaan oppimiselle asetettava tavoitetaso määritellään hänen omien edellytystensä mukaiseksi, riittävän haasteellisesti.<br /> <br /> - siitä voi olla vaikutuksia jatko-opintoihin.<br /> <br /> - arvionnissa ko.oppiaine varustetaan tähdellä (*) ja todistuksen lisätietoja –kohtaan tulee maininta, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.<br /> <br /> <br /> Monialainen asiantuntijaryhmä ja oppilashuollon kertomus<br /> <br /> Jos oppilaan tuen tarpeen kartoitukseen tarvitaan huoltajien lisäksi esim. koulupsykologia, koulukuraattoria tai kouluterveydenhoitajaa, kutsutaan koolle on Monialainen asiantuntijaryhmä. Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumisesta laaditaan oppilashuollon kertomus. Samassa palaverissa voidaan laatia sekä oppimissuunnitelma (pedagogiset asiat) että oppilashuollon kertomus (oppilashuollolliset asiat).<br /> <br /> <br /> Pedagogisten asiakirjojen laadinnan työnjako<br /> <br /> - Oppimissuunnitelman laadinnasta ja kirjoittamisesta vastaa luokanopettaja yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa.<br /> <br /> - HOJKSin laadinnasta ja kirjoittamisesta vastaa luokanopettaja/erityisluokanopettaja yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa.<br /> <br /> - Pedagogisen arvion ja selvityksen laadinnasta ja kirjoittamisesta vastaavat luokanopettaja/erityisluokanopettaja ja laaja-alainen erityisopettaja.<br /> <br /> <br /> '''Tuen jakaantuminen kolmiportaisessa tuessa esim.'''<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto: Pähkinärinne_taulukko_1_päivitetty.JPG | 700px ]] <br /> <br /> [[Tiedosto:Pähkinärinne_taulukko_2_jatko_päivitetty.JPG| 700px ]] <br /> <br /> [[Tiedosto: Pähkinärinne_taulukko_1_jatko_viimeisin_päivitetty.JPG | 700px ]] <br /> <br /> <br /> '''Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot'''<br /> <br /> Opettajien välinen yhteistyö<br /> <br /> Samalla luokka-asteella olevia oppilaita ryhmitellään eri oppiaineissa joustavasti. Yksittäiset oppilaat voivat opiskella jonkin oppiaineen väliaikaisesti/jaksoittain toisen luokan oppilaiden kanssa. Lukujärjestyksiin on järjestetty ns. palkkitunteja, jolloin koko luokka-asteella on samaan aikaan saman aineen oppitunti. Näillä tunneilla oppilaat voidaan jakaa ryhmiin esim. taitotason tai oppimistyylien mukaan. Joustava ryhmittely toisaalta ehkäisee jo ennalta oppimisvaikeuksia, toisaalta antaa mahdollisuuden tarjota riittäviä haasteita nopeasti eteneville.<br /> <br /> Pähkinärinteen koulussa opettajat tekevät laaja-alaista yhteistyötä oppilaiden pulmatilanteiden ratkaisussa. Oppilas voi väliaikaisesti opiskella rinnakkaisluokassa tai jonkun muun luokka-asteen luokassa, jos hänen kohdallaan tarvitaan aikaa jonkun oman tai luokan sosiaalisen tilanteen tai pedagogisen tilanteen selvittämiseen. Päätökset näistä opiskelupaikan vaihdoksista tekee rehtori. Hän keskustelee asiasta oppilaan, huoltajien, opettajan ja asiaan liittyvien oppilashuollon henkilöiden kanssa.<br /> <br /> Luokan- ja erityisluokanopettaja vastaavat laaja-alaisen erityisopettajan kanssa yhdessä vastuullaan olevien oppilaidensa pedagogisista asiakirjoista, pedagogisen tuen järjestämisestä, seurannasta ja arvioinnista.<br /> <br /> <br /> Osa-aikainen erityisopetus<br /> <br /> Oppilas voi osallistua osa-aikaiseen erityisopetukseen kaikilla tuen tasoilla, kun opettajat, huoltajat tai oppilas itse ovat huolissaan oppimisen edistymisestä. Erityisluokilla olevia oppilaita integroidaan laaja-alaisen erityisopettajan pienryhmiin, joissa opiskelee oppilaita yleisopetuksen ryhmistä. Yleisopetukseen integroidut erityisen tuen oppilaat ovat laaja-alaisen erityisopettajan tuen piirissä. Laaja-alaiset erityisopettajat toimivat samanaikaisopettajina tai antavat osa-aikaista erityisopetusta pienryhmässä tai yksilöllisesti. Lisäksi he tekevät myös seulontoja ja testauksia tuen tarpeen arviointia varten. Yleisopetuksen ryhmässä opiskeleva oppilas, jolla on erityisen tuen päätös, on osa-aikaisen erityisopettajan tuen piirissä tarvitsemissaan oppiaineissa tai muissa asioissa.<br /> <br /> <br /> Tukiopetus<br /> <br /> Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada tarvittaessa tukiopetusta. Tukiopetusta voi antaa oma luokanopettaja tai joku muu opettaja keskitetysti. Tukiopetus liittyy ensisijaisesti oppiaineisiin, mutta sen puitteissa voidaan myös harjoitella esim. tunnetaitoja tai sosiaalisia taitoja. Tukiopetusta voidaan järjestää samanaikaisopetuksena tai oppituntien ulkopuolella.<br /> <br /> <br /> Avustaja- ja tulkitsemispalvelut<br /> <br /> Koulut saavat oppilasmäärään pohjautuvan resurssin avustajapalveluiden järjestämiseen. Tässä resurssissa huomioidaan myös koulussa opiskelevat oppilaat, joiden avustajapalvelun tarpeen katsotaan vammasta tai sairaudesta johtuen olevan erityisen suuri. Avustajapalveluiden tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon oppilaan oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tukitoimien kokonaisuus. Rehtori päättää avustajapalveluiden kohdentumisesta koulun sisällä konsultoituaan opetus- ja oppilashuollon henkilöstöä. Oppilaalle turvataan hänen tarvitsemansa tulkitsemispalvelut koulupäivän aikana.<br /> <br /> <br /> Apuvälineet<br /> <br /> Oppilas on oikeutettu saamaan opetukseen osallistumisen kannalta välttämättömät apuvälineet. Apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai oppimisen erityistarpeisiin.<br /> <br /> <br /> Ryhmämuotoinen tuki<br /> <br /> Oppilaan opiskelu järjestetään pienemmässä oppilasryhmässä oppilaan omassa lähikoulussa tai kaupunkitasoisessa erityisryhmässä erityisopettajan johdolla silloin kun hänen tuen tarpeensa tätä edellyttää. Lähikouluissa ryhmämuotoista tukea tarjotaan osa-aikaisen / kokoaikaisen erityisryhmän tai integraatioryhmän muodossa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku8}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku9}}<br /> <br /> ===9.1 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Pähkinärinteen koulussa===<br /> <br /> <br /> Pähkinärinteen koulu on jo pitkään ollut monikielinen ja -kulttuurinen yhteisö, jossa erilaiset identiteetit, kielet ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Toimintakulttuuria, joka perustuu yksilöiden ja ryhmien väliseen ymmärrykseen ja kunnioitukseen, ylläpidetään ja kehitetään. Samalla varmistetaan se, että kaikki kokevat olevansa yhteisön aktiivisia jäseniä.<br /> <br /> <br /> '''Oppilaiden äidinkielet koulun arjessa'''<br /> <br /> Erilaisten kulttuurien tuntemus ja useamman kielen hallinta ovat arvokasta henkistä pääomaa. Oppilas saa olla ylpeä äidinkielestään. Oman äidinkielen opetukseen koulussa osallistuvat oppilaat käyttävät äidinkieltään ja kehittävät kielitaitoaan myös opiskeluvälineenä.<br /> <br /> Suomenkielisten oppilaiden kiinnostusta kouluyhteisön muita kieliä ja kulttuureja kohtaan lisätään. Käytännön kokemuksia tuodaan oppikursseihin yhteistyössä äidinkielten opettajien ja esimerkiksi oppilaiden vanhempien kanssa. Vastaanottavassa ja arvostavassa ilmapiirissä eri kulttuureihin liittyvät teemapäivät onnistuvat. Huoltajien kanssa asioidessa käytetään tarvittaessa tulkkia.<br /> <br /> <br /> '''Kielitietoinen opetus ja opiskelu'''<br /> <br /> Kielitietoisuuden merkitys korostuu monikielisessä toimintaympäristössä. Opettajilla pitää olla riittävästi tietoa siitä, mitä käytännössä tarkoittaa se, että jokainen opettaja on myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja ja kielellinen malli. Lisäksi tarvitaan toimintamalleja ja harjoitusta kielitietoisen opetuksen järjestämiseen. Täydennyskoulutus vastaa tähän tarpeeseen.<br /> <br /> Monipuolisten kielenkäyttötapojen avulla otetaan haltuun sekä opiskeltava ilmiö, että siihen liittyvien keskeisten käsitteiden sisältö ja kullekin oppiaineelle tyypillinen kirjallinen ilmaisu. Opiskelussa kirjoitetun kielen osuus on korostunut. Puhutun kielen osuutta lisäävät erilaiset havainnollistamistavat, monipuolinen välineiden käyttö, oppilaskeskeiset menetelmät, keskustelu ja sanallinen mallintaminen. Huomiota kiinnitetään myös käsiteltäviin asioihin liittyvään sanastoon ja käsitteisiin sekä niiden välisiin suhteisiin.<br /> <br /> <br /> '''Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyviin oppilaisiin liittyvät järjestelyt'''<br /> <br /> Rehtori<br /> <br /> - kartoittaa oppilaan tilanteen pedagogisten asiakirjojen pohjalta<br /> <br /> - huolehtii tiedonsiirrosta valmistavasta luokasta (mahdolliset ongelmat ja niiden todennäköiset syyt esimerkiksi pelkästään puutteellinen kielitaito vai mahdollinen erityinen oppimisvaikeus)<br /> <br /> - tekee alustavan luokkasijoituksen<br /> <br /> * pohditaan yhdessä haittoja ja hyötyjä ikätasosta poikkeavan sijoituksen yhteydessä, painotetaanko osaamisen tasoa vai oman ikäryhmän vertaistukea esim. kielelliselle kehitykselle<br /> <br /> <br /> Laaja-alaiset erityisopettajat ja S2-opettaja<br /> <br /> - Laaja-alaiset erityisopettajat kartoittavat oppilaan kouluhistoriaa, tietoja ja taitoja yhteistyössä S2-opettajan, mahdollisen kotikielen opettajan ja luokanopettajan kanssa.<br /> <br /> - S2-opettaja kartoittaa oppilaan kielitaitoa.<br /> <br /> Lopullinen luokkasijoitus tehdään tämän jälkeen, kun opettajia ja huoltajia on kuultu. Luokkasijoitusta voidaan vaihtaa tarpeen mukaan myös myöhemmin.<br /> <br /> Muita toimenpiteitä mm.<br /> <br /> - opettaja tapaa huoltajat mahdollisimman nopeasti<br /> <br /> - opetuksen eriyttäminen taitojen arvioinnin pohjalta<br /> <br /> - aktiivinen ryhmäyttäminen luokkaan<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku10}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku11}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku12}}<br /> <br /> <br /> ===LIITTEET===<br /> <br /> Liite 1<br /> <br /> <br /> '''Pähkinärinteen koulun opetussuunnitelmatyöryhmät'''<br /> <br /> Koulukohtainen opetussuunnitelma<br /> <br /> Syyslukukausi 2014: Anu Gubis, Anna Kihlström, Tarja Malmi-Raike, Irma Väyrynen<br /> <br /> Kevätlukukausi 2015: Anna Kihlström, Tarja Malmi-Raike, Marja Tervaniemi, Irma Väyrynen<br /> <br /> Syyslukukausi 2015: Anna Kihlström, Tarja Malmi-Raike, Marja Tervaniemi (20.11.2015 asti), Irma Väyrynen<br /> <br /> Kevätlukukausi 2016: Anna Hynninen, Tarja Malmi-Raike, Johanna Raiskio, Irma Väyrynen<br /> <br /> <br /> Vantaan kaupungin oppiainekohtaiset työryhmät:<br /> <br /> Syyslukukaudesta 2014 alkaen: Marja Tamminen (äidinkieli ja kirjallisuus), Virva Tossavainen (luonnontieteet)<br /> <br /> <br /> Liite 2<br /> <br /> <br /> '''Hyvä ja turvallinen koulupäivä, opettajien työskentelyn ohje ja keskustelun tulos'''<br /> <br /> Aihe: Hyvä ja turvallinen koulupäivä<br /> <br /> Tehtävä opettajille:<br /> <br /> Kuvatkaa sitä millainen on hyvä ja turvallinen koulupäivä? Mistä hyvä koulupäivä koostuu? Välitunnit tulee huomioida tärkeänä koulupäivän osana.<br /> <br /> Hyvään koulupäivään kuuluvat<br /> <br /> Opiskeluun liittyvät seikat<br /> <br /> - yhteissuunnittelu, yhdessä tekeminen<br /> <br /> - valinnan mahdollisuus (kielet, vapaavalintaiset kurssit, työtavat)<br /> <br /> - monipuoliset työtavat (esim. itsenäinen työskentely, ryhmätyöt, toiminnalliset elementit, tietotekniikan hyödyntäminen)<br /> <br /> - työrauhaan liittyvät asiat<br /> <br /> - oppisisältöjen mielenkiintoisuus<br /> <br /> <br /> Välitunnit ja koulumatka<br /> <br /> - oppilaiden toisilleen järjestämä välituntitoiminta<br /> <br /> - lelut ja välineet käytössä<br /> <br /> - välituntialueen vaihtelevat ympäristöt<br /> <br /> - turvallisuus koulumatkoilla<br /> <br /> <br /> Ilmapiiri ja viihtyisyys<br /> <br /> - sääntöjen sopiminen yhdessä<br /> <br /> - kannustus ja myönteinen palaute opettajalta<br /> <br /> - hyvä ryhmähenki luokassa<br /> <br /> - kuulluksi tuleminen ja toisten huomioiminen<br /> <br /> - muiden ihmisten henkisen ja fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen<br /> <br /> - toisten omaisuuden kunnioittaminen<br /> <br /> - rauhallinen ja miellyttävä ruokailu<br /> <br /> - viihtyisät luokkatilat<br /> <br /> - mukavat kerhot<br /> <br /> - sopiva, kiireetön työtahti<br /> <br /> <br /> Yhteistyö<br /> <br /> - kummioppilastoiminta<br /> <br /> - ilmapiiri, jossa apua tarjoavat sekä aikuiset että muut oppilaat<br /> <br /> <br /> Liite 3<br /> <br /> '''Hyvä ja turvallinen koulupäivä, tiedonkeruu oppilailta ja näiden huoltajilta'''<br /> <br /> Keväällä 2015 vanhempia pyydettiin mukaan keskusteluun kertomaan siitä millainen heidän mielestään on hyvä ja turvallinen koulupäivä. Ensin asiaa pohtivat opettajat. Pohdinnan tuloksena syntyi aiheesta kysely sekä oppilaille että heidän huoltajilleen. Kysymykset liittyivät opiskeluun, koulun ilmapiiriin ja viihtyisyyteen, välitunteihin, koulumatkaan ja yhteistyöhön. Lopuksi oli mahdollisuus vapaamuotoiseen kommentointiin.<br /> <br /> Oppilaiden mielestä tärkeimpiä asioita olivat koulun ilmapiiri ja viihtyvyys, ja niihin liittyvät yhteisesti sovitut säännöt, kannustus ja hyvä ryhmähenki omassa luokassa, toisten huomioiminen, aikuiset auttavat selvittämään riitoja sekä kunnioitetaan toisia ja toisten tavaroita. Lisäksi tärkeinä pidettiin avun saamista opettajalta, muiden oppilaiden antamaa tukea ja turvallista koulumatkaa. Lisäksi mainittiin hyvä kouluruoka, hyvät opiskeluvälineet ja läksyjen kohtuullinen määrä. Monet toivoivat koulupäivään lisää liikuntaa.<br /> <br /> Vanhempien vastauksissa korostuivat yhteistyön merkitys, sekä opettajan ja muiden oppilaiden tuki ja kannustus. Lisäksi huoltajat pitivät aikuisten läsnäoloa ja valvontaa tärkeinä, koska ne ehkäisevät kiusaamista. Tärkeinä pidettiin myös monipuolisia opetusmenetelmiä ja mielenkiintoisia oppisisältöjä. Huoltajat nostivat esiin myös erilaiset oppijat ja heidän yksilöllisten tarpeidensa huomioimisen (Liite 4).<br /> <br /> <br /> Kyselylomake ja sen ohjeistus<br /> <br /> Ohje oppilaille:<br /> <br /> ”Mieti ovatko seuraavat hyvään koulupäivään liittyvät asiat sinulle ei ollenkaan tärkeitä/tärkeitä/todella tärkeitä?” Alkuopetuksen ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden kanssa tehtävä tehtiin yhdessä. Vanhemmat oppilaat vastasivat kyselyyn itsenäisesti.<br /> <br /> Ohje huoltajille, Wilma-viestin saatekirje:<br /> <br /> ”Hei kotiväki!<br /> <br /> Teemme opetussuunnitelmatyötä, johon toivomme teidän mielipiteitänne Hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Olemme opettajien kesken koonneet alla olevien otsikoiden alle hyvään koulupäivään kuuluvia asioita ja kysyneet myös lasten mielipiteitä. Ympyröikää jokaisen otsikon alta mielestänne kolme tärkeintä hyvään koulupäivään liittyvää asiaa.”<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto: Pähkinärinne_liite_1.JPG | 650px ]] <br /> <br /> [[Tiedosto: Pägy_liite_2.JPG | 650px ]] <br /> <br /> [[Tiedosto: Pähkinärinne_liite_3.JPG | 650px ]] <br /> <br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Martinlaakson_koulu&diff=3176 2022-06-29T12:27:55Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>{{Vantaa_luku1}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku2}}<br /> <br /> ===2.1 Perusopetus yleissivistyksen perustana Martinlaakson koulussa===<br /> <br /> Martinlaakson koulun arvot ovat Vantaan perusopetuksen mukaisesti hyvinvointi, oppimisen ilo ja toisten<br /> kunnioitus. Vantaan visio on: ”Opimme tulevaisuuden tietoja ja taitoja sekä rakennamme turvallista<br /> lähikoulua. Toimimme vastuullisesti ja teemme ekososiaalisesti kestäviä valintoja.”<br /> <br /> '''Hyvinvointi'''<br /> <br /> Martinlaakson koulussa luodaan hyvät edellytykset oppilaan kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Koulun<br /> aikuiset ovat aidosti kiinnostuneita oppilaasta, hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan. Hyvinvointia<br /> tuetaan monin eri tavoin, ja jo olemassa olevia toimintatapoja, kuten oppilashuollon ja yhteisöllisen<br /> hyvinvointiryhmän roolia, kehitetään. Monipuoliset kiusaamisen vastaiset toimenpiteet ovat tärkeässä<br /> asemassa, ja oppilaiden epäasialliseen käytökseen puututaan järjestelmällisesti. Oppilaita kasvatetaan<br /> inhimillisyyteen, suvaitsevuuteen ja erilaisuuden kunnioittamiseen.<br /> <br /> '''Oppimisen ilo'''<br /> <br /> Oppilaiden omia oppimispolkuja, jotka perustuvat heidän vahvuuksiinsa ja kehittämisalueisiinsa,<br /> kehitetään. Tässä tärkeänä apuna ovat joustavat oppimisympäristöt ja -järjestelyt. Martinlaakson<br /> koulussa suositaan toiminnallista, vuorovaikutuksellista ja kokemuksellista oppimista. Yhteinen tekeminen<br /> ja vastuun kantaminen luovat välittämistä ja oppimisen iloa. Oppilaat voivat vaikuttaa koulun arkisiin<br /> toimintatapoihin mm. toimimalla vireässä oppilaskunnassa. Oppilaskunta toimii oppilaiden äänitorvena<br /> kehitettäessä koulun toimintaa yhdessä henkilöstön ja huoltajien kanssa. Tavoitteena on, että kaikki<br /> oppilaat tuntevat olevansa aktiivisia yhteisön jäseniä.<br /> <br /> '''Toisten kunnioittaminen'''<br /> <br /> Martinlaakson koulussa oppilaat ja aikuiset oppivat kohtaamaan erilaisuutta. Kansainvälisyys ja<br /> monikulttuurisuus ovat luonnollinen osa koulun arkea. Tavoitteena on kasvattaa sivistyneitä ihmisiä, jotka<br /> kunnioittavat ja arvostavat toisiaan erilaisuudesta ja erilaisista mielipiteistä huolimatta. Jokainen<br /> kouluyhteisön jäsen on arvokas, merkittävä ja riittävä omana itsenään.<br /> <br /> '''Oppimiskäsitys'''<br /> <br /> Martinlaakson koulussa oppimiskäsityksen perustana on oppilas aktiivisena ja itseohjautuvana sekä<br /> valveutuneena toimijana. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oppimista tapahtuu<br /> myös koulun ulkopuolella. Oppilaiden erityistaitoja ja vahvuuksia pyritään hyödyntämään. Oppilasta<br /> kasvatetaan ottamaan vastuuta omista opinnoistaan ja valinnoistaan hänen ikänsä ja<br /> kehitystasonsa huomioiden. Koulussa kiinnitetään alkuopetuksesta lähtien huomiota oppilaan ajattelu- ja<br /> opiskelutaitojen kehittämiseen.<br /> <br /> Oppilasta kannustetaan huolehtimaan lähiympäristöstä ja luonnosta. Häntä ohjataan välittämään muista<br /> ihmisistä sekä kantamaan vastuuta yhteisestä, ei vain omasta, hyvästä. Koulun aikuiset toimivat<br /> esimerkkeinä oppilaille omalla käytöksellään ja toiminnallaan.<br /> <br /> Martinlaakson koulussa tavoitteena on opettaa oppilaalle tulevaisuudessa tarvittavia tietoja ja taitoja, jotta<br /> hän osaa toimia jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Oppilasta kuullaan ja hänen näkemyksiään<br /> arvostetaan. Hänelle annetaan rakentavaa palautetta, minkä myötä hän oppii arvioimaan omaa<br /> oppimistaan sekä toimintaansa ja sen seurauksia. Tavoitteena on, että oppilas uskoo itseensä ja siihen, että<br /> hänen omilla valinnoillaan ja toiminnallaan on merkitystä sekä muille että hänelle itselleen ja hänen<br /> tulevaisuudelleen.<br /> <br /> '''Arvoperustan ja oppimiskäsityksen arviointi ja seuranta'''<br /> <br /> Martinlaakson koulun arvoperustaa ja oppimiskäsitystä arvioidaan ja seurataan koulun arjessa ja<br /> henkilökunnan keskenään käymissä keskusteluissa. Arvot välittyvät koulun toimintakulttuurissa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku3}}<br /> <br /> ===3.1 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Martinlaakson koulussa===<br /> <br /> Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaiden omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä aktiivisena kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät riittävän yleissivistyksen saavuttamista.<br /> <br /> Laaja-alaisen osaamisen seitsemän osaamiskokonaisuutta ovat:<br /> <br /> '''L1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen'''<br /> <br /> '''L2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu'''<br /> <br /> '''L3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot'''<br /> <br /> '''L4. Monilukutaito'''<br /> <br /> '''L5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen'''<br /> <br /> '''L6. Työelämätaidot ja yrittäjyys'''<br /> <br /> '''L7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävä kehitys'''<br /> <br /> Martinlaakson koulussa painotetaan arjen hallintaan ja tulevaisuuden työelämän taitoihin liittyviä kysymyksiä. Koulussa kiinnitetään edellisten lisäksi erityistä huomiota ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoihin sekä monilukutaitoon. Näiden laaja-alaisten osaamiskokonaisuuksien toteutustapoja havainnollistetaan seuraavassa luvussa.<br /> <br /> ''Laaja-alaisen osaamisen koulukohtaiset painotukset''<br /> <br /> '''Arjen taidot ja itsestä huolehtiminen'''<br /> <br /> * Toiminnassa huomioidaan jokapäiväinen vastuu omasta ja yhteisestä työstä sekä ympäristöstä yhteistyössä kotien kanssa.<br /> * Koulussa suunnitellaan aiheeseen liittyviä tempauksia, kilpailuja, tietoiskuja ja teemaviikkoja, jotka tukevat arjen ja itsestä huolehtimisen taitojen kehittymistä. Tähän resursoidaan myös oppitunteja, joilla keskitytään ko. taitojen kehittämiseen (esimerkiksi KiVa Koulu -tunnit, Lions Quest).<br /> * Oppilaita ohjataan toimimaan valvonta-apulaisina (esimerkiksi ruokalassa, periaatteella isommat ohjaavat pienempiä). Oppilaille järjestetään mahdollisuus tutustua koulunpidon eri osa-alueisiin vastuullisuuden kasvattamiseksi (esimerkiksi ruokala-TET).<br /> * Kiusaamista vastaan toimitaan aktiivisesti kaikilla vuosiluokilla. Opetuksessa hyödynnetään mm. valmista KiVa Koulu -materiaalia. Erityisesti nivelvaiheissa 1. ja 7. luokilla pidetään kiusaamisen vastaiseen toimintaan liittyviä oppitunteja ja kiinnitetään huomiota oppilaiden vuorovaikutustaitoihin.<br /> * Järjestetään Yhteishyvä–päiviä, jolloin koko koulu työskentelee yhteisen asian hyväksi. Päivän aikana toteutetaan erilaisia ympäristöön liittyviä parannustoimia, kuten siistimistä ja korjaamista. Päivän tarkoitus on yhteisen päämäärän hyväksi, ei omaksi eduksi, toimiminen.<br /> * Tehdään yhteistyötä yli luokkatasorajojen (esimerkiksi kummitoiminta).<br /> * Oppilaiden omaa osaamista hyödynnetään erilaisissa pajapäivissä ja välituntitoiminnassa (esimerkiksi välituntikerhot).<br /> <br /> '''Työelämätaidot ja yrittäjyys'''<br /> <br /> * Painotetaan työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyötaitoja. Tämä tarkoittaa pitkäjänteisen työskentelyn harjoittelua sekä itsenäisesti että toisten kanssa.<br /> * Tehdään yhteistyötä lähiseudun oppilaitosten ja yritysten kanssa. Yhteistyö pyritään aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa perusopetusta. Pyritään hyödyntämään jo alemmilla luokilla oppilaiden ja vanhempien kontakteja esim. työpaikkaesittelyjen muodossa.<br /> * Oppilaat suorittavat TET-harjoittelun.<br /> * Oppilaskuntayhteistyössä pyritään vahvistamaan oppilaiden kansalaistaitoja sekä lisäämään vaikuttamismahdollisuuksia.<br /> * Tarkoitus on herättää kiinnostusta ja positiivista asennetta työtä ja työelämää kohtaan.<br /> <br /> '''Ajattelu ja oppimaan oppiminen (monilukutaito huomioon ottaen)'''<br /> <br /> * Ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja opetetaan jokapäiväisessä koulutyössä. Ne painottuvat erityisesti ensimmäisille luokille (koululaistaidot), kolmansille luokille (opiskelutaidot) ja seitsemänsille luokille (oppimaan oppimisen taidot).<br /> * Luodaan oppilaille turvallinen ja kannustava ilmapiiri yrittää ja epäonnistua. Oppilaat ohjataan pohtimaan asioita monista eri näkökulmista ja etsimään erilaisia ratkaisumalleja ja -vaihtoehtoja.<br /> * Tuetaan oppilaan myönteistä minäkuvaa oppijana.<br /> * Oppilasta ohjataan lukemaan erilaisia tekstejä erilaisista lähteistä kriittisesti analysoiden.<br /> <br /> ''Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutuminen ja arviointi''<br /> <br /> Opetustyössä laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta huolehtii jokainen opettaja omalta osaltaan antaessaan opetussuunnitelman mukaista opetusta. Lisäksi koulussamme järjestetään erilaisia paja- ja teemapäiviä, jotka tukevat kyseisten tavoitteiden saavuttamista. Yhteistyötä aineryhmien ja luokkatasojen kesken lisätään. Yhteistyötä tuetaan erilaisin työjärjestysteknisin keinoin.<br /> <br /> Toteutumista arvioidaan lukuvuosittain käytävällä henkilöstön keskinäisellä arviointikeskustelulla. Keskustelussa kerätään palautetta käytetyistä työtavoista ja pyritään sekä jakamaan hyviä käytäntöjä että kehittämään toimintaa palautteen perusteella. Tavoitteiden toteutumisen seurannassa ja palautteen keräämisessä voidaan hyödyntää erilaisia sähköisten kanavien kautta tehtäviä kyselyjä opetushenkilöstölle ja oppilaille.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku4}}<br /> <br /> ===4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Martinlaakson koulussa===<br /> <br /> Martinlaakson koulu on monikulttuurinen ja -muotoinen yhteisö. Keskiössä on oppilas. Koulussa työskentelevät aikuiset ovat turvallisia, välittäviä ja kuuntelevia. Aikuiset toimivat yhteisten periaatteiden mukaisesti, ja heillä on hyvä oppilaantuntemus. Koulussa on selkeät säännöt ja toimintatavat (rutiinit ja käytänteet), jotka ovat hyvin kaikkien tiedossa. Toiminta perustuu avoimeen ja vuorovaikutteiseen johtamiseen sekä yhdessä oppimiseen. Kannustamme, kokeilemme ja kehitymme.<br /> <br /> ''Martinlaakson koulun toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet''<br /> <br /> '''Vastuuntuntoinen oppilas'''<br /> <br /> * Oppilas ymmärtää olevansa vastuussa omasta oppimisestaan sekä kouluviihtyvyydestään. Oppilas tukee koko ryhmän oppimista ja luo hyvää henkeä kouluun omalla toiminnallaan. Koti ja koulu tukevat yhteistyössä oppilasta.<br /> * Oppilas ymmärtää, että omilla valinnoilla on vaikutusta sekä häneen itseensä että ympäristöön paikallisesti ja globaalisti.<br /> * Arviointi: Oppilaan osalta arvioidaan osana oppilasarviointia (mm. arviointikeskustelussa) ja henkilöstön osalta osana toimintavuoden arviointia.<br /> <br /> '''Oppilaan osallisuus oman koulun arjessa'''<br /> <br /> * Jokaiselle oppilaalle annetaan mahdollisuus vaikuttaa mm. oman luokan toiminta- ja työtapojen valintaan. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus antaa ideoita koulun kehittämiseen. Oppilaat pääsevät vaikuttamaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien sisältöihin ja toteutustapoihin. Koulussa toimii oppilaskunta, joka osallistuu koulun kehittämiseen yhteistyössä rehtorien, johtoryhmän ja erilaisten aikuisista ja oppilaista koostuvien ryhmien kanssa.<br /> * '''Arviointi:''' Oppilailla on jatkuva mahdollisuus tehdä aloitteita omalle luokanohjaajalleen ja oppilaskunnan hallitukselle. Oppilaiden kokemuksia osallisuudesta arvioidaan eri kyselyiden osana. Oppilaskunnan hallituksen toimintaa arvioidaan vuosittain.<br /> <br /> '''Kehittyvä opettaja'''<br /> <br /> * Jokainen koulun aikuinen välittää omalla esimerkillään koulun arvoja, asenteita ja tapoja. Aikuiset luovat omalla toiminnallaan toisia arvostavan, avoimen ja vuorovaikutteisen kouluyhteisön. Opettaja on työssään ammatillinen.<br /> * Opettajan ammatillista kehittymistä pidetään Martinlaakson koulussa erittäin tärkeänä. Opettajat ovat valmiita kehittämään ja kokeilemaan erilaisia työtapoja sekä osallistamaan oppilaita mukaan prosessiin. Opettaja antaa rakentavaa palautetta, jonka pohjalta oppilas oppii arvioimaan itseään.<br /> * '''Arviointi:''' Henkilöstön hyvinvointia ja kehittymistavoitteiden toteutumista arvioidaan erilaisin kyselyin ja keskusteluin vuosittain.<br /> <br /> Toimintakulttuurin kehittymistä edistetään mm. jaetun johtajuuden ja kokeiluihin kannustamisen sekä avoimen ja suvaitsevaisen ilmapiirin avulla.<br /> <br /> ''Martinlaakson koulun oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteet''<br /> <br /> '''Joustavat ryhmät'''<br /> <br /> * Martinlaakson koulussa pyritään ryhmittelemään oppilaita joustavasti. Joustavan ryhmittelyn mahdollisuus ja ryhmän koko huomioidaan työjärjestyksiä suunniteltaessa. Joustava ryhmittely on yksi keino toteuttaa oppilaiden omia oppimispolkuja. Tavoitteena on, että valmistavien luokkien, pienryhmien ja vammaisopetuksen luokkien oppilaat osallistuvat taitojensa ja kykyjensä mukaan yleisopetukseen.<br /> <br /> '''Turvallinen ja oppilaan terveyttä edistävä koulu'''<br /> <br /> * Kaikilla oppilailla ja aikuisilla on oikeus turvalliseen ja terveeseen työskentely-ympäristöön. Koulussamme ennaltaehkäistään syrjintää, kiusaamista, väkivaltaa ja epäasiallista käytöstä sekä puututaan niihin välittömästi.<br /> * Yhteisöllinen hyvinvointiryhmä (YHR) kokoontuu säännöllisesti kehittämään koulun hyvinvointia. Oppilashuollon palvelut ovat oppilaan saavutettavissa päivittäin. Terveellinen kouluruoka ja päivittäinen liikunta, kuten välituntiliikunta, tukevat oppilaan hyvinvointia. Koulurakennuksen kunnosta pidetään huolta ja vikoihin puututaan viipymättä.<br /> <br /> '''Monipuoliset ja mukautuvat oppimisympäristöt'''<br /> <br /> * Koulurakennuksen tiloja hyödynnetään monipuolisesti. Lisäksi hyödynnetään luontoa, lähiympäristöä ja yhteistyökumppaneiden tarjoamia tiloja aktiivisesti.<br /> * Oppimista ei tapahdu ainoastaan koulussa. Koulussa otetaan huomioon koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen ja osaamisen karttuminen, sekä hyödynnetään oppilaan erityisosaamista ja erityistaitoja osana opetusta.<br /> * Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolista oppimisympäristöä, ja sitä hyödynnetään aktiivisesti.<br /> <br /> ''Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutuminen, seuranta, arviointi ja kehittäminen''<br /> <br /> Ensimmäisestä kolmanteen luokkaan monialaisia kokonaisuuksia toteutetaan mm. kasvatuksellisten teemojen mukaan tai erilaisin projektein.<br /> <br /> Neljännestä yhdeksänteen luokkaan monialaiset oppimiskokonaisuudet pyritään Martinlaakson koulussa järjestämään valinnaisaineiden tai erilaisten projektien muodossa, joiden sisältöihin oppilaat pääsevät itse vaikuttamaan. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien järjestämistä täsmennetään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa.<br /> <br /> Oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa huomioidaan oppilaiden ikätaso ja tarpeet sekä oppilaiden ja opettajien erityisosaaminen. Oppimiskokonaisuus voi olla koko koulun yhteinen tai tiettyjen vuosiluokkien välinen.<br /> <br /> Monialaisten oppimiskokonaisuuksien oppilasarvioinnissa käytetään monipuolista ja jatkuvaa arviointia sekä oppilaan itsearviointia. Oppimiskokonaisuuksien kokonaisvaltaista onnistumista arvioi koko kouluyhteisö. Saadun palautteen perusteella kehitetään seuraavan lukuvuoden monialaisia kokonaisuuksia.<br /> <br /> Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Eri oppiaineet luovat rakenteita ja sisältöjä, joissa oppiaineiden yhteisiä teemoja käsitellään samanaikaisesti eri tiedonalojen lähtökohdista. Näin tuetaan oppilaan maailmankuvan jäsentämistä.<br /> <br /> Eri vuosiluokilla painotetaan kasvatuksellisia teemoja seuraavasti:<br /> <br /> '''1.luokka: Minä koululaisena'''<br /> <br /> '''2.luokka: Minä ystävänä'''<br /> <br /> '''3.luokka: Minä ryhmän jäsenenä'''<br /> <br /> '''4.luokka: Minä osallisena koulussa'''<br /> <br /> '''5.luokka: Minä ja kaverit'''<br /> <br /> '''6.luokka: Minä oppijana ja koululaisena'''<br /> <br /> '''7.luokka: Ystävyys, yhteistyö ja avunanto'''<br /> <br /> '''8.luokka: Minä maailmassa (Kuka minä olen ja mikä on paikkani tässä maailmassa?)'''<br /> <br /> '''9.luokka: Minä aktiivisena kansalaisena'''<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku5}}<br /> <br /> ===5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Martinlaakson koulussa===<br /> <br /> ''Yhteinen vastuu koulupäivästä''<br /> <br /> Martinlaakson koulussa työskennellään sen eteen, että oppilas ja henkilökuntaan kuuluvat aikuiset tuntevat olonsa kouluyhteisössä turvalliseksi. Hyvää ja turvallista koulupäivää pyritään edistämään erilaisin keinoin. Koulupäivä on oppilaiden ikätasoon nähden sopivan pituinen, ja oppitunnit pyritään jakamaan tasaisesti koko viikolle. Oppilaiden yksilölliset vahvuudet ja tuen tarpeet pyritään ottamaan huomioon toimivien opetusryhmien aikaansaamiseksi. Oppilaiden ryhmäytymistä ja mielenterveystaitoja - esimerkiksi pettymysten käsittelyä, tunteiden tunnistamista ja niiden säätelyä - tuetaan opetuksessa. Opetus pyritään järjestämään niin, että jokainen saa opiskella omalla tasollaan ja saa tarvitsemansa tuen opiskeluunsa.<br /> <br /> '''Koulun ilmapiiri'''<br /> <br /> Martinlaakson koulussa on avoin ja suvaitsevainen ilmapiiri. Ilmapiirin luominen lähtee koulun johdosta. Koulun johto näkyy sekä arjessa että juhlassa. Martinlaakson koulussa hyvän ilmapiirin muodostuminen alkaa opettajien yhteen hiileen puhaltamisesta ja heijastuu siten oppilaiden hyvinvointiin. Johdon ja muun henkilöstön välillä on avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde sekä kannustava asenne, mikä välittyy turvallisuuden tunteena oppilaille. Jokaisen opettajan ja oppilaan vahvuudet tulevat mahdollisuuksien mukaan huomioiduiksi koulun arjessa. Kouluyhteisön jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta tuetaan mm. järjestämällä erilaisia teemapäiviä ja työhyvinvointiin liittyviä tapahtumia.<br /> <br /> Kiusaamista ei Martinlaakson koulussa sallita. Kiusaamiseen puututaan aina. Martinlaakson koulussa toista kannustetaan ja tsempataan!<br /> <br /> '''Turvallinen välitunti'''<br /> <br /> Martinlaakson koulussa turvallinen välitunti koostuu mahdollisuuksista liikkua, leikkiä ja pelata valvotusti. Välituntitoimintaa kehitetään yhdessä oppilaiden kanssa enemmän oppilasta osallistavaan suuntaan. Välitunneilla valvojien määrä on riittävä ulko- ja sisätiloissa. Martinlaakson koulussa pyritään järjestämään päivittäin välituntitoimintaa, mikä edistää oppilaiden ja henkilökunnan toisiinsa tutustumista mielekkään tekemisen lomassa. Välituntitoiminnasta vastaavat opettajat yhdessä välituntitoimintaan osallistuvien oppilaiden kanssa.<br /> <br /> '''Turvalliset siirtymätilanteet'''<br /> Siirtymätilanteiden sujuvuus turvataan selkeillä rakenteilla, ohjeistuksella ja valvonnalla.<br /> <br /> '''Hyvä ja turvallinen kouluruokailu'''<br /> <br /> Martinlaakson koulussa ruokailu nähdään tärkeänä osana koulupäivää. Koulussa kannustetaan oppilaita syömään kouluruoka päivittäin. Oppilaita ohjataan pienestä pitäen hyviin ruokatapoihin ja vastuullisuuteen ja tätä kasvatustyötä jatketaan koko koulupolun ajan. Kouluruokailusta pyritään järjestämään viihtyisä virkistäytymishetki, jossa mahdollistuu luonteva vuorovaikutus sekä oppilaiden kesken että aikuisten kanssa. Ruokailu tapahtuu valvotusti.<br /> <br /> Oppilaat osallistuvat kouluruokailun kehittämiseen ja järjestämiseen sekä ruokalaviihtyvyyden parantamiseen. Yläkoululaiset tekevät mahdollisuuksien mukaan lyhyen TET-harjoittelun ruokalassa. Ruokailun kehittäminen vaatii opettajilta pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta.<br /> <br /> '''Ympäristövastuullisuus'''<br /> <br /> Martinlaakson koulussa ympäristövastuullinen toiminta pyritään sisällyttämään kaikkiin oppiaineisiin. Koulurakennuksesta ja lähiympäristön siisteydestä ja viihtyvyydestä pidetään huolta. Oppilaita opastetaan kiinnittämään huomiota eri tilojen siisteyteen, ja henkilökunta puuttuu järjestelmällisesti havaitsemiinsa epäkohtiin. Arkitilanteissa opittuja taitoja voidaan syventää erilaisin projektein. Martinlaakson kouluun pyritään luomaan tekemisen kautta aitoa arvostusta ja välittämisen kulttuuria omasta ympäristöstä.<br /> <br /> Koulun arjessa korostetaan säästäväisyyttä ja huolenpitoa tarvikkeista ja välineistä sekä luopumista turhan paperin, veden ja sähkön käytöstä. Kierrätystä ja lajittelua käsitellään eri oppiaineiden sisällä ja toteutetaan käytännössä. Toimintaan osallistuvat oppilaat sekä koko henkilökunta.<br /> <br /> Lähiympäristöön ja -luontoon tutustuminen mahdollisuuksien mukaan on osa Martinlaakson koulun toimintakulttuuria. Oppilaita kannustetaan tulemaan kouluun kävellen ja pyöräillen siten, että he kiinnittävät huomiota omaan ja muiden turvallisuuteen.<br /> <br /> Ympäristövastuullisuuteen liittyvien teemojen puitteissa järjestetään mahdollisia yhteistyöprojekteja huoltajien sekä muiden tahojen kanssa esimerkiksi vierailuin. Oppilaskunta on mahdollisuuksien mukaan niiden järjestelyissä mukana. Pienin teoin ”martsarilaisista” kasvatetaan ekologisesti sivistyneitä kansalaisia, jotka huolehtivat itsestään, muista ja ympäristöstään.<br /> <br /> ''Yhteistyö''<br /> <br /> '''Osallisuus koulussa'''<br /> <br /> Avoin ja suvaitsevainen ilmapiiri sekä yksilöllisyyden arvostaminen ovat osallisuuden edellytyksiä. Osallisuus luo yhteisöllisyyttä. Martinlaakson koulun tavoitteena on, että jokainen tuntee itsensä tärkeäksi ja arvostetuksi omana itsenään. Oppilasta kannustetaan omien mielipiteiden rakentavaan ilmaisuun eri keinoilla ja kuuntelemaan sekä arvostamaan toisen näkemystä.<br /> <br /> Martinlaakson koulussa oppilaalla on aktiivinen rooli oppimisprosessissa. Oppimispolut pyritään rakentamaan yksilöllisesti ja oppilaan omista vahvuuksista lähteviksi. Oppilasta kuullaan häntä koskevassa päätöksenteossa.<br /> <br /> Martinlaakson koulussa toimii aktiivinen oppilaskunta, ja sen hallitus vastaa oppilaskunnan toiminnan suunnittelusta ja organisoinnista. Oppilaskunnan hallitusta kuullaan koulun päätöksenteossa. Oppilaskunta kehittää koulua yhdessä opettajien, johtoryhmän ja huoltajien kanssa.<br /> <br /> Jokaisella koulun oppilaalla ja henkilöstön jäsenellä on mahdollisuus tehdä aloitteita oppilaskunnan hallitukselle ja koulun johtoryhmälle. Oppilaille luodaan mahdollisuuksia vaikuttaa oman luokkansa toiminnan kehittämiseen. Oppilaat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan mm. välituntitoiminnan, kouluruokailun ja koulun kerhotoiminnan kehittämiseen. Oppilasryhmät voivat suunnitella ja järjestää erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä kouluvuoden aikana.<br /> <br /> Osallisuuden toteutumista arvioidaan lukuvuosittain mm. itsearvioinnin ja kyselyiden muodossa.<br /> <br /> '''Kodin ja koulun yhteistyö'''<br /> <br /> Kodin ja koulun yhteistyö tukee oppijan kehitystä ja kasvua. Laadukas yhteistyö vaatii molemminpuolista luottamusta, avoimuutta ja arvostusta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä ovat keskeinen osa Martinlaakson koulun toimintakulttuuria. Koulu järjestää mahdollisuuksien mukaan tapahtumia, joiden toteutukseen huoltajat voivat osallistua suoraan tai vanhempain-yhdistyksen kautta.<br /> <br /> Vanhempainyhdistys on tärkeä ja aktiivinen kumppani koulun kehittämisessä, sekä tapahtumien ja teemapäivien suunnittelussa ja toteutuksessa. Luokkatoimikunnat tukevat luokkien toimintaa ja Musiikin tuki ry. tukee koulumme musiikin opetusta.<br /> <br /> Kodin ja koulun jokapäiväisen yhteistyön muotoja on lukuisia. Yhteistyössä hyödynnetään sähköisiä viestintäkanavia, kuten Wilmaa, sekä henkilökohtaisia tapaamisia ja yhteydenottoja. Koulu tiedottaa tapahtumista aktiivisesti huoltajille mm. koulun kotisivuilla.<br /> <br /> '''Yhteistyön organisointi ja kehittäminen koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa'''<br /> <br /> Ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on lisätä oppimisympäristöjen monipuolisuutta, tukea oppimista ja edistää oppilaiden hyvinvointia. Koulun lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan ne tahot, joiden kanssa lukuvuoden aikana tehdään yhteistyötä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat lähikirjasto, pelastuslaitos, poliisi, sosiaali- ja nuorisotoimi sekä seurakunta. Vuosittain valitaan muutama kumppani, joiden kanssa yhteistyötä kehitetään. Mukana prosessissa ovat oppilaat sekä mahdollisuuksien mukaan huoltajat.<br /> <br /> Yhteistyön kehittymistä arvioidaan lukuvuosittain osana toiminnan arviointia. Palautetta yhteistyöstä kysytään myös oppilailta ja tarvittaessa huoltajilta.<br /> <br /> ''Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus''<br /> <br /> Etäopetusta hyödynnetään Martinlaakson koulussa mahdollisuuksien mukaan sekä osana opetuksen monipuolistamista että yksilöllisten koulupolkujen rakentamisen apuna. Pitkäaikaiset sairaudet sekä muut tilanteet, jolloin oppilas on estynyt tulemasta kouluun, ovat esimerkkejä tilanteista, joissa etäopetusta ensisijaisesti voidaan käyttää.<br /> <br /> Etäopetuksen keinoin voidaan myös monipuolistaa oppiaineiden sisältöjen opetusta. Valinnaisten aineiden, erityisesti vieraiden kielten opetusta, voidaan yhdistää eri koulujen välillä tilanteissa, joissa koulun omat ryhmät ovat pieniä ja opetus jäisi muuten toteutumatta. Samoin etämahdollisuutta voidaan laajentaa monikulttuurisessa koulussa myös harvinaisempien omien äidinkielten sekä uskontojen opetukseen. Koulumme on lisäksi mukana kansainvälisissä projekteissa, jolloin yhteydenpitoa voidaan helpottaa sosiaalisen median avulla ja tuoda tunneille aitoa ja reaaliaikaista kanssakäymistä ja eri kulttuureista oppimista.<br /> <br /> Etävieraiden tuominen tunneille tai esimerkiksi aamunavauksiin rikastuttaa opetusta ja lisäävät yhteistyötämme eri organisaatioiden välillä. Koulun tapahtumat ja juhlat sekä oppilastyöt voidaan viedä verkkoon huoltajien ja eri yhteistyötahojen nähtäväksi. Tulevaisuudessa koulu pyrkii tekemään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä useampien oppilaitosten kanssa opetustarjonnan edelleen laajentamiseksi etäyhteyksiä hyödyntäen.<br /> <br /> ''Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta''<br /> <br /> Koulun ulkopuolisten toimijoiden mukanaolo koulun arjessa on toivottavaa. Pyrimme järjestämään ulkopuolisten toimijoiden kanssa koulun arvoja tukevaa kokonaisuuksia eheyttävää toimintaa.<br /> <br /> '''Kirjasto'''<br /> <br /> Martinlaakson koulu tekee yhteistyötä Martinlaakson kirjaston kanssa. Kirjasto opastaa kirjaston käytössä ja tiedonhaussa. Tavoitteena on, että oppilaat tekevät yhteistyötä kirjaston kanssa vähintään kahtena vuotena peruskoulun aikana.<br /> Koulun oma kirjasto pyritään pitämään tehokkaassa käytössä myös välituntien aikana.<br /> <br /> '''Kulttuuri'''<br /> <br /> Martinlaakson koulu tekee yhteistyötä Vantaan kulttuuripalvelujen kanssa.<br /> <br /> '''Seurakunta'''<br /> <br /> Vantaankosken seurakunta on Martinlaakson koulun kasvatuskumppani. Yhteistyö Vantaankosken seurakunnan kanssa koostuu seuraavista: <br /> <br /> 1. Kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen - ryhmäytykset - kriisityö<br /> 2. Opetuksellinen yhteistyö - oppituntivierailut<br /> 3. Hengellinen yhteistyö - yksi koulukirkko vuosittain<br /> Yhteistyön tarkemmista sisällöistä sovitaan vuosittain erikseen.<br /> <br /> '''Nuorisotoimi'''<br /> <br /> Martinlaakson nuorisotila toimii Martinlaakson koulun yhteydessä. Nuorisotoimen työntekijöiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä koulun arjessa esimerkiksi järjestämällä yhteistä välituntitoimintaa. Koulun yhteisöllinen hyvinvointiryhmä (YHR) kutsuu vuosittain nuorisotyöntekijät keskustelemaan ajankohtaisista asioista.<br /> <br /> '''Koulun kerhotoiminta'''<br /> <br /> Martinlaakson koulussa kerhotoimintaan suhtaudutaan myönteisesti. Kerhotoimintaa pyritään järjestämään jokaiselle vuosiluokalle niin, että se on oppilaalle mielekästä ja tukee hänen kasvuaan ja kehitystään mahdollisimman monipuolisesti.<br /> <br /> Kerhot pyritään järjestämään niin, että oppilaan on vaivatonta osallistua kerhoon ennen tai jälkeen koulupäivän. Myös välituntikerhot ovat mahdollisia. Erilaisille seuroille ja järjestöille pyritään järjestämään mahdollisuus pitää kerhoja koulun tiloissa.<br /> <br /> '''Aamu-ja iltapäivätoiminta'''<br /> <br /> Martinlaakson koulussa aamu- ja iltapäivätoiminta painottuu vammaisopetuksen oppilaisiin. Lisäksi koulu tekee yhteistyötä ulkopuolisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävien tahojen kanssa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämissä otetaan huomioon oppilaan koulupäivän sujuva jatkumo.<br /> <br /> '''Liikennetaidot'''<br /> <br /> Martinlaakson koulussa liikennetaitoja pyritään harjoittelemaan ikätasoon nähden sopivilla tavoilla opetussuunnitelman sisältöjä noudattaen. Liikennetaitokasvatuksessa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten tahojen, kuten poliisin, kanssa. Koulussa järjestettävien teemapäivien yhteyteen pyritään sisällyttämään liikennekasvatusta.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku6}}<br /> <br /> ===6.9 Arvioinnista tiedottamisen muodot Martinlaakson koulussa===<br /> <br /> Tavoitteet asetetaan soveltuvin osin yhdessä oppilaiden kanssa uuden kurssin alussa, yleisimmin<br /> elokuussa ja tammikuussa. Oppilaille selvitetään oppitunnilla ja vanhemmille vanhempainillassa tai<br /> wilmaa viestintäkanavana käyttäen kunkin oppiaineen arvioinnin perusteet ja muodot.<br /> <br /> Opettajien yhteistyö kouluyhteisössä on välttämätöntä, jotta arviointi on johdonmukaista ja<br /> yhdenvertaista. Yhteistyö näyttäytyy oppilaille ja huoltajille tiedottamisen selkeytenä ja arvioinnin<br /> läpinäkyvyytenä. Yhteistyötä tehdään luokkatasoissa ja aineryhmissä.<br /> <br /> Pääosa arvioinnista on luonteeltaan formatiivista. Tätä on mm. tunneilla annettu palaute opettajan<br /> ja oppilaan välillä sekä oppilaiden välillä. Formatiivinen arviointi on osa päivittäistä opetusta ja<br /> työskentelyä. Vertaisarviointi ja itsearviointi ovat tärkeässä osassa.<br /> <br /> Opettaja havainnoi oppimista vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa, sekä luo tilanteita, joissa<br /> annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta. Edistävä palaute on laadullista ja<br /> kuvailevaa, oppimisen solmukohtia kuvailevaa, analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta.<br /> <br /> Opettaja tiedostaa ja ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Palautteen<br /> avulla ohjataan oppilaita tiedostamaan oman oppimisensa vaiheita, omaa oppimisprosessia ja<br /> löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Opettajan antaman, oppimisprosessia<br /> näkyväksi tekevän ja oppimista edistävän palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan ja<br /> ymmärtämään mitä heidän on tarkoitus oppia, mitä he ovat jo oppineet, sekä miten he voivat<br /> edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan.<br /> <br /> Formatiivista arviointia on ollut riittävästi, kun kokeen tulos tai todistuksen arvosana ei tule<br /> oppilaalle yllätyksenä.<br /> <br /> Oppilaalle annetaan kaksi kirjallista arviointia eli syyslukukautta koskeva väliarviointi ja koko<br /> lukuvuotta koskeva lukuvuositodistus. Yläluokilla kevätlukukautta koskeva väliarviointi näkyy<br /> Wilmassa. Lukuvuositodistukseen merkitään oppiaineittain arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut<br /> lukuvuoden tavoitteet opinto-ohjelmansa mukaisissa oppiaineissa.<br /> <br /> Oppilaan, hänen huoltajansa, sekä luokanopettajan /-ohjaajan kesken käydään lukuvuoden aikana<br /> lisäksi yksi yhteinen arviointikeskustelu.<br /> <br /> Arviointikeskustelujen aikataulu on seuraava:<br /> *luokat 1,3 ja 7: loka-marraskuu<br /> *luokat 2, 4, 5, 6 ja 8: helmi-maaliskuu<br /> *9. luokat: tammi-helmikuussa ennen yhteishakua<br /> *Erityisen tuen oppilaiden kanssa arviointikeskustelu käydään HOJKS- suunnitelman laatimisen<br /> ja tarkistamisen yhteydessä kaksi kertaa vuodessa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku7}}<br /> <br /> ===7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Martinlaakson koulussa===<br /> <br /> ''Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset''<br /> <br /> Ennaltaehkäisevää työtä toteutetaan esimerkiksi mielenterveys- ja kaveritaitojen opettamisen, kummiluokkatoiminnan, luokkien ryhmäyttämisen ja erilaisten oppimista tukevien järjestelyiden kautta. Tällaisia järjestelyjä ovat esimerkiksi ennakoiva tukiopetus, joustavat ryhmittelyt ja erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen. Koulussamme kannustetaan monipuolisten opetusmenetelmien sekä arvioinnin kehittämiseen siten, että oppilas voi näyttää osaamistaan monilla eri tavoilla. Nivelvaiheissa koulu toteuttaa tiedonsiirrot Vantaalla sovittujen prosessien mukaisesti pyrkien näin myös edistämään oppilaiden koulunkäynnin sujuvuutta ja hyvää oppimista.<br /> <br /> Tukitoimien ja joustavien opetusjärjestelyjen laadukkaan suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohtana on huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö sekä opettajien yhteissuunnittelu. Kodin ja koulun välinen yhteistyö perustuu Martinlaakson koulussa kasvatuskumppanuuteen. Kuuleminen, kunnioitus, luottamus sekä keskinäinen vuoropuhelu ovat kumppanuuden keskeiset toimintaperiaatteet.<br /> <br /> Oppilashuolto ja yhteisöllinen hyvinvointiryhmä (YHR) tekevät aktiivisesti yhteistyötä opettajien kanssa oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteisöllinen hyvinvointiryhmä (YHR) kutsuu myös huoltajia ja oppilaita vähintään kerran vuodessa yhteiseen tapaamiseen. Tavoitteena on aktiivinen vuoropuhelu oppimisen ja koulunkäynnin tuen kehittämisessä.<br /> <br /> ''Kolmiportainen tuki''<br /> <br /> '''Yleinen tuki'''<br /> <br /> Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tällöin kodin ja koulun yhteistyötä tiivistetään. Luokanohjaaja ja muut oppilasta opettavat opettajat laativat tarvittaessa yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tueksi oppimissuunnitelman, joka tarkistetaan vuosittain.<br /> <br /> Yleisen tuen tukimuotoja ovat koulussamme ensisijaisesti opetuksen eriyttäminen ja palkitus, samanaikaisopetus, tuki kotitehtävien teossa (läksyparkkitoiminta), tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ja koulunkäyntiavustajan tuki. Oppilas voi saada myös oppilashuollollista tukea. Opetus pyritään järjestämään joustavasti siten, että oppilaan tarpeet tulevat huomioiduiksi. Erilaiset oppimisympäristöt ja monipuoliset opetusmenetelmät tukevat oppijan menestymistä omalla oppimispolullaan.<br /> <br /> '''Tehostettu tuki'''<br /> <br /> Mikäli oppilas tarvitsee yleistä tukea vahvempaa, pitkäaikaisempaa ja suunnitelmallisempaa tukea, hänen tukitoimiaan tehostetaan. Tehostettu tuki perustuu oppilaan luokanohjaajan yhteistyössä erityisopettajan kanssa laatimaan pedagogiseen arvioon, jossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne. Tehostettuun tukeen siirtyminen käsitellään ja sovitaan moniammatillisesti sen oppilashuollon ammattihenkilön kanssa, jonka osaamisalaan oppilaan asia kuuluu (koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja/tai koulupsykologi). Samoin menetellään palattaessa tehostetusta tuesta yleiseen tukeen. Yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa on ensiarvoisen tärkeää sekä tuen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen tai verkostojen kanssa.<br /> <br /> Tehostetun tuen toteuttamiseksi oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, jossa kuvataan oppilaan tarvitsema tuki ja sen järjestäminen. Erilaiset joustavat ja yksilölliset ratkaisut ovat mahdollisia, ja tavoitteena on tukea oppilaan onnistumisen kokemuksia. Suunnitelmaa arvioidaan ja tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa ja aina tuen tarpeen muuttuessa oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.<br /> <br /> Tehostetun tuen konkreettisissa tukimuodoissa korostuvat oppilashuollon tuki, osa-aikainen erityisopetus ja koulunkäyntiavustajan tarjoama tuki. Osa-aikainen erityisopetus voidaan toteuttaa samanaikaisopetuksena oppilaan omassa ryhmässä tai erityisopettajan pienryhmässä. Oppilas voi myös mahdollisesti opiskella sovitun jakson ajan erityisluokanopettajan opettamassa pienryhmässä. Lisäksi oppilaan oppimissuunnitelmassa määritellään tarvittaessa opiskelun erityiset painoalueet yhdessä tai useammassa oppiaineessa oppilaan oman vuosiluokan kaikkein keskeisimmistä sisällöistä. Tavoitteena on näin auttaa oppilasta saavuttamaan oppiaineen keskeiset sisällöt ja samalla vahvistaa oppimaan oppimisen taitoja.<br /> <br /> '''Erityinen tuki'''<br /> <br /> Mikäli tehostettu tuki ei riitä oppilaan tarpeiden huomioimiseen, voidaan päätyä erityiseen tukeen. Erityisen tuen päätöksen edellytyksenä on pedagogisen selvityksen laatiminen ja oppilaan ja huoltajan kuuleminen. Oppilaan luokanohjaaja laatii yhteistyössä erityisopettajan kanssa pedagogisen selvityksen ja selvitys käsitellään moniammatillisesti oppilaan asian kannalta keskeisen oppilashuollon ammattihenkilön kanssa. Pedagogista selvitystä täydennetään tarvittaessa asiantuntijalausunnolla. Erityisestä tuesta tekee hallintopäätöksen läntisen alueen aluepäällikkö, ja tuen tarve tarkistetaan vähintään 2. ja 6. luokan aikana.<br /> <br /> Erityisen tuen oppilas voi opiskella joko kokonaan tai osittain yleisopetuksen ryhmässä tai pienryhmässä. Erityistä tukea saavalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS laaditaan lukuvuoden alussa ja tarkistetaan keväällä yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Usein yhteistyötä tehdään sekä oppilaan moniammatillisen ryhmän että koulun ulkopuolisten verkostojen kanssa.<br /> <br /> Erityisessä tuessa oppilas voi saada kaikkia perusopetuksen tuen muotoja, joista korostuvat erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama tuki, tukiopetus sekä erilaiset oppilashuollon palvelut. Oppilaan opiskelussa voidaan myös hyödyntää erityisiä painoalueita yhdessä tai useammassa oppiaineessa tai hänen erityisen tuen päätöksessään voidaan sopia tarvittaessa oppiaineen / -aineiden yksilöllistämisestä.<br /> <br /> ''Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot''<br /> <br /> Aloitteen lisätuen järjestämisestä voi tehdä oppilas itse, hänen huoltajansa tai oppilasta opettava opettaja. Tukimuodoista tiedotetaan koulun lukuvuosioppaassa ja vanhempainilloissa. Koulun johto ja yhteisöllinen hyvinvointiryhmä (YHR) seuraavat tukimuotojen käyttöä ja oikeaa kohdentumista lukuvuoden mittaan ja tältä pohjalta tehdään tarvittavat muutokset luokkien saamaan tukeen.<br /> <br /> Tukiopetus<br /> <br /> Martinlaakson koulussa oppilaan oma luokanohjaaja, häntä opettava aineenopettaja, erityisopettaja tai saman luokkatason toinen opettaja voi antaa oppilaan tarvitsemaa tukiopetusta. Tukiopetusta annetaan pääsääntöisesti oppilaan koulupäivän ulkopuolisella ajalla, mutta sitä voidaan järjestää tarvittaessa perustellusti myös oppilaan koulutuntien aikana.<br /> <br /> Osa-aikainen erityisopetus<br /> <br /> Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa tuen kaikissa vaiheissa oppilaan tarpeen mukaan. Luokkatasosta vastaava laaja-alainen erityisopettaja voi toimia samanaikaisopettajana oppilaan omassa luokassa tai järjestää opetuksen erillisessä tilassa pienryhmä- tai yksilöopetuksena.<br /> <br /> Avustajapalvelut<br /> <br /> Luokkien saama koulunkäyntiavustaresurssi jaetaan Martinlaakson koulussa luokan oppilasmäärä ja oppilaiden ikä sekä oppilaiden tuen tarpeet mahdollisimman hyvin huomioiden. Lisäksi opettajat käyvät luokkatasoittain keskustelun opettamiensa ryhmien tilanteesta.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku8}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku9}}<br /> <br /> ===9.1 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Martinlaakson koulussa===<br /> <br /> ''Kielitietoinen toimintakulttuuri''<br /> <br /> Martinlaakson koulussa huomioidaan kielitietoisuus: kielen merkitys kaikessa kanssakäymisessä ja opettamisessa. Eri oppiaineissa on oma tapansa käyttää kieltä ja esittää asioita. Kaikkien opettajien tulee avata oppilaille oman oppiaineensa käsitteistöä ja ohjata heitä tuottamaan oppiaineensa sisältöön liittyviä tekstejä, kuten esseevastauksia ja tutkielmia.<br /> <br /> Oppilaiden kanssa harjoitellaan erilaisten tekstilajien tuottamista oppiainerajat ylittävästi. Jokainen opettaja on oman oppiaineensa sisällön ja kielimuodon hallitsija, ja tätä asiantuntemusta hyödynnetään opettajien välisessä yhteistyössä. Opetettava asia esitetään konkreettisesti ja havainnollisesti sekä liitetään lapsen omaan kokemusmaailmaan. Kielitietoinen opetus on koulun kaikkien oppilaiden etu.<br /> Kielestä huolehtiminen ja kielimallina toimiminen kuuluu kaikille koulun aikuisille. Oppilaita ohjataan havaitsemaan eri tilanteisiin liittyviä kielenkäytön ja viestinnän tapoja. Koulussa hyödynnetään myös Martinlaakson alueen kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta.<br /> <br /> ''Oppilaiden omien äidinkielien ja kulttuurien huomioiminen''<br /> <br /> Martinlaakson koulussa kansainvälisyys näkyy niin arjessa kuin juhlassa. Oppilaiden hallitsemat kielet otetaan huomioon osana aamunavauksia, projekteja ja teemapäiviä. Huoltajille kerrotaan koulun käytänteistä käyttämällä tulkkipalveluja, kääntämällä tärkeimmät tiedotteet eri kielille ja järjestämällä tarpeen mukaan monikulttuurisia vanhempainiltoja.<br /> <br /> Oman äidinkielten opettajien kanssa tehdään yhteistyötä esimerkiksi luokkatasoittain. Oppilaan oppimista katsotaan edistävän, jos oman äidinkielen tuntien aiheet integroidaan muiden oppiaineiden sisältöihin ja käsitteisiin. Samanaikais- ja tukiopetusta voidaan tarjota myös oppilaan omalla äidinkielellä. Erityisen hyödyllistä on, jos sekä suomenkielisessä että äidinkielisessä tukiopetuksessa käsitellään tulevien aihepiirien keskeisiä käsitteitä etukäteen.<br /> <br /> Koulussa kehitetään eri kieliryhmien sisäistä tukioppilastoimintaa. Samaan aikaan tuetaan eri kieliryhmien sopeutumista suomenkieliseen kouluyhteisöön. Martinlaakson koulussa oppilas nähdään yksilönä - ei vain oman kieliryhmänsä edustajana.<br /> <br /> ''Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen''<br /> <br /> Martinlaakson koulussa siirrytään valmistavasta opetuksesta perusopetukseen yksilöllisesti ja joustavasti turvallisuus huomioiden. Tärkeänä nähdään, että oppilas saa siirtymävaiheessa henkilökohtaista ohjausta ja tukea. Liike opetusryhmien välillä voi olla molemminpuolista, sillä jo valmistavan opetuksen aikana oppilasta integroidaan mahdollisimman paljon perusopetukseen. Toisaalta taas perusopetukseen siirtynyt oppilas voi mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan saada edelleen valmistavan opetuksen tukea. S2-opettajat tukevat siirtymistä luokanohjaajien ohella. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan sopeutumiseen uuteen ryhmään.<br /> <br /> Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyneiden oppilaiden oppimissuunnitelmia päivitetään vähintään vuoden ajan ja oppilaiden mahdolliseen lisätuen tarpeeseen kiinnitetään huomiota. Oppilaille voidaan tarjota myös omaa tukiopetusta ja kerhotoimintaa. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään monipuolisesti kaikissa oppilaan koulupolun vaiheissa.<br /> <br /> Martinlaakson koulun valmistavasta opetuksesta muihin kouluihin siirtyvien oppilaiden osalta järjestetään huolellinen tiedonsiirto.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku10}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku11}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku12}}<br /> <br /> <br /> ===LIITTEET===<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto: Mart_liite_1.JPG | 700px ]]<br /> <br /> <br /> ===Musiikkiluokkien opetussuunnitelma Martinlaakson koulussa===<br /> <br /> <br /> Musiikkiluokkien musiikki<br /> <br /> Martinlaakson koulun musiikkiluokkien opetussuunnitelman pohjana on Vantaan kaupungin yleisopetuksen musiikin opetussuunnitelma. Martinlaakson koulussa on rikas ja monipuolinen konsertti- ja tapahtumakulttuuri. Musiikkiluokkien työskentelyssä painotetaan esitysten valmistamista. Luokan yhteisten esitysten lisäksi kannustetaan oma-aloitteiseen musiikin tekemiseen pienryhmissä. Lisäksi tuetaan oppilaiden omaa soitto- ja lauluharrastusta sekä yhteismusisointitaitoja. Musiikkituntien lisäksi oppilaiden musiikkiharrastusta pyritään tukemaan kerhotoiminnalla sekä yhteistyöllä lähiympäristön musiikkioppilaitosten kanssa.<br /> Musiikkiluokkatoiminnalla tuetaan yhtenäiskoulun yhteishenkeä sekä eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten kohtaamista kouluyhteisössä.<br /> <br /> Vuosiluokkakokonaisuus 3.-6. <br /> <br /> Martinlaakson koulun musiikkiluokkien opetussuunnitelman pohjana on Vantaan kaupungin yleisopetuksen musiikin opetussuunnitelma. Yleisopetuksen oppimäärän lisäksi 3.-6. musiikkiluokilla kannustetaan oppilaita löytämään itselleen mieleisiä musisoinnin tapoja ja valitsemaan oma instrumentti (soitin tai laulu). Oppilaita kannustetaan musiikin harrastamiseen myös koulutyön ulkopuolella. Yhteismusisoinnin perustaitoja opiskellaan luokkayhtyeessä, luokkakuorossa ja musiikkiluokkien yhteisissä kokoonpanoissa. Harjoitellaan musiikkiesityksen valmistamisen ja esiintymisen taitoja. Kannustetaan ylläpitämään luovaa suhdetta musiikkiin, esimerkiksi tekemään omia sovituksia, sävellyksiä ja koreografioita.<br /> <br /> Vuosiluokkakokonaisuus 7.-9.<br /> <br /> Musiikkiluokkien opetussuunnitelman pohjana on Vantaan kaupungin yleisopetuksen musiikin opetussuunnitelma. Tämän mukaisesti 7.-9. luokilla tutustutaan laaja-alaisesti musiikkiin ilmiönä sekä opiskellaan eri instrumenttien soittamista, kuitenkin perusoppimäärää syventäen.<br /> Lisäksi ohjataan vahvistamaan omaa muusikkoutta itse valitulla instrumentilla (soitin tai laulu) ja pyritään tukemaan musiikkiharrastuksen omaehtoista jatkumista. Erityisesti vahvistetaan yhteismusisoinnin taitoja ja rohkaistaan musiikin luovaan tuottamiseen, esimerkiksi sovittamiseen, säveltämiseen ja omien koreografioiden tekemiseen.<br /> Yläluokilla kannustetaan kasvamaan vastuulliseksi ja toiset huomioon ottavaksi musisoivan yhteisön jäseneksi. Harjoitellaan musiikillisten tilaisuuksien suunnittelua, toteuttamista ja arviointia sekä pohditaan, miten musiikilla voidaan tukea omaa ja koko yhteisön hyvinvointia.<br /> <br /> <br /> '''3. vuosiluokka'''<br /> <br /> Yleisopetuksen musiikin 3. luokan oppimäärän lisäksi:<br /> <br /> <br /> '''Opetuksen tavoitteet'''<br /> <br /> Kannustaa oppilasta kehittämään omaa muusikkouttaan valitsemallaan musisoinnin tavalla. (T2, 5, 7, 91)<br /> <br /> Ohjata oppilasta harjaannuttamaan yhteismusisointitaitojaan. (T1, 2, 7)<br /> <br /> Ohjata oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan. (T1, 2, 3, 9)<br /> <br /> Edistää luokan ryhmäytymistä yhdessä musisoiden. (T1)<br /> <br /> <br /> '''Keskeiset sisällöt'''<br /> <br /> <br /> LAULAMINEN<br /> <br /> Tutustutaan omaan ääneen instrumenttina.<br /> <br /> Harjoitellaan luontevaa ja tervettä äänenkäyttöä.<br /> <br /> Konserttiohjelmiston valmistaminen<br /> <br /> <br /> SOITTAMINEN<br /> <br /> Luokan yhteisen melodiasoittimen esim. nokkahuilun soiton opiskelu<br /> Oppilas valitsee itselleen mahdollisuuksien mukaan soittimen, jossa aloittaa pitkäjänteisen harjoittelun.<br /> Tutustutaan alustavasti bändisoittimiin.<br /> <br /> <br /> MUSIIKKILIIKUNTA<br /> <br /> Tutustutaan kontaktiharjoituksiin.<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN KUUNTELU<br /> <br /> Pyritään järjestämään konsertti- ym. elävän musiikin kuuntelukokemuksia mahdollisuuksien mukaan myös koulun ulkopuolella heti 3. luokalta lähtien.<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN TUNTEMUS<br /> <br /> Nuottikuvan hahmottamisen ja seuraamisen harjoittelua luokan yhteisen musisoinnin ja mahdollisen oman soittimen soittamisen yhteydessä.<br /> <br /> <br /> YHTEINEN MUSISOINTI JA ESIINTYMINEN<br /> <br /> Opetellaan ymmärtämään oman osuuden merkitystä ryhmässä musisoinnissa.<br /> Harjoitellaan esityksen valmistamisen prosessia: tavoitteiden asettaminen, tavoitteellinen harjoittelu, esiintymistilanteessa toimiminen ja työskentelyn aikainen ja esityksen jälkeinen arviointi.<br /> Oppilas esiintyy ilta- /iltapäiväkonsertissa ainakin kerran lukukaudessa.<br /> <br /> <br /> '''Arviointi'''<br /> <br /> Arviointi tapahtuu yleisopetuksen musiikin opetussuunnitelman arviointikriteerien mukaan. Arvioinnissa painotetaan erityisesti<br /> <br /> 1) omien musiikillisten taitojen kehittämistä<br /> <br /> 2) sitoutunutta ja vastuuntuntoista työskentelyä<br /> <br /> 3) luokan yhteisiin esityksiin osallistumista<br /> <br /> <br /> '''4. vuosiluokka'''<br /> <br /> Yleisopetuksen musiikin 4. luokan oppimäärän lisäksi:<br /> <br /> '''Opetuksen tavoitteet'''<br /> <br /> Kannustaa oppilasta kehittämään omaa muusikkouttaan valitsemallaan musisoinnin tavalla. (T2, T5, T7, T9)<br /> <br /> Ohjata oppilasta harjaannuttamaan yhteismusisointitaitojaan. (T1, T2, T7)<br /> <br /> Ohjata oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan. (T1, T2, T3, T9)<br /> <br /> Edistää luokan yhteishenkeä ja hyvinvointia yhdessä musisoiden. (T1)<br /> <br /> <br /> '''Keskeiset sisällöt'''<br /> <br /> <br /> LAULAMINEN<br /> <br /> Vahvistetaan luontevaa ja tervettä äänenkäyttöä.<br /> Konserttiohjelmiston valmistaminen<br /> <br /> <br /> SOITTAMINEN<br /> <br /> Viimeistään 4. luokalla oppilas valitsee itselleen mahdollisuuksien mukaan soittimen, jossa aloittaa pitkäjänteisen harjoittelun.<br /> Luokan yhteisen melodiasoittimen esim. nokkahuilun soiton opiskelu<br /> Jatketaan bändisoittimiin tutustumista.<br /> <br /> <br /> MUSIIKKILIIKUNTA<br /> <br /> Tehdään kontaktiharjoituksia.<br /> Tutustutaan kehorytmiikkaan.<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN KUUNTELU<br /> <br /> Pyritään järjestämään konsertti- ym. elävän musiikin kuuntelukokemuksia mahdollisuuksien mukaan myös koulun ulkopuolella.<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN TUNTEMUS<br /> <br /> Nuottikuvan hahmottamisen ja seuraamisen vahvistaminen soittamisen ja laulamisen tukena.<br /> Tutustuminen sointumerkkeihin (duuri- ja mollisoinnut).<br /> <br /> <br /> YHTEINEN MUSISOINTI JA ESIINTYMINEN<br /> <br /> Opetellaan ymmärtämään oman osuuden merkitystä ryhmässä musisoinnissa.<br /> Harjoitellaan esityksen valmistamisen prosessia: tavoitteiden asettaminen, tavoitteellinen harjoittelu, esiintymistilanteessa toimiminen ja työskentelyn aikainen ja esityksen jälkeinen arviointi.<br /> Oppilas esiintyy ilta- /iltapäiväkonsertissa ainakin kerran lukukaudessa.<br /> <br /> <br /> '''Arviointi'''<br /> <br /> Arviointi tapahtuu yleisopetuksen musiikin opetussuunnitelman arviointikriteerien mukaan. Arvioinnissa painotetaan erityisesti<br /> <br /> 1) omien musiikillisten taitojen kehittämistä<br /> <br /> 2) sitoutunutta ja vastuuntuntoista työskentelyä<br /> <br /> 3) luokan yhteisiin esityksiin osallistumista<br /> <br /> <br /> '''5. vuosiluokka'''<br /> <br /> Yleisopetuksen musiikin 5. luokan oppimäärän lisäksi:<br /> <br /> '''Opetuksen tavoitteet'''<br /> <br /> Kannustaa oppilasta kehittämään omaa muusikkouttaan valitsemallaan musisoinnin tavalla. (T2, T5, T7, T9)<br /> <br /> Ohjata oppilasta harjaannuttamaan yhteismusisointitaitojaan. (T1, T2, T7)<br /> <br /> Ohjata oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan. (T1, T2, T3, T9)<br /> <br /> Edistää luokan yhteishenkeä ja hyvinvointia yhdessä musisoiden. (T1)<br /> <br /> <br /> '''Keskeiset sisällöt'''<br /> <br /> <br /> LAULAMINEN<br /> <br /> Luonteva ja terve äänenkäyttö<br /> Harjoitellaan moniäänisyyttä.<br /> Konserttiohjelmiston valmistaminen<br /> <br /> <br /> SOITTAMINEN<br /> <br /> Luokan yhteisen melodiasoittimen esim. nokkahuilun soiton opiskelu<br /> Oppilas syventää oman soittimen soittotaitojaan.<br /> Syvennetään bändisoittimien tuntemusta.<br /> <br /> <br /> MUSIIKKILIIKUNTA<br /> <br /> Syvennetään kehorytmiikkataitoja.<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN KUUNTELU<br /> <br /> Pyritään järjestämään konsertti- ym. kuuntelukokemuksia mahdollisuuksien mukaan myös koulun ulkopuolella.<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN TUNTEMUS<br /> <br /> Intervallien, tonaliteetin ja harmonioiden opiskelu laulamisen ja soittamisen yhteydessä.<br /> Musisoitavan aineksen musiikkisanaston ja -termistön opiskelu.<br /> <br /> <br /> YHTEINEN MUSISOINTI JA ESIINTYMINEN<br /> <br /> Opetellaan ymmärtämään oman osuuden merkitystä ryhmässä musisoinnissa.<br /> Harjoitellaan esityksen valmistamisen prosessia: tavoitteiden asettaminen, tavoitteellinen harjoittelu, esiintymistilanteessa toimiminen ja työskentelyn aikainen ja esityksen jälkeinen arviointi.<br /> Oppilas esiintyy ilta- /iltapäiväkonsertissa ainakin kerran lukukaudessa.<br /> <br /> <br /> '''Arviointi<br /> <br /> Arviointi tapahtuu yleisopetuksen musiikin opetussuunnitelman arviointikriteerien mukaan. Arvioinnissa painotetaan erityisesti<br /> <br /> 1) omien musiikillisten taitojen kehittämistä<br /> <br /> 2) sitoutunutta ja vastuuntuntoista työskentelyä<br /> <br /> 3) luokan yhteisiin esityksiin osallistumista<br /> <br /> <br /> '''6. vuosiluokka'''<br /> <br /> Yleisopetuksen musiikin 6. luokan oppimäärän lisäksi:<br /> <br /> '''Opetuksen tavoitteet'''<br /> <br /> Kannustaa oppilasta kehittämään omaa muusikkouttaan valitsemallaan musisoinnin tavalla. (T2, T5, T7, T9)<br /> <br /> Ohjata oppilasta harjaannuttamaan yhteismusisointitaitojaan. (T1, T2, T7)<br /> <br /> Ohjata oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan. (T1, T2, T3, T9)<br /> <br /> Edistää luokan yhteishenkeä ja hyvinvointia yhdessä musisoiden. (T1)<br /> <br /> <br /> '''Keskeiset sisällöt'''<br /> <br /> <br /> LAULAMINEN<br /> <br /> Vahvistetaan luontevaa ja tervettä äänenkäyttöä.<br /> Moniäänistä lauluohjelmistoa mahdollisuuksien mukaan.<br /> Konserttiohjelmiston valmistaminen<br /> <br /> <br /> SOITTAMINEN<br /> <br /> Oppilas syventää oman soittimen soittotaitojaan.<br /> Syvennetään bändisoittimien tuntemusta.<br /> <br /> <br /> MUSIIKKILIIKUNTA<br /> <br /> Syvennetään kehorytmiikkataitoja.<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN KUUNTELU<br /> <br /> Pyritään järjestämään konsertti- ym. elävän musiikin kuuntelukokemuksia mahdollisuuksien mukaan myös koulun ulkopuolella.<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN TUNTEMUS<br /> <br /> Syvennetään intervallien, tonaliteetin ja harmonioiden opiskelua laulamisen ja soittamisen yhteydessä.<br /> Musisoitavan aineksen musiikkisanaston ja -termistön opiskelua.<br /> <br /> <br /> YHTEINEN MUSISOINTI JA ESIINTYMINEN<br /> <br /> Opetellaan ymmärtämään oman osuuden merkitystä ryhmässä musisoinnissa.<br /> Harjoitellaan esityksen valmistamisen prosessia: tavoitteiden asettaminen, tavoitteellinen harjoittelu, esiintymistilanteessa toimiminen ja työskentelyn aikainen ja esityksen jälkeinen arviointi.<br /> Oppilas esiintyy ilta- /iltapäiväkonsertissa ainakin kerran lukukaudessa.<br /> <br /> <br /> '''Arviointi'''<br /> <br /> Arviointi tapahtuu yleisopetuksen musiikin opetussuunnitelman 6. luokan päätteeksi annettavan arvioinnin kriteerien mukaan. Arvioinnissa painotetaan erityisesti<br /> <br /> 1) omien musiikillisten taitojen kehittämistä<br /> <br /> 2) sitoutunutta ja vastuuntuntoista työskentelyä<br /> <br /> 3) luokan yhteisiin esityksiin osallistumista<br /> <br /> <br /> '''7. vuosiluokka'''<br /> <br /> Yleisopetuksen musiikin 7. luokan oppimäärän lisäksi:<br /> <br /> '''Opetuksen tavoitteet'''<br /> <br /> Kannustaa oppilasta kehittämään omaa muusikkouttaan valitsemallaan musisoinnin tavalla. (T2,3, 4, 6, 12)<br /> <br /> - Ohjata löytämään mieleinen musisoinnin tapa<br /> <br /> Ohjata oppilasta harjaannuttamaan yhteismusisointitaitojaan. (T2, 3, 9)<br /> <br /> - Ohjata toimimaan osana luokkayhtyettä<br /> <br /> Ohjata oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan. (T1, 2, 3)<br /> <br /> - Ohjata hahmottamaan esityksen valmistamisen prosessi<br /> <br /> - Ohjata tavoitteelliseen prosessityöskentelyyn<br /> <br /> - Ohjata ymmärtämään ja hallitsemaan esiintymisjännitystä<br /> <br /> Ohjata tunnistamaan musisointiin liittyviä hyvinvointia edistäviä ja haittaavia tekijöitä (T8, 10, 11)<br /> <br /> - Ohjata havainnoimaan ääniympäristöä ja vaikuttamaan siihen<br /> <br /> Edistää luokan ryhmäytymistä yhdessä musisoiden. (T1)<br /> <br /> - Ohjata hahmottamaan jäsenyys luokkayhteisössä<br /> <br /> - Ohjata hahmottamaan oman toiminnan merkitys luokkayhteisölle<br /> <br /> <br /> '''Keskeiset sisällöt'''<br /> <br /> <br /> LAULAMINEN<br /> <br /> * Luonteva ja terve äänenkäyttö<br /> <br /> * Laulaminen äänenmurroksen aikana<br /> <br /> * Mikrofonilaulaminen<br /> <br /> * Äänissä laulaminen<br /> <br /> * Lauletaan luokkakuorona<br /> <br /> * Lauletaan musiikkiluokkien yhteisessä kuorossa<br /> <br /> <br /> SOITTAMINEN<br /> <br /> * Omien musiikillisten taitojen syventäminen valitsemallaan instrumentilla<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN KUUNTELU JA TUNTEMUS<br /> <br /> * Erilaiset kuuntelutavat ja -tilanteet<br /> <br /> * Erilaisten musiikkityylien ominaispiirteitä ja yhtymäkohtia<br /> <br /> <br /> LUOVA TUOTTAMINEN<br /> <br /> * Luokan yhteisten kappaleiden sovittamiseen osallistuminen<br /> <br /> <br /> MUSIIKKI JA HYVINVOINTI<br /> <br /> * Musiikki osana ihmisten elämää<br /> <br /> * Musiikki, melu ja kuulonsuojelu<br /> <br /> * Koulun myönteisen musiikkikulttuurin edistäminen<br /> <br /> <br /> YHTEINEN MUSISOINTI JA ESIINTYMINEN<br /> <br /> * Luokan yhteisten esitysten valmistamiseen osallistuminen, minä osana luokkayhtyettä<br /> <br /> * Musiikkiluokkien yhteisten esitysten ja konserttien valmistamiseen osallistuminen, minä musiikkiluokkalaisten yhteisön jäsenenä<br /> <br /> * Harjoitellaan esityksen valmistamisen prosessia: tavoitteiden asettamista, tavoitteellista harjoittelua, esiintymistilanteessa <br /> <br /> toimimista sekä arviointia työskentelyn aikana ja sen jälkeen<br /> <br /> <br /> '''Arviointi'''<br /> <br /> Arviointi tapahtuu yleisopetuksen musiikin opetussuunnitelman arviointikriteerien mukaan. Arvioinnissa painotetaan erityisesti<br /> <br /> 1) omien musiikillisten taitojen kehittämistä<br /> <br /> 2) sitoutunutta ja vastuuntuntoista työskentelyä<br /> <br /> 3) luokan yhteisiin esityksiin osallistumista<br /> <br /> <br /> '''8. vuosiluokka'''<br /> <br /> Yleisopetuksen musiikin 8. luokan oppimäärän lisäksi:<br /> <br /> '''Opetuksen tavoitteet'''<br /> <br /> Kannustaa oppilasta kehittämään omaa muusikkouttaan valitsemallaan musisoinnin tavalla. (T2, 3, 4, 6, 12)<br /> <br /> - Kannustaa musiikin luovaan tuottamiseen<br /> <br /> Ohjata oppilasta harjaannuttamaan yhteismusisointitaitojaan. (T2, 3, 9)<br /> <br /> - Ohjata musisoimaan luokkayhtyeen lisäksi pienryhmässä<br /> <br /> - Ohjata kehittämään harjoittelutaitoja pienryhmän keskinäisessä työskentelyssä neuvotellen ja käyttäen hyväksi ryhmän jäsenten erilaisia taitoja ja vahvuuksia<br /> <br /> Ohjata oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan. (T1, 2, 3)<br /> <br /> - Tukea tavoitteellisessa prosessityöskentelyssä<br /> <br /> - Ohjata ymmärtämään ja hallitsemaan esiintymisjännitystä<br /> <br /> Ohjata tunnistamaan musisointiin liittyviä hyvinvointia edistäviä ja haittaavia tekijöitä (T8, 10, 11)<br /> <br /> - Ohjata ymmärtämään musiikin merkitystä yhteisön elämässä<br /> <br /> Edistää luokan yhteishenkeä ja hyvinvointia yhdessä musisoiden. (T1)<br /> <br /> - Ohjata hahmottamaan jäsenyys luokkayhteisössä<br /> <br /> - Ohjata hahmottamaan oman toiminnan merkitys luokkayhteisölle<br /> <br /> <br /> '''Keskeiset sisällöt'''<br /> <br /> <br /> LAULAMINEN<br /> <br /> * Luonteva ja terve äänenkäyttö<br /> <br /> * Laulaminen äänenmurroksen aikana<br /> <br /> * Mikrofonilaulaminen<br /> <br /> * Äänissä laulaminen<br /> <br /> <br /> SOITTAMINEN<br /> <br /> * Omien musiikillisten taitojen syventäminen valitsemallaan instrumentilla<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN KUUNTELU JA TUNTEMUS<br /> <br /> * Erilaiset kuuntelutavat ja -tilanteet<br /> <br /> * Erilaisten musiikkityylien ominaispiirteitä ja yhtymäkohtia<br /> <br /> * Populaarimusiikin historia<br /> <br /> * Näyttämömusiikki<br /> <br /> <br /> LUOVA TUOTTAMINEN<br /> <br /> * Luokan yhteisten kappaleiden sovittamiseen osallistuminen<br /> <br /> * Sovittaminen ja mahdollisesti säveltäminen pienyhtyeessä<br /> <br /> <br /> MUSIIKKI JA HYVINVOINTI<br /> <br /> * Musiikilla voi vaikuttaa<br /> <br /> * Musiikki tuntuu koko kehossa<br /> <br /> * Koulun myönteisen musiikkikulttuurin edistäminen<br /> <br /> * Musiikillinen yhteistyö myös muiden kuin musiikkiluokkalaisten kanssa<br /> <br /> <br /> YHTEINEN MUSISOINTI JA ESIINTYMINEN<br /> <br /> * Luokan yhteisten esitysten valmistamiseen osallistuminen, minä osana luokkayhtyettä<br /> <br /> * Musisoiminen pienryhmissä<br /> <br /> * Musiikkiluokkien yhteisten esitysten ja konserttien valmistamiseen osallistuminen, minä musiikkiluokkalaisten yhteisön jäsenenä<br /> <br /> <br /> '''Arviointi'''<br /> <br /> Arviointi tapahtuu yleisopetuksen musiikin opetussuunnitelman arviointikriteerien mukaan. Arvioinnissa painotetaan erityisesti<br /> <br /> 1) omien musiikillisten taitojen kehittämistä<br /> <br /> 2) sitoutunutta ja vastuuntuntoista työskentelyä<br /> <br /> 3) luokan yhteisiin esityksiin osallistumista<br /> <br /> <br /> '''9. vuosiluokka'''<br /> <br /> '''Opetuksen tavoitteet'''<br /> <br /> Kannustaa oppilasta kehittämään omaa muusikkouttaan valitsemallaan musisoinnin tavalla. (T2, 3, 4, 6, 12)<br /> <br /> - Ohjata kehittämään itsenäisen musiikillisen työskentelyn taitoja<br /> <br /> - Kannustaa musiikin luovaan tuottamiseen<br /> <br /> Ohjata oppilasta harjaannuttamaan yhteismusisointitaitojaan. (T2, 3, 9)<br /> <br /> - Kannustaa kehittämään musiikillisia yhteistyötaitojaan pienryhmässä<br /> <br /> - Ohjata kehittämään harjoittelutaitoja pienryhmän keskinäisessä työskentelyssä neuvotellen ja käyttäen hyväksi ryhmän jäsenten erilaisia taitoja ja vahvuuksia<br /> <br /> Ohjata oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan. (T1, 2, 3)<br /> <br /> - Ohjata suunnittelemaan, valmistamaan ja arvioimaan esityksiä ja musiikkitilaisuuksia<br /> <br /> - Ohjata ymmärtämään ja hallitsemaan esiintymisjännitystä<br /> <br /> Ohjata tunnistamaan musisointiin liittyviä hyvinvointia edistäviä ja haittaavia tekijöitä (T8, 10, 11)<br /> <br /> - Ohjata pohtimaan musiikin merkitystä ja asemaa omassa elämässä<br /> <br /> Ohjata edistämään luokan ja koulun yhteishenkeä ja hyvinvointia yhdessä musisoiden. (T1)<br /> <br /> - Ohjata hahmottamaan oman toiminnan merkitys luokka- ja kouluyhteisölle<br /> <br /> - Ohjata yhteistyöhön ja muiden kouluyhteisön jäsenten musisoinnin avustamiseen<br /> <br /> <br /> '''Keskeiset sisällöt'''<br /> <br /> <br /> LAULAMINEN<br /> <br /> * Äänissä laulaminen<br /> <br /> * Lauletaan luokkakuorona<br /> <br /> * Lauletaan musiikkiluokkien yhteisessä kuorossa<br /> <br /> <br /> SOITTAMINEN<br /> <br /> * Omien musiikillisten taitojen syventäminen valitsemallaan instrumentilla.<br /> <br /> <br /> MUSIIKIN KUUNTELU JA TUNTEMUS<br /> <br /> * Musiikkia ja muusikoita eri maanosista, tyyleistä ja aikakausilta.<br /> <br /> <br /> LUOVA TUOTTAMINEN<br /> <br /> * Luokan yhteisten kappaleiden sovittamiseen osallistuminen<br /> <br /> * Sovittaminen ja mahdollisesti säveltäminen pienyhtyeessä<br /> <br /> * Oman musiikillisen näyttötyön suunnittelu, toteuttaminen ja esille tuominen<br /> <br /> <br /> MUSIIKKI JA HYVINVOINTI<br /> <br /> * Minä musiikin harrastajana, musiikki hyvinvointini tukena<br /> <br /> * Koulun myönteisen musiikkikulttuurin edistäminen<br /> <br /> * Musiikillinen yhteistyö myös muiden kuin musiikkiluokkalaisten kanssa<br /> <br /> <br /> YHTEINEN MUSISOINTI JA ESIINTYMINEN<br /> <br /> * Oman musiikillisen näyttötyön suunnittelu, toteuttaminen ja esille tuominen. Näyttötyö voi olla itsenäinen projekti tai osuus yhteisessä projektissa, esim. Rooli tai tehtävä musiikkinäytelmässä. Näyttötyön mahdollisuuden sovitaan 9. luokan alkaessa.<br /> <br /> * Luokan yhteisten esitysten valmistamiseen osallistuminen, vastuullinen toiminta osana luokkayhtyettä<br /> <br /> * Musisoiminen pienryhmissä, vastuullinen toiminta yhtyeen jäsenenä<br /> <br /> * Musiikkiluokkien yhteisten esitysten valmistamiseen osallistuminen, vastuullinen toiminta musiikkiluokkalaisten yhteisön jäsenenä<br /> <br /> * Vastuullinen osallistuminen koulun musiikkitilaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen<br /> <br /> <br /> '''Arviointi'''<br /> <br /> Arviointi tapahtuu yleisopetuksen musiikin opetussuunnitelman päättöarviointikriteerien mukaan. Arvioinnissa painotetaan erityisesti<br /> <br /> 1) omien musiikillisten taitojen kehittämistä<br /> <br /> 2) sitoutunutta ja vastuuntuntoista työskentelyä<br /> <br /> 3) luokan yhteisiin esityksiin osallistumista<br /> <br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Kivim%C3%A4en_koulu&diff=3175 2022-06-29T12:27:10Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>{{Vantaa_luku1}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku2}}<br /> <br /> ===2.1 Perusopetus yleissivistyksen perustana Kivimäen koulussa===<br /> <br /> Vantaan perusopetuksen arvot ovat hyvinvointi, oppimisen ilo ja toisten kunnioitus. Vantaan perusopetuksen visio on: ”Opimme tulevaisuuden tietoja ja taitoja sekä rakennamme turvallista lähikoulua. Toimimme vastuullisesti ja teemme ekososiaalisesti kestäviä valintoja”.<br /> <br /> Kivimäen koulun arvot ovat turvallisuus, oppiminen, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Koulun toiminta pohjautuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan ja Vantaan kaupungin arvoperustaan. Hyvinvointia edistetään luomalla edellytykset oppilaan psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Tavoitteena on oppilaan terveen itsetunnon ja minäkäsityksen vahvistuminen. Kivimäen koulussa jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Yhdessä tekeminen ja vastuunkantaminen luovat välittämistä ja oppimisen iloa. Toisten kunnioitus syntyy erilaisuuden ymmärtämisestä ja sen arvostamisesta. Opetuksella tuetaan oppilaan kykyä opiskella tavoitteellisesti ja arvioida työskentelyään realistisesti. Kivimäen koulun ja perusopetuksen arvot näkyvät koulun toimintakulttuurissa ja niitä edistetään pedagogisilla toimilla. Koulun arvoja ja käytäntöjä työstetään yhdessä kotien kanssa, esimerkiksi vanhempainilloissa ja sähköisten kanavien kautta. Koulun ja kodin yhteinen arvopohdinta ja yhteistyö luovat turvallisuutta ja edistävät oppilaan hyvinvointia. Koulun arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan päivittäin koulun arjessa.<br /> <br /> Kivimäen koulussa oppilas on aktiivinen toimija. Oppimisessa käytetään monipuolisia työskentelytapoja ja luodaan oppilaille vaikutusmahdollisuuksia omaan oppimiseensa. Oppilasta ohjataan toimimaan vastuullisesti eri oppimisympäristöissä sekä käyttämään ja löytämään itselle sopivia keinoja oppimiseen. Oppiminen on monikanavaista, toiminnallista ja kokemuksellista. Oppimaan oppimisen taitojen harjoitteleminen on säännöllistä. Oppilas ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ja tunnistaa omat vahvuutensa oppijana sekä oppii asettamaan itselleen tavoitteita ja työskentelemään niiden saavuttamiseksi ja arvioimaan oppimista. Onnistumisesta saatu kannustava palaute lisää motivaatiota ja sitoutumista omaan oppimiseen. Oppiminen suunnitellaan ja toteutetaan oppilaan lähtökohdat huomioiden. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa tukea omaan oppimiseensa ja hänelle tarjotaan vaihtoehtoisia tapoja osoittaa oppimisensa. Opettaja toimii oppimisen ohjaajana, ei ainoastaan tiedonsiirtäjänä. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa kouluyhteisön jäsenten kanssa. Oppilas toimii yhteistyössä aikuisten ja muiden oppilaiden kanssa ja tukee toisia oppijoita. Oppilaan oppimisprosessia seurataan ja arvioidaan jokapäiväisessä työskentelyssä.<br /> <br /> '''Kivimäen koulun oppimiskäsitys'''<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Kivimäki_kuvio_1.JPG| 650px ]]<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku3}}<br /> <br /> ===3.1 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Kivimäen koulussa===<br /> <br /> Kivimäen koulun opetus- ja kasvatustehtävä toteutetaan avoimessa, kannustavassa ja toisia kunnioittavassa työskentelyilmapiirissä. Rakennamme yhdessä turvallista koulua, jossa opitaan tulevaisuuden tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.<br /> <br /> Ympäröivän maailman muutokset lisäävät tarvetta laaja-alaiseen osaamiseen. Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Jokainen opettaja huolehtii laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta. Näiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään vuosittain käytävällä arviointikeskustelulla<br /> <br /> ''Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)''<br /> <br /> Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Ne kehittyvät itsenäisen harjoittelun kautta ja vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden sekä ympäristön kanssa. Kivimäen koulussa harjoitellaan ja kehitetään ajattelutaitoja. Oppilas oppii hankkimaan tietoa, arvioimaan tiedon lähteen luotettavuutta ja luomaan yhteisiä pelisääntöjä. Oppilas oppii tunnistamaan omat vahvuutensa ja arvioi omaa oppimistaan. Ajattelu ja oppimaan oppiminen on opettamisen ydintehtävä ja sitä seurataan jokapäiväisessä koulutyössä.<br /> <br /> ''Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)''<br /> <br /> Kivimäen koulussa erilaiset kulttuurit nähdään myönteisenä voimavarana. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia tutustua erilaisiin kieliin, tapoihin ja kulttuureihin. Oppilas oppii arvostamaan elinympäristöään ja kulttuuriperintöään sekä luo koulun omaa kulttuuria ja perinteitä. Oppilasta kasvatetaan noudattamaan hyviä tapoja ja ottamaan muut ihmiset huomioon. Häntä rohkaistaan vuorovaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen. Kouluyhteisön hyvinvointia ja ilmapiiriä seurataan esimerkiksi erilaisilla kyselyillä.<br /> <br /> ''Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)''<br /> <br /> Oppilasta ohjataan huolehtimaan itsestään, toisistaan ja ympäristöstään. Jokainen oppilas voi vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaan kanssa harjoitellaan omien tunteiden hallintaa ja itsesäätelyä. Kivimäen koulussa ennaltaehkäistään kiusaamista. Kiusaamistapaukset selvitetään heti, kun ne tulevat ilmi ja niitä seurataan. Koulun opetusryhmien hyvinvointia ja ilmapiiriä seurataan esimerkiksi oppilaiden hyvinvointikyselyllä.<br /> <br /> ''Monilukutaito (L4)''<br /> <br /> Monilukutaito on kykyä hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Oppilas tarvitsee monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaakseen sen kulttuurista monimuotoisuutta. Kivimäen koulussa oppilaan monilukutaitoa kehitetään ja arvioidaan kaikissa oppiaineissa. Oppilas harjoittelee monilukutaitoa sekä perinteisissä että teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä. Oppilasta ohjataan erilaisten lukutaitojen kehittämiseen ja kriittiseen ajatteluun. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus kehittyä aktiiviseksi ja sosiaaliseksi osallistujaksi sekä luovien sisältöjen ja tekstien tuottajaksi.<br /> <br /> ''Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)''<br /> <br /> Jokaisella oppilaalla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittyä tieto- ja viestintäteknologiassa. Oppilas oppii tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteet. Oppilasta ohjataan toimimaan verkossa vastuullisesti ja turvallisesti. Oppilas saa valmiudet tiedonhankintaan sekä harjoittelee tiedon omatoimista ja yhteisöllistä tuottamista ja jakamista. Oppilas harjoittelee vuorovaikutuksellista ja verkostoituvaa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä. Oppilaan oppimista arvioidaan monipuolisesti.<br /> <br /> ''Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)''<br /> <br /> Kivimäen koulussa edistetään myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Työskentelyä harjoitellaan itsenäisesti ja ryhmässä toisten kanssa. Oppilasta ohjataan toimimaan järjestelmällisesti, pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Myönteisen asenteen kehittymistä seurataan jatkuvasti. Paikallisten toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan.<br /> <br /> ''Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)''<br /> <br /> Kivimäen koulussa oppilas pääsee vaikuttamaan häntä itseään koskeviin asioihin. Tavoitteena on, että oppilas kiinnostuu kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioista. Oppilasta ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys kestävän kehityksen kannalta. Koulussa toimii oppilaskunta, johon kaikki oppilaat kuuluvat. Oppilaskuntatyön kautta oppilas vaikuttaa ja osallistuu omaan oppimiseensa, yhteisen koulutyöhön ja oppimisympäristön vastuulliseen suunnitteluun.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku4}}<br /> <br /> ===4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Kivimäen koulussa===<br /> <br /> Koulun toimintakulttuurilla tuetaan kasvatuksen ja opetuksen tavoitteita. Oppilasta ohjataan löytämään omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa. Oppilas osallistuu koulun toimintaan ja päätöksen tekoon. Koulun yleisen toimintakulttuurin lisäksi luokkien toimintakulttuuria kehitetään yhteistyössä oppilaiden kanssa. Oppilaalle tarjotaan turvallinen ja kannustava ympäristö oppimiseen. Oppilaan kasvua ja kehitystä tuetaan mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti.<br /> <br /> Yhteisöllisyys on tärkeässä osassa Kivimäen koulussa, mutta jokaista oppilasta arvostetaan myös yksilönä. Toimintakulttuurissa näkyvät joustavuus, kehittämismyönteisyys, suvaitsevaisuus ja yhdessä oppiminen. Koulussa tehdään säännöllisesti luokka-asteyhteistyötä. Työyhteisössä jaetaan hyvät ideat ja käytänteet. Kestävää kehitystä ylläpidetään erilaisten projektien ja teemojen avulla. Kehitettäessä koulun toimintakulttuuria oppilaita, heidän huoltajiaan ja koulun henkilökuntaa kuullaan ja heidän näkemyksensä otetaan huomioon. Toimintakulttuuria arvioidaan käytäntöjä seuraamalla ja keskustelemalla avoimesti.<br /> <br /> Oppimisympäristöllä tarkoitetaan sekä fyysistä opiskelutilaa että sähköisiä oppimisympäristöjä. Oppilas opiskelee erilaisissa oppimisympäristöissä: luokkahuoneessa ja sen ulkopuolella, lähiympäristössä sekä sähköisessä ympäristössä. Oppilasta ohjataan käsittelemään erilaisia tekstimateriaaleja (esimerkiksi kirjatieto ja verkkotieto) ja teknologiaa hyödynnetään kaikilla luokka-asteilla monipuolisesti ja tavoitteellisesti. Oppilaan vuorovaikutustaitoja tuetaan myös teknologian avulla. Monipuolisilla työtavoilla ja oppimisympäristöillä oppilasta ohjataan käsittelemään, jäsentämään ja muokkaamaan informaatiota. Oppilasta ohjataan ymmärtämään hänen oma vastuunsa oppimisprosessissa. Onnistumisen kokemukset ja elämykset erilaisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa innostavat oppilaita oman osaamisensa kehittämiseen.<br /> <br /> Koulussamme kehitetään ja kokeillaan erilaisia työtapoja sekä otetaan oppilaat mukaan oppimisprosessiin ja työtapojen valintaan. Oppilasta ohjataan uusien työtapojen käytössä itseohjautuvuutta vahvistaen. Monipuoliset työtavat tuovat oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä vahvistavat oppilaan motivaatiota. Kokemuksellisuus, toiminnallisuus, tutkiva työtapa, liikkuminen, ilmaisulliset keinot ja eri aistien käyttö oppimisessa ovat esimerkkejä monipuolisista työtavoista. Opetuksen eriyttäminen ohjaa työtapojen valintaa. Eriyttäminen perustuu oppilaantuntemukseen ja on opetuksen pedagoginen lähtökohta. Koulussa otetaan huomioon myös koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen ja osaamisen karttuminen. Oppilaan erityisosaamista ja taitoja hyödynnetään osana opetusta.<br /> <br /> Vaihtelevan mittaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia järjestetään Kivimäen koulussa vähintään kerran lukuvuodessa. Monialaisilla, oppiainerajoja ylittävillä oppimiskokonaisuuksilla eheytetään opetusta. Oppimiskokonaisuudet voidaan laatia luokka-astetasoisesti tai luokka-asterajat ylittäen. Monialaisella oppimiskokonaisuudella on selkeät tavoitteet ja arviointikriteerit, jotka ovat tiedossa myös oppilailla. Oppimiskokonaisuuksien arviointi on jatkuvaa ja monipuolista. Oppilas pääsee osallistumaan oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun. Teknologiaa hyödynnetään monipuolisesti oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteita, sisältöjä ja toteuttamistapoja kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. Oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan paikallisia toimijoita.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku5}}<br /> <br /> ===5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Kivimäen koulussa===<br /> <br /> ''Yhteinen vastuu koulupäivästä''<br /> <br /> Koulussamme turvallinen arki rakentuu ystävällisestä ilmapiiristä, toisten kunnioittamisesta ja koulukiusaamisen ehkäisemisestä. Koulun turvallista arkea määrittää koulun toimintakulttuuri, johon säännöt kuuluvat. Järjestyssäännöt käsitellään yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Yhteinen vastuu koulupäivästä toteutuu koulun aikuisten yhteistyöllä. Koulussa tuetaan ja vahvistetaan oppilaiden sosio-emotionaalista kehitystä: ihmissuhde-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä selviytymistä ristiriitatilanteissa. Oppilaan vastuu ilmenee säännöllisenä koulutyöhön osallistumisena, luokkatovereiden ja aikuisten arvostamisena sekä työrauhan kunnioittamisena ja sovituista tehtävistä huolehtimisena.<br /> <br /> Hyvä koulupäivä koostuu erilaisista oppimistilanteista. Välitunnit ja ruokailu ovat myös tärkeä osa koulupäivää. Koulussa työskennellään hyvässä ja kannustavassa ilmapiirissä, mikä lisää kouluviihtyvyyttä. Koulussa järjestetään koko koulun yhteisiä tapahtumia ja teemapäiviä. Jokaisella opettajalla on vastuu oman opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Lukuvuoden alussa kaikissa luokissa käytetään aikaa ryhmäytymiseen. Erilaiset toiminnalliset harjoitukset antavat hyvän lähtökohdan ryhmän turvallisuuden, keskinäisen luottamuksen ja myönteisen opiskeluilmapiirin rakentamiselle. Yhdessä toimimalla oppilas oppii sekä oman että muiden arvostamista. Kouluyhteisön jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta tuetaan järjestämällä erilaisia virkistyspäiviä ja työhyvinvointiin liittyviä tapahtumia. Oppilaskuntatoiminta edistää yhteistyötä aikuisten ja lasten välillä.<br /> <br /> Ympäristövastuullinen toiminta kuuluu koko kouluyhteisölle. Sen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua kestävään elämäntapaan. Kestävä kehitys liittyy kaikkiin koulussa opetettaviin aihekokonaisuuksiin ja oppiaineisiin. Koulun arki järjestetään siten, että ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän. Oppilasta kasvatetaan ymmärtämään oman toiminnan ja ympäristön hyvinvoinnin yhteys. Oppilas pääsee vaikuttamaan kestävän kehityksen työn suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kestävän kehityksen työn avulla säästetään vettä, energiaa ja luonnonvaroja. Kestävä kehitys vaikuttaa myös kouluyhteisömme viihtyvyyteen, hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja turvallisuuteen.<br /> <br /> ''Yhteistyö''<br /> <br /> Oppilaiden osallisuus<br /> <br /> Kivimäen koulussa oppilas vaikuttaa omaan oppimiseensa ja kantaa vastuuta siitä. Kun oppilas tuntee itsensä tärkeäksi ja arvostetuksi, hän sitoutuu omaan koulutyöhönsä ja -yhteisöön. Hän voi vaikuttaa omaan koulupäiväänsä valitsemalla työskentelytapoja ja oppimisen sisältöjä. Oppilas pääsee vaikuttamaan koulun toimintaan erilaisten vastuutehtävien kautta. Koko koulun yhteiset tapahtumat ja teemapäivät, oppilaskuntatoiminta, välituntitoiminnan suunnittelu sekä koulun kierrätyksestä huolehtiminen ovat esimerkkejä oppilaan osallisuudesta. Osallisuuden toteutumista arvioidaan yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa muun muassa erilaisten kyselyiden, keskustelujen ja itsearviointien avulla.<br /> <br /> Kodin ja koulun yhteistyö<br /> <br /> Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää koko koulupolun ajan. Koulussamme edistetään ja tuetaan tavoitteellista yhteistyötä koulun ja huoltajien kesken. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista ohjausta, opetusta ja tukea. Yhteistyöllä pyritään oppilaan terveeseen kasvuun ja kehitykseen. Kodin ja koulun yhteistyön peruspilareita ovat toisen kunnioittaminen, tasavertaisuus ja luottamuksen rakentaminen.<br /> <br /> Huoltajille koulun asioista tiedottaminen on tärkeä osa yhteistyötä. Huoltajilla on mahdollisuus tutustua koulumme arkeen ja osallistua koulumme toiminnan ja kasvatustyön kehittämiseen ja suunnitteluun. Tavoitteenamme on rakentaa avointa ja rehellistä vuorovaikutusta kodin ja koulun välille.<br /> <br /> Kivimäen koulussa kodin ja koulun välistä yhteistyötä tehdään monin tavoin. Wilma toimii pääasiallisena viestintämuotona, jonka kautta viestitään arjen sujumisesta ja oppilaan oppimisesta. Muita mahdollisia yhteistyötapoja koulussamme ovat vanhempainillat, arviointikeskustelut, vanhempainyhdistys, luokkatoimikunnat ja erilaiset yhteistyöpäivät. Tavoitteenamme on hyödyntää entistä enemmän huoltajien osaamista ja heidän ammatillisia taitojaan kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Kivimäen koulussa huoltajilla on mahdollisuus tulla paikan päälle seuraamaan koulupäivän kulkua.<br /> <br /> ''Opetuksen järjestämistapoja''<br /> <br /> Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus<br /> <br /> Etäyhteyksien ja erilaisten opetusteknologioiden käyttö monipuolistavat oppimisympäristöjä. Koulussa pyritään siihen, että jokainen oppilas saa kokemuksen etäyhteyksiä hyödyntävästä opetuksesta esimerkiksi tuottamalla ja jakamalla yhdessä materiaalia. Etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta voi olla oman koulun sisällä, koulujen välillä tai koulun ulkopuolisen tahon kanssa. Etäyhteyksiä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi harvemmin opiskeltujen kielten, uskontojen sekä valinnaisten aineiden opetuksessa ja oppilaan ollessa sairauden vuoksi pitkään pois koulusta. Teknologiaa käyttämällä voidaan välittää esimerkiksi päivänavauksia ja oppilaiden tuotoksia oman koulun ulkopuolelle tai ulkopuolelta omalle koululle.<br /> <br /> ''Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta''<br /> <br /> Vaihtoehtoiset ja elämykselliset opetuksen järjestämistavat elävöittävät koulun arkea. Erilaiset projektit, vierailijat, vierailut, työpajat ja vaihtoehtoiset oppitunnit rikastuttavat koulupäivää ja lisäävät oppilaan oppimisen iloa. Ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä, jonka tavoitteena on lisätä oppimisympäristöjen monipuolisuutta sekä syventää ja tukea oppimista. Yhteistyöstä ja sen suunnittelusta vastaavat opettajat yhdessä oppilaiden, huoltajien ja yhteistyötahojen kanssa. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa täsmennetään vuosittain yhteistyön muodot ja tahot.<br /> <br /> Kirjasto<br /> <br /> Kivimäen koulussa tehdään paljon yhteistyötä kirjaston kanssa. Kirjasto tarjoaa koululle aineistoja, välineitä, ammatillista henkilöstöä sekä oppimisympäristön, jossa on mahdollista tutkia asioita monialaisina kokonaisuuksia. Kirjasto tukee kouluamme mediataitojen ja monilukutaidon oppimisessa. Tavoitteena on, että oppilaalle tarjotaan mahdollisuus vähintään yhteen kirjaston kanssa toteutettavaan yhteistyöhön alakoulun aikana.<br /> <br /> Kulttuuri<br /> <br /> Vantaalaiset taidelaitokset tarjoavat koulullemme eri yhteistyömuotoja. Kulttuuritarjonnassa etsitään eri työskentelytapoja, joiden avulla pyritään vahvistamaan oppilaiden kulttuurista identiteettiä ja osaamista. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus vähintään kahteen eri kulttuurilliseen elämykseen alakoulun aikana seuraavasti:<br /> <br /> 1. 1-3 luokat: esittävä taide<br /> <br /> 2. 4-6 luokat: visuaalinen taide.<br /> <br /> Liikunta<br /> <br /> Vantaan liikuntapalvelut tukevat kouluamme aktiivisen koulupäivän toteuttamisessa. Liikuntapalvelut järjestävät uinninopetusta ja liikunnallisia koulutuksia. Koululla on mahdollisuus käyttää lähiliikuntapaikkoja oppimisympäristönä.<br /> <br /> Tavoitteena on lisätä kouluyhteisön fyysistä aktiivisuutta liikunnallisten teemapäivien avulla. Yhteistyötä tehdään paikallisten liikuntaseurojen kanssa. Seurat järjestävät lajiesittelytunteja ja muita liikuntatapahtumia koulupäivän aikana.<br /> <br /> Vantaan luontokoulu<br /> <br /> Vantaan luontokoulutoiminta tukee koulumme ympäristökasvatustyötä, kestävän elämäntavan vahvistamista ja ympäristövastuullista toimintaa. Sen yleisimpiä työskentelymuotoja ovat kummiluokkatoiminta ja yksittäiset luonto-opetuspäivät. Opetuksessa käytettävät menetelmät ovat toiminnallisia ja käytännönläheisiä.<br /> <br /> Vantaan seurakunnat<br /> <br /> Koulumme toimii aktiivisessa yhteistyössä Vantaankosken seurakunnan kanssa. Seurakunnan työntekijät käyvät koulullamme pitämässä päivänavauksia noin kerran kuukaudessa. Järjestämme vuosittain yhteistyössä seurakunnan kanssa esimerkiksi joulukirkon. Seurakunnan työntekijä voi tukea oppilasryhmän hyvinvointia olemalla mukana luokkien ryhmäyttämisessä. Luokka-asteet osallistuvat seurakunnan järjestämään opetukselliseen yhteistyöhön: esimerkiksi tutustutaan kotikirkkoon, seurakunnan toimituksiin ja seurakunnan työntekijöihin. Tarvittaessa seurakunnan työntekijä voi olla mukana kriisityössä.<br /> <br /> Koulun kerhotoiminta<br /> <br /> Koulun kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet sekä koulupäivän eheyttäminen. Sen tehtävänä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Kerhotoiminta pyrkii lisäämään oppilaiden harrastuneisuutta, osallisuutta ja tuottamaan yhdessä tekemisen, osaamisen ja onnistumisen kokemuksia.<br /> <br /> Aamu- ja iltapäivätoiminta<br /> <br /> Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävät yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja seurakunta.<br /> <br /> Kouluruokailu<br /> <br /> Koulussa tarjotaan laadukasta ja terveellistä kouluruokaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii arvostamaan ruokaa, tekemään terveellisiä valintoja ja käyttäytymään ruokailutilanteessa hyvien tapojen mukaisesti. Oppilaalla on mahdollisuus osallistua kouluruokailun kehittämiseen esimerkiksi erilaisten projektien ja teemapäivien muodossa.<br /> <br /> Koulumatkat ja koulukuljetukset<br /> <br /> Koulumatkan turvallisuus on osa hyvää koulupäivää. Koulussa tutustutaan keskeisiin liikennesääntöihin ja -merkkeihin. Oppilas tutustuu koulun lähiympäristöön ja harjoittelee turvallista liikennekäyttäytymistä. Tavoitteena on, että oppilas toimii vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä toiset liikkujat huomioiden.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku6}}<br /> <br /> ===6.9 Arvioinnista tiedottamisen muodot Kivimäen koulussa===<br /> <br /> Huoltajille kerrotaan, mitä arvioinnilla tarkoitetaan. Huoltajia tiedotetaan, mistä arvioinnin kohteena<br /> olevat opetussuunnitelman tavoitteet löytyvät. Huoltajat tehdään tietoiseksi arvioinnin kahdesta eri<br /> muodosta: formatiivisesta ja summatiivisesta arvioinnista ja niiden toteutuksesta. Huoltajia<br /> tiedotetaan myös arvioinnin ajankohdista, arviointiasteikosta ja arvioitavista kohteista sekä siitä,<br /> ketkä arviointiin osallistuvat.<br /> <br /> Arviointi on jatkuvaa ja monipuolista. Oppilaat saavat säännöllisesti palautetta opintojen<br /> etenemisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.<br /> Huoltajia ja oppilaita tiedotetaan, miten ja milloin formatiivista arviointia annetaan.<br /> <br /> Palautteen muotoina voivat olla esim.<br /> *suullinen palaute oppitunneilla<br /> *Wilma kautta ja muu yhteydenpito<br /> *Kokeet, portfoliot ja projektit<br /> *tuen tarpeen seuranta ja eteneminen<br /> *Itsearviointi ja vertaisarviointi<br /> <br /> Huoltajia ja oppilaita tiedotetaan lukukauden alkaessa mm. Wilman välityksellä ja<br /> vanhempainilloissa arviointikeskustelujen, kirjallisen väliarvioinnin ja lukuvuosiarvioinnin<br /> ajankohdista sekä muista arviointikäytänteistä. Oppilas ja huoltaja saavat pitkin lukuvuotta tietoa<br /> oppilaan etenemisestä.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku7}}<br /> <br /> ===7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kivimäen koulussa===<br /> <br /> Kivimäen koulussa luodaan oppilaalle mahdollisuuksia saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa sekä tuetaan oppilaan myönteistä käsitystä itsestään oppijana. Oppilaan oppimisen edistymistä ja koulunkäynnin tilannetta arvioidaan jatkuvasti. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä niistä aiheutuvia pitkäaikaisvaikutuksia. Oppilas tai huoltaja ei voi kieltäytyä perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta.<br /> <br /> Kivimäen koulussa ohjataan koulun kasvattajia ja oppilaiden huoltajia tuomaan oppilaasta syntyvä huoli esille mahdollisimman varhain. Huoltajilla on mahdollisuus konsultoida erityisopettajaa, koulupsykologia, koulukuraattoria ja kouluterveydenhoitajaa. Oppilaalle sopivien tukitoimien suunnittelussa tarkastellaan ensimmäiseksi koulussa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä, oppimisympäristöjä ja oppimista tukevia apuvälineitä. Oppilaan oppimista tukevien välineiden ja oppimisympäristöjen monipuolinen käyttö ennaltaehkäisee oppimiseen liittyvien ongelmien syntyä. Oppilaan tukemisessa hyödynnetään monipuolisia pedagogisia menetelmiä ja oppimisympäristöjä sekä sosiaalisia ja tunnetaitoja tukevia menetelmiä. Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä, jos se on mahdollista. Tuen jatkumisesta huolehditaan erityisesti lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksen sisällä. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto siirretään nivelvaiheessa.<br /> <br /> Kivimäen koulussa ennaltaehkäistään koulunkäyntiin liittyviä ongelmia esimerkiksi koulun toimintaa ja hyvinvointia koskevalla kyselyllä. Kysely tehdään oppilaille ja opettajille. Oppilaan hyvinvoinnin päivittäinen seuranta kuuluu opettajan työhön. Poissaolojen säännöllinen seuranta edesauttaa oppilaan hyvinvointia. Myös kouluterveydenhuolto kartoittaa oppilaan hyvinvointia yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajia kannustetaan tukemaan osaltaan lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Oppilaan edistymisen ja tuen tarpeen arviointi sekä tuen suunnittelu on osa kodin ja koulun säännöllistä yhteistyötä. Kivimäen koulussa on tavoitteena toimia yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Opettaja tapaa huoltajia arviointikeskusteluissa ja luokan, luokka-asteen tai koko koulun vanhempainilloissa. Tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja oikea-aikaisesti aloitetut tukitoimet ovat ratkaisevia oppilaan oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamisessa.<br /> <br /> ''Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki''<br /> <br /> Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus. Perusopetuksessa järjestettävän tuen taso määrittyy oppilaan kokonaistilanteen mukaan. Se voi oppilaan tarpeen mukaan olla yleistä, tehostettua tai erityistä tukea.<br /> <br /> Kivimäen koulussa yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muotoja ovat muun muassa tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, erilaiset joustavat opetusjärjestelyt ja koulunkäyntiavustajapalvelut sekä erilaiset oppilashuollon palvelut. Tukitoimet toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa, ja ne kirjataan pedagogiseen asiakirjaan.<br /> <br /> ''Yleinen tuki''<br /> <br /> Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Yleinen tuki järjestetään suunnitelmallisesti työjärjestykseen kuuluvien oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Opetuksessa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä, -materiaaleja ja oppimisympäristöjä eriyttämisen keinoina. Opetuksen palkittaminen on eräs keino eriyttää opetusta. Lisäksi oppilas saa tarvitessaan tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai oppilashuollollista tukea. Tukiopetuksessa voidaan hyödyntää saman sekä eri luokka-asteen opettajia. Tukitoimet toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa.<br /> <br /> Oppimissuunnitelma tulee laatia, mikäli oppilaan tarvitsema tuki on säännöllistä ja kohdennettua. Yleisen tuen oppimissuunnitelmaa hyödynnetään arvioitaessa tehostetun tuen tarvetta ja laadittaessa pedagogista arviota.<br /> <br /> ''Tehostettu tuki''<br /> <br /> Mikäli yleinen tuki ei riitä ja oppilas tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on siirryttävä tehostettuun tukeen. Tehostettu tuki perustuu opettajien laatimaan pedagogiseen arvioon, jossa kuvataan oppimiseen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajien näkökulmasta. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Opettaja laatii pedagogisen arvion, joka käsitellään moniammatillisesti yhteistyössä tarvittavien oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Samoin menetellään palattaessa tehostetusta tuesta yleiseen tukeen. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on tärkeää. Tuen tarpeiden selvittäminen, suunnittelu ja toteuttaminen tapahtuu yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajien lupa pyydetään, kun lapsen asioita aletaan käsitellä moniammatillisesti.<br /> <br /> Tehostetun tuen toteuttamiseksi laaditaan oppimissuunnitelma, jossa kuvataan oppilaan tarvitsema pedagoginen tuki ja sen järjestäminen. Suunnitelmaa arvioidaan ja tarkistetaan aina tuen tarpeen muuttuessa, vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.<br /> <br /> Kaikki perusopetuksen tuen muodot ovat käytettävissä lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta ja oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämistä. Elleivät tukimuodot riitä, voidaan oppilaan oppimissuunnitelmassa määritellä opiskelun erityiset painoalueet yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta saavuttamaan oppiaineen keskeiset sisällöt<br /> ja samalla vahvistaa oppimaan oppimisen taitoja. Erityiset painoalueet muodostetaan oppilaan oman vuosiluokan kaikkein keskeisimmistä sisällöistä.<br /> <br /> Tehostettua tukea tulee toteuttaa riittävän pitkään, jotta oppilaille annettujen tukitoiminen vaikuttavuutta voidaan arvioida. Arvioinnissa otetaan kantaa tukimuotojen sopivuuteen ja oppilaan tarvitseman tuen tasoon jatkossa.<br /> <br /> ''Erityinen tuki''<br /> <br /> Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joille kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Oppilas voi saada erityistä tukea, mikäli hän tarvitsee useita tukimuotoja sekä intensiivisempää ja pitkäkestoisempaa tukea. Kivimäen koulussa erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti omassa opetusryhmässä erilaisin joustavin opetusjärjestelyin, jos se on mahdollista. Muita järjestelyjä voivat olla samanaikaisopetus, integraatioryhmät ja osittainen tai kokoaikainen pienryhmäopetus.<br /> <br /> Erityisen tuen päätös edellyttää pedagogista selvitystä. Pedagogiseen selvitykseen kirjataan oppilaalle annettu tehostettu tuki ja suunnitelma siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tuetaan. Pedagogisen selvityksen laativat opettajat yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Selvitys käsitellään moniammatillisesti tarvittavien oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Pedagogista selvitystä täydennetään tarvittaessa psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Erityisen tuen päätöksen tekee perusopetuksen aluepäällikkö.<br /> <br /> Ennen oppivelvollisuuden alkamista tehtävä erityisen tuen päätös ei edellytä pedagogista selvitystä eikä aiempaa tehostetun tuen antamista, vaan voi perustua psykologiseen tai lääketieteelliseen arvioon. Erityisen tuen valmistelusta ja siihen liittyvästä oppilaan ja huoltajan kuulemisesta vastaa rehtori. Päätöksen tekee perusopetuksen johtosäännön määrittelemä viranhaltija. Erityisen tuen oppilaiden osalta Pol18§:n mukaiset erityiset opetusjärjestelyt päätetään erityisen tuen päätöksessä.<br /> <br /> Erityisen tuen päätös tarkistetaan 2. ja 6. vuosiluokan aikana sekä aina tuen tarpeen tai muun olennaisen muutoksen vuoksi. Jos todetaan, että erityinen tuki ei ole enää tarpeen, tehdään tuen lopettamisesta viranhaltijapäätös. Päätös perustuu moniammatillisesti käsiteltyyn pedagogiseen selvitykseen ja oppilaan huoltajan kuulemiseen. Tällöin oppilas siirtyy tehostettuun tukeen.<br /> <br /> Oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) laaditaan kahden kuukauden kuluessa erityisen tuen päätöksen tekemisestä. HOJKS laaditaan aina lukuvuoden alussa ja tarkistetaan vähintään kerran lukuvuoden aikana. Suunnitelmassa hyödynnetään pedagogista selvitystä sekä erityisen tuen päätöksen sisältöä. Asiantuntijalausuntojen sisältöä hyödynnetään, kun se on pedagogisesti tarkoituksenmukaista oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kannalta.<br /> <br /> ''Oppiaineen yksilöllistäminen''<br /> <br /> Mikäli oppilas ei saavuta erityisten painoalueiden avulla hyväksytysti yleisen oppimäärän tavoitteita, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Yksilöllistämisen tarkoituksena on määritellä oppilaan kannalta optimaaliset tavoitteet. Tavoitteet muodostetaan oppiaineiden yleisten tavoitteiden sisällöistä. Myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä voidaan soveltaa. Keskittymällä olennaiseen oppilaalle jää voimavaroja vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan. Oppiainetta yksilöllistettäessä selvitetään oppilaan taitotaso tarkasti. Apuna käytetään opettajan ja erityisopettajan tekemää monipuolista arviointia ja oppilaan tuotoksia. Lisäksi hyödynnetään mahdollisia asiantuntijalausuntoja.<br /> <br /> Kunkin oppiaineen yksilöllistämisen tarve perustellaan pedagogisessa selvityksessä erikseen ja tehdään uusi erityisen tuen päätös. Tällöin myös jo aiemmin yksilöllistettyjen oppiaineiden jatkuminen yksilöllistettyinä perustellaan. Yksilöllistämisestä sovittaessa selvitetään oppilaalle ja huoltajalle yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset opetuksen järjestämiseen ja jatko-opintoihin. Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKS:ssa. Arviointi tapahtuu tällöin suhteessa HOJKS:ssa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin.<br /> <br /> ''Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot''<br /> <br /> ''Tukiopetus''<br /> <br /> Tukiopetusta annetaan joko oppilaan koulupäivän aikana tai oppituntien ulkopuolella samanaikaisopetuksena oppilaan omassa opetusryhmässä, pienryhmässä, täysin yksilöllisesti tai erilaisia joustavia ryhmittelyjä käyttäen. Tukiopetuksen järjestämisessä käytetään monipuolisia ja oppilasta motivoivia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Tukiopetusta tulee järjestää suunnitelmallisesti ja niin usein kuin on tarpeen. Huoltajille tiedotetaan tukiopetuksen järjestämisestä koulun lukuvuosisuunnitelmassa, vanhempainilloissa sekä koulun tiedotteissa ja viesteissä. Huoltajille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamisen tavoista ja sen merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille.<br /> <br /> ''Osa-aikainen erityisopetus''<br /> <br /> Osa-aikainen erityisopetus tukee oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia. Sen pyrkimyksenä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan opiskelutottumuksiin, työskentelytapoihin ja koulumotivaatioon. Osa-aikaista erityisopetusta järjestetään muun opetuksen yhteydessä samanaikaisopetuksena, palkeissa, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä opettajien kesken ja huoltajien kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilasta ja huoltajia. Huoltajille annetaan tietoa osa-aikaisen erityisopetuksen merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille.<br /> <br /> ''Opetukseen osallistumiseen edellytettävät palvelut ja apuvälineet''<br /> <br /> Apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai oppimisen erityistarpeisiin. Oppilas on oikeutettu saamaan opetukseen osallistumisen kannalta tarvittavat välineet. Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti ja niiden käyttö ja hyödyllisyys arvioidaan oppilaan pedagogisissa asiakirjoissa. Palveluiden ja apuvälineiden tarve ja määrä arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä hyödyntäen oppilaan ja huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tarvittavat apuvälineet hankitaan joko koulun toimesta tai erillisellä hakemuksella sivistysvirastosta.<br /> <br /> ''Avustaja- ja tulkitsemispalvelut''<br /> <br /> Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Rehtori päättää avustajapalveluiden kohdentumisesta koulun sisällä konsultoituaan opetus- ja oppilashuollon henkilöstöä. Palvelun kohdentumista tarkoituksenmukaisesti tarkastellaan koulussa säännöllisesti ja tarvittavia muutoksia tehdään lukuvuoden mittaan. Avustajapalveluiden tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon oppilaan oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tukitoimien kokonaisuus.<br /> <br /> ''Ryhmämuotoinen tuki''<br /> <br /> Oppilaan opiskelu järjestetään mahdollisuuksien mukaan pienemmässä oppilasryhmässä hänen tuen tarpeensa tätä edellyttäessä. Kivimäen koulussa ryhmämuotoista tukea tarjotaan osa-aikaisen/kokoaikaisen erityis- tai integraatioryhmän muodossa. Järjestelyt kuvataan lukuvuosisuunnitelmassa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku8}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku9}}<br /> <br /> ===9.1 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Kivimäen koulussa===<br /> <br /> ''Kielitietoinen toimintakulttuuri Kivimäen koulussa''<br /> <br /> Kivimäen koulu on kulttuurisesti monimuotoinen yhteisö. Koulun toimintakulttuurissa huomioidaan oppilaiden erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat ja kielen merkitys kaikessa kanssakäymisessä ja opettamisessa. Kivimäen koulussa painotetaan suomen kielen oppimista unohtamatta kuitenkaan oppilaan omaa äidinkieltä. Kielitietoista toimintakulttuuria edistetään huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä, tekemällä erilaiset kielet ja kulttuurit näkyväksi koulun arjessa ja painottamalla ryhmäytymistä koulun toiminnassa. Tavoitteena on kaikkien oppilaiden hyvinvoinnin lisääminen ja yhteisöllisyyden vahvistuminen.<br /> <br /> Kielitietoiset toimintatavat hyödyttävät kaikkia Kivimäen koulun oppilaita. Suomen kieltä opitaan kaikissa oppiaineissa. Opetusta havainnollistetaan ja konkretisoidaan erilaisin keinoin: käyttämällä kuvia, draaman keinoin, selkokielistämällä, kirjoittamalla, ääneen lukemalla, piirtämällä ja käyttämällä päivästruktuuria. Suomi toisena kielenä- oppiaine tukee oppilaan suomen kielen oppimista. Opettajat tekevät yhteistyötä suomi toisena kielenä -opettajan kanssa. Suomi toisena kielenä -opetus toteutetaan suomi äidinkielenä -opetuksen yhteydessä, samanaikaisopetuksena, erillisessä ryhmässä tai edellisten yhdistelmänä. Oppilaan suomen kielen oppimista tuetaan koulun yleisillä tukitoimilla: eriyttämällä, tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella, läksyparkilla ja suomi toisena kielenä -opetuksella. Oman äidinkielen tai ylläpitokielen opetukseen osallistuminen tukee oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä.<br /> <br /> ''Valmistava opetus''<br /> <br /> Valmistavan opetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan osallisuutta ja edistää hänen kotoutumistaan. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa edellytetään vielä vähintään vuoden ajan oppilaan siirryttyä perusopetukseen. Siirrot valmistellaan siten, että jokainen opettaja saa tiedon uudesta oppilaasta, hänen taidoistaan ja erityistarpeistaan. Oppilaan siirtyessä valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen, järjestetään siirtopalaveri. Opettajat tekevät yhteistyötä valmistavan opetuksen opettajan kanssa. Valmistavan opetuksen oppilaat harjoittelevat työskentelyä yleisopetuksen ryhmissä. Valmistavassa opetuksessa oleva oppilas integroituu vähitellen yleisopetuksen luokkaan.<br /> <br /> <br /> '''Liite 1 Käyttäytymisen arviointi Kivimäen koulussa'''<br /> <br /> <br /> Kivimäen koulussa kasvatetaan hyvin käyttäytyviä ja toiset ihmiset huomioivia oppilaita. Kasvatustyötä tehdään päivittäin ja se tapahtuu yhteistyössä kotien kanssa.<br /> <br /> Kivimäen koulun käyttäytymisen tavoitteet ovat:<br /> <br /> * Oppilas noudattaa koulun sääntöjä.<br /> * Oppilas noudattaa hyviä tapoja käytöksessä ja puheessa.<br /> * Oppilas ottaa toiset huomioon.<br /> * Oppilas toimii asiallisesti koulun eri tilanteissa ja tilaisuuksissa.<br /> <br /> Käyttäytymisen arviointi<br /> <br /> Arvio oppilaan käyttäytymisestä merkitään lukuvuositodistukseen. Väliarvioinnin käyttäytyminen arvioidaan arviointikeskustelun sekä kirjallisen väliarvioinnin yhteydessä.<br /> <br /> Koulussamme käyttäytymisen arviointi on sanallista 1.-5. vuosiluokalla, ja arvio tulee todistuksen liitteeksi. Kuudennella luokalla käytetään numeroarviointia lukuvuositodistuksen yhteydessä.<br /> <br /> 1. - 2. vuosiluokilla käyttäytyminen arvioidaan seuraavasti:<br /> <br /> * olet saavuttanut tavoitteet<br /> * et ole saavuttanut tavoitteita.<br /> <br /> 3. - 5. vuosiluokilla käyttäytyminen arvioidaan seuraavasti:<br /> <br /> Olet saavuttanut tavoitteet<br /> <br /> * erittäin hyvin<br /> * hyvin<br /> * hyväksyttävästi<br /> * et ole saavuttanut tavoitteita.<br /> <br /> 6. vuosiluokilla käyttäytyminen arvioidaan seuraavasti:<br /> <br /> * numeroarviointi arvosanoin 4-10<br /> <br /> Käyttäytymistä arvioidaan seuraavien kriteereiden mukaan:<br /> <br /> 1. - 2. vuosiluokkien käyttäytymisen kriteerit:<br /> <br /> OLET SAAVUTTANUT TAVOITTEET<br /> <br /> * Oppilas noudattaa koulun sääntöjä.<br /> * Oppilas noudattaa hyviä tapoja käytöksessä ja puheessa.<br /> * Oppilas ottaa toiset huomioon.<br /> * Oppilas toimii asiallisesti koulun eri tilanteissa ja tilaisuuksissa.<br /> <br /> ET OLE SAAVUTTANUT TAVOITTEITA<br /> <br /> * Oppilas rikkoo tietoisesti ja toistuvasti koulun sääntöjä.<br /> * Oppilas käyttäytyy jatkuvasti epäkunnioittavasti eikä yritä korjata käytöstään.<br /> * Oppilas ei ota toisia huomioon.<br /> * Oppilas ei toimi asiallisesti koulun tilanteissa ja tilaisuuksissa.<br /> <br /> 3. - 5. vuosiluokkien käyttäytymisen kriteerit:<br /> <br /> OLET SAAVUTTANUT TAVOITTEET ERITTÄIN HYVIN<br /> <br /> * Oppilas kantaa vastuuta koulun sääntöjen noudattamisesta ja toimii esimerkkinä muille.<br /> * Oppilas noudattaa hyviä tapoja käytöksessä ja puheessa toimien esimerkkinä muille.<br /> * Oppilas ottaa toiset huomioon ja näyttää esimerkkiä muille edistämällä hyvää ilmapiiriä koulussa.<br /> * Oppilas toimii asiallisesti ja vastuullisesti koulun tilanteissa ja tilaisuuksissa ja toimii esimerkkinä muille.<br /> <br /> OLET SAAVUTTANUT TAVOITTEET HYVIN<br /> <br /> * Oppilas noudattaa yleensä koulun sääntöjä.<br /> * Oppilas noudattaa yleensä hyviä tapoja käytöksessä ja puheessa.<br /> * Oppilas ottaa yleensä toiset huomioon.<br /> * Oppilas toimii yleensä asiallisesti koulun tilanteissa ja tilaisuuksissa.<br /> <br /> OLET SAAVUTTANUT TAVOITTEET HYVÄKSYTTÄVÄSTI<br /> <br /> * Oppilas noudattaa koulun sääntöjä vaihtelevasti.<br /> * Oppilas noudattaa vaihtelevasti hyviä tapoja käytöksessä ja puheessa.<br /> * Oppilas ottaa vaihtelevasti toiset huomioon.<br /> * Oppilas ei aina toimi asiallisesti koulun tilanteissa ja tilaisuuksissa.<br /> <br /> ET OLE SAAVUTTANUT TAVOITTEITA<br /> <br /> * Oppilas rikkoo tietoisesti ja toistuvasti koulun sääntöjä.<br /> * Oppilas käyttäytyy jatkuvasti epäkunnioittavasti eikä yritä korjata käytöstään.<br /> * Oppilas ei ota toisia huomioon.<br /> * Oppilas ei toimi asiallisesti koulun tilanteissa ja tilaisuuksissa.<br /> <br /> 6. vuosiluokan käyttäytymisen kriteerit ovat:<br /> <br /> 10<br /> <br /> * Oppilas kantaa vastuuta koulun sääntöjen noudattamisesta ja toimii esimerkkinä muille.<br /> * Oppilas noudattaa hyviä tapoja käytöksessä ja puheessa toimien esimerkkinä muille<br /> * Oppilas ottaa toiset huomioon ja näyttää esimerkkiä muille edistämällä hyvää ilmapiiriä koulussa<br /> * Oppilas toimii asiallisesti ja vastuullisesti koulun tilanteissa ja tilaisuuksissa ja toimii esimerkkinä muille<br /> <br /> 9<br /> <br /> * Oppilas noudattaa koulun sääntöjä.<br /> * Oppilas noudattaa hyviä tapoja käytöksessä ja puheessa.<br /> * Oppilas ottaa toiset huomioon ja kohtelee toisia ystävällisesti.<br /> * Oppilas toimii asiallisesti koulun tilanteissa ja tilaisuuksissa.<br /> <br /> 8<br /> <br /> * Oppilas noudattaa yleensä koulun sääntöjä.<br /> * Oppilas noudattaa yleensä hyviä tapoja käytöksessä ja puheessa.<br /> * Oppilas ottaa yleensä toiset huomioon.<br /> * Oppilas toimii yleensä asiallisesti koulun tilanteissa ja tilaisuuksissa.<br /> <br /> 7<br /> <br /> * Oppilas noudattaa koulun sääntöjä vaihtelevasti.<br /> * Oppilas noudattaa vaihtelevasti hyviä tapoja käytöksessä ja puheessa.<br /> * Oppilas ottaa vaihtelevasti toiset huomioon.<br /> * Oppilas ei aina toimi asiallisesti koulun tilanteissa ja tilaisuuksissa.<br /> <br /> 6<br /> <br /> * Oppilas suhtautuu välinpitämättömästi koulun sääntöihin ja saattaa rikkoa koulun sääntöjä.<br /> * Oppilas käyttäytyy usein epäkunnioittavasti eikä yritä korjata käytöstään.<br /> * Oppilas suhtautuu välinpitämättömästi toisia kohtaan.<br /> * Oppilas toimii epäasiallisesti koulun tilanteissa ja tilaisuuksissa.<br /> <br /> 5<br /> <br /> * Oppilas rikkoo tietoisesti ja toistuvasti koulun sääntöjä.<br /> * Oppilas käyttäytyy jatkuvasti epäkunnioittavasti eikä yritä korjata käytöstään.<br /> * Oppilas ei ota toisia huomioon.<br /> * Oppilas ei toimi asiallisesti koulun tilanteissa ja tilaisuuksissa.<br /> <br /> 4<br /> <br /> * Oppilas ei noudata lainkaan koulun sääntöjä.<br /> * Oppilas ei noudata lainkaan hyviä tapoja käytöksessä ja puheessa.<br /> * Oppilas ei ota lainkaan toisia huomioon.<br /> * Oppilas ei toimi lainkaan asiallisesti koulun tilanteissa ja tilaisuuksissa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku10}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku11}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku12}}<br /> <br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Kilterin_koulu&diff=3174 2022-06-29T12:26:27Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>{{Vantaa_luku1}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku2}}<br /> <br /> ===2.1 Perusopetus yleissivistyksen perustana Kilterin koulussa===<br /> <br /> '''Arvokas nuori'''<br /> <br /> Kilterissä arvostamme ja tuemme oppilaan kasvua ihmisyyteen, itsestä ja yhteisöstä huolehtimiseen sekä omaan ponnisteluun. Kasvu on prosessi, jossa oppilas saa olla keskeneräinen. Oppilas opettelee arvoihin liittyviä toimintatapoja turvallisten aikuisten kanssa. Aikuisina arvostamme oppilasta kuunnellen, ohjaten, kannustaen ja hänen kanssaan keskustellen.Tässä teemme yhteistyötä huoltajien kanssa.<br /> <br /> Kilterissä on tärkeää suvaitsevainen, oppimista ja oppimisen iloa arvostava ilmapiiri, joka syntyy koko koulun yhteistyöllä. Oppilaalla on oikeus saada opetusta ja tukea sekä mahdollisuus edetä opinnoissa peruskouluopintoja pidemmälle. Oppilaalla on velvollisuus ponnisteluun, joka on oppimisen perusta. Tavoitteemme on, että oppilas kasvaa omaksi itseksi, joka arvostaa ihmisyyttä, ponnistelua sekä itsestä ja yhteisöstä huolehtimista ja jolla lisäksi on valmiudet toisen asteen opintoihin.<br /> <br /> '''Halu oppimiseen'''<br /> <br /> Ymmärrämme, että oppiminen vie aikaa ja oppilaan aikaisemmat kokemukset, tiedot ja taidot vaikuttavat uuden oppimiseen. Oppilas on aktiivinen toimija, jota ohjaamme ja kannustamme työskentelemään tavoitteellisesti ja sinnikkäästi. Oppimista tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Se on yhdessä ja yksin tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien arvioimista. Oppimisen ilo ja todenmukainen palaute edistävät oppimista. Käsityksemme oppimisesta pohjautuu oppilaan tuntemiselle.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku3}}<br /> <br /> ===3.1 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Kilterin koulussa===<br /> <br /> '''Kokonaisuuden taitajaksi'''<br /> <br /> Huomioimme opetuksessa, oppiaineiden yhteistyössä ja koulun toiminnassa laaja-alaista osaamista. Painotamme Kilterissä laaja-alaisen osaamisen osa-alueista itsestä huolehtimista ja arjen taitoja, ajattelua ja oppimaan oppimista sekä vuorovaikutusta ja ilmaisua. Koemme tärkeäksi tavoitteellisen, sinnikkään työskentelyn ja oppilaan osallisuuden. Edellä mainituissa osa-alueissa kiteytyy vahvasti koulumme arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri.<br /> Laaja-alainen osaaminen painottuu eri tavoin oppiaineissa, oppiaineiden yhteistyössä sekä koulun toiminnassa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku4}}<br /> <br /> ===4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Kilterin koulussa===<br /> <br /> <br /> '''Kehitämme ja kehitymme'''<br /> <br /> Suhtaudumme kehittämiseen ja oppimiseen myönteisesti. Keskustelemme rakenteista ja toimintatavoista, joita kehitämme, toteutamme ja arvioimme yhdessä.<br /> Oppilaan kuunteleminen ja kuuleminen ovat tärkeitä koulumme toiminnassa. Oppilas voi osallistua koulumme toiminnan, yhteisten toimintatapojen ja viihtyvyyden kehittämiseen. Lisäksi annamme oppilaalle mahdollisuuden suunnitella oppimistaan. Toimimme oppilaan hyväksi ajatellen hänen parastaan.<br /> <br /> '''Uutta ja vanhaa opetusjärjestelyihin, tarkoituksenmukaisesti'''<br /> <br /> Oppilaan lähtökohdat määrittävät oppimisympäristön ja työtapojen valinnan. Koulussamme on mahdollisuus toteuttaa joustavia, monipuolisia ja laaja-alaista osaamista edistäviä opetusjärjestelyjä sekä työtapoja. Hyödynnämme myös pääkaupunkiseudun suomia oppimismahdollisuuksia. Lisäksi tieto- ja viestintäteknologian tarkoituksenmukainen käyttö opiskelussa on osa koulumme arkea. Yhteistyön harjoittelu on koulussamme tärkeää. Yhteisöllinen oppiminen synnyttää ryhmään kuulumisen tunnetta. Se edistää taitoa ottaa vastuuta itsestä ja yhteisöstä sekä uskallusta itsensä ilmaisuun.<br /> <br /> '''Yhteiseen tavoitteeseen yhdessä'''<br /> <br /> Yhteistyömme edellyttää meiltä yhteisiä tavoitteita ja yhteistä arvoperustaa. Lukuvuoden alussa teemme vuosisuunnitelman. Sen yhteydessä mietimme, pohjautuuko toimintamme arvoihimme ja käsitykseemme oppimisesta. Arvioimme toimintaamme lukuvuoden lopulla.<br /> <br /> Toimintakulttuurimme edistämisestä vastaa ja sitä toteuttaa koko kouluyhteisö. Toimimme keskustelemalla, suunnittelemalla ja yhdessä tekemällä. Arvioimme toimintaamme yhdessä oppilaiden kanssa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku5}}<br /> <br /> ===5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Kilterin koulussa===<br /> <br /> '''Turvallinen kouluarki'''<br /> <br /> Kaikilla yhteisön jäsenillä on vastuu hyvän ja turvallisen koulupäivän toteutumisesta. Tähän tarvitsemme kaikkien osallistumista. Aikuisen johdonmukainen ja huolehtiva toiminta sekä oppilaan vahva osallistaminen tuovat turvallisuutta koulun ja oppilaan arkeen.<br /> <br /> Opetuksen selkeä järjestäminen ja tutut rutiinit helpottavat koulun arkea ja tukevat oppimista. Toimimme kuunnellen, keskustellen, ohjaten ja olemalla itse esimerkkinä. Pidämme tärkeänä sitä, että oppilas sisäistää koulumme yhteiset tavat toimia. Niiden noudattaminen koulun henkilökunnan ja huoltajien tuella mahdollistaa turvallisen oppimisympäristön, jossa oppilas voi opiskella tavoitteellisesti, kasvaa omaksi itseksi ja viihtyä.<br /> <br /> Erilaisuus on voimavara sekä ihmisissä että heidän toiminnassaan. Yhteisössämme arvostetaan erilaisia tapoja toimia ja oppia. Pidämme tärkeänä sitä, että oppilas ei ole yksin vaan tuntee kuuluvansa joukkoon, oli se sitten pieni tai iso. Ryhmäytyminen yläkouluun<br /> tultaessa on perusta tulevalle opiskelulle ja opinnoille. Kilterin yhteisössä ryhmäytyminen jatkuu koko yläkoulun ajan erilaisissa ryhmissä.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku6}}<br /> <br /> ===6.9 Arvioinnista tiedottamisen muodot Kilterin koulussa===<br /> <br /> Ohjaten ja kannustaen<br /> <br /> Kilterissä arvioimme oppilaan työskentelyä, käyttäytymistä ja oppimista siten, että hän saa<br /> todenmukaisen kuvan itsestään oppijana. Arviointimme perustuu oppiaineissa ja käyttäytymisessä<br /> ennalta valtakunnallisesti asetettuihin tavoitteisiin ja kriteereihin.<br /> <br /> Arviointimme ohjaa ja kannustaa oppilasta sinnikkääseen työskentelyyn ja tavoitteelliseen<br /> oppimiseen. Annamme palautetta monipuolisesti lukuvuoden aikana, lukukausien päätteeksi ja<br /> päättöarvioinnissa. On tärkeää, että oppilas tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan ja kehittymisen<br /> tarpeistaan. Arvioinnin avulla myös opettaja saa tietoa ja välineitä oman työnsä sekä koko koulun<br /> kehittämiseen.<br /> <br /> Monipuolisella arvioinnilla tarkoitamme Kilterissä jatkuvaa sanallista palautetta,<br /> arviointikeskusteluja, numeerista arviointia sekä itse- ja vertaisarviointia. Huoltajat<br /> osallistuvat arviointikeskusteluihin kerran lukuvuodessa ja saavat palautetta Wilman<br /> kautta riittävän usein.<br /> <br /> Meille Kilterissä on tärkeää, että oppilasarviointi on reilua ja tasapuolista. Emme arvioi oppijan<br /> persoonaa tai muita henkilökohtaisia ominaisuuksia. Arvioimme tavoitteiden suunnassa oppilaan<br /> edistymistä sekä osaamisen tasoa työskentelyssä, käyttäytymisessä ja oppimisessa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku7}}<br /> <br /> ===7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kilterin koulussa===<br /> <br /> '''Sinnikäs ja vastuullinen nuori'''<br /> <br /> Tuemme oppilaan kehittymistä nuoreksi, joka arvostaa itseään ihmisenä ja oppijana. Pyrimme siihen, että hän tunnistaa vahvuutensa ja heikkoutensa ja uskoo itseensä. Kannustamme oppilasta sinnikkääseen ja vastuulliseen työskentelyyn. Annamme tukea ja apua sekä yleisesti että yksilöllisesti. Oppilaantuntemus on tärkeää, kun suunnittelemme tukitoimia. Tuki on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Seuraamme ja arvioimme sen vaikutusta säännöllisesti yhdessä huoltajan kanssa.<br /> <br /> '''Yleinen tuki'''<br /> <br /> Jokaisella oppilaalla on oikeus yleiseen tukeen ja kaikilla opettajilla on vastuu sitä antaa. Yleinen tuki on tilapäistä, esimerkiksi tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta.<br /> <br /> '''Tehostettu tuki'''<br /> <br /> Oppilas, jonka opiskelun tukemiseen yleinen tuki ei riitä, voidaan siirtää säännöllisen, tehostetun tuen piiriin. Oppilaan siirtämisestä tehostettuun tukeen vastaavat luokanvalvoja ja aineenopettajat yhteistyössä monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Oppilaalle määritellään yksilölliset tuen muodot, esimerkiksi erilaiset oppimateriaalit.<br /> <br /> '''Erityinen tuki'''<br /> <br /> Oppilaan siirtäminen erityiseen tukeen on hallinnollinen ratkaisu, joka tehdään, mikäli aiemmat tukitoimet eivät riitä. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Se tarkistetaan lukuvuosittain. Luokanvalvoja ja erityisopettaja huolehtivat suunnitelman päivityksestä.<br /> <br /> Huoltajien ja kouluyhteisön välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää oppilaan kasvussa ja oppimisessa omatoimiseksi nuoreksi.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku8}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku9}}<br /> <br /> ===9.1 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Kilterin koulussa===<br /> <br /> '''Kohtaamisen ja käsitteiden kieltä'''<br /> <br /> Kilterissä toimintamme on kielitietoista ja huomioimme oppilaiden erilaiset kulttuuriset taustat. Opetus- ja kohtaamiskielenämme on suomi. Jokainen opettaja on oman oppiaineensa kielen sekä suomen kielen opettaja. Lisäksi jokainen opettaja on mallina sille, kuinka kieltä käytetään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Ajattelemme, että koulun kohtaamistilanteet ovat tilannesidonnaisen kielen harjoittelua. Toiminnassa edellytämme erilaisten taustojen kunnioittamista.<br /> <br /> Olemme tietoisia kielen merkityksestä opetuksessa ja oppimisessa. Opettelemme ja käytämme suomea oppiaineissa ja muussa toiminnassa. Käytämme kielitietoisia työtapoja ja -materiaaleja. Selvennämme oppiaineiden olennaisia käsitteitä monikanavaisin opetusmenetelmin. Pyrimme oppiaineita yhdistävään opetukseen, jossa oppilas pääsee soveltamaan kielen eri osa-alueiden taitoja.<br /> <br /> Valmistavassa opetuksessa noudatamme Vantaan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa. Opetuksen tavoitteena on suomen kielen oppiminen ja yleisopetuksen ryhmään integroituminen. Opetus on yksilöllistä ja jokainen oppilas etenee omaa tahtiaan. Tavoitteena on, että valmistavan vuoden jälkeen oppilas pystyy opiskelemaan suomen kielellä. Aloitamme integroinnin yleisopetuksen ryhmään valmistavan vuoden aikana taito- ja taideaineista ja lisäämme oppiaineita vähitellen oppilaan taitojen mukaan.<br /> <br /> Suomi toisena kielenä opetusta järjestämme Kilterissä joustavasti suomi äidinkielenä opetuksen yhteydessä, samanaikaisopetuksena, erillisessä ryhmässä tai edellisten yhdistelmänä. Opetuksessa otamme huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, olennaisia käsitteitä ja sanastoa.<br /> <br /> Oppilas voi opiskella omaa äidinkieltään perusopetusta täydentävänä opetuksena. Vantaalla järjestetään oman äidinkielen opetusta mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. <br /> <br /> Kilterin koulussa ruotsin kielen osittainen kielikylpyopetus on tarkoitettu Uomarinteen<br /> alakoulussa ruotsin kielikylpyluokan käyneille oppilaille. Yläkouluun siirryttäessä voimme kielikylpyluokalle ottaa uusia oppilaita, jotka ovat olleet kielikylpyopetuksessa muualla tai jotka osoittavat vastaavat tiedot kielikokeen perusteella. Ruotsin kielikylpyopetuksessa noudatamme Vantaan kaupungin yleistä tuntijakoa. Kielikylpyruotsin opetusta on jokaisella vuosiluokalla neljä vuosiviikkotuntia ja siinä noudatamme omaa opetussuunnitelmaa. Kielikylpyruotsia ja muita ruotsin kielellä opiskeltavia oppiaineita on neljännes opinnoista. Määrittelemme ruotsin kielellä opiskeltavat oppiaineet vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Näissä oppiaineissa noudatamme kunkin oppiaineen Vantaan kaupungin yleistä opetussuunnitelmaa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku10}}<br /> <br /> ===10.1 Kaksikielinen opetus Kilterin koulussa===<br /> <br /> '''Ruotsin kielen kielikylpy'''<br /> <br /> '''Yleistä''' <br /> <br /> Kilterin ja Peltolan kouluissa ruotsin kielen kielikylpyopetus on tarkoitettu Uomarinteen ja Viertolan alakouluissa ruotsin kielikylpyluokan käyneille oppilaille. Yläkouluun siirryttäessä voidaan kielikylpyluokalle ottaa uusia oppilaita, jotka ovat olleet kielikylpyopetuksessa muualla tai jotka osoittavat vastaavat tiedot kielikokeen perusteella. Ruotsin kielikylpyopetuksessa noudatetaan kaupunkitasoista kielikylpyopetuksen tuntijakoa. Kielikylpyruotsin opetusta on seitsemännellä ja kahdeksannella vuosiluokalla kaksi vuosiviikkotuntia ja yhdeksännellä vuosiluokalla kolme vuosiviikkotuntia. Kielikylpyruotsissa noudatetaan omaa opetussuunnitelmaa. Ruotsin kielen opetukseen tunteja on siirretty äidinkieli- ja kirjallisuus – oppiaineesta ruotsin kieleen. Lisäksi tunteja on siirretty valinnaisaineiden tunneista. Kielikylpyruotsin opetusta on seitsemännellä ja kahdeksannella vuosiluokalla kaksi vuosiviikkotuntia ja yhdeksännellä vuosiluokalla kolme vuosiviikkotuntia. Kielikylpyruotsissa noudatetaan omaa opetussuunnitelmaa. Ruotsin kielellä opiskeltavat oppiaineet määritellään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Näissä oppiaineissa noudatetaan kaupunkitasoista oppiaineiden opetussuunnitelmaa.<br /> <br /> '''Oppiaineen tehtävä'''<br /> <br /> Oppilaita rohkaistaan käyttämään ruotsin kieltä monipuolisessa vuorovaikutuksessa ja tiedonhankinnassa. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilasta alakoulussa saavutettujen taitojen syventämisessä, kehittää oppilaan kielellistä päättelykykyä ja samalla edistää hänen kielenopiskelutaitojaan. Kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämistä syvennetään pohtimalla erilaisia kieliyhteisöihin liittyviä arvosidonnaisia ilmiöitä. <br /> Ruotsin kielen opetusta voidaan integroida eri oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien opetukseen ja päinvastoin. Ruotsin opetuksessa voidaan antaa tukea myös ruotsiksi opetettavien aineiden opiskeluun. Oppilaita rohkaistaan tiedonhakuun ruotsin kielellä eri oppiaineissa.<br /> <br /> '''Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet'''<br /> <br /> Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä. Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja julkaistaan. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuunottoon omasta oppimisestaan. Oppilaat tutustuvat ruotsin kieleen ja kulttuuriin kaksikielisessä Vantaan kaupungissa ja ympäristössä. Oppilaat tutustuvat myös ruotsinkielisiin viestintävälineisiin ja erilaisiin ruotsinkielisiin toimijoihin. Oppilaita ohjataan hakemaan tet-paikkoja kaksikielisistä työpaikoista. Heitä kannustetaan myös harjoittelemaan kansainvälistä yhteydenpitoa. Opetus tapahtuu yksinomaan ruotsin kielellä.<br /> <br /> '''Ohjaus, eriyttäminen ja tuki'''<br /> <br /> Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita eritasoisille oppilaille.<br /> <br /> '''Oppilaan oppimisen arviointi'''<br /> <br /> Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitteisiin ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua.<br /> <br /> Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Oppilaita rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Päättöarviointi tapahtuu yhdeksännen luokan lopussa.<br /> <br /> Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut ruotsin kielen A-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso ruotsin kielen A-oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. <br /> <br /> [[Tiedosto:Kielikylpy, kuva 1.JPG|700px ]]<br /> <br /> [[Tiedosto:Kielikylpy,_kuva_2.JPG|700px ]]<br /> <br /> [[Tiedosto:Kielikylpy,_kuva_3.JPG|700px ]]<br /> <br /> '''Laaja-alainen osaaminen'''<br /> <br /> Seitsemännellä luokalla kielikylpyruotsin opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) ja Monilukutaito (L4).<br /> *Vahvistetaan aiemmilla vuosiluokilla opittuja oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitoja.<br /> *Opetellaan tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehittämisen kohteita (esim. oppimisstrategia ja -tyylit, ongelmanratkaisu yhdessä ja itsenäisesti).<br /> *Tutustutaan erilaisiin teksteihin ja opetellaan tuottamaan niitä itse kykyjen mukaan (esim. erilaisiin medioihin tutustuminen ja niiden käyttö).<br /> <br /> Kahdeksannen luokan kielikylpyruotsin opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) sekä Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5).<br /> <br /> *Harjoitellaan tiedonhakua ja tekstin tuottamista erilaisia tvt-menetelmiä käyttäen (esim. tekstinkäsittelyohjelmat, lyhyt animaatio) ja tekstien analysointia (esim. elokuvien juonitiivistelmät ja analysointi).<br /> *Harjoitellaan itse- ja vertaisarviointia annettujen kriteerien pohjalta (esim. toisten tekstien arviointi ja rakentavan palautteen antaminen).<br /> *Harjoitellaan kohdekielisten maiden kulttuurikäytänteitä vuorovaikutustilanteissa (esim. arvot, perinteet, fraasit, ilmaisut).<br /> <br /> Yhdeksännen luokan kielikylpyruotsin opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) ja Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7).<br /> <br /> *Harjoitellaan erilaisten jatko-opinto- ja työelämään liittyvien tekstien tuottamista.<br /> *Harjoitellaan itsenäisen työskentelyn taitoja (esim. voidaan hyödyntää portfoliotyöskentelyä yhdeksännen luokan sisältöjen suorittamisessa).<br /> *Tutustutaan ja harjoitellaan erilaisia yhteiskunnassa vaikuttamisen keinoja (esim. mielipiteen ilmaisu, tulevaisuuden suunnitelmat, yhteiskunnan jäsenenä toimiminen, ympäristötoiminta).<br /> *Tutustutaan yrittäjyyshenkeen (esim. ajanhallinta, omat projektit, lähiympäristön yrityksiin tutustuminen).<br /> <br /> '''Vuosiluokka 7'''<br /> <br /> '''Tavoitteet'''<br /> <br /> '''Oppilas'''<br /> *oppii tuntemaan ja ymmärtämään ruotsinkielistä kulttuuriympäristöä sekä Suomessa että Ruotsissa<br /> *tutustuu itseään kiinnostaviin ruotsinkielisiin viestintäkanaviin, esim. tv, internet, radio<br /> *käyttää kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena<br /> *ottaa enenevässä määrin vastuuta omasta kielenopiskelustaan<br /> *asettaa itselleen tavoitteita ja arvioi itseään kielenkäyttäjänä ja oppijana<br /> *vahvistaa monipuolisia kielenopiskelutaitoja ja käyttää itselleen sopivia opiskelutapoja ja -välineitä<br /> *ilmaisee itseään rohkeasti ruotsin kielellä kirjallisesti ja suullisesti lähiympäristöön ja arkielämään liittyvissä asioissa<br /> *selviytyy omalla kielitaidollaan monipuolisissa tilanteissa erilaisia viestintästrategioita käyttäen<br /> *käyttää viestinnässään ruotsin kielessä tarvittavia kohteliaita ilmauksia<br /> *etsii tietoa erilaisista ruotsinkielisistä lähteistä<br /> *tulkitsee erilaisia ruotsinkielisiä tekstejä<br /> *tuottaa tekstejä ruotsiksi<br /> *tutustuu mahdollisuuksien mukaan ruotsinkieliseen kulttuuritapahtumaan<br /> <br /> '''Sisällöt'''<br /> <br /> Arkielämän asioista viestiminen, esim.<br /> *yksityiselämä: perhe, suku, ystävät sekä koti ja asuminen<br /> *kouluympäristö: oppitunnit, koulutoverit, opettajat<br /> *vuodenajat, ajanilmaukset, sää<br /> *ihmisen keho, pukeutuminen<br /> *ruokailu<br /> <br /> Tutustuminen<br /> *juhlapäivien viettoon Suomessa ja Ruotsissa<br /> *suomenruotsalaisiin ja ruotsalaisiin merkkihenkilöihin<br /> *ruotsinkieliseen kirjallisuuteen<br /> *Ruotsiin Pohjoismaana <br /> <br /> Opittujen rakenteiden harjoittelu, erityisesti<br /> *substantiivin taivutus<br /> *adjektiivin taivutus<br /> *pää- ja sivulauseen sanajärjestys<br /> <br /> '''Vuosiluokka 8'''<br /> <br /> '''Tavoitteet'''<br /> <br /> '''Oppilas'''<br /> vertaa ruotsin kieltä muihin eurooppalaisiin kieliin <br /> ymmärtää ruotsin kielen opiskelun merkityksen<br /> arvioi itseään kielenoppijana ja asettaa tavoitteita opiskelulle<br /> arvioi itselleen asettamiensa tavoitteiden toteutumista<br /> käyttää monipuolisesti erilaisia kieltenopiskelutaitoja ja itselleen sopivia opiskelutapoja ja -välineitä <br /> harjoittelee vuorovaikutustaitoja parin kanssa ja ryhmässä<br /> harjoittelee suullista kielitaitoa laatimalla lyhyehköjä tuotoksia ruotsiksi<br /> selviytyy omalla kielitaidollaan monipuolisissa tilanteissa erilaisia viestintästrategioita käyttäen<br /> kehittää osaamistaan tiedonhaussa<br /> tutustuu mahdollisuuksien mukaan ruotsinkieliseen kulttuuritapahtumaan<br /> <br /> '''Sisällöt'''<br /> <br /> Arkielämän asioista viestiminen laajemmin esim.<br /> *ajankohtaiset asiat<br /> *kaupunki ja maaseutu<br /> *luonto <br /> *vapaa-aika ja liikunta<br /> <br /> Tutustuminen<br /> *suomenruotsalaisiin alueisiin<br /> *Pohjoismaihin ja niiden kulttuureihin<br /> *ruotsinkieliseen kirjallisuuteen ja sen työstäminen kirjallisesti ja suullisesti<br /> <br /> Opittujen rakenteiden harjoittelu, erityisesti<br /> *verbit (aikamuodot, apuverbit, tapaluokat, passiivit)<br /> *pää- ja sivulauseiden sanajärjestys syventävästi<br /> *lukusanat<br /> <br /> '''Vuosiluokka 9'''<br /> <br /> '''Tavoitteet'''<br /> <br /> Oppilas<br /> *syventää tietämystään eri Pohjoismaista<br /> *ymmärtää, että ruotsin kieli avaa mahdollisuuksia toimia myös muissa Pohjoismaissa<br /> *huomaa, missä ruotsin kieltä tarvitaan koulun ulkopuolella sekä peruskoulun jälkeen<br /> *analysoi omaa osaamistaan ja arvioi sekä muuttaa omaa toimintaansa suhteessa asettamiinsa tavoitteisiin<br /> *käyttää monipuolisesti erilaisia kielenopiskelutaitoja ja itselleen sopivia opiskelutapoja ja -välineitä <br /> *hyödyntää ja käyttää ruotsin kieltä rohkeasti ja monipuolisesti erilaisissa arjen tilanteissa ja ympäristöissä<br /> *toimii vuorovaikutuksessa ruotsin kielellä sopivalla tavalla käyttäen kohdekielen viestinnällisiä keinoja<br /> *kiinnittää huomiota oikeinkirjoitukseen<br /> *tutustuu mahdollisuuksien mukaan ruotsinkieliseen kulttuuritapahtumaan<br /> <br /> '''Sisällöt'''<br /> <br /> Viestiminen vaativammista aiheista esim.<br /> *ammatitit, tulevaisuus<br /> *matkailu, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys<br /> *media <br /> *tunne-elämä, suvaitsevaisuus, hyvinvointi<br /> *vastuu ympäristöstä<br /> <br /> Osaamisen syventäminen<br /> *eri tekstilajeista esim. mielipidekirjoitus, referaatti, arvostelu<br /> *kirjoittamisessa<br /> *kirjallisuudessa<br /> <br /> Opittujen rakenteiden harjoittelu, erityisesti<br /> *prepositiot<br /> *pronominit<br /> *pää-ja sivulauseiden sanajärjestyksen kertaus<br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku11}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku12}}<br /> <br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Kartanonkosken_koulu&diff=3173 2022-06-29T12:25:43Z

<p>Opswikiadmin: </p> <hr /> <div>{{Vantaa_luku1}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku2}}<br /> <br /> ===2.1 Perusopetus yleissivistyksen perustana Kartanonkosken koulussa===<br /> <br /> Kartanonkosken koululla noudatetaan Vantaan perusopetuksen arvoja, joita ovat hyvinvointi, oppimisen ilo ja toisten kunnioittaminen (HOT). Nämä arvot rakentavat ja tukevat koulumme me-henkeä ja toimintakulttuuria sekä ovat lähtökohtana oppilaiden kasvun tukemiselle ja identiteetin vahvistamiselle. Arvojen pohjalle rakentuvan toimintamme ytimenä on oppiva yhteisö, jonka tavoitteena on edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Koulussamme painotamme Vantaan perusopetuksen arvoja seu-raavasti:<br /> <br /> '''Hyvinvointi'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa hyvinvointi perustuu ennakointiin ja varhaiseen puuttumiseen. Koulussamme arvostetaan hyväntahtoisuutta, avoimuutta ja ystävällisyyttä.<br /> <br /> '''Oppimisen ilo'''<br /> <br /> Koulussamme oppilas saa onnistumisen kokemuksia erilaisilla tavoilla, erilaisissa tilanteissa. Oppilas osaa iloita oppimistaan asioista ja saavutuksistaan. Yhdessä teemme, saamme ja olemme enemmän!<br /> <br /> '''Toisten kunnioittaminen'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa arvostetaan omaa ja toisten työtä. Kunnioitamme yhdessä tehtyjä sopimuksia ja noudatamme sääntöjä. Koulussamme toimitaan vuorovaikutuksessa arvostaen ja kunnioittaen itseä ja muita.<br /> <br /> Arvoperusta näkyy koulumme toimintakulttuurissa ja oppimiskäsityksessä. Henkilökunta ja oppilaat arvioivat näiden toteutumista lukuvuosittain sekä suullisesti että kirjallisesti. Koulun toimintakulttuurille on ominaista erilaisissa ryhmissä, kuten luokka-astetasolla, tiimeissä ja muissa erilaisissa työryhmissä tapahtuva vuorovaikutus. Toimintaa kehitetään keskusteluin ja saadun palautteen perusteella.<br /> <br /> Kartanonkosken koulun opetussuunnitelmaa on elävöitetty sekä havainnollistettu kuvin ja kaavioin. Keskeisimmistä kuvioista ja kaavioista on tehty myös julisteita koulumme seinille. Näin uusi opetussuunnitelma on konkreettisesti nähtävillä koulun arjessa myös oppilaille ja huoltajille.<br /> <br /> Koulumme lukuvuosisuunnitelmassa täsmennetään mm. monialaisten oppimiskokonaisuuksien, etäyhteydellä tapahtuvan opiskelun, valinnaisaineiden ja kerhotoiminnan toteutusta. Lukuvuosisuunnitelman laatimisen yhteydessä seurataan opetussuunnitelman toteutusta, arvioidaan ja kehitetään sitä lukuvuosittain.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku3}}<br /> <br /> ===3.1 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Kartanonkosken koulussa===<br /> <br /> '''Perusopetuksen tehtävä'''<br /> <br /> Kartanonkosken koululla on opetus- ja kasvatustehtävä. Kartanonkosken koulu tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden laajan yleissivistyksen muodostamiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen. Myös oppilasta itseään ohjataan ja tuetaan ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ikätasonsa mukaisesti. Perusopetuksen suorittaneella oppilaalla on valmiudet jatko-opintoihin.<br /> <br /> '''Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet'''<br /> <br /> '''''Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen'''''<br /> <br /> Kartanonkosken koululla opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua tasapainoiseksi ja itsetunnoltaan terveeksi ihmiseksi sekä eettisesti vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi, joka tuntee ja ymmärtää myös perinteitä ja kulttuureja. Kasvatuksessa ja opetuksessa korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.<br /> <br /> '''''Tarpeelliset tiedot ja taidot'''''<br /> <br /> Opetus perustuu tieteelliseen tietoon, ja sen tavoitteena on luoda laaja yleissivistyksen pohja sekä avartaa maailmankuvaa. Kartanonkosken koulusta lähtevä nuori on muutosketterä; hänellä on valmiudet toimia joustavasti muuttuvassa maailmassa.<br /> <br /> Opetuksessa käytetään kullekin oppiaineelle ominaisia, monipuolisia menetelmiä ja työtapoja, jotka johtavat tavoitteiden mukaisten tietojen ja taitojen oppimiseen. Oppilailla on mahdollisuus osallistua opetuksen suunnitteluun omien kykyjensä ja taitojensa mukaisesti ikätaso huomioiden.<br /> <br /> '''''Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen'''''<br /> <br /> Opetuksella ja kasvatuksella vahvistetaan koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä kehitetään oppimaan oppimisen taitoja ja edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen. Kokonaisuuksien opettamisessa pyritään hyödyntämään vuorovaikutteisia oppimisympäristöjä ja koulun ulkopuolella opittua. Tavoitteena on tiedonalakohtaisen osaamisen lisäksi oppiainerajat ylittävää osaamista, joiden sisällöt, tavoitteet ja arviointi kuvataan lukuvuosisuunnitelmassa.<br /> <br /> '''''Tavoitteena laaja-alainen osaaminen'''''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa painotamme laaja-alaisen osaamisen osa-alueista ajattelua ja oppimaan oppimista sekä itsestä huolehtimista ja arjen taitoja. Oppilaiden ikätaso huomioidaan kaikissa laaja-alaisen osaamisen osa-alueissa: jokaiselle ikäryhmälle on omat painotuksensa, ja tiedot ja taidot kasvavat vaiheittain oppilaan koulupolun edetessä Juuresta Latvaan. Painotukset ovat linjassa Vantaan kaupungin perusopetuksen päämäärien kanssa. Koulumme painotuksia ja kehityskaarta havainnollistetaan taulukossa 1.<br /> <br /> TAULUKKO 1. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet Kartanonkosken koulussa<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Kartanonkoski_taulukko_1.JPG| 850px ]]<br /> <br /> <br /> Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat osa laajaa kokonaisuutta ja osa koulupäivän tavallista arkea. Tämän vuoksi ne on huomioitu myös Kartanonkosken koulun käyttäytymisen tavoitteissa, joista tarkemmin luvussa 6.<br /> <br /> '''Ajattelu ja oppimaan oppiminen'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa ajattelu ja oppimaan oppiminen nähdään jatkumona Juuresta Rungon kautta Latvaan, jossa huomioidaan oppilaan valmiudet ikätasoisesti. Ajattelu ja oppimaan oppiminen luovat perustaa oman toiminnan ohjauksen taidoille, oman osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle.<br /> <br /> Oppilaiden työskentelytaidot kehittyvät vähitellen, ja heitä ohjataan käyttämään erilaisia tiedonhankinnan ja tiedon työstämisen keinoja sekä ymmärtämään, että tieto ja taito voivat rakentua monin eri tavoin. Oppi-laita rohkaistaan luovuuteen ja ohjataan arvioimaan oppimistaan erilaisin itsearviointimenetelmin, käyttämään erilaisia oppimisstrategioita ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan elinikäisen oppimisen mahdollistamiseksi.<br /> <br /> '''Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa kasvatetaan tulevaisuuteen luottavia ihmisiä, jotka oppivat perusopetuksen aikana tarpeelliset elämänhallintataidot ja kestävät elämäntavat. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestään ja toisista sekä kunnioittamaan kaikkia kouluyhteisön jäseniä. Omien tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja säätely toimivat pohjana empatiakyvyn kehittymiselle. Arjen hallintaa opetellaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilaita ohjataan esimerkiksi huolehtimaan tavaroistaan tai suunnittelemaan ajankäyttöään.<br /> <br /> '''Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa erilaisuuden hyväksyminen ja monikulttuurisuuden arvostaminen rakentuvat sille, että oppilaat tuntevat omat juurensa ja luottavat itseensä. Oppilaita tuetaan oman identiteetin rakentamisessa ja rohkaistaan ilmaisemaan itseään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Arjessa painotetaan hyviä tapoja ja asiallista käyttäytymistä sekä toisten kunnioittamista.<br /> <br /> '''Monilukutaito'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa korostuvat sujuva luku- ja kirjoitustaito, jotka ovat monilukutaidon edellytykset. Oppilasta ohjataan perustaitojen saavuttamisen myötä hankkimaan, tuottamaan ja muokkaamaan tekstejä sekä suhtautumaan tietoon kriittisesti. Oppilas harjaantuu esittämään ja arvioimaan omia ja muiden tuotoksia. Hän oppii ymmärtämään palautteen merkityksen osana jatkuvaa oppimista.<br /> <br /> '''Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa huolehditaan oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan vastuullisesta, turvallisesta ja ergonomisesta käytöstä. Kouluyhteisössä ymmärretään teknologian riskit ja terveysvaikutukset. Kartanonkosken koululla tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään oppimisen välineenä, ja sen tarjoamat mahdollisuudet yhtenä oppimisympäristönä huomioidaan.<br /> <br /> '''Työelämätaidot ja yrittäjyys'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa oppilas saa tarvittavat valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Koulussamme tuetaan oppilaiden motivaatiota koulunkäyntiin ja ohjataan oivaltamaan koulunkäynnin merkitys tulevaisuuden kannalta. Onnistumisen kokemusten kautta oppilas ymmärtää sisukkaan ja pitkäjänteisen työskentelyn merkityksen, mikä on edellytys jatko-opintokelpoisuuden saavuttamiseen ja tulevaisuuden työelämän vaatimuksista selviytymiseen. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehdään yhteistyötä oppilaiden työelämätaitojen kartuttamiseksi.<br /> <br /> '''Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa harjoitellaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja painottaen demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vaikuttaa aktiivisesti yhteisössä. Oppilas harjaantuu ymmärtämään demokratian merkityksen ja omien valintojensa seuraukset. Hän voi esimerkiksi tehdä ehdotuksia hyvistä toimintamalleista ja edistää hyvien käytänteiden esille tuomista.<br /> <br /> Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja seurataan oppitunneilla sekä muussa kouluarjessa. Oppilaalle annetaan kannustavaa ja ohjaavaa palautetta. Lisäksi oppilaan laaja-alaisen osaamisen taidoista keskustellaan lukuvuosittain osana oppilaan ja huoltajan kanssa käytävää arviointikeskustelua.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku4}}<br /> <br /> ===4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Kartanonkosken koulussa===<br /> <br /> '''Toimintakulttuuri'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulun toimintakulttuuri tukee kasvatuksen ja opetuksen tavoitteita koko oppilaan yhdeksänvuotisen oppimispolun aikana. Toimintakulttuurimme perusajatuksena on eri-ikäisten oppilaiden oppiminen ja toimiminen yhdessä.<br /> <br /> Myös koulurakennuksemme mahdollistaa päivittäin kaikkien toimijoiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen. Näin oppilaat kasvavat pienestä pitäen ottamaan toiset huomioon, suvaitsemaan erilaisuutta ja eri-ikäisyyttä, kunnioittamaan toisen koskemattomuutta ja pitämään huolta kaikille yhteisten tilojen ja välineiden siisteydestä ja kunnosta.<br /> <br /> Toimintakulttuurimme korostaa oppilaan osallisuutta, mikä näkyy monella eri osa-alueella: Oppivan yhteisön rakenteet, tilat, välineet ja materiaalit luovat oppilaille mahdollisuuksia osallistavaan toimintaan. Koulumme pedagogiset rakenteet mahdollistavat yhteistyön eri luokkien-, luokka-asteiden ja oppiaineiden välillä. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa myös koulun toimintakulttuurin kehittämiseen. Koulun aikuisten tehtävänä on rohkaista oppilasta ottamaan aktiivinen rooli. Koulussamme on aktiivinen oppilaskunta sekä välitunti-, kummi-, tukioppilas- ja vertaissovittelutoimintaa.<br /> <br /> '''Toimintakulttuuria ohjaavat periaatteet'''<br /> <br /> Toimintakulttuuria ohjaavat yhteisöllisyys, me-henki ja koko yhteisön sisäinen luottamus toisiaan kohtaan niin oppilaiden ja henkilökunnan välillä kuin kunkin ryhmän sisällä. Koulussamme yhteenkuuluvuuden tunnetta tuetaan erilaisten tapahtumien, juhlien, ryhmien, ryhmäytymisen, vaihtelevien vuorovaikutustilanteiden ja roolien kautta.<br /> <br /> Kartanonkosken koulu on symbolisesti kuin puu, jossa on juuri, runko ja latva (ks. Kuvio 1). Juuri muodostuu koulun alkuopetusryhmistä 1–2. Runko jakautuu kahteen alaryhmään: opetusryhmiä vuosiluokilta 3–4 kutsutaan Tuoheksi ja opetusryhmiä vuosiluokilta 5–6 Kaarnaksi. Latvan muodostavat opetusryhmät vuosiluokilta 7–9.<br /> <br /> '''Juuri (1.–2.)'''<br /> <br /> Juuren oppilaille annetaan turvallinen ja innostava koulunalku, koulu aloitetaan joustavasti oppilaan omat taidot huomioiden. Harjoitellaan käytännön rutiinien oppimisesta oppitunneilla. Opitaan siirtymään välitunneille ja toimimaan siellä sekä yhteisissä tiloissa vastuullisesti.<br /> <br /> '''Runko (Tuohi 3.–4. ja Kaarna 5.–6.)'''<br /> <br /> Rungossa tuetaan oppilaan vastuuntunnon kehittymistä asteittain. Oppilaalle annetaan enemmän vastuuta omista ja yhteisistäkin asioista huolehtimiseen. Lisääntyvä vastuu tuo mukanaan myös vapautta, mikä edellyttää oman vastuun ottamista ja kantamista.<br /> <br /> '''Latva (7.–9.)'''<br /> <br /> Latvassa oppilaalle tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia toimia vastuullisesti. Latvassa olevat oppilaat toimivat esimerkillisesti huomioiden koulussa olevat itseään nuoremmat oppilaat. Samalla he oppivat havaitsemaan ympäristöään ja toimimaan yhteistä hyvää edistäen.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Kartanonkoski_kuvio_1.JPG| 600px ]]<br /> <br /> <br /> ''KUVIO 1. Kartanonkosken koulu on symbolisesti kuin puu, jossa oppilaan koulupolku<br /> etenee Juuresta Latvaan.''<br /> <br /> <br /> '''Oppimisympäristöt ja työtavat'''<br /> <br /> Oppimisympäristönä on koko koulu ja myös sen ympäristö. Opiskeluun voi kuulua retkiä, leirikouluja sekä opinto- ja tutustumiskäyntejä eri kohteisiin. Koulumme oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Oppimisympäristön kehittämisen ja laajentamisen tavoitteena on kokonaisuuksien tarkastelu, koulun ulko- ja sisätilojen lisäksi hyvä lähiseudun luonnon ja rakennetun ympäristön sekä tieto- ja viestintäteknologian tuntemus osana koulu- ja oppimisympäristöä. Oppimisympäristön kehittämisen tavoitteena on jokaisen oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi.<br /> <br /> Monipuolisia ja joustavia opetusjärjestelyjä sekä yhteistyötä kehitetään jatkuvasti. Joustavia opetusjärjestelyjä ovat muun muassa avoin alku, palkit, samanaikaisopetus, yhteisopetus, eriyttävä ja eheyttävä opetus, pienryhmäopetus ja joustava perusopetus. Yhteistyötä tehdään opetuksen suunnittelussa, oppimisen arvioinnissa, oppimisen tuessa sekä oppilashuollon toteutumisessa. Yksi keskeinen joustavia opetusjärjestelyjä sekä yhteistyötä edellyttävä tavoite on kokonaisuuksien ilmiö- tai teemakeskeinen monialaisten opintokokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus.<br /> <br /> Työtapojen tulee tukea oppilaan ikäkaudelle ominaista luovaa toimintaa, mahdollistaa elämyksiä ja leikkiä sekä virittää halun oppia. Työtapojen valinnassa huomioidaan oppilaiden erilaiset oppimistyylit sekä yksilölliset kehityserot. Työtapoina käytetään kokemuksellisia, toiminnallisia, motivoivia, eheyttäviä ja eriyttäviä työtapoja, jotka tukevat itseohjautuvuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta sekä antavat valmiuksia esteettiseen, eettiseen ja yhteiskunnalliseen ajatteluun ja toimintaan.<br /> <br /> '''Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi eheyttävä, monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Eheyttäminen on osa pedagogista työtapaa, jossa ylitettään ainerajoja ja tarkastellaan erilaisia ilmiöitä ja teemoja.<br /> <br /> Oppilaat osallistuvat aktiivisina toimijoina kokonaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen omia tietojaan ja taitojaan hyödyntäen. Tavoitteena on vastuullinen, aktiivinen ja ajatteleva toimija, joka oppii reflektoimaan ja arvioimaan toimintaa, oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Oppilas oppii asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, ratkaisemaan ongelmia, käyttämään luovuuttaan, prosessoimaan ja toteuttamaan suunnitelmia sekä yhdessä muiden kanssa että itsenäisesti. Opetuksen eheyttämistä ja monialaisia oppimiskokonaisuuksia kuvataan tarkemmin lukuvuosisuunnitelmassa.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku5}}<br /> <br /> ===5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Kartanonkosken koulussa===<br /> <br /> '''Yhteinen vastuu koulupäivästä'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulun jokainen aikuinen vastaa ja huolehtii osaltaan siitä, että koulupäivä olisi jokaiselle hyvä ja turvallinen. Koulussamme työskentelevät aikuiset osallistuvat oppilaiden kasvattamiseen yhteisönä ja omalla esimerkillään. Kaikki kouluyhteisön jäsenet voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa viihtyisän kouluympäristön luomiseen ja viihtyvyyden parantamiseen. Yhteiset perinteet, tapahtumat, kokemukset, yhteistyö muiden kanssa sekä toisen myönteinen kohtaaminen luovat me-henkeä ja rakentavat yhteenkuuluvuuden tunnetta niin luokissa kuin koko koulun tasolla (Nurmi, Sillanpää &amp; Hannukkala 2014, 34). Yksilöiden arvostaminen, me-henkeen panostaminen sekä läsnä olevat ja helposti lähestyttävät aikuiset ennaltaehkäisevät myös syrjintää ja kiusaamista.<br /> <br /> Hyvät tavat ja muita huomioivat käytöstavat kuuluvat turvalliseen ja viihtyisään kouluarkeen. Koulumme käyttäytymiselle asetetuilla tavoitteilla (ks. luku 6) pyritään tukemaan kaikkien yhteistä vastuuta koulupäivästä ja tekemään koulupäivästä yhteisvoimin kaikille turvallista. Lisäksi koulun toimintakulttuuria raamittavat mahdollisimman yhdenmukaiset säännöt, joissa huomioidaan kuitenkin eri-ikäisten oppilaiden tarpeet ja valmiudet. Koulun järjestyssäännöt on työstetty yhdessä oppilaiden kanssa, ja ne määrittelevät yhdessä käyttäytymisen tavoitteiden kanssa sen, miten Kartanonkosken koulussa toimitaan. Järjestyssäännöistä keskustellaan luokissa yhteisesti ja erilaisissa tilanteissa tarpeen mukaan.<br /> <br /> Kouluviihtyvyyttä lisäävät myös taito toimia erilaisissa ryhmissä ja yhteiset pelisäännöt. Koulussamme tarjotaan mahdollisuuksia työskennellä erilaisissa ryhmissä, ja myös opetusryhmiä tarkastellaan lukuvuosittain. Eri ryhmiin ja tiloihin laaditaan pelisääntöjä yhdessä oppilaiden kanssa koulun omat järjestyssäännöt huomioiden. Tärkeä osa oppilaiden koulussa viihtymistä on turvallinen ja virikkeellinen välitunti, ja koulussamme onkin monipuolista välituntitoimintaa.<br /> <br /> '''Yhteistyö'''<br /> <br /> '''Kodin ja koulun yhteistyö'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa arvostetaan kodin ja koulun yhteistyötä. Yhteistyöllä tuetaan oppilaan kasvua, oppimista ja itsetuntoa. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolten kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kaikki yhteistyö pohjautuu luottamukseen, avoimeen ilmapiiriin, kuulluksi tulemisen kokemukseen ja tasavertaiseen keskusteluun. Kartanonkosken koulussa koti nähdään koulutyön ytimenä:<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Kartanonkoski_kuvio_2.JPG| 600px ]]<br /> <br /> <br /> ''KUVIO 2. Oppilas tarvitsee koulutyönsä tukemiseen kodin ja koulun yhteistyötä.''<br /> <br /> <br /> Koulussamme järjestetään säännöllisesti erilaisia vanhempainiltoja. Vaikka viestintä on pääsääntöisesti sähköistä, huoltajia tavataan luokka-asteen tavoitteiden ja oppilaan tarpeiden mukaisesti myös henkilökohtaisesti lukuvuoden aikana. Yhteisiä tapaamisia voidaan järjestää myös alueellisina vanhempainiltoina tai muina tapahtumina. Lisäksi useissa opetusryhmissä toimii luokkatoimikunta, jonka yhtenä tarkoituksena on mahdollistaa huoltajien keskinäinen vuorovaikutus esimerkiksi tapahtumia järjestettäessä.<br /> <br /> '''Yhteistyö muiden tahojen kanssa'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulu tekee paljon yhteistyötä lähiympäristön eri toimijoiden ja yhteisöjen kanssa. Käytännössä yhteistyön sujuvuudesta huolehtivat yleensä koulussa erikseen nimetyt yhteys- tai vastuuhenkilöt.<br /> <br /> '''Päiväkodit ja toinen aste'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulu tekee yhteistyötä alueen päiväkotien ja muiden koulujen kanssa. Yhteistyö esiopetuksen kanssa on erityisen tärkeää sujuvan koulunalun kannalta, ja avoin yhteistyö luo pohjan joustavalle, elinikäiselle oppimiselle. Kartanonkosken koulun alkuopettajat ja lähialueen esikoulunopettajat suunnittelevat yhteistyön muotoja ja toimintatapoja lukuvuosittain.<br /> <br /> Elinikäisen oppimisen kannalta yhteistyö on yhtä tärkeää myös peruskoulun päättövaiheessa oppilaan siirtyessä toiselle asteelle. Koulumme pyrkii ohjaamaan ja tukemaan oppilasta tämän tulevaisuuden suunnitelmissaan ja valinnoissaan. Yhteistyötä tuetaan mm. oppilaitosvierailuilla, tutustumiskäynneillä ja eri asteiden välisellä tiedonsiirrolla.<br /> <br /> '''Vanhempainyhdistys'''<br /> <br /> Vanhempainyhdistyksen tavoitteena on lasten kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä kodin ja koulun yhteistyön lisääminen. Kartanonkosken koulun vanhempainyhdistykseen voivat liittyä koulun oppilaiden vanhemmat, muut huoltajat ja koulun henkilöstö. Yhdistyksen jäseniksi voidaan ottaa myös muita aktiivisesti toimintaa tukevia henkilöitä. Vanhempainyhdistyksellä on mahdollisuus osallistua koulun toiminnan kehittämiseen.<br /> <br /> '''Työelämään tutustuminen (TET)'''<br /> <br /> Työelämään tutustuminen eli TET on ohjattua tutustumista yritysten ja työyhteisöjen toimintaan. TET-jakson aikana oppilas saa ainutkertaista tietoa ja omakohtaista kokemusta työelämän vaatimuksista ja todellisesta työnteosta. Työelämään tutustumisen ohella työelämäjakson tarkoituksena on lisätä eri koulutusalojen tuntemusta sekä tietoa ja tietoisuutta siitä, millaista koulutusta eri ammatit edellyttävät.<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa työelämään tutustuminen toteutetaan vuosiluokilla 7–9. 7.-luokkien harjoittelu tapahtuu pääsääntöisesti kouluravintolassa. 8.-luokkalaiset osallistuvat viikon pituiseen TET-jaksoon koulun ulkopuolella eri yrityksissä ja työyhteisöissä. 9.-luokkien harjoittelu toteutetaan samoin, mutta se on kahden viikon pituinen. TET-asioissa tehdään yhteistyötä laajasti koko pääkaupunkiseudun alueella hyödyntäen esimerkiksi sitä varten luotuja internet-sovelluksia.<br /> <br /> '''Aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta'''<br /> <br /> Koulumme tiloissa järjestetään iltapäivätoimintaa 1. ja 2. vuosiluokkien oppilaille. Toiminnan järjestäjällä on velvollisuus laatia valtakunnallisten perusteiden mukainen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma. Toimintaa voi järjestää yksityinen palveluntuottaja, järjestö tai seurakunta, ja toiminta on usein maksullista.<br /> <br /> Iltapäiväkerhotoiminta on ohjattua vapaa-ajan toimintaa, jossa lapsilla on mahdollisuus leikkiä, tehdä läksyjä ja osallistua <br /> monipuoliseen toimintaan.<br /> <br /> '''Kerhotoiminta'''<br /> <br /> Koulussa järjestetään lukuvuosittain monipuolista kerhotoimintaa resurssien ja mahdollisuuksien mukaisesti. Kerhot voivat olla koulun tai muun tahon järjestämiä.<br /> <br /> '''Liikuntatoimi ja liikuntajärjestöt'''<br /> <br /> Teemme yhteistyötä Vantaalla toimivien urheiluseurojen kanssa ja otamme osaa valtakunnallisiin kampanjoihin. Osana liikunnanopetusta osallistutaan erilaisiin kouluille järjestettäviin liikuntatapahtumiin ja urheilukilpailuihin. Koulumme kuuluu Liikkuva koulu -verkostoon, jonka tarkoituksena on lisätä arjen liikuntaa sekä liikkumista ja aktiivisuutta koulupäivän aikana. Lisäksi koulumme on mukana pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia-toiminnassa (Urhea).<br /> <br /> '''Seurakunta'''<br /> <br /> Koulujen ja seurakuntien yhteistyö perustuu yhteiselle kasvatustehtävälle. Seurakunnan toiminta koulussa on osa koulun uskontokasvatusta, joka antaa valmiuksia uskontodialogiin, arvokeskusteluun ja suvaitsevaisuuteen. Yhteistyö mukailee kirkkovuotta, ja esimerkiksi jokavuotinen joulukirkkohetki suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä seurakunnan kanssa. Seurakunnan työntekijät käyvät myös koululla pitämässä päivänavauksia ja hartauksia. Koulu voi halutessaan saada seurakunnalta tukea kriisitilanteissa esim. kuoleman tai onnettomuuden kohdatessa oppilasta, henkilökuntaa tai kouluyhteisöä.<br /> <br /> '''Nuorisotoimi'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulu ja nuorisotalo tekevät nuorten elämää tukevaa yhteistyötä monin tavoin. Luokat voivat käydä nuorisotalolla esimerkiksi ryhmäytymisen tukemiseksi, tai nuorisotyöntekijät voivat tulla koululle tapaamaan oppilaita. Yhteistyötä tehdään myös tiedottamisen osalta. Nuorisotyö on myös toisinaan mukana oppilashuollollisissa asioissa, vanhempainilloissa ja muissa tapahtumissa.<br /> <br /> '''Kulttuuritoiminta'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulun on mahdollista hyödyntää Vantaan kaupungin kulttuuripalvelujen tuottamaa kulttuuritarjontaa. Kulttuuripalvelujen tarjonta on monipuolinen, ja opettaja voi valita kullekin opetusryhmälle ikätason mukaisia erilaisia kulttuurin muotoja, muun muassa taidenäyttelyitä, tanssia, draamaa ja työpajoja.<br /> <br /> Järjestämme mahdollisuuksien mukaan kulttuurivierailijoita, esimerkiksi konserttiesityksiä, myös Kartanonkosken kouluun.<br /> <br /> Kulttuurikasvatuksen tavoitteena on tarjota elämyksiä ja osaltaan tukea luovuuden kehittymistä. Samalla oppilaan kiinnostus ja arvostus erilaisia kulttuureja ja kulttuurin muotoja kohtaan kasvaa, ja hän oppii eri kulttuurimuotoihin liittyviä käyttäytymisetikettejä.<br /> <br /> '''Muut yhteistyötahot'''<br /> <br /> Muita koulumme yhteistyötahoja ovat muun muassa lähikirjasto, pelastuslaitos, poliisi ja eri yritykset. Lisäksi yhteistyötä tehdään tarvittaessa oppilaskohtaisesti muun muassa lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja koulukuljettajien kanssa.<br /> <br /> Alueella toimii Aviapoliksen aluetoimikunta, jonka toimintaan koulumme edustajat osallistuvat. Aluetoimikunta edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä tavoitteenaan viihtyisä ja turvallinen elinympäristö.<br /> <br /> '''Oppilaiden osallisuus'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa tavoitteena on lisätä oppilaiden osallisuutta koulun toimintakulttuurin kehittämisessä. Osallisuus motivoi oppilasta ja tukee itseohjautuvuutta sekä elämänhallintataitoja. Tavoitteena on, että oppilaiden osallisuus näkyy koulussamme yksilön, ryhmän sekä koko koulun tasolla ja että jokainen kokisi olevansa hyväksytty ja tärkeä jäsen yhteisössämme. Tärkeää on myös se, että oppilaat tekevät aloitteita ja että heillä on erilaisia rooleja yhteisten asioiden suunnittelussa ja toteutuksessa.<br /> <br /> Koulussa on oppilaskunta-, tukioppilas- ja vertaissovittelutoimintaa. Lisäksi oppilailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa koulun arkeen esim. kummitoiminnassa, eko-agenttina, välituntileikittäjänä tai tapahtumajärjestäjänä.<br /> <br /> Oppilaat ja huoltajat osallistuvat kodin ja koulun yhteistyöpäivien ja koulun toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.<br /> <br /> '''Työyhteisön yhteistyö – Kartsin respektit'''<br /> <br /> Työyhteisömme arvostaa yhteistyötä, toisen myönteistä kohtaamista ja avointa keskustelukulttuuria.<br /> <br /> Kantava yhteistyö<br /> <br /> Voimaa antavaa on luonteva, luova, ennakkoluuloton, kyseenalaistava ja omia ajatuksia avartava yhteistyö erilaisissa kokoonpanoissa. Tärkeää on myös vertaistuen ja avun saaminen tarvittaessa sekä tiedon ja hyvien ideoiden jakaminen vastavuoroisesti. Rakenteet mahdollistavat yhteisen suunnitteluajan joustavan ja luovan yhteistyön mahdollistamiseksi.<br /> <br /> Kohtaaminen<br /> <br /> Kouluarjessa on päivittäin lukuisia kohtaamisia. Oppilaan tai toisen työyhteisön jäsenen myönteinen kohtaaminen rakentuu lempeälle ja arvostavalle katseelle. Toisaalta kohdatuksi tuleminen tukee itsetuntoa ja luo turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä. Pyrimme kohtaamisissa pysähtymiseen, läsnäoloon ja kiireettömyyteen, sillä ne lisäävät koko yhteisön hyvinvointia ja jaksamista. (Nurmi, Sillanpää &amp; Hannukkala 2014, 86.)<br /> <br /> Keskustelu<br /> <br /> Avoin keskustelukulttuuri, jossa on aikaa ja tilaa myös epämuodollisiin keskusteluihin, lisää luottamusta työyhteisössä ja kehittää myönteistä ilmapiiriä. Tällöin myös palautteen antaminen ja vastaanottaminen tapahtuvat hyvässä hengessä.<br /> <br /> '''Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa käytetään kurinpidollisia toimia tarpeen mukaan niitä edellyttävissä tilanteissa. Vantaalla on oma ohjeistus kurinpidollisten toimien käytöstä.<br /> <br /> '''Opetuksen järjestämistapoja'''<br /> <br /> '''Joustava perusopetus'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa toimii alueellinen joustavan perusopetuksen (JOPO) luokka. Se on tarkoitettu toiminnallisuudesta hyötyville oppilaille, jotka eivät pysty osoittamaan osaamistaan perusopetuksen ryhmässä. JOPO-luokalla opiskellaan yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Oppilailla on vuosiluokkiin sitomaton oppimäärä.<br /> <br /> '''Opetus erityisissä tilanteissa ja etäyhteyksien hyödyntäminen'''<br /> <br /> Koulussamme on hyvät valmiudet etäyhteyksien kautta tapahtuvaan opetukseen, mitä voidaan tarvittaessa hyödyntää esimerkiksi eri kieli- ja uskontoryhmien opetusjärjestelyissä. Etäyhteyden avulla tapahtuvaa opetusta tarkennetaan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.<br /> <br /> '''Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta'''<br /> <br /> '''Koulun kirjastotoiminta'''<br /> <br /> Teemme lähikirjaston kanssa monipuolista yhteistyötä. Oppilaiden kanssa käydään kirjastovierailuilla ja osallistutaan esimerkiksi kirjavinkkauksiin, kirjaston käytön opastuksiin ja tiedonhankintaopastuksiin.<br /> <br /> Koulun oma kirjasto toimii lainaamona ja työskentelytilana. Valikoimissa on monipuolisesti tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä pelejä, joita oppilaat voivat myös lainata luokkiinsa. Oppilailla on mahdollisuus esittää hankintatoiveita, toimia kirjastonhoitajana ja osallistua esimerkiksi erilaisten tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen.<br /> <br /> '''Kouluruokailu'''<br /> <br /> Kouluruokailun tavoitteena on edistää terveyttä, antaa työtehoa päivään, ohjata terveelliseen ravitsemukseen sekä kehittää uusia ruoka- ja makutottumuksia. Kartanonkosken koulussa tarjotaan jokaisena koulupäivänä täysipainoinen, maittava ja maksuton ateria, joka täydentää kotona tapahtuvaa ruokailua.<br /> <br /> Oppilaskunta tapaa säännöllisesti koulun ravintolan henkilökuntaa ja kehittää yhdessä kouluruokailua: ruokalistaa, ruokasalin viihtyvyyttä, ruokailun käytänteitä jne. Myös opettajat ja huoltajat ovat mukana kouluruokailun kehittämisessä.<br /> <br /> Kouluravintolan toimintaan tutustutaan tarkemmin TET-jaksoilla.<br /> <br /> '''Koulumatkat'''<br /> <br /> Oppilaiden turvalliseen koulupäivään kuuluvat myös turvalliset koulumatkat. Koulussa opastetaan ja ohjeistetaan oppilaita noudattamaan turvallisuutta ja hyviä tapoja liikenteessä. Koulumme perinteisiin kuuluu koulumatkojen turvaaminen lukukausien alkaessa myös asuinalueen aikuisten ja vanhempien oppilaiden järjestämän suojatiepäivystyksen avulla.<br /> <br /> Maksuttoman koululaismatkakortin tai joissain tapauksissa taksikuljetuksen saa koulumatkan pituuden, matkan vaarallisuuden tai terveydellisten seikkojen perusteella. Koulukuljetuksia haetaan keväisin seuraavaa lukuvuotta varten.<br /> <br /> '''Koulun yhteiset tapahtumat'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa on jo perinteeksi muodostuneita sekä lukuvuosittain syntyviä muita yhteisiä juhlia ja tapahtumia sekä teema- ja projektioppimisen liittyviä tapahtumia. Suurin osa tapahtumista on koko koulun yhteisiä, osa tapahtumista kohdennetaan tietyille luokka-asteille. Tapahtumat suunnitellaan lukuvuosittain koulumme vuosikelloon, ja ne tukevat aina muuta kasvatus- ja opetustyötä.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku6}}<br /> <br /> ===6.9 Arvioinnista tiedottamisen muodot Kartanonkosken koulussa===<br /> <br /> Arvioinnista tiedotetaan huoltajia ja oppilaita lukuvuoden aikana säännöllisesti. Lukuvuoden alussa<br /> koteihin jaetaan lukuvuosiopas ja koulun toimintasuunnitelma julkaistaan Wilmassa. Yleistä tietoa<br /> arvioinnista löytyy myös koulun kotisivuilta. Oppilaille tuodaan näkyväksi oppiaineiden sekä<br /> työskentelyn tavoitteet huomioiden heidän oma ikätasonsa.<br /> <br /> Juuri (1.-2.lk)<br /> <br /> Lukuvuoden alussa pidettävissä vanhempainilloissa tiedotetaan huoltajia lukuvuoden aikana<br /> tapahtuvista arvioinneista: arviointikeskustelu, väliarviointi ja päättöarviointi. Vanhempainillassa<br /> käydään myös tarkemmin läpi suomen kielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan arviointikriteerit ja<br /> niiden painopisteet eri vuosiluokilla. Oppilaan arviointiin ei vaikuta pelkästään dokumentoidut<br /> tuotokset, vaan myös tuntityöskentely sekä kotitehtävien huolellinen tekeminen.<br /> <br /> Arviointikeskustelut pidetään Juuressa syyslukukauden aikana. Arviointikeskusteluissa käydään<br /> opettajan, oppilaan sekä huoltajien kanssa yhdessä läpi, miten oppilaan opinnot, työskentely sekä<br /> käyttäytyminen ovat edenneet. Arviointikeskusteluissa huoltajille näytetään myös oppilaan<br /> dokumentoituja tuotoksia, joita hyödynnetään osana arviointia.<br /> <br /> Juuressa huoltajat saavat tietoa oppilaan opintojen etenemisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä<br /> pitkin lukuvuotta Wilman välityksellä. Juuressa opettaja antaa oppilaalle sanallista palautetta<br /> oppitunneilla. Oppilaille tuodaan myös näkyväksi oppiaineiden sekä työskentelyn tavoitteet<br /> huomioiden heidän oma ikätasonsa.<br /> <br /> Juuren väliarviointi annetaan oppilaille helmikuussa. Väliarviointi tarjoaa oppilaalle sekä huoltajille<br /> tietoa siitä, miten oppilaan opinnot ovat edenneet siihen mennessä. Väliarvioinnissa arvioidaan<br /> oppilaan osaaminen ja eteneminen suomen kielessä ja kirjallisuudessa sekä matematiikassa. Ennen<br /> väliarviointia huoltajille lähetetään kirjallisesti tieto, jossa avataan vielä tarkemmin väliarvioinnissa<br /> arvioitavien oppiaineiden arviointikriteerejä.<br /> <br /> Oppilaat saavat Juuressa lukuvuositodistuksen, kun lukuvuosi päättyy. Lukuvuositodistuksessa<br /> arvioidaan oppilaan osaaminen ja eteneminen suomen kielessä ja kirjallisuudessa sekä<br /> matematiikassa. Lukuvuositodistukseen kirjataan myös oppilaan vahvuuksia muissa oppiaineissa,<br /> työskentelytaidoissa sekä käyttäytymisessä. Lukuvuositodistuksessa otetaan huomioon koko<br /> lukuvuonna tapahtunut oppiminen ja eteneminen opinnoissa.<br /> <br /> Runko (3.-6.lk)<br /> <br /> Huoltajia tiedotetaan arvioinnin perusteista syksyn vanheimpainillassa ja luokkakohtaisilla tiedotteilla.<br /> Opettajat kertovat oppilaille opiskelun ja työskentelyn tavoitteet oppiainekohtaisesti. Lukuvuoden<br /> aikana oppilaat saavat sekä suullista että kirjallista palautetta opettajalta tuntityöskentelystään ja<br /> tuotoksistaan.<br /> <br /> Vuosiluokilla 3–6 arviointikeskustelu pidetään syyslukukaudella. Syksyn arviointikeskustelu<br /> mahdollistaa huoltajan, oppilaan ja opettajan avoimen keskustelun opiskeluun, oppimiseen ja<br /> arviointiin liittyvistä kysymyksistä ja oppimiselle, osaamiselle ja työskentelylle asetetuista tavoitteista<br /> ja haasteista. Arviointikeskusteluissa voidaan näyttää huoltajille myös oppilaan dokumentoituja<br /> tuotoksia, joita hyödynnetään osana arviointia.<br /> <br /> Rungossa kirjallinen väliarviointi annetaan syyslukukauden päätteeksi. Kevätlukukauden päätteeksi<br /> annettavan lukuvuositodistuksen arvosanat perustuvat koko lukuvuoden näyttöihin.<br /> <br /> Latva (7.-9.lk)<br /> <br /> Lukuvuoden alussa aineenopettajat tiedottavat oppiaineidensa osalta opetussuunnitelman mukaisista<br /> opiskelun tavoitteista, sisällöistä ja arvioinnin perusteista.<br /> Syksyn vanhempainilloissa tiedotetaan lukuvuoden yleisistä asioista ja huoltajat tapaavat<br /> ryhmänohjaajan. Kevätlukukauden vanhempainillassa huoltajilla on mahdollisuus tulla tapaamaan<br /> aineenopettajia ja kysyä tarkemmin tietoa oppilaan koulumenestyksestä sekä arvioinnista eri<br /> oppiaineissa.<br /> <br /> Opintojen aikana oppilaat ja huoltajat saavat tietoa arvioinnista Wilmassa. Lisäksi oppilaat saavat<br /> palautetta opiskelustaan oppitunneilla ja käytössä olevissa oppimisympäristöissä (esim. Classroom).<br /> Lukuvuoden aikana järjestetään arviointikeskustelu yhdessä ryhmänohjaajan, oppilaan ja huoltajan<br /> kanssa. Keskustelussa käydään läpi oppilaan opiskelun kokonaistilannetta. Mikäli oppilaalle laaditaan<br /> pedagoginen asiakirja, kartoitetaan oppilaan osaamista ja oppimista eri oppiaineissa yhteistyössä<br /> huoltajan ja oppilaan kanssa.<br /> <br /> Oppilaiden tehdessä valinnaisainevalintoja tiedotetaan valinnaisaineoppaassa kunkin valinnaisaineen<br /> arvioinnista (arviointi emoaineeseen / itsenäinen arviointi). Peruskoulun päättöluokkalaisten osalta<br /> oppilaanohjaajat tiedottavat oppilaita ja huoltajia päättöarvioinnin vaikutuksesta toisen asteen jatkoopintoihin hakeutumisessa.<br /> Ennen lukuvuoden päättymistä annetaan Wilman kautta tiedoksi nelosvaroitukset oppilaille ja<br /> huoltajille, mikäli oppilas on saamassa hylätyn arvosanan oppiaineesta. Tämä tehdään riittävän<br /> ajoissa, jotta oppilaalla on vielä mahdollisuus antaa näyttöjä osaamisestaan. Lukukauden lopussa<br /> annetaan väliarviointi. Syyslukukauden päätteeksi annetaan välitodistus ja kevätlukukauden lopuksi<br /> lukuvuositodistus, paitsi peruskoulun päättöluokkalaisille päättötodistus.<br /> <br /> <br /> Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa käyttäytymisen tavoitteisiin. Käyttäytyminen merkitään lukuvuositodistukseen vuosiluokilla 1–8. Kartanonkosken koulussa käyttäytymiselle on asetettu seuraavat tavoitteet:<br /> <br /> Oppilas<br /> <br /> * kunnioittaa kaikkia koulussa työskenteleviä ja noudattaa koulun sääntöjä<br /> * toimii edistäen yhteisön hyvinvointia<br /> * kunnioittaa jokaisen yksityisyyttä ja koskemattomuutta kaikissa ympäristöissä<br /> * arvostaa koulun oppimisympäristöjä ja omaisuutta sekä toimia kestävän elämäntavan mukaisesti<br /> * toimii luotettavasti ja rehellisesti<br /> * käy koulua säännöllisesti ja on ajoissa paikalla<br /> * tulee ryhmässä toimeen kaikkien kanssa ja<br /> * huolehtii omista ja yhteisistä tehtävistä oma-aloitteisesti ja ajallaan.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku7}}<br /> <br /> ===7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kartanonkosken koulussa===<br /> <br /> Perusopetuksen tuen muodot määritellään kolmiportaisesti: yleinen, erityinen ja tehostettu tuki (kuvio 3). Kaikki oppilaat kuuluvat yleisen tuen piiriin. Mikäli oppilaalle ei riitä yleinen tuki, hänelle järjestetään lisää tukea.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Kartanonkoski_kuvio_3.JPG| 650px ]]<br /> <br /> <br /> ''KUVIO 3. Kolmiportainen tuki osana oppimisympäristöä. (Mukaillen: Väätäinen, Sarlin, Nurmi &amp; Harakka, 2011, 15).''<br /> <br /> <br /> '''Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa tukea tarvitsevat oppilaat halutaan kohdata kunnioittaen jokaisen ainutlaatuisuutta. Koulussamme tarjotaan tukikeinoja, jotka auttavat oppilasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan, tukevat oppilaan itsetuntoa ja näin edesauttavat tavoitteisiin pääsemisessä.<br /> <br /> Ennaltaehkäisevää ja varhaista puuttumista toteutetaan mm. vertaissovittelun ja kiusaamisen vastaisen KiVa-ohjelman avulla. Koulussamme on oppilaskunta sekä välitunti-, kummi- ja tukioppilastoimintaa. (Näistä kerrotaan tarkemmin luvussa 5.)<br /> <br /> Joustavia opetusjärjestelyitä ovat mm. ensimmäisen vuosiluokan avoin alku, palkkiopetus, samanaikaisopetus, yhteisopetus, eriyttävä ja eheyttävä opetus, pienryhmäopetus ja joustava perusopetus. Kartanonkosken koulussa on kehitetty erityisesti äidinkielen ja matematiikan palkkiopetusta, jotta oppilaalla on mahdol-lista saada oppimistaan parhaiten tukevaa opetusta. Palkkiopetus tarkoittaa, että oppilaita ryhmitellään joustavasti koko ikäryhmän tasolla ja opetus joustaa yli luokka-asteryhmien.<br /> <br /> Koulumme alkuopetuksen opettajat ja päiväkotien esikoulun opettajat tekevät yhteistyötä. Esiopetuksen ja koulun alun nivelvaiheessa pidetään tiedonsiirtopalavereita. Periaatteena on, että tiedonkulku on nivelvaiheissa saumatonta. Tavoitteena on, että jokaisen lapsen ja oppilaan kohdalla toteutuu varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä toiminta. Tätä periaatetta noudatetaan yhtälailla 6.–7.-vuosiluokan välillä ja siirryttäessä toisen asteen oppilaitoksiin.<br /> <br /> <br /> Seuraava kuvio 4 havainnollistaa perusopetuksen erilaisia tukitoimia ja niiden painottumista tuen eri vaiheissa.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Kartanonkoski_kuvio_4.JPG| 650px ]]<br /> <br /> <br /> KUVIO 4. Tuen muodot ja tasot ovat osa laadukasta perusopetusta (Väätäinen, Sarlin, Nurmi, &amp; Harakka, 2011, 18).<br /> <br /> <br /> '''Ohjaus tuen aikana'''<br /> <br /> '''Kodin ja koulun yhteistyö tuen aikana'''<br /> <br /> Koulussamme arvostetaan huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Pidämme tärkeänä sitä, että oppilas saa huoltajalta riittävästi tukea koulunkäyntiinsä. Tunne siitä, että kotona ollaan kiinnostuneita oppilaan koulunkäynnistä, on oppilaalle erittäin tärkeää. Koulunkäyntiä voi tukea mm. keskustelemalla koulupäivästä, kotitehtävistä, projektitöistä ym. Vanhempien tulee valvoa lapsen mobiililaitteiden käyttöä ja huolehtia lapsen riittävästä ravinnosta, levosta ja liikunnasta.<br /> <br /> Huoltajia tavataan vanhempainilloissa, arviointikeskusteluissa ja oppimissuunnitelmiin liittyvissä tapaamisissa sekä tarvittaessa muissa koulunkäyntiä tukevissa asioissa. Yhteyttä pidetään pääsääntöisesti sähköisin viestintävälinein.<br /> <br /> '''Yleinen tuki'''<br /> <br /> Yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille. Yleisellä tuella pyritään ennaltaehkäisemään tehostetun ja erityisen tuen tarvetta. Perusopetuksen tukimuotoja voidaan käyttää yleisen tuen aikana, mutta oppilas ei tarvitse niitä vielä säännöllisesti. Kun tuki on säännöllistä, laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia.<br /> <br /> Oppimissuunnitelmaa käytetään, mikäli:<br /> <br /> * oppilas etenee eri oppiaineiden opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti<br /> * opetus järjestetään erityisin opetusjärjestelyin<br /> * perusopetuksen 7–9 vuosiluokkien oppilas on otettu joustavan perusopetuksen toimintaan.<br /> <br /> '''Tehostettu tuki'''<br /> <br /> Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan pedagogiseen arvioon perustuen tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostetun tuen avulla tuetaan oppimista ja kasvua sekä ehkäistään oppilaan oppimi-seen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä syrjäytymistä. Tukea annetaan joustavin opetusjärjestelyin muun opetuksen yhteydessä. Ennen tehostettuun tukeen siirtymistä laaditaan pedagoginen arvio ja sen jälkeen oppimissuunnitelma.<br /> <br /> '''Pedagoginen arvio'''<br /> <br /> Pedagogisessa arviossa kuvataan<br /> <br /> * oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne<br /> * oppilaan saama yleinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista<br /> * oppilaan vahvuudet, oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet<br /> * arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea<br /> * arvio tehostetun tuen tarpeesta.<br /> <br /> '''Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana'''<br /> <br /> Tehostetun tuen oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan, mitä oppilaan opetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää:<br /> <br /> * oppilaskohtaiset tavoitteet<br /> * pedagogiset ratkaisut<br /> * tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut sekä<br /> * tuen seuranta ja arviointi.<br /> <br /> '''Erityinen tuki'''<br /> <br /> Erityisen tuen päätös edellyttää pedagogista selvitystä, josta ilmenee oppilaalle annettu tehostettu tuki ja suunnitelma siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Selvitys käsitellään moniammatillisesti tarvittavien oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Pedagogista selvitystä täydennetään tarvittaessa psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Tuen muodot kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan HOJKS:aan.<br /> <br /> Ennen oppivelvollisuuden alkamista tehtävä erityisen tuen päätös ei edellytä pedagogista selvitystä eikä aiempaa tehostetun tuen antamista, vaan voi perustua psykologiseen tai lääketieteelliseen arvioon.<br /> <br /> '''Pedagoginen selvitys'''<br /> <br /> Erityiseen tukeen siirtyminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa.<br /> <br /> '''Kolmiportaisen tuen vastuun jakautuminen Kartanonkosken koulussa'''<br /> <br /> '''Yleinen tuki'''<br /> <br /> Luokanopettaja tai ryhmänohjaaja vastaa yleisen tuen aikana tehdystä oppimisen suunnitelmasta ja pedagogisesta arviosta, jossa arvioidaan tuen riittävyyttä. Latvassa kaikki oppilasta opettavat aineenopettajat sekä opinto-ohjaaja tekevät yhteistyötä ryhmänohjaajan kanssa oppilaan oppimisen suunnitelman ja pedagogisen arvion osalta antamalla arvokasta tietoa oppilaan tuen tarpeesta oman oppiaineensa osalta.<br /> <br /> '''Tehostettu tuki'''<br /> <br /> Juuressa ja Rungossa vastuuhenkilönä on luokanopettaja. Latvassa ryhmänohjaaja toimii vastuuhenkilönä, mutta jokainen aineenopettaja on velvollinen antamaan ryhmänohjaajalle tietoja oppilaan tuen tarpeesta oman aineensa osalta. Myös opinto-ohjaajan rooli on keskeinen arvioitaessa oppilaan vahvuuksia ja tarvittavia tukitoimia. Opinto-ohjaajan rooli korostuu erityisesti oppilaan ohjaamisessa perusopetuksen valinnaisaineiden ja jatko-opintojen pariin.<br /> <br /> '''Erityinen tuki'''<br /> <br /> Pedagogisen selvityksen laadinnan vastuu on erityisopettajalla. Kun erityisen tuen päätös on tehty, laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), jolloin vastuuhenkilönä toimii erityisopettaja. Erityisen tuen päätöksen tekee perusopetuksen aluepäällikkö. Erityisen tuen valmistelusta ja siihen liittyvästä oppilaan ja huoltajan kuulemisesta vastaa rehtori. Päätöksen tekee perusopetuksen johtosäännön määrittelemä viranhaltija.<br /> <br /> Erityisopettaja on tukena tarvittaessa kaikissa tuen vaiheissa. Opinto-ohjaaja tukee Latvan oppilaita erityisesti valinnaisaineiden valinnassa ja jatko-opintoihin suuntautuessa. Kaikissa tuen vaiheissa moniammatillinen oppilashuoltohenkilöstö on tukena konsultaatiossa ja osallistuu tarvittaessa myös tapaamisiin.<br /> <br /> Kuvio 5 havainnollistaa kolmiportaisen tuen vastuun jakautumista oppimissuunnitelman laadinnassa:<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Kartanonkoski_kuvio_5.JPG| 700px ]]<br /> <br /> <br /> KUVIO 5. Vastuu kolmiportaisesta tuesta jakautuu Juuressa ja Rungossa luokanopettajan<br /> ja erityisopettajan kesken. Latvassa kolmiportaisesta tuesta vastaavat ryhmänohjaaja, aineenopettajat ja opinto-ohjaaja sekä erityisopettaja.<br /> <br /> '''Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen'''<br /> <br /> Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan siten, että hänen on mahdollista suorittaa yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet kaikissa oppiaineissa. Mikäli annettu tuki ei riitä, sovitaan opiskelun erityisten painoalueiden mukaisesta opiskelusta yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta ottamaan haltuun oppimisen kannalta välttämättömät sisällöt. Keskittymällä olennaiseen oppilaalle jää voimavaroja vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan. Opiskelun erityisiä painoalueita voidaan hyödyntää tehostetun ja erityisen tuen vaiheissa, ja ne tulee kirjata oppimissuunnitelmaan / HOJKS:aan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.<br /> <br /> Mikäli oppilas ei tuesta huolimatta suoriudu ydinsisältöihin liittyvistä tavoitteista hyväksytysti, voidaan oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Erityisten painoalueiden käyttöä edellytetään kuitenkin ennen oppiaineen yksilöllistämistä. Kunkin oppiaineen yksilöllistämisen tarve perustellaan pedagogisessa selvityksessä erikseen ja tehdään uusi erityisen tuen päätös. Tällöin myös jo aiemmin yksilöllistettyjen oppiaineiden jatkuminen yksilöllistettyinä tulee perustella.<br /> <br /> Yksilöllistämisestä sovittaessa selvitetään oppilaalle ja huoltajille yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset opetuksen järjestämiseen ja jatko-opintoihin.<br /> <br /> Yksilöllistettäessä oppilaan oppiaineita selvitetään oppilaan taitotaso tarkasti. Apuna käytetään opettajan / erityisopettajan tekemää monipuolista arviointia, oppilaan tuotoksia sekä arjen havaintoja oppimistilanteista. Lisäksi hyödynnetään mahdollisia asiantuntijalausuntoja. Oppilaan tavoitetaso määritellään oppimisen mahdollistavaksi ja oppimista eteenpäin vieväksi. Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKS:ssa. Oppilaan arviointi tapahtuu tällöin suhteessa HOJKS:ssa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin.<br /> <br /> '''Pidennetty oppivelvollisuus'''<br /> <br /> Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.<br /> <br /> Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aiemmin. Oppivelvollisuus ei pidenny perusopetuksen keskeltä tai lopusta. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen esiopetuksen alkamista. Lisäksi oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen tekeminen harkitaan aina tapauskohtaisesti.<br /> <br /> '''Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot'''<br /> <br /> '''Tukiopetus'''<br /> <br /> Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada tukiopetusta tarvittaessa. Tukiopetusta annetaan niin usein ja laajasti kuin on tarkoituksenmukaista esimerkiksi oppiainesisältöjen omaksumisen, oppimaan oppimisen ja työskentelytaitojen edistämisen tai sosioemotionaalisten taitojen kannalta.<br /> <br /> Tukiopetus järjestetään joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Aloitteen tukiopetukselle tekee opettaja, oppilas tai hänen huoltajansa. Huoltajia tiedotetaan tukiopetuksen järjestämisestä.<br /> <br /> '''Osa-aikainen erityisopetus'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa osa-aikainen erityisopetus tukee oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista. Jokaisella oppilaalla on tuen tasosta riippumatta oikeus tukeen sitä tarvitessaan. Pyrkimyksenä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan opiskelutottumuksiin, työskentelytapoihin ja koulumotivaatioon. Suunnittelun ja järjestelyjen lähtökohtana ovat oppilaiden yksilölliset tarpeet. Osa-aikainen erityisopetus on joko ennaltaehkäisevää tai jo ilmenneitä vaikeuksia kuntouttavaa. Opetus voi kohdentua kielellisten ja matemaattisten taitojen tukemiseen, sosio-emotionaalisten taitojen tai toiminnanohjaus- ja opiskelutaitojen kehittämiseen. Erityisopettaja kartoittaa yhdessä luokanopettajien tai aineenopettajien kanssa, ketkä tarvitsevat osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Opetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös monialaisen <br /> asiantuntijaryhmän kanssa.<br /> <br /> '''Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet'''<br /> <br /> Avustaja- ja tulkitsemispalvelut<br /> <br /> Erityisen tuen oppilaan saamista avustaja- ja tulkitsemispalveluista päätetään oppilaan erityisen tuen päätöksessä, ja palvelun kohdentuminen kirjataan oppilaan HOJKS:aan.<br /> <br /> Oppilaita ja huoltajia informoidaan avustajapalveluista koulun lukuvuosisuunnitelmassa sekä oppilaan pedagogisia asiakirjoja yhteistyössä kodin kanssa laadittaessa.<br /> <br /> '''Ryhmämuotoinen tuki'''<br /> <br /> Oppilaan opiskelu järjestetään pienemmässä oppilasryhmässä oppilaan omassa lähikoulussa tai kaupunkitasoisessa erityisryhmässä erityisopettajan johdolla silloin, kun hänen tuen tarpeensa tätä edellyttää. Osa oppilaista ohjautuu pienryhmään jo koulutulokkaana erityisen tuen päätöksen myötä, osa koulunkäynnin aikana nousseen huolen perusteella kolmiportaisen tukiprosessin kautta.<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa ryhmämuotoista tukea tarjotaan osa-aikaisen tai kokoaikaisen erityisryhmän tai integraatioryhmän muodossa. Koulu päättää pienryhmien perustamisesta oppilaiden tarpeiden ja lähtökohtien mukaisesti. Tavoitteena on integroida oppilas perusopetuksen ryhmään mahdollisuuksien mukaan. Integroituminen yleisopetuksen ryhmään on prosessi, joka käynnistetään, kun ajatus oppilaan integroitumisesta herää. Oppilas, huoltaja, rehtori ja opettajat osallistuvat integraatioprosessiin, jota esitellään tarkemmin kuviossa 6.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Kartanonkoski_kuvio_6.JPG| 650px ]]<br /> <br /> <br /> KUVIO 6. Oppilas ja huoltaja ovat mukana oppilaan integraatioprosessissa alusta asti. Myös oppilasta opettavat opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä.<br /> <br /> Mahdollisten eri luokka-asteiden pienryhmien lisänä Kartanonkosken koulussa toimii Jopo-luokka. Kaupunkitasoisia erityisen tuen ryhmiä ovat: vammaisopetuksen ryhmät, etappi-, paja- ja poliopetuksen ryhmät.<br /> <br /> <br /> '''Joustava perusopetus (JOPO)'''<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa toimii alueellinen joustavan perusopetuksen (JOPO) luokka. Se on tarkoitettu toiminnallisuudesta hyötyville oppilaille, jotka eivät pysty osoittamaan osaamistaan perusopetuksen ryhmässä. JOPO-luokalla opiskellaan yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Oppilailla on vuosiluokkiin sitomaton oppimäärä.<br /> <br /> JOPO-luokka on pienryhmä, jossa opiskelee enintään kymmenen oppilasta. Luokan aikuisia ovat opettaja, avustaja, opinto-ohjaaja, moniammatillinen asiantuntijaryhmä sekä tarvittaessa koulun ulkopuoliset tahot. Oppilaiden viikkoon kuuluu opiskelua sekä koulussa että työharjoittelua työpaikalla. Opiskelussa hyödynnetään työpaikan lisäksi myös muita koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä. Oppilaat valitaan JOPO-luokalle oppilaan ja huoltajien hakemuksen, moniammatillisen asiantuntijaryhmän suosituksen ja haastattelun perusteella.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku8}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku9}}<br /> <br /> ===9.1 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Kartanonkosken koulussa===<br /> <br /> Kartanonkosken koulussa arvostamme monikielisyyttä. Oppilaiden kielitaitoa ja eri äidinkieliä tuodaan näkyväksi koulun arjessa. Oppilaita ohjataan säilyttämään myönteinen asenne ja kiinnostus eri kieliä ja kulttuureita kohtaan. Koulussamme huomioimme monikielisyyttä oppitunneilla, tapahtumissa, teemapäivissä ja erilaisissa projekteissa, joiden suunnitteluun ja toteuttamiseen otetaan oppilaat mukaan.<br /> <br /> Suomea toisena kielenä opiskeleville tehdään kouluun tullessa tarvittaessa oppimissuunnitelma. Luokanopettaja ja ryhmänohjaaja vastaavat oppimissuunnitelman laatimisesta yhteistyössä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opettajan kanssa. Näin taataan, että oppilaan kielitausta ja kulttuuriperintö tulee huomioiduksi opetuksessa ja että hän saa tarvitsemansa tuen. Koska opiskelussa tarvittavan syvällisen kielitaidon saavuttaminen kestää 5–7 vuotta, oppilaan tulee saada mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan monin eri tavoin.<br /> <br /> Kun oppilas tulee Kartanonkosken kouluun valmistavalta luokalta, pidetään tiedonsiirtoa koskeva kouluneuvottelu. Oppilaan siirryttyä valmistavalta luokalta perusopetukseen hänelle tehdään oppimissuunnitelma moniammatillisessa yhteistyössä vähintään seuraavan vuoden ajaksi. Valmistavalta luokalta tulevan oppilaan oppimissuunnitelmassa korostuu erityisesti suomen kokonaisvaltainen opiskelu eri oppiaineissa. Oppimissuunnitelmassa määritellään kunkin oppiaineen tavoitteet, ja oppilasta arvioidaan omien tavoitteidensa mukaisesti niin kauan kuin tarpeellista.<br /> <br /> Oppilaan suomen kielen taitoa kielen eri osa-alueilla arvioidaan vuosittain. Jokainen opettaja on myös suomen kielen ja oman oppiaineensa/-aineidensa kielen opettaja. Kielen oppimista tuetaan pedagogisesti esim. seuraavin keinoin:<br /> <br /> * annetaan oppilaille mahdollisuus käyttää kieltä kaikilla sen osa-alueilla ja myös vuorovaikutuksessa toistensa kanssa<br /> * avataan käsitteitä ja varmistetaan niiden ymmärtäminen<br /> * havainnollistetaan opittavaa asiaa eri tavoin esimerkiksi kuvallisesti ja<br /> * annetaan välitöntä palautetta sanallisesti, ilmein ja elein.<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku10}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku11}}<br /> <br /> <br /> {{Vantaa_luku12}}<br /> <br /> <br /> {{Oppiaineet}}</div>

Opswikiadmin