Malline:Vantaa luku5 - Muutoshistoria

Opswikiadmin (1. syyskuuta 2022 kello 06.03)

2022-09-01T06:03:26Z

← Vanhempi versio		Versio 1. syyskuuta 2022 kello 09.03
Rivi 190:		Rivi 190:
	*Koulu kuvaa halutessaan miten oppilaat osallistuvat kouluruokailun ja ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.		*Koulu kuvaa halutessaan miten oppilaat osallistuvat kouluruokailun ja ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
	*Koulu tarkentaa kuvausta siitä miten koulu edistää liikennetaitojen oppimista.		*Koulu tarkentaa kuvausta siitä miten koulu edistää liikennetaitojen oppimista.

	~~===5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Keimolanmäen koulussa===~~

	Yhteisesti luodut rakenteet ja struktuurit luovat pohjan turvallisen koulupäivän rakentumiselle. Kiinnitämme erityistä huomiota kaveritaitojen kehittymiselle ja siihen, että kaikilla olisi koulupäivinä mahdollisuus tuntea kuuluvansa joukkoon sekä tulla nähdyksi omana itsenään. Teemme pitkäjänteistä työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi. Osana kaveritaitojen kehittymistä tuemme lapsen edellytyksiä toimia ristiriitatilanteissa.

	Välitunti on tärkeä osa koulupäivää sekä kasvua ja kehitystä. Se on hetki levähtää oppimisen lomassa ja se tarjoaa myös virikkeellistä toimintaa. Välitunneilla pyritään järjestämään monipuolista sekä ohjattua että vapaata toimintaa. Välituntialue, piha, on yhteinen päiväkodin kanssa. Välitunneilla tuetaan kaveritaitojen kehittymistä. Ajatuksenamme on, että kaikki ovat tervetulleita mukaan leikkiin. Välitunneilla noudatettavat tavat sovitaan oppilaiden ja päiväkodin kanssa yhdessä. Yhteiset pelisäännöt tavaroiden, välineiden ja pihalla tapahtuvan toimintaan luovat turvallisen lähtökohdan monipuoliselle välituntien vietolle.

	Vuorovaikutuksessa keskiössä on kunnioitus. Vuorovaikustaitoja harjoitellaan säännöllisesti osana ns. Keimola-tunteja, jotka pohjautuvat hyvinvoinnin vuosikelloon. Arkipäivän kohtaamisissa korostuu vahvuuksien ja hyvän huomioiminen.

	Oppilaiden osallisuuden toteutumista arvioidaan oppilaiden ja yhteisöllisen hyvinvointiryhmän tapaamisissa. Oppilaskunnan osallisuutta arvioidaan lukukausittain oppilaskunnan hallituksen edustajien ja koulunjohtajan tapaamissa.

	Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on kunnioitus, luottamus ja avoimuus. Koulu tekee tiivistä yhteistyötä vanhempainyhdistyksen kanssa. Opettajat tekevät yhteistyötä oman ryhmänsä huoltajien kanssa, esimerkiksi vanhempainilloissa, arviointikeskusteluissa sekä pedagogisen asiakirjojen laadinnassa. Päivittäistä viestintää hoidetaan sähköisillä alustoilla.

	Etäopetusta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan, kun oppilas on esimerkiksi sairaalajaksolla tai kouluun tuleminen on muuten estynyt. Näin mahdollistetaan oppilaan kiinnittyminen omaan luokkayhteisöönsä ja oppimisen tukeminen. Etäopetuksessa hyödynnetään verkkomateriaaleja sekä etäyhteysohjelmia. Etäyhteyksien avulla voidaan rikastuttaa opetusta.

	Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että iltapäiväkerhotoiminnan järjestäjän kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteydenpito ja tapaamiset kolmannen sektorin toimijoiden kanssa luovat pohjaa lasten keimolanmäkeläisen identiteetin rakentumiselle. Teemme tiivistä yhteistyötä Vantaankosken seurakunnan ja eri viranomaisten kanssa.

	Kivistön kirjaston kanssa tehtävä yhteistyö ja viikoittain koululla vieraileva kirjastoauto innostavat lapsia kirjojen ja lukemisen pariin. Kulttuuripalveluiden ja urheilu- sekä lajiliittojen tarjontaa hyödynnämme mahdollisuuksien mukaan.

	~~Kerhotoimintaa pyritään järjestämään oppilaiden toiveiden mukaan. Toiveita kartoitetaan lukuvuosittain.~~

	Ruokailuhetki on tärkeä osa päivää ja osa opetusta. Ruokailussa korostuvat ymmärrys ravinnon merkityksestä kokonaishyvinvoinnille. Ruokailutilanteissa harjoitellaan myös ruokatapoja. Ruokailuteemaa työstetään yhdessä oppilaiden sekä päiväkodin kanssa.

	Liikenneturvallisuuteen panostetaan erityisesti lukuvuoden alussa. Tutustumme ja harjoittelemme turvallista liikennekäyttäytymista osana retkiä ja siirtymiä. Liikennekasvatuksessa tuemme kotien tekemää liikennekasvatustyötä.

Opswikiadmin: /* 5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Keimolanmäen koulussa */

2022-06-30T06:12:44Z

5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Keimolanmäen koulussa

← Vanhempi versio		Versio 30. kesäkuuta 2022 kello 09.12
Rivi 192:		Rivi 192:

	===5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Keimolanmäen koulussa===		===5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Keimolanmäen koulussa===

			Yhteisesti luodut rakenteet ja struktuurit luovat pohjan turvallisen koulupäivän rakentumiselle. Kiinnitämme erityistä huomiota kaveritaitojen kehittymiselle ja siihen, että kaikilla olisi koulupäivinä mahdollisuus tuntea kuuluvansa joukkoon sekä tulla nähdyksi omana itsenään. Teemme pitkäjänteistä työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi. Osana kaveritaitojen kehittymistä tuemme lapsen edellytyksiä toimia ristiriitatilanteissa.

			Välitunti on tärkeä osa koulupäivää sekä kasvua ja kehitystä. Se on hetki levähtää oppimisen lomassa ja se tarjoaa myös virikkeellistä toimintaa. Välitunneilla pyritään järjestämään monipuolista sekä ohjattua että vapaata toimintaa. Välituntialue, piha, on yhteinen päiväkodin kanssa. Välitunneilla tuetaan kaveritaitojen kehittymistä. Ajatuksenamme on, että kaikki ovat tervetulleita mukaan leikkiin. Välitunneilla noudatettavat tavat sovitaan oppilaiden ja päiväkodin kanssa yhdessä. Yhteiset pelisäännöt tavaroiden, välineiden ja pihalla tapahtuvan toimintaan luovat turvallisen lähtökohdan monipuoliselle välituntien vietolle.

			Vuorovaikutuksessa keskiössä on kunnioitus. Vuorovaikustaitoja harjoitellaan säännöllisesti osana ns. Keimola-tunteja, jotka pohjautuvat hyvinvoinnin vuosikelloon. Arkipäivän kohtaamisissa korostuu vahvuuksien ja hyvän huomioiminen.

			Oppilaiden osallisuuden toteutumista arvioidaan oppilaiden ja yhteisöllisen hyvinvointiryhmän tapaamisissa. Oppilaskunnan osallisuutta arvioidaan lukukausittain oppilaskunnan hallituksen edustajien ja koulunjohtajan tapaamissa.

			Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on kunnioitus, luottamus ja avoimuus. Koulu tekee tiivistä yhteistyötä vanhempainyhdistyksen kanssa. Opettajat tekevät yhteistyötä oman ryhmänsä huoltajien kanssa, esimerkiksi vanhempainilloissa, arviointikeskusteluissa sekä pedagogisen asiakirjojen laadinnassa. Päivittäistä viestintää hoidetaan sähköisillä alustoilla.

			Etäopetusta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan, kun oppilas on esimerkiksi sairaalajaksolla tai kouluun tuleminen on muuten estynyt. Näin mahdollistetaan oppilaan kiinnittyminen omaan luokkayhteisöönsä ja oppimisen tukeminen. Etäopetuksessa hyödynnetään verkkomateriaaleja sekä etäyhteysohjelmia. Etäyhteyksien avulla voidaan rikastuttaa opetusta.

			Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että iltapäiväkerhotoiminnan järjestäjän kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteydenpito ja tapaamiset kolmannen sektorin toimijoiden kanssa luovat pohjaa lasten keimolanmäkeläisen identiteetin rakentumiselle. Teemme tiivistä yhteistyötä Vantaankosken seurakunnan ja eri viranomaisten kanssa.

			Kivistön kirjaston kanssa tehtävä yhteistyö ja viikoittain koululla vieraileva kirjastoauto innostavat lapsia kirjojen ja lukemisen pariin. Kulttuuripalveluiden ja urheilu- sekä lajiliittojen tarjontaa hyödynnämme mahdollisuuksien mukaan.

			Kerhotoimintaa pyritään järjestämään oppilaiden toiveiden mukaan. Toiveita kartoitetaan lukuvuosittain.

			Ruokailuhetki on tärkeä osa päivää ja osa opetusta. Ruokailussa korostuvat ymmärrys ravinnon merkityksestä kokonaishyvinvoinnille. Ruokailutilanteissa harjoitellaan myös ruokatapoja. Ruokailuteemaa työstetään yhdessä oppilaiden sekä päiväkodin kanssa.

			Liikenneturvallisuuteen panostetaan erityisesti lukuvuoden alussa. Tutustumme ja harjoittelemme turvallista liikennekäyttäytymista osana retkiä ja siirtymiä. Liikennekasvatuksessa tuemme kotien tekemää liikennekasvatustyötä.

Opswikiadmin: /* 5.6 Sidosryhmäyhteistyön toteutumisen seuranta */

2022-06-30T05:19:01Z

5.6 Sidosryhmäyhteistyön toteutumisen seuranta

← Vanhempi versio		Versio 30. kesäkuuta 2022 kello 08.19
Rivi 190:		Rivi 190:
	*Koulu kuvaa halutessaan miten oppilaat osallistuvat kouluruokailun ja ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.		*Koulu kuvaa halutessaan miten oppilaat osallistuvat kouluruokailun ja ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
	*Koulu tarkentaa kuvausta siitä miten koulu edistää liikennetaitojen oppimista.		*Koulu tarkentaa kuvausta siitä miten koulu edistää liikennetaitojen oppimista.

			===5.7 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Keimolanmäen koulussa===

Opswikiadmin: /* 5.4.4 Joustava perusopetus */

2019-05-06T09:29:09Z

5.4.4 Joustava perusopetus

← Vanhempi versio		Versio 6. toukokuuta 2019 kello 12.29
Rivi 72:		Rivi 72:

	Oppilaat valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai huoltajien hakemuksen sekä haastattelun perusteella. Oppilaat ja heidän huoltaja haastatellaan Vantaan yhteisellä haastattelukyselyllä. Oppilaan perheen edellytetään sitoutuvan opiskelun tukemiseen. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös, joka valmistellaan koulussa moniammatillisesti. Koulun luokkamuotoisessa joustavassa perusopetuksessa opiskelee 10-13 oppilasta. Ei-luokkamuotoiseen työelämäpainotteiseen perusopetukseen otettavien määrä on suhteutettu koulun kokoon ja tarkistetaan vuosittain. Päähaku joustavaan työelämäpainotteiseen perusopetukseen on keväisin. Lisäksi toimintaan voidaan ottaa oppilaita lukuvuoden aikana, jos koulun opetuksessa on vapaita oppilaspaikkoja.		Oppilaat valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai huoltajien hakemuksen sekä haastattelun perusteella. Oppilaat ja heidän huoltaja haastatellaan Vantaan yhteisellä haastattelukyselyllä. Oppilaan perheen edellytetään sitoutuvan opiskelun tukemiseen. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös, joka valmistellaan koulussa moniammatillisesti. Koulun luokkamuotoisessa joustavassa perusopetuksessa opiskelee 10-13 oppilasta. Ei-luokkamuotoiseen työelämäpainotteiseen perusopetukseen otettavien määrä on suhteutettu koulun kokoon ja tarkistetaan vuosittain. Päähaku joustavaan työelämäpainotteiseen perusopetukseen on keväisin. Lisäksi toimintaan voidaan ottaa oppilaita lukuvuoden aikana, jos koulun opetuksessa on vapaita oppilaspaikkoja.

	Joustavaa työelämäpainotteista opetusta ohjaa koulussa opettaja tai oppilaanohjaaja, ja sitä tukee koulun moniammatillinen tiimi. Luokkamuotoisessa joustavassa perusopetuksessa työssäoppimisjaksoja on lukuvuoden aikana noin puolet lukuvuodesta ja ei-luokkamuotoisessa toiminnassa noin 5-7 viikkoa lukuvuoden aikana. Ennen työssäoppimisjaksoa tehdään osapuolten kesken työsopimus, jonka yhteydessä selvitetään työturvallisuusmääräykset sekä tietosuojaan ja salassapitoon liittyvät asiat.		Joustavaa työelämäpainotteista opetusta ohjaa koulussa opettaja tai oppilaanohjaaja, ja sitä tukee koulun moniammatillinen tiimi. Luokkamuotoisessa joustavassa perusopetuksessa työssäoppimisjaksoja on lukuvuoden aikana noin puolet lukuvuodesta ja ei-luokkamuotoisessa toiminnassa noin 5-7 viikkoa lukuvuoden aikana. Ennen työssäoppimisjaksoa tehdään osapuolten kesken työsopimus, jonka yhteydessä selvitetään työturvallisuusmääräykset sekä tietosuojaan ja salassapitoon liittyvät asiat.

Opswikiadmin: /* 5.4.4 Joustava perusopetus */

2019-05-06T09:26:10Z

5.4.4 Joustava perusopetus

← Vanhempi versio		Versio 6. toukokuuta 2019 kello 12.26
Rivi 63:		Rivi 63:
	====5.4.4 Joustava perusopetus====		====5.4.4 Joustava perusopetus====

	Vantaalla joustavaa perusopetusta tarjotaan ~~jokaisella oppilaaksiottoalueella~~. Joustava perusopetus on tarkoitettu ~~toiminnallisuudesta hyötyville~~ oppilaille, ~~jotka eivät pysty osoittamaan omaa osaamistaan perusopetuksen ryhmässä, jolloin perusopetuksen loppuunsaattaminen~~ on ~~vaarassa~~. Oppilaalta edellytetään kykyä ~~työpaikkaopiskeluun~~. Oppilaat ovat oppivelvollisuusikäisiä ja aloitusvuoden aikana vähintään 14-vuotiaita.		Joustava perusopetus on toiminnallinen ja työpainotteinen tapa suorittaa perusopetuksen viimeiset lukuvuodet. Opiskelussa vuorottelevat koulussa tapahtuva opiskelu ja työssäoppimisjaksot. Lisäksi opiskelussa hyödynnetään muita oppimisympäristöjä ja tehdään tiiviistä yhteistyötä muun muassa työnantajien ja toisen asteen oppilaitosten kanssa.

	Oppilaat valitaan ~~pienryhmään~~ oppilaan ja huoltajien ~~hakemusten~~ perusteella ~~ja moniammatillisesta oppilashuollollisesta suosituksesta~~. Oppilaat haastatellaan Vantaan yhteisellä haastattelukyselyllä, ~~jonka perusteella oppilaat valitaan~~ joustavaan ~~perusopetuksen ryhmään~~.		Joustavan perusopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaiden elämänhallintaa, opiskelumotivaatiota ja työelämätaitoja sekä luoda joustavia opiskelupolkuja. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi oppilaita tuetaan, kun he siirtyvät seuraavaan koulutusvaiheeseen ja edistetään heidän valmiuksiaan menestyä peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa.

	~~Joustava perusopetus~~ on ~~toiminnallinen tapa suorittaa perusopetuksen viimeiset lukuvuodet~~. ~~Opiskelussa vuorottelevat työpaikkaopiskelu ja~~ koulussa ~~tapahtuva opiskelu. Lisäksi opiskelussa hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä~~, ~~vieraillaan eri laitoksissa~~ ja ~~tapahtumissa sekä järjestetään leirikouluja~~. ~~Työpaikkaopiskelujaksoja~~ on lukuvuoden aikana noin ~~80 päivää. Oppilaan viikko~~-~~ohjelma muodostuu pääsääntöisesti kahdesta työpaikkaopiskelupäivästä ja kolmesta koulupäivästä~~. Ennen työssäoppimisjaksoa tehdään osapuolten kesken työsopimus, jonka yhteydessä selvitetään työturvallisuusmääräykset sekä tietosuojaan ja salassapitoon liittyvät asiat. ~~Työpaikkaopiskelujaksoilla~~ oppilaat saavat oppimistehtäviä, ~~ja oppilas~~ saa jakson aikana opettajalta ohjausta ja ~~opetusta tehtäviin~~ liittyen. ~~Työpaikkaopiskelujakson~~ päätteeksi ~~työjakso~~ arvioidaan ~~yhdessä oppilaan, työpaikkaohjaajan ja opettajan kesken~~.		Vantaalla joustavaa perusopetusta tarjotaan työelämäpainotteisena opetuksena jokaisessa ylä- ja yhtenäiskoulussa koulun 8.-9.-luokkalaisille. Opetus voi olla luokkamuotoista tai ei-luokkamuotoista opetusta koulun päätöksen mukaisesti.

	Joustavan perusopetuksen aikana tehdään tiiviistä yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa ja työpaikkaopiskelupaikkojen kanssa etsitään mahdollisuuksia oppisopimuksen kautta ammattiin valmistumiseen.		Joustava perusopetus on tarkoitettu oppilaille, joiden katsotaan hyötyvän toiminnallisuudesta ja mahdollisuudesta erilaisiin työympäristöihin tutustumisesta ja varhaisista työelämäkontakteista esimerkiksi uravalinnassa tai kotoutumisessa. Lähtökohtana opetuksessa on oppilaan vahvuudet ja itsetuntemus sekä toimijuuden vahvistaminen. Oppilaalta edellytetään sitoutumista ja motivaatiota sekä kykyä opiskella työssäoppimisjaksoilla. Oppilaat ovat oppivelvollisuusikäisiä ja aloitusvuoden aikana vähintään 14-vuotiaita.

	Oppilaat ovat perusopetuksen oppilaita ja siten oikeutettuja oppimisen ja koulunkäynnin tukeen ja ohjaukseen sekä oppilashuoltoon~~. Opettajan lisäksi toimintaan osallistuu toinen aikuinen~~. Joustavan perusopetuksen oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tai erityisen tuen oppilaan ollessa kyseessä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) kahden kuukauden kuluessa opetuksen alkamisesta. Suunnitelmassa määritellään myös yksilöllinen valinnaisaineiden suorittamistapa.		Oppilaat valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai huoltajien hakemuksen sekä haastattelun perusteella. Oppilaat ja heidän huoltaja haastatellaan Vantaan yhteisellä haastattelukyselyllä. Oppilaan perheen edellytetään sitoutuvan opiskelun tukemiseen. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös, joka valmistellaan koulussa moniammatillisesti. Koulun luokkamuotoisessa joustavassa perusopetuksessa opiskelee 10-13 oppilasta. Ei-luokkamuotoiseen työelämäpainotteiseen perusopetukseen otettavien määrä on suhteutettu koulun kokoon ja tarkistetaan vuosittain. Päähaku joustavaan työelämäpainotteiseen perusopetukseen on keväisin. Lisäksi toimintaan voidaan ottaa oppilaita lukuvuoden aikana, jos koulun opetuksessa on vapaita oppilaspaikkoja.
			Joustavaa työelämäpainotteista opetusta ohjaa koulussa opettaja tai oppilaanohjaaja, ja sitä tukee koulun moniammatillinen tiimi. Luokkamuotoisessa joustavassa perusopetuksessa työssäoppimisjaksoja on lukuvuoden aikana noin puolet lukuvuodesta ja ei-luokkamuotoisessa toiminnassa noin 5-7 viikkoa lukuvuoden aikana. Ennen työssäoppimisjaksoa tehdään osapuolten kesken työsopimus, jonka yhteydessä selvitetään työturvallisuusmääräykset sekä tietosuojaan ja salassapitoon liittyvät asiat.
	Joustavan perusopetuksen toimintaa suunnittelee, organisoi, arvioi ja kehittää ~~kaupunki-tasoinen~~ ohjausryhmä.
			Työssäoppimisjaksoilla oppilaat saavat opetussuunnitelman mukaisia oppimistehtäviä, joissa suoriutuminen otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Oppilas saa jakson aikana ja jälkeen opettajalta tai oppilaanohjaajalta ohjausta tehtäviin ja työssäoppimisjaksoon liittyen. Työssäoppimisjakson päätteeksi jakso arvioidaan.

			Oppilaat ovat perusopetuksen oppilaita ja siten oikeutettuja oppimisen ja koulunkäynnin tukeen ja ohjaukseen sekä oppilashuoltoon. Joustavan perusopetuksen oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tai erityisen tuen oppilaan ollessa kyseessä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) kahden kuukauden kuluessa opetuksen alkamisesta. Suunnitelmassa määritellään myös yksilöllinen valinnaisaineiden suorittamistapa.

			Joustavan perusopetuksen toimintaa suunnittelee, organisoi, arvioi ja kehittää kaupunkitasoinen ohjausryhmä.

	====5.4.5 Opetus erityisissä tilanteissa====		====5.4.5 Opetus erityisissä tilanteissa====

Opswikiadmin: /* 5.6 Sidosryhmäyhteistyön toteutumisen seuranta */

2016-06-27T06:03:06Z

5.6 Sidosryhmäyhteistyön toteutumisen seuranta

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2016 kello 09.03
Rivi 167:		Rivi 167:
	Sidosryhmien kanssa toteutunutta yhteistyöstä seurataan kaupunkitasoisesti, suomenkielisen perusopetuksen tulosalueella.		Sidosryhmien kanssa toteutunutta yhteistyöstä seurataan kaupunkitasoisesti, suomenkielisen perusopetuksen tulosalueella.

	Vantaalla on kaupunkitasoisten opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat:		'''Koulukohtaiset täsmennykset'''

			Vantaalla on kaupunkitasoisten opetussuunnitelman lisäksi kirjattu koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tähän lukuun liittyvät seuraavat asiat:

	*Millainen on hyvä ja turvallinen koulupäivä? Mistä hyvä koulupäivä koostuu? Välitunnit tulee huomioida yhtenä tärkeänä koulupäivän osana.		*Millainen on hyvä ja turvallinen koulupäivä? Mistä hyvä koulupäivä koostuu? Välitunnit tulee huomioida yhtenä tärkeänä koulupäivän osana.
	*Miten koulu toimii oppivana yhteisönä hyvän kouluarjen toteuttamisessa?		*Miten koulu toimii oppivana yhteisönä hyvän kouluarjen toteuttamisessa?

Opswikiadmin: /* 5.5.9 Kouluruokailu */

2016-06-27T06:02:04Z

5.5.9 Kouluruokailu

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2016 kello 09.02
Rivi 152:		Rivi 152:
	====5.5.9 Kouluruokailu====		====5.5.9 Kouluruokailu====

	Koulussa tarjotaan laadukasta ja terveellistä kouluruokaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii arvostamaan ruokaa ja tekemään terveellisiä valintoja. Ruokailutilanteessa tulee olla läsnä riittävä määrä aikuisia. Oppilaille varataan tarpeeksi aikaa miellyttävään ruokailuun ja tapakasvatus huomioidaan ruokailussa. Oppilailla on mahdollisuus osallistua ruokalistan ja ruokailutapahtuman suunnitteluun yhteistyössä koulun keittiöhenkilökunnan ja ~~opettajakunnan jäsenen~~ kanssa. Vantaalla toimivat koulukohtaiset ruokaryhmät. Ruokalaa fyysisenä tilana kehitetään yhdessä oppilaiden kanssa toimivammaksi ja viihtyisämmäksi. Kulttuuriin tai terveyteen liittyvät eritystarpeet huomioidaan kouluissa tarjoamalla oppilaille erityistarpeita vastaava vaihtoehto päivän ruoalle. Terveydenhoitaja keskustelee tarvittaessa ruokailuun liittyvistä erityistarpeista huoltajien kanssa.		Koulussa tarjotaan laadukasta ja terveellistä kouluruokaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii arvostamaan ruokaa ja tekemään terveellisiä valintoja. Ruokailutilanteessa tulee olla läsnä riittävä määrä aikuisia. Oppilaille varataan tarpeeksi aikaa miellyttävään ruokailuun ja tapakasvatus huomioidaan ruokailussa. Oppilailla on mahdollisuus osallistua ruokalistan ja ruokailutapahtuman suunnitteluun yhteistyössä koulun keittiöhenkilökunnan ja koulun henkilöstön kanssa. Vantaalla toimivat koulukohtaiset ruokaryhmät. Ruokalaa fyysisenä tilana kehitetään yhdessä oppilaiden kanssa toimivammaksi ja viihtyisämmäksi. Kulttuuriin tai terveyteen liittyvät eritystarpeet huomioidaan kouluissa tarjoamalla oppilaille erityistarpeita vastaava vaihtoehto päivän ruoalle. Terveydenhoitaja keskustelee tarvittaessa ruokailuun liittyvistä erityistarpeista huoltajien kanssa.

	====5.5.10 Koulumatkat ja koulukuljetukset====		====5.5.10 Koulumatkat ja koulukuljetukset====

Opswikiadmin: /* 5.5.4 Nuorisopalvelut */

2016-06-27T06:00:50Z

5.5.4 Nuorisopalvelut

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2016 kello 09.00
Rivi 121:		Rivi 121:
	Vantaan nuorisopalvelut on koulun aktiivinen yhteistyökumppani alueellisella tasolla. Nuorisotilat tarjoavat turvallisen vapaa-ajan ympäristön koulupäivän jälkeen. Nuorisotyöntekijät ovat mukana koulun me-hengen luomisessa ja ylläpitämisessä erilaisten toimintojen kautta. Toiminnan lähtökohtana on osallisuuden lisääminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja vuorovaikutussuhteiden parantaminen esimerkiksi pienryhmätoimintojen ja harrastusryhmien avulla. Toimintamuotoina ovat muun muassa luokkien ryhmäyttämispäivät, erilaisten tapahtumien järjestäminen yhdessä koulun kanssa sekä tieto- ja neuvontatyö.		Vantaan nuorisopalvelut on koulun aktiivinen yhteistyökumppani alueellisella tasolla. Nuorisotilat tarjoavat turvallisen vapaa-ajan ympäristön koulupäivän jälkeen. Nuorisotyöntekijät ovat mukana koulun me-hengen luomisessa ja ylläpitämisessä erilaisten toimintojen kautta. Toiminnan lähtökohtana on osallisuuden lisääminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja vuorovaikutussuhteiden parantaminen esimerkiksi pienryhmätoimintojen ja harrastusryhmien avulla. Toimintamuotoina ovat muun muassa luokkien ryhmäyttämispäivät, erilaisten tapahtumien järjestäminen yhdessä koulun kanssa sekä tieto- ja neuvontatyö.

	Nuorisotyöntekijät tukevat JOPO -luokkien toimintaa ja ovat pyydettäessä mukana koulun ~~oppilashuoltoryhmässä~~.		Nuorisotyöntekijät tukevat JOPO -luokkien toimintaa ja ovat pyydettäessä mukana koulun yhteisöllisessä hyvinvointityöryhmässä.

	Lasten ja nuorten alueellista osallisuutta kehitetään yhdessä koulujen, oppilaskuntien, nuorisovaltuuston, järjestöjen ja nuorisotilojen kanssa.		Lasten ja nuorten alueellista osallisuutta kehitetään yhdessä koulujen, oppilaskuntien, nuorisovaltuuston, järjestöjen ja nuorisotilojen kanssa.

	====5.5.5 Vantaan luontokoulu====		====5.5.5 Vantaan luontokoulu====

Opswikiadmin: /* 5.5.2 Kulttuuripalvelut */

2016-06-27T06:00:07Z

5.5.2 Kulttuuripalvelut

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2016 kello 09.00
Rivi 100:		Rivi 100:
	====5.5.2 Kulttuuripalvelut====		====5.5.2 Kulttuuripalvelut====

	Vantaan kaupunginmuseon ja taidemuseon, Taidetalo Pessin ja Toteemin, ~~konserttitalo~~ Martinuksen sekä Vantaan kuvataidekoulun ja musiikkiopiston kouluille suunnatuissa kulttuuritarjonnoissa etsitään keinoja lasten ja nuorten identiteettien, kulttuurisen osaamisen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Kulttuuripalveluiden taidepedagogiikalla vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja osallisuutta niin paikallisesti kuin globaalistikin.		Vantaan kaupunginmuseon ja taidemuseon, Taidetalo Pessin ja Toteemin, Vantaan kulttuuritalo Martinuksen sekä Vantaan kuvataidekoulun ja musiikkiopiston kouluille suunnatuissa kulttuuritarjonnoissa etsitään keinoja lasten ja nuorten identiteettien, kulttuurisen osaamisen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Kulttuuripalveluiden taidepedagogiikalla vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja osallisuutta niin paikallisesti kuin globaalistikin.

	Oppilaalle tarjotaan tasavertainen mahdollisuus vähintään kolmeen eri taiteenlajeja soveltavaan kulttuurikokemukseen perusopetuksen aikana seuraavasti:		Oppilaalle tarjotaan tasavertainen mahdollisuus vähintään kolmeen eri taiteenlajeja soveltavaan kulttuurikokemukseen perusopetuksen aikana seuraavasti:

	Esittäviin taiteisiin ja kulttuuriin perehtyminen 1.–3. luokkien aikana		*Esittäviin taiteisiin ja kulttuuriin perehtyminen 1.–3. luokkien aikana
	Visuaaliseen taiteeseen ja kulttuuriin perehtyminen 4.–6 .luokkien aikana		*Visuaaliseen taiteeseen ja kulttuuriin perehtyminen 4.–6 .luokkien aikana
	Mediaan ja digitaaliseen kulttuuriin perehtyminen 7.–9. luokkien aikana		*Mediaan ja digitaaliseen kulttuuriin perehtyminen 7.–9. luokkien aikana

	Vantaan esi- ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelmassa määritellään tarkemmin, kuinka perusopetuksen ja kulttuuripalveluiden yhteistoimintaa organisoidaan, seurataan ja kehitetään.		Vantaan esi- ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelmassa määritellään tarkemmin, kuinka perusopetuksen ja kulttuuripalveluiden yhteistoimintaa organisoidaan, seurataan ja kehitetään.

	====5.5.3 Liikuntapalvelut====		====5.5.3 Liikuntapalvelut====

Opswikiadmin: /* 5.5.1 Kirjastopalvelut */

2016-06-27T05:58:37Z

5.5.1 Kirjastopalvelut

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2016 kello 08.58
Rivi 96:		Rivi 96:
	*Aineistovinkkausta jokaiselle luokalle kerran alakouluvuosien aikana. Tämä sisältää työtapoja, joissa oppilaat voivat osallistua vinkkauksen suunnitteluun ja omien aineistoesittelyjen tekemiseen.		*Aineistovinkkausta jokaiselle luokalle kerran alakouluvuosien aikana. Tämä sisältää työtapoja, joissa oppilaat voivat osallistua vinkkauksen suunnitteluun ja omien aineistoesittelyjen tekemiseen.

	*Tiedonhallintataitojen ja tutkivan oppimisen ohjausta jokaiselle luokalle kerran ~~ala-koulu~~- ja kerran yläkouluopintojen aikana. Kirjasto tukee oppilaiden työskentelyä tarjoamalla mahdollisuuden työskennellä kirjastossa opiskeltavan aihealueen parissa.		*Tiedonhallintataitojen ja tutkivan oppimisen ohjausta jokaiselle luokalle kerran alakoulu- ja kerran yläkouluopintojen aikana. Kirjasto tukee oppilaiden työskentelyä tarjoamalla mahdollisuuden työskennellä kirjastossa opiskeltavan aihealueen parissa.

	====5.5.2 Kulttuuripalvelut====		====5.5.2 Kulttuuripalvelut====