Elämänkatsomustieto

Oppiaineen tehtävä

Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä toiminnassaan ja kanssakäymisissä ympäröivän maailman kanssa. Katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista. Siksi on tärkeätä sovittaa opetukseen ja opiskeluun oppilaan oma ajattelu- ja kokemusmaailma.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajattelu ymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseään korjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne.

Elämänkatsomustieto tukee laaja-alaisen osaamisen kehittymistä, erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja, kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja, itsestä huolehtimista ja arjentaitoja sekä osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta.

Vuosiluokat 1-2

Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokilla 1-2 elämänkatsomustiedon opetuksen painopiste on oppilaiden yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen, ilmaisun sekä ajattelun ja oppimisen taitojen kehittämisessä. Oppilaan omaa ajattelua ja kokemuksia kuuntelemalla ja arvostamalla vaikutetaan terveen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan rakentumiseen.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä luoda turvallinen ja avoin psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö, jossa oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Fyysistä oppimisympäristöä kehitetään erilaiset oppimisen ja työskentelemisen tavat huomioivaksi ja joustavasti muunneltavaksi. Yhteisiä, opettajan ohjaamia tutkimuskeskusteluja rikastetaan toiminnallisilla aktiviteeteilla, saduilla, kertomuksilla, leikeillä, musiikilla, kuvataiteella ja draamalla. Toiminnassa otetaan huomioon lasten elinympäristön digitalisoituminen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukee oppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitä tutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa. Ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet otetaan huomioon työtapojen valinnassa.

Oppilaan oppimisen arviointi

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolinen palaute rakentuu osaksi työskentelyä ja yhteisiä keskusteluja. Se tukee ja vahvistaa oppilaiden osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Palaute ohjaa oppilaita yhteistyötaidoissa ja rohkaisee ilmaisemaan ajatuksiaan. Opetuksessa annetaan tilaa ja oppilaita kannustetaan ihmettelyyn, kysymiseen sekä omien mielipiteiden perusteluun ja toisten näkemysten kuunteluun. Monipuoliset työtavat luovat oppilaille mahdollisuuksia osoittaa ja itse huomata edistymistään ja osaamistaan.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita elämänkatsomustiedossa ovat

• edistyminen lähiympäristön katsomuksellisten ilmiöiden tunnistamisessa ja nimeämisessä
• edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa
• edistymien ajatusten ilmaisemisessa ja toisten kuuntelemisessa.

Laaja-alainen osaaminen

Elämäkatsomustiedon oppiaineeseen kuuluvat olennaisesti alkuopetuksessa laaja-alaisen osaamisen sisällöistä alakohdat L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen sekä L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu.

Ajattelun ja oppimaan oppimisen erilaiset taidot korostuvat lähes kaikissa tavoitteissa ja sisällöissä. Oman ajattelun tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeä pohja koko elämänkatsomustiedon tavoitteiden saavuttamisen osana. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu korostuvat sekä oppiaineen sisällöissä että elämänkatsomustiedon ryhmän koostumuksessa ja oppiaineen opiskelun toteutustavoissa.

Alkuopetusikäisten oppilaiden opiskelussa myös L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidotosaamisalue on merkityksellinen, koska oppisisällöissä moni asia käsitellään lapsen arjen kokemusten kautta.

Laaja-alaisen osaamisen alueet L4 Monilukutaito, L5 Tietoja viestintäteknologinen osaaminen, L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys sekä L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen painottuvat niiltä osin kuin niitä on mahdollista sitoa lapsen arkikokemuksiin.

Vuosiluokka 1

Tavoitteet

  T1 Oppilas

• harjoittelee vuoron odottamista, vuoron antamista ja kuuntelemiseen keskittymistä

• harjoitellaan toisten ajattelun kuuntelemista myös erilaisten tarinoiden, kertomusten ja dokumenttien kautta

T2 Oppilas

• rohkaistuu ajattelun ja tunteiden ilmaisuun esimerkiksi musiikin, kuvataiteen, draaman, liikunnan tai kirjoittamisen kautta

• harjoittelee tunnistamaan itsestä ja toisista erilaisia tunteiden ilmenemistapoja

T3 Oppilas

• harjoittelee toisten kuuntelemista. Kuunteleminen on edellytys toisten ajattelun ymmärtämiselle

• harjoittelee olemaan vähättelemättä tai suuttumatta erilaisesta tavasta ajatella

T4 Oppilas

• harjoittelee kysymysten tekemistä arkikokemuksien herättämän ihmetyksen kautta

• harjoittelee väitteiden perustelun opiskelua omien mielipiteiden perustelun kautta

T5 Oppilas

• pohtii arjen asioita, kuten mikä on reilua, onko joku asia oikein tai väärin, voiko joku asia olla samaan aikaan oikein ja väärin

• harjoittelee miettimään, miten paljon voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, mitä seuraavaksi tapahtuu

T6 Oppilas

• pohtii oikean ja väärän eroja satujen ja tarinoiden kautta

• havainnoi arkikokemuksia; jos tilanteessa on toiminut väärin, miten sitä voisi seuraavalla kerralla välttää

T7 Oppilas

• tutustuu lähiympäristön tapakulttuuriin, kuten suomalaiset vuotuisjuhlat ja niiden vaikutus koulun arkeen

T8 Oppilas

• Ymmärtää, että yhteiselämän perusteisiin kuuluu hyvät käytöstavat, sovitut säännöt ja lait. Hän tietää myös, että niiden noudattamatta jättämisellä voi olla seurauksia.

• havainnoi oman luokan, koulun ja kodin sääntöjä sekä tapoja

• pohtii ajankohtaisissa asioissa hyvän, oikean ja väärän eroja

• saa itsetuntemusta lisää esimerkiksi erilaisten leikkien ja kyselyiden kautta

• pohtii, mihin erilaisiin ryhmiin kuuluu: perhe, suku, kaverit, harrastukset, luokka, koulu, vantaalaislapsi

• pohtii omaan lähiympäristöön liittyviä yhteiselämän käytäntöjä

T9 Oppilas

• huolehtii omista tavaroista ja luokkaympäristöstä

• tutustuu koulun lähiluontoon ja omaan lähialueeseen

• oppii arvostamaan ja kunnioittamaan ympäristönsä omaleimaisuutta

• harjoittelee havainnoimaan elottoman ja elollisen luonnon eroa

Sisällöt

• perhe, harrastukset ja kaverit
• tunnetilat
• omat mielipiteet
• oikea ja väärä
• omatunto
• juhlat
• säännöt
• käytöstavat
• koulun lähiympäristö

Vuosiluokka 2

Tavoitteet

T1 Oppilas

• Harjoittelee vuoron odottamista, vuoron antamista ja kuuntelemiseen keskittymistä. Tätä tavoitellaan esimerkiksi niin, että mietitään valitusta aiheesta oma mielipide, kerrotaan oma mielipide vuorollaan ja keskustellaan.

• harjoitellaan toisten ajattelun kuuntelemista myös erilaisten tarinoiden, kertomusten ja dokumenttien kautta

T2 Oppilas

• rohkaistuu ajattelun ja tunteiden ilmaisuun

• harjoittelee saman tunteen ilmaisua eri tilanteissa

• vertailee pikkulapsen tunneilmaisua koululaisen tai aikuisen tapaan ilmaista sama tunne

T3 Oppilas

• harjoittelee toisten kuuntelemista

• harjoittelee olemaan vähättelemättä tai suuttumatta erilaisesta tavasta ajatella

T4 Oppilas

• harjoittelee kysymysten tekemistä arkikokemuksien herättämän ihmetyksen kautta

• harjoittelee väitteiden perustelun opiskelua omien mielipiteiden perustelun kautta

T5 Oppilas

• pohtii arjen asioita, kuten mikä on reilua, onko joku asia oikein tai väärin, voiko joku asia olla samaan aikaan oikein ja väärin

• harjoittelee miettimään, miten paljon voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, mitä seuraavaksi tapahtuu

T6 Oppilas

• havainnoi arkikokemuksia; jos tilanteessa on toiminut väärin, miten sitä voisi seuraavalla kerralla välttää.

• pohtii: Millainen on hyvä ihminen ja miten sellaiseksi voi itse tulla.

T7 Oppilas

• tutustuu lähiympäristön tapakulttuuriin, kuten suomalaiset vuotuisjuhlat ja niiden vaikutus koulun arkeen, esimerkiksi arkipyhät ja lomat

• pohtii, millainen on oman ryhmän, koulun ja Vantaan tapakulttuuri, esimerkiksi Vantaa-päivä ja maalaismarkkinat

• voi perehtyä liputuspäiviin

• tutustuu eri kulttuurien vuotuistapoihin; jos on esimerkiksi muslimioppilas on ryhmässä tai luokalla, voidaan keskustella ramadanista

T8 Oppilas

• pohtii toisten ihmisten huomioimisen, auttamisen ja tasapuolisuuden merkitystä yhteiselämässä

• pohtii: Mitä eroa on tavalla, säännöllä ja lailla. Mitä tapahtuisi, jos niitä ei olisi sääntöjä esimerkiksi liikenteessä?

• pohtii ajankohtaisissa asioissa hyvän, oikean ja väärän eroja

• Miettii esimerkiksi kertomusten tai elokuvan pohjalta, miten ystäviä saadaan? Miten saa mukaan sellaisen, joka itse ei hakeudu toisten seuraan? Mikä tekee ihmisestä hyvän tai pahan?

• hankkii tietoa maailman eri puolilla olevien lasten arkipäivästä ja ympäristöstä

• tutustuu lapsen oikeuksiin ikäkaudelle sopivalla tasolla

T9 Oppilas

• huolehtii omista tavaroistaan ja luokkaympäristöstä

• tutustuu koulun lähiluontoon ja omaan lähialueeseen

• oppii arvostamaan ja kunnioittamaan ympäristönsä omaleimaisuutta

• harjoittelee havainnoimaan elottoman ja elollisen luonnon eroa

Sisällöt

• eläimet, pelit, leikit ja kouluasiat
• tunteet
• itsehillintä
• mielipiteen perustelun harjoittelua
• vastakkaisen mielipiteen esittämisen harjoittelua
• väitteiden perustelun paremmuuden tai huonommuuden pohtiminen
• oikea ja väärä asia
• hyvä ihminen
• liputuspäivien tarkempia syitä
• lähiympäristön juhlia
• ystävyys
• toisten huomioiminen ja auttaminen
• erilaisten paikkojen erilaiset säännöt
• liikennesäännöt säännön ja lain ero
• lapset eri puolella maailmaa
• lasten oikeudet maailmassa
• koulun lähiluonto

Vuosiluokat 3-6

Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokilla 3-6 elämänkatsomustiedon opetuksen erityisenä tehtävänä on rohkaista ja tukea oppilaiden pyrkimystä rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan. Opetuksessa keskeistä on tukea oppilaiden eettisen ajattelun taitojen ja kulttuurisen osaamisen kehittymistä sekä kykyä ilmaista omia näkemyksiään ja niiden perusteita.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Työtapojen valinnassa oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on luoda turvallinen ja avoin psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö, jossa jokainen oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Fyysistä oppimisympäristöä kehitetään erilaiset oppimisen ja työskentelemisen tavat huomioon ottavaksi ja joustavasti muunneltavaksi. Yhteisiä, opettajan ohjaamia tutkimuskeskusteluja rikastetaan toiminnallisilla aktiviteeteilla, saduilla, kertomuksilla, leikeillä, musiikilla, kuvataiteella ja draamalla. Toiminnallisissa aktiviteeteissä otetaan huomioon elinympäristön digitalisoituminen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukee oppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitä tutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa. Ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet sekä mahdollisuus syventymiseen ja yksilölliseen etenemiseen otetaan huomioon työtapojen ja sisältöjen valinnassa.

Oppilaan oppimisen arviointi

Elämänkatsomustiedon opetuksessa oppimisen arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilasta perehtymään ja tutkimaan oppimisen kannalta keskeisiä lähteitä ja piirteitä sekä tekemään asioista omia tulkintoja. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjallisen ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Tärkeää on niiden kautta osoitettu ilmaisu- ja perustelutaito. Yksityiskohtaisen muistamisen sijaan arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekä ajattelun ja argumentaation kehittymiseen.

Elämänkatsomustiedon sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää elämänkatsomustiedon valtakunnallisia arviointikriteereitä.

Elämänkatsomustiedon arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Laaja-alainen osaaminen

Vuosiluokilla 3-6 elämäkatsomustiedon oppiaineeseen kuuluvat olennaisesti laaja-alaisen osaamisen sisällöistä alakohdat L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen sekä L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Alempiin luokkiin verrattuna kulttuurinen osaaminen saa enemmän painoarvoa. Elämänkatsomustiedossa vuorovaikutuksella on iso merkitys, sillä monesti ryhmät koostuvat eri luokkien ja luokka-asteiden oppilaista.

Ajattelun ja oppimaan oppimisen erilaiset taidot korostuvat lähes kaikissa tavoitteissa ja sisällöissä. Oman ajattelun tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeä pohja koko elämänkatsomustiedon tavoitteiden saavuttamisen osana. Ajattelun prosessien kehittäminen ja niiden dokumentoiminen korostuvat. Lisäksi L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu näkyy sekä oppiaineen sisällöissä että elämänkatsomustiedon ryhmän koostumuksessa ja oppiaineen opiskelun toteutustavoissa.

Vuosiluokkien 3.-6 oppilaiden opiskelussa L5 Tietoja viestintäteknologinen osaaminen sekä L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen syventyvät oppiainetyöskentelyssä; tvt-taitoja kerätään vuosien mittaan lisää. Tvt:n kautta voidaan myös hankkia erilaisia tietoja ja punnita niiden oikeellisuutta ja painoarvoa. Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia käydään läpi lähiympäristöstä vähitellen laajempaan. Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa lähdetään liikkeelle omista teoista lähiympäristössä.

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidotosaamisalue liittyy myös vuosiluokilla 3-6 elämänkatsomustiedon sisältöihin, mutta ei yhtä paljon kuin alemmilla luokilla.

Laaja-alaisen osaamisen alueista L4 Monilukutaito liittyy elämänkatsomustiedon erilaisten tekstien ymmärtämiseen ja tulkintaan. Osa-alue L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys sitoutuu kouluarkeen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Pitkäjänteisellä työskentelyllä on suuri merkitys oppiaineen sisältöjen omaksumisessa.

Vuosiluokka 3

Tavoitteet

T1 Oppilas

• käsittelee eettisiä ongelmia eläytymisen kautta esimerkiksi erilaisten tekstien tai kuvamateriaalin pohjalta

• harjoittelee tunnistamaan omia eettisiä kokemuksiaan ja kertomaan niistä, esimerkiksi: Onko aina puhuttava totta, vaikka se loukkaisi toista? Mihin tarvitaan käytöstapoja?

• pohtii: Miten oikeudenmukaisuus toteutuu omassa arjessa kotona ja koulussa: Onko tullut tunne epäreilusta kohtelusta tai saako toista suosia toisen kustannuksella?

T2 Oppilas

• harjoittelee omien mielipiteiden ilmaisua esimerkiksi puhuen ja kirjoittaen

• harjoittelee kuuntelemaan toisten mielipiteitä

• opettelee tunnistamaan hyvin perusteltuja väitteitä

T3 Oppilas

• pohtii: Miten paljon omalla toiminnallaan voi vaikuttaa siihen, mitä seuraavaksi tapahtuu?

• harjoittelee syy- ja seuraussuhteiden tunnistamista

T4 Oppilas

• pohtii, mitä tarkoittaa vastuun kantaminen

• harjoittelee huolehtimaan omista tavaroista ja välineistä

• miettii, miten voi vaikuttaa omaan hyvinvointiin

• käy keskustelua, miten toisten ihmisten kanssa tulee toimeen ja miten toisista ihmisistä pidetään huolta

T5 Oppilas

• tutustuu suomalaiseen kulttuuriperintöön, esimerkiksi maailmansyntytarinat ja Kalevala

• ottaa selvää, mistä eri kulttuureista lähtöisin olevia ihmisiä löytyy omasta et-ryhmästä, luokasta tai koulusta

T6 Oppilas

• tutustuu omassa koulussa opiskeltaviin katsomusaineisiin, esimerkiksi nimiin, missä päin maailmaa ne ovat yleisiä ja mistä tunnuksista ne tunnistaa

• osaa pohtia, miten katsomuksellinen kirjo näkyy koulussa, esimerkiksi kouluruokailussa

T7 Oppilas

• pohtii, mitä itse ajattelee seuraavista asioista: hyvä elämä, Mistä maailma on syntynyt? Mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen?

T8 Oppilas

• harjoittelee kertomaan: Mitä itse ajattelee katsomuksellisista asioista?

• opettelee kuuntelemaan muiden näkemyksiä

T9 Oppilas

• tutustuu lyhyesti lapsen oikeuksiin, ajankohdaksi sopii esimerkiksi 20. marraskuuta, jolloin on kansainvälinen Lapsen Oikeuksien päivä.

• pohtii lapsen oikeuksien sisältöjä ja vertaa niiden toteutumista omaan arkeen

T10 Oppilas

• harjoittelee kiinnittämään huomiota: Millainen lähiympäristö on ja mitä asioita siinä tapahtuu?

• pohtii, miten lapsi voi vaikuttaa omalla toiminnallaan oman ja lähiympäristönsä hyvinvointiin

Sisällöt

S1 Kasvaminen hyvään elämään

• oikeudenmukaisuus kotona ja koulussa
• käytöstavat ja valkoiset valheet
• mielipiteiden esittäminen ja perustelu
• vastuu omista läksyistä ja kotitöistä
• huolehtiminen nuoremmista
• roskaamisen välttäminen

S2 Erilaisia elämäntapoja

• maailmansyntytarina suomalaisessa perinteessä
• et-ryhmän kokemuksia erilaisista kulttuureista
• katsomusaineet koulussa
• oma käsitys maailman synnystä
• oma käsitys siitä, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen

S3 Yhteiselämän perusteita

• Mikä on YK?
• lasten oikeudet

S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus

• Missä asioissa lapsi voi vaikuttaa omaan ympäristöönsä?

Vuosiluokka 4

Tavoitteet

T1 Oppilas

• käsittelee eettisiä ongelmia eläytymisen kautta esimerkiksi erilaisten tekstien tai kuvamateriaalin pohjalta

• pohtii, miten oikeudenmukaisuus toteutuu omassa arjessa kotona ja koulussa

T2 Oppilas

• harjoittelee omien mielipiteiden ilmaisua esimerkiksi puhuen ja kirjoittaen

• harjoittelee kuuntelemaan toisten mielipiteitä

• opettelee tunnistamaan hyvin perusteltuja väitteitä

T3 Oppilas

• pohtii: Miten paljon omalla toiminnallaan voi vaikuttaa siihen, mitä seuraavaksi tapahtuu?

• harjoittelee syy- ja seuraussuhteiden tunnistamista

T4 Oppilas

• pohtii, mitä tarkoittaa vastuun kantaminen

• harjoittelee huolehtimaan omista tavaroista ja välineistä

• miettii, miten voi vaikuttaa omaan hyvinvointiin

• käy keskustelua, miten toisten ihmisten kanssa tulee toimeen ja miten toisista ihmisistä pidetään huolta

• pohtii: Mitkä asiat luonnossa ovat tärkeitä?

• pohtii: Mitkä ovat olleet merkityksellisiä luontokokemuksia?

T5 Oppilas

• tutustuu naapurimaiden kulttuuriperintöön esimerkiksi tarinoiden kautta

• ottaa selvää, mistä eri kulttuureista lähtöisin olevia ihmisiä löytyy omasta et-ryhmästä, luokasta tai koulusta

• tutustuu eri kulttuurien juhlaperinteisiin

T6 Oppilas

• tutustuu omassa koulussa opiskeltaviin katsomusaineisiin, esimerkiksi niiden nimiin, missä päin maailmaa ne ovat yleisiä ja mistä tunnuksista ne tunnistaa

• osaa pohtia, miten katsomuksellinen kirjo näkyy koulussa

T7 Oppilas

• pohtii, mitä itse ajattelee seuraavista asioista: hyvä elämä, Mistä maailma on syntynyt? Mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen?

• pohtii: Mitä ilman ei pärjää? Mikä tekee onnelliseksi? Saako omaa onnellisuutta lisätä toisten kustannuksella?

• miettii: Miten oma ajattelu on muuttunut pikkulapsesta koululaiseksi?

T8 Oppilas

• harjoittelee kertomaan, mitä itse ajattelee katsomuksellisista asioista

• opettelee kuuntelemaan muiden näkemyksiä

T9 Oppilas

• tutustuu Lapsen Oikeuksiin

• pohtii Lapsen Oikeuksien sisältöjä ja vertaa niiden toteutumista omaan arkeen

T10 Oppilas

• Harjoittelee kiinnittämään huomiota siihen, millainen lähiympäristö on ja mitä asioita siinä tapahtuu?

• pohtii: Miten lapsi voi vaikuttaa omalla toiminnallaan oman ja lähiympäristönsä hyvinvointiin?

Sisällöt

S1 Kasvaminen hyvään elämään

• riidat koulussa
• eri tilanteiden oikeudenmukaisia ratkaisuja; sovittelutoiminnan perusteita
• mielipiteet ja perustelut
• ristiriitatilanteet ja niiden tunnistaminen
• vastuu kaverisuhteissa
• huolehtiminen luokan asioista
• kotieläimistä huolehtiminen
• välttämättömyys ja ylellisyys
• onnellisuus ja epäonni

S2 Erilaisia elämäntapoja

• eri kulttuurien juhlaperinteet
• eri katsomusten näkyminen koulun arjessa
• maailmansyntytarinat naapurimaissa
• oman ajattelun kehittyminen
• omat näkemykset katsomuksellisista asioista

S3 Yhteiselämän perusteita

• YK:n ihmisoikeuksien julistuksen sisältöä ikäkaudelle sopivassa muodossa
• lasten oikeuksien toteutuminen omassa arjessa

S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus

• yhteistyön merkitys lähiympäristön parantamiseksi
• Missä luonnonympäristössä viihtyy?
• Miten voi itse vaikuttaa lähiympäristöön?

Vuosiluokka 5

Tavoitteet

T1 Oppilas

• käsittelee eettisiä ongelmia tekstien pohjalta, yhteistyötä voi tehdä muun muassa äidinkielen ja kirjallisuuden kanssa

• harjoittelee omien kokemusten jakamista ja toisen asemaan asettumista esimerkiksi ilmaisuharjoitusten kautta

• harjoittelee pohtimaan eettisiä ulottuvuuksia eri tilanteissa, esimerkiksi: Saako varastaa, jos pelastaa sillä toisen hengen?

• pohtii syy- ja seuraussuhteiden muodostumista esimerkiksi sarjakuvan piirtämisen avulla

T2 Oppilas

• harjoittelee omien mielipiteiden ilmaisua esimerkiksi puhuen ja kirjoittaen

• harjoittelee itselle vastakkaisten mielipiteiden ilmaisua esimerkiksi puhuen ja kirjoittaen

• etsii perusteluita eri mielipiteille

T3 Oppilas

• harjoittelee tunnistamaan omia ajatuksia

• tutustuu ongelmiin, joihin on ratkaisuja enemmän kuin yksi, esimerkiksi: Millä perusteella valitsee itseä miellyttävän harrastuksen? Miten paljon harrastus vaatii aikaa tai rahaa? Missä sitä voi harrastaa ja kenen kanssa?

• miettii ratkaisujen seurauksia

T4 Oppilas

• tutustuu, miten lapsen vastuu lisääntyy iän myötä

• miettii, miten voi vaikuttaa omaan ja lähiympäristön hyvinvointiin

• pohtii, mitä voi tehdä hyvinvoinnin parantamiseksi ja miten omalla toiminnallaan voi vaikuttaa luonnon hyvinvointiin

T5 Oppilas

• tutustuu maailmanperintökohteisiin Suomessa

• perehtyy eri kulttuurien juhlaperinteisiin

• tutustuu käsitteeseen monikulttuurisuus ja sen toteutumiseen omassa arjessa

T6 Oppilas

• tutustuu uskonnollisiin ja uskonnottomiin tapoihin käsittää maailmaa sekä niiden tunnuksiin, esimerkiksi risti, puolikuu tai kuusisakarainen tähti

• perehtyy lähialueiden eri katsomusten harjoituspaikkoihin, kuten kirkot ja moskeijat

• tutustuu katsomuksellisten käsitteisiin käsitteiden teisti, agnostikko ja ateisti kautta

T7 Oppilas

• pohtii: Mitä seurauksia on siitä, että ihmiset ajattelevat katsomusasioista eri tavoin?

• miettii, mitkä asiat vaikuttavat omaan ajatteluun, esimerkiksi opetus, kaverit, perhe ja media

T8 Oppilas

• harjoittelee tilanteita, joissa on tärkeä tuoda oma katsomus esiin

• harjoittelee tunnistamaan tilanteet, joissa oman katsomuksen esiin tuomisella ei ole merkitystä tai se on haitaksi

• opettelee kuuntelemaan erilaisia katsomuksellisia kannanottoja esimerkiksi eri ihmisryhmien oikeuksista ja kohtelusta

• harjoittelee tuomaan oma katsomus esiin sellaisella tavalla, ettei se haasta tai kyseenalaista toisten katsomuksia

T9 Oppilas

• tutustuu ihmisoikeusetiikan eri osa-alueisiin kuten ihmisarvo ja ihmisoikeudet

• kertaa Lapsen Oikeuksien sisältöjä ja vertaa niiden toteutumista Suomessa ja muualla maailmassa

T10 Oppilas

• osaa pohtia, miten lapsi voi vaikuttaa omalla toiminnallaan oman ja lähiympäristönsä hyvinvointiin

• harjoittelee demokratian perusteita, jolloin voidaan tehdä oppiainerajat ylittävää yhteistyötä historian kanssa

• harjoittelee vaikuttamista myös koulun ulkopuolella

Sisällöt

S1 Kasvaminen hyvään elämään

• lupaus ja sen pitäminen/ rikkominen
• syy- ja seuraussuhteet; erilaisia ratkaisuja eri tilanteisiin
• omat mielipiteet
• omien ajatusten kuunteleminen ja kuvaaminen eri tavoilla
• omien harrastusten valintojen perusteita
• eri ikäisten vastuut
• miten omassa perheessä vastuut jakautuvat perheenjäsenten kesken?
• oman näkemyksensä julkituominen
• toisten kuunteleminen

S2 Erilaisia elämäntapoja

• Mistä eri paikoissa riidellään (perheet, suvut)?
• ihmisten erilaisten katsomusten näkyminen
• maailmanperintökohteet Suomessa
• monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus ja rasismi
• uskonnollisen ja uskonnottoman maailmankuvan perusteita
• katsomukselliset käsitteet (teisti, agnostikko ja ateisti)
• eri katsomusten tunnukset ja perussisällöt
• eurooppalaisia juhlaperinteitä

S3 Yhteiselämän perusteita

• ihmisarvo
• ihmisoikeudet
• lasten oikeuksien toteutuminen Suomessa
• Kuka/ mikä vaikuttaa ajatteluun?
• Miksi pitää opiskella?
• Mihin tietoa tarvitaan?
• lähdekritiikki
• omien opiskelutavoitteiden asettaminen
• demokratia vaikuttaminen koulun sisällä

S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus

• oman lähiympäristön hyvinvointiin vaikuttaminen
• kierrätys

Vuosiluokka 6

Tavoitteet

T1 Oppilas

• käsittelee eettisiä ongelmia tekstien pohjalta, yhteistyötä voi tehdä muun muassa äidinkielen ja kirjallisuuden kanssa

• harjoittelee omien kokemusten jakamista ja toisen asemaan asettumista esimerkiksi ilmaisuharjoitusten kautta

• harjoittelee pohtimaan eettisiä ulottuvuuksia eri tilanteissa, esimerkiksi: Saako varastaa, jos pelastaa sillä toisen hengen?

• pohtii syy- ja seuraussuhteiden muodostumista esimerkiksi sarjakuvan piirtämisen avulla

• tutustuu käsitteeseen oikeudenmukaisuus laajemmassa mittakaavassa, esim. Suomen ja muiden maiden vertailua

T2 Oppilas

• harjoittelee omien mielipiteiden ilmaisua esimerkiksi puhuen ja kirjoittaen

• harjoittelee itselle vastakkaisten mielipiteiden ilmaisua esimerkiksi puhuen ja kirjoittaen

• etsii perusteluita eri mielipiteille

• harjoittelee, mikä on mielipiteen ja perustellun väitteen ero

• opettelee väitteiden perustelua myös muiden kuin omien mielipiteiden perustelulla, esimerkiksi väittelyiden ja mediakriittisyyden kautta

• harjoittelee media-analyysin taitoja esimerkiksi mainosten sisältöä tutkimalla

T3 Oppilas

• opettelee suuntaamaan ajatuksia hyvään ja positiiviseen suuntaan

• tutustuu ongelmiin, joihin on ratkaisuja enemmän kuin yksi, esimerkiksi: Millä perusteella valitsee itseä miellyttävän harrastuksen? Miten paljon harrastus vaatii aikaa tai rahaa? Missä sitä voi harrastaa ja kenen kanssa?

• miettii ratkaisujen seurauksia

• harjoittelee lukemaan erilaisia tilanteita, ympäristöjä ja niihin liittyviä kielenkäytön tapoja

T4 Oppilas

• miettii, miten voi vaikuttaa omaan ja lähiympäristön hyvinvointiin

• pohtii, mitä voi tehdä hyvinvoinnin parantamiseksi ja miten omalla toiminnallaan voi vaikuttaa luonnon hyvinvointiin (ostotottumukset, lajittelu, jakamistalous)

• havainnoi luonnon monimuotoisuutta ja vertailee Suomea ja muuta maailmaa

T5 Oppilas

• tutustuu maailmanperintökohteisiin

• perehtyy eri kulttuurien juhlaperinteisiin

• tutustuu käsitteeseen monikulttuurisuus ja sen toteutumiseen omassa arjessa

T6 Oppilas

• tutustuu uskonnonvapauden määritelmään

• perehtyy lähialueiden eri katsomusten harjoituspaikkoihin, kuten kirkot ja moskeijat

• tutustuu katsomuksellisten käsitteisiin käsitteiden teisti, agnostikko ja ateisti kautta

T7 Oppilas

• pohtii, mitä seurauksia on siitä, että ihmiset ajattelevat katsomusasioista eri tavoin

• miettii, mitkä asiat vaikuttavat omaan katsomukselliseen ajatteluun, esimerkiksi opetus, kaverit, perhe ja media

T8 Oppilas

• harjoittelee tilanteita, joissa on tärkeä tuoda oma katsomus esiin

• harjoittelee tunnistamaan tilanteet, joissa oman katsomuksen esiin tuomisella ei ole merkitystä tai se on haitaksi

• opettelee kuuntelemaan erilaisia katsomuksellisia kannanottoja esimerkiksi eri ihmisryhmien oikeuksista ja kohtelusta

• harjoittelee tuomaan oma katsomus esiin sellaisella tavalla, ettei se haasta tai kyseenalaista toisten katsomuksia

T9 Oppilas

• tutustuu ihmisoikeusetiikan eri osa-alueisiin kuten ihmisarvo ja ihmisoikeudet

• kertaa lapsen oikeuksien sisältöjä ja vertaa niiden toteutumista Suomessa ja muualla maailmassa

T10 Oppilas

• osaa pohtia, miten lapsi voi vaikuttaa omalla toiminnallaan oman ja lähiympäristönsä hyvinvointiin

• harjoittelee demokratian perusteita, jolloin voidaan tehdä oppiainerajat ylittävää yhteistyötä historian kanssa

• harjoittelee vaikuttamista myös koulun ulkopuolella, esimerkiksi yhteistyössä nuorisotoimen kanssa

Sisällöt

S1 Kasvaminen hyvään elämään

• mielipiteet ja perustelut
• kielenkäyttö eri tilanteissa
• vastuu ja vastuunottaminen
• omat tavoitteet
• oma katsomuksellinen ajattelu
• oman katsomuksen pohdinta ja perustelu
• eettiset käsitteet ja niiden soveltaminen
• eri tilanteiden oikeudenmukaisia ratkaisuja; sovittelutoiminnan perusteita

S2 Erilaisia elämäntapoja

• suomalaisen kulttuurin ilmiöitä
• eurooppalaisen ja maailman kulttuurin ilmiöitä
• maailmanperintökohteet Suomen ulkopuolella
• juhlaperinteitä muissa maanosissa
• oikeudenmukaisuus maailmassa
• monikulttuurisuus Suomessa ja maailmassa
• uskonnonvapaus
• erilaisten katsomusten vaikutus eri puolilla maailmaa
• maailmanuskonnot
• erilaisten katsomusten luokittelun peruspiirteitä
• katsomukselliset ikärajat

S3 Yhteiselämän perusteita

• YK:n ihmisoikeuksien julistus
• lasten oikeuksien toteutuminen eri puolella maailmaa
• ihmisoikeusrikkomukset

S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus

• luonnon monimuotoisuus eri puolella maailmaa
• Miksi luontoa pitää suojella?
• ostotottumusten vaikutus ympäristön hyvinvointiin
• luonnosta vastuun ottamisen näkyminen omassa toiminnassa
• vastuullisen vaikuttamisen keinoja
• koulun ulkopuolisiin asioihin vaikuttamisen alkeita

Vuosiluokat 7-9

Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokilla 7-9 elämänkatsomustiedon opetuksen erityisenä tehtävänä on kasvattaa oppilaiden kykyä oman tulevaisuutensa hahmottamiseen ja suunnittelemiseen. Oppilaiden identiteetin ja elämänkatsomuksen rakentamisen tukemisessa otetaan erityisesti huomioon yleissivistävän tietoperustan laajentaminen sekä oppilaiden omakohtaiset valinnat perusopetuksen jälkeen. Oppilaita tuetaan omakohtaisten hyvän elämän mallien löytämisessä.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä taata turvallinen ja avoin oppimis- ja keskusteluympäristö, jossa oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Erityisesti kunkin uuden ryhmän aloittaessa ryhmäytyminen on olennainen osa oppimisympäristön rakentumista. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Oppilaat elävät globalisoituvassa mediamaailmassa, jota erilaiset digitaaliset sovellukset muokkaavat. Siksi elämänkatsomustiedon oppimisympäristössä on olennaista, että välitön henkilökohtainen yhteisöllinen kanssakäyminen voi yhdistyä erilaisten medioiden ja digitaalisen vuorovaikutuksen pedagogisesti monipuoliseen hyödyntämiseen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukee oppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitä tutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa. Ohjausta ja tukea tarvitaan oppiaineen käsitteellisen sisällön hahmottamiseen erityisesti eettisissä kysymyksissä sekä vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet sekä mahdollisuus syventymiseen ja yksilölliseen etenemiseen otetaan huomioon työtapojen ja sisältöjen valinnassa.

Oppilaan oppimisen arviointi

Elämänkatsomustiedon arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin ja argumentaatioon sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, perusteluiden rakentamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut elämänkatsomustiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso elämänkatsomustiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Elämänkatsomustiedon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Laaja-alainen osaaminen

Vuosiluokilla 7-9 elämäkatsomustiedon oppiaineeseen kuuluvat olennaisesti laaja-alaisen osaamisen sisällöistä alakohdat L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu sekä L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Alempiin luokkiin verrattuna kulttuurinen osaaminen saa selvästi enemmän painoarvoa. Erilaisista katsomuksellisista suuntauksista, eettisistä käsitteistä ja kulttuurisesta moninaisuudesta hankitaan lisää tietoa ja pyritään lisäämään ymmärrystä erilaisten kulttuurien ja katsomusten välillä. Ylemmillä koululuokilla korostuu oman toiminnan merkitys tulevaisuuden rakentamisessa. Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja harjoitellaan erilaisissa mittakaavoissa. Siirrytään vaikuttamaan paikallisesta kohti laajempia vaikuttamiskenttiä.

Ajattelun ja oppimaan oppimisen erilaiset taidot (L1) korostuvat lähes kaikissa tavoitteissa ja sisällöissä myös yläkoulun puolella. Oman ajattelun tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeä pohja koko elämänkatsomustiedon tavoitteiden saavuttamisen osana. Ajattelun prosessien kehittäminen ja niiden dokumentoiminen korostuvat. L5 Tietoja viestintäteknologinen osaaminen näkyy paitsi tiedon hankinnan välineenä myös omien projektien tuotantoväylänä. L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot -osaamisalue on elämänkatsomustiedossa mukana omista asioista huolehtimisessa.

Laaja-alaisen osaamisen alueista L4 Monilukutaito liittyy elämänkatsomustiedon erilaisten tekstien ymmärtämiseen ja tulkintaan. Ylemmillä luokilla tekstien ymmärtämiseen liittyy myös kriittisyyden harjoittelua. Opetellaan tunnistamaan ihmisiin vaikuttamisen keinoja. Osa-alue L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys sitoutuu kouluarkeen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Pitkäjänteisellä työskentelyllä on suuri merkitys oppiaineen sisältöjen omaksumisessa ja tulevaisuuteen suuntautumisessa.

Vuosiluokka 7

Tavoitteet

T1 Oppilas

• tutustuu käsitteisiin maailmankuva ja maailmankatsomus

• harjoittelee puhumaan omasta maailmankuvasta katsomuksellisia käsitteitä käyttäen

• käy elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja

• perehtyy katsomusvapauden käsitteeseen

• pohtii yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa

T2 Oppilas

• ymmärtää käsitteen kulttuuri

• osaa pohtia suomalaisen kulttuurin ominaispiirteitä ja käsitellä monikulttuurisuutta

• osaa pohdinnassaan huomioida elämänkatsomustiedon ryhmän ja oman koulun kulttuurinen ja katsomuksellinen moninaisuus

• syventää kulttuurien tuntemusta lähialueesta kauemmas; alkaen Suomi, Eurooppa, länsimaat

• tutustuu Unescon maailmanperintökohteisiin Suomessa ja muualla

• seuraa kulttuurin ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa

T3 Oppilas

• perehtyy uskonnollisiin ja uskonnottomiin maailmankuviin

• tutustuu maailmanuskontoihin, esimerkiksi kristinuskoon ja islamiin

• perehtyy eri katsomusten harjoituspaikkoihin ja niissä toimimiseen, kuten kirkot ja moskeijat

• käy läpi katsomuksellisten näkemysten erilaista kirjoa, esimerkiksi käsitteiden teisti, agnostikko ja ateisti kautta

• tutustuu sekulaariin humanismiin

• ymmärtää tieteellisen maailmankuvan perusteita

• tutustuu eri katsomusten ja historian suhteisiin

T4 Oppilas

• tutustuu teologian käsitteeseen

• harjoittelee vertailemaan erilaisia katsomuksia esimerkiksi opillisten seikkojen perusteella

• harjoittelee tekemään uskonnolliseen ajatteluun liittyviä kysymyksiä, kuten jos Jumala on hyvä, miksi pahoja asioita tapahtuu

• pohtii: Voiko tieteelliseen ajatteluun pohjautuen käsitellä uskontoja kriittisesti?

Sisällöt

S1 Katsomus ja kulttuuri

• maailmankuva
• maailmankatsomus
• katsomusvapaus
• yhdenvertaisuus
• maailmanperintökohteet
• uskonnolliset ja uskonnottomat maailmankuvat, niiden piirteitä ja kehityskulkuja
• teismi ja ateismi
• mono- ja polyteismi
• maailmanuskonnot
• tieteellinen maailmankuva
• teologia
• teologia ja tieteellinen ajattelu
• katsomusten tieteellinen ja tutkiva näkökulma

S2 Etiikan perusteita

• kulttuuri
• monikulttuurisuus

Vuosiluokka 8

Tavoitteet

T6 Oppilas

• harjoittelee peruskäsitteitä, kuten moraali, etiikka, arvo, normi ja kaksinaismoraali

• pohtii, millainen on oikeuden ja velvollisuuden tai vapauden ja vastuun suhde

• tutustuu kansalaisaktivismin ja –tottelemattomuuden käsitteisiin

• tutustuu eri ihmisten katsomuksellisiin elämänvalintoihin esimerkiksi haastattelujen tai dokumenttien kautta

• hahmottaa, miten suuri merkitys valintoihin on sillä, mihin syntyy tai millaisessa yhteisössä kasvaa

• selvittää, millaista on irrottautua katsomuksellisesta yhteisöstä ja mitä seurauksia siitä voi olla

T7 Oppilas

• käy läpi hyvän elämän edellytyksiä ja yleisinhimillisiä arvoja, kuten totuus, hyvyys, kauneus ja oikeudenmukaisuus

• pohtii erilaisia yhteiskuntamuotoja

• tutustuu käsitteisiin demokratia ja totalitarismi esimerkiksi yhteistyössä historian ja yhteiskuntaopin kanssa

• pohtii: Millainen olisi hyvä yhteiskunta ja miten sen muodostumiseen voi itse vaikuttaa?

• perehtyy perusoikeuksiin, kuten esimerkiksi ihmisarvo ja tasa-arvo (ikä, syntyperä, kieli, katsomus, fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet, sukupuolinen suuntautuminen…).

• harjoittelee tunnistamaan oma samanlaisuus ja erilaisuus muihin nähden

• pyrkii ymmärtämään omaa vertaisryhmää ja ryhmiä, jotka ovat erilaisia

• perehtyy käsitteisiin suvaitsevaisuus, suvaitsemattomuus ja rasismi. Pitääkö suvaita suvaitsemattomuutta?

• tutustuu vähemmistöihin Suomessa

• harjoittelee tarkastelemaan kulttuurista moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä

T8 Oppilas

• tutustuu erilaisiin eettisiin teorioihin, kuten tarkoitus-, seuraus- ja velvollisuusetiikka

• miettii: Mikä merkitys on sillä, onko teko tahallinen vai vahinko?

• käy läpi arjen tilanteita ja mediaa sekä tarkastellaan niitä eri eettisten lähestymistapojen kautta

• harjoittelee tunnistamaan omia arvoja ja pohtimaan, toimiiko omien arvojensa mukaisesti

• perehtyy, miten moraalinen ajattelu kehittyy iän myötä

Sisällöt

S1 Katsomus ja kulttuuri

• erilaisten katsomuksellisten ratkaisujen yksilölliset ja yhteisölliset perusteet
• etiikan peruskäsitteitä: moraali, etiikka, arvo ja normi
• oikeus ja velvollisuus
• kansalaisaktivismi
• hyvä elämä
• yhteiskunta: demokratia ja totalitarismi
• perusoikeudet
• yhdenvertainen kohtelu
• suvaitsevaisuus, suvaitsemattomuus ja rasismi
• vähemmistöt Suomessa

s2 Etiikan perusteita

• eettiset teoriat, tarkoitus-, seuraus- ja velvollisuusetiikka
• arvot
• eettisen ajattelun kehittyminen

Vuosiluokka 9

Tavoitteet

T5 Oppilas

• perehtyy käsitteisiin katsomusvapaus, ihmisarvo, ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus

• tunnistaa Suomen perustuslaissa olevat perusoikeudet, etenkin katsomusvapauden osalta

• tutustuu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen

• osaa pohtia katsomusvapauden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa eri aikakausina

• tutustuu ihmisoikeuksien kehitykseen ja ihmisoikeusloukkauksiin, kuten holokaustiin

• perehtyy, millaisia keinoja katsomusvapauksien toteutumisen turvaamiseen on käytössä omassa maassa ja kansainvälisesti

• osaa tarkastella katsomusvapautta humanistisen maailmankuvan kautta

• pohtii: Millaisia seurauksia fundamentalistisista maailmankuvista on yksilöille?

T9 Oppilas

• tutustuu erilaisiin käsityksiin ihmisen ja luonnon suhteesta, kuten humanistiseen, utilistiseen, mystiseen ja luontokeskeiseen

• tutustuu ympäristöetiikkaan ja eläinten oikeuksiin

• oppii kiinnittämään huomiota, miten omat teot vaikuttavat omaan ja muiden tulevaisuuteen, esimerkiksi kierrättäminen ja lajittelu

• tutustuu kestävän kehityksen periaatteisiin

• tutustuu erilaisiin tulevaisuusskenaarioihin

• osaa miettiä: Mten omalla toiminnalla voi vaikuttaa tulevaisuuteen sekä lähiympäristössä että koko maailman mittakaavassa?

• harjoittelee erottamaan, miten halu ja tarve vaikuttavat tulevaisuuteen valintojen pohjana

T10 Oppilas

• miettii, millaisissa asioissa ihmisarvo näkyy

• tutustuu itseisarvon ja välinearvon käsitteisiin (ihmisarvo on itseisarvo, ei välinearvo)

• tunnistaa: Missä tilanteissa ihmisen yhdenvertaisuutta loukataan?

• tutustuu käsitteisiin ihmiskauppa, salakuljetus ja orjuus

• perehtyy ajankohtaisiin mediatapahtumiin näiden arvojen perusteella

Sisällöt

S1 Katsomus ja kulttuuri

• humanistinen maailmankuva

S2 Etiikan perusteita

• itseisarvo, välinearvo
• yhdenvertaisuus

S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus

• katsomusvapaus ihmisoikeutena
• katsomusvapauden turvaaminen ja puuttuminen
• katsomusvapauden toteutuminen eri aikoina ja eri paikoissa
• YK:n ihmisoikeuksien julistus
• erilaisia käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta
• ympäristöetiikka ja eläinten oikeudet
• tulevaisuuteen vaikuttaminen paikallisesti ja globaalisti
• ihmisarvo
• ihmisoikeudet
• ihmisoikeuksien loukkaukset