Ranskan kieli, A2-oppimäärä

Oppiaineen tehtävä

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.

Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella, rohkaisemalla oppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta, käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja.

Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.

Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.

Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Oppilaita ohjataan hakemaan osaamillaan kielillä tietoa.

Vuosiluokat 4-6

Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokilla 3 – 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi opetusta vähintään kahdessa muussa kielessä: yhteisessä A1-kielessä sekä B1- kielessä ja mahdollisesti myös A2-kielessä, joka on A-kielen valinnainen oppimäärä.

A2-kielen vuosiviikkotuntien jakamisessa eri vuosiluokille ei ole 6. vuosiluokan nivelvaihetta.

Vieraan kielen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perusteiksi mille tahansa kielelle, jolle ei ole kielikohtaisia perusteita. Opetuksen järjestäjä huolehtii tällöin kielikohtaisen sovelluksen laatimisesta paikalliseen opetussuunnitelmaan näiden perusteiden pohjalta. Perusteissa kuvattu kehittyvän kielitaidon taso 6. vuosiluokan lopussa ja perusopetuksen päättövaiheessa soveltuu parhaiten indoeurooppalaisiin kieliin sekä eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin opetuksen järjestäjän kieliohjelmaan sisältyviin kieliin opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin. Kansainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa ottaen huomioon esimerkiksi erilaisten kirjoitusmerkkien vaikutus kielen oppimisnopeuteen.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja -välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.

Oppilaan oppimisen arviointi

Arviointi on luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuuden tulla tietoiseksi omista taidoistaan, kehittää niitä ja painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja tai osoittaa informaalin oppimisen kautta hankittua osaamista. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua.

Vieraan kielen sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää vieraan kielen A-oppimäärän valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin ja että arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitteisiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen.

Vieraan kielen A-oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Laaja-alainen osaaminen

Neljännellä luokalla A2-kielten opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3):

• Herätetään kiinnostus ja myönteinen asennoituminen kielten opiskeluun mm. musiikin, leikkien ja pelien avulla. 

• Uuden opiskeluryhmän syntyessä panostetaan ryhmäytymiseen ja sosiaalisiin taitoihin sekä positiivisen opiskeluympäristön luomiseen.

• Tutustutaan systemaattisiin kielenopiskelutaitoihin, esimerkiksi opetellaan huolehtimaan läksyistä ja tehtävistä.

• Opetellaan huolehtimaan kielenopiskeluvälineistä.

Viidennellä luokalla painotetaan A2-kielten opiskelussa laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2):

• Tutustutaan paikalliseen ja joidenkin kohdekielisten maiden kulttuuriperintöön.

• Harjoitellaan erilaisia ilmaisutapoja (eleet, ilmeet, kehonkieli) ja niiden merkityksiä vuorovaikutuksessa.

• Panostetaan kielen ääntämisen harjoitteluun.

Kuudennella luokalla painotetaan A2-kielten opiskelussa laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) ja Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5):

• Harjoitellaan tiedonhaun ja kriittisen tiedonkäsittelyn perusteita (esim. oppilaat haastattelevat toisiaan ja oppivat toisistaan/toisiltaan, hakukoneiden käytön harjoittelu ja luotettavien lähteiden löytäminen).

• Harjoitellaan tekstinkäsittely- ja kieltenopiskeluohjelmien käytön perusteita (esim. helpon tekstin ulkoasun muokkaaminen ja jäsentely).

• Tutustutaan kielenoppimispeleihin ja oppimisympäristöihin.

Vuosiluokka 4

Tavoitteet

Oppilas saa kannustavia oppimiskokemuksia.

Oppilaan itsetunto kielen oppijana vahvistuu huomion kiinnittyessä jo opittuun, eikä siihen, mitä ei vielä osata.

Oppilas harjoittelee mahdollisimman autenttisia viestintätilanteita.

Oppilas tutustuu ja harjoittelee systemaattisesti ranskan kielen ääntämistä.

Oppilas tunnistaa eri kielten samankaltaisuuksia.

Oppilas oppii kertomaan itsestään perusasiat, tervehtimään ja tekemään yksinkertaisia kysymyksiä.

Oppilas tutustuu ranskalaisen kulttuurin olennaisimpiin piirteisiin.

Oppilas oppii nimeämään joitakin ranskankielisiä maita.

Oppilas ymmärtää yksinkertaista, selkeää puhetta opetuksessa käsitellyistä aiheista.

Oppilas oppii kommunikoimaan kulttuurille ominaisella tavalla.

Oppilaan kulttuuritietoisuus kasvaa.

Oppilas oppii kielelle ominaisia kielenopiskelutaitoja.

Sisällöt

Aihepiirit:

• oma itse, koulu, koti ja perhe

• harrastukset

• värit

• vaatteet

• eläimet

Rakenteet:

• artikkelit

• joitakin prepositioita 

• tutustutaan er-verbien yksikön preesensiin

• kieltomuodoista ne...pas

• monikkoon tutustuminen

• viestinnän kannalta olennaisimmat pronominit

• numerot 0-20

Vuosiluokka 5

Tavoitteet

Oppilas kertaa ja syventää neljännellä luokalla opittuja taitoja.

Oppilaan kielenopiskelutaidot karttuvat ja hän toimii yhä itseohjautuvammin.

Oppilas ylläpitää opiskelumotivaatiotaan ja ymmärtää kielenopiskelun hyödyt.

Oppilas tutustuu Ranskan nähtävyyksiin, juhlapäiviin ja kulttuuriin.

Oppilas tutustuu Ranskan monipuolisuuteen maana.

Oppilas tutustuu ranskankieliseen materiaaliin (esim. lehtiin, kirjoihin, sarjakuviin, televisioon, videoklippeihin ja internetiin).

Oppilas harjoittelee erilaisten sanakirjojen käyttöä.

Oppilas tekee pieniä omia tuotoksia ranskaksi.

Oppilas harjoittelee kuullun ymmärtämistä arkielämän tilanteista.

Oppilas oppii eri kielten rakenteiden yhteneväisyyksistä ja eroavaisuuksista.

Sisällöt

Aihepiirit:

• asuminen

• kellonajat

• matkustaminen, maat ja kielet

• kuukaudet, vuodenajat, sää

• ruokia ja juomia

• Ranska

Rakenteet:

• avoir, être ja aihepiirien kannalta olennaisimmat epäsäännölliset verbit

• verbien preesenstaivutusta kaikissa persoonissa

• il y a -rakenne

• genetiiviin tutustuminen

• tutustutaan adjektiivin taipumiseen ja paikkaan

• Lukusanat 20-1000

Vuosiluokka 6

Tavoitteet

Oppilas syventää 4. ja 5. luokka-asteella opittuja tietoja ja taitoja.

Oppilas itsenäistyy opinnoissaan ja kykenee erilaisin viestintästrategioin saamaan viestinsä perille tutuissa viestintätilanteissa.

Oppilas harjoittelee kirjallista viestintää (esim. sähköpostit, aineet, ryhmissä kirjoitetut lyhyet tarinat) oppilaan omien kiinnostuksen kohteiden kautta.

Oppilas tuntee itselleen sopivimmat kielenopiskelutavat.

Oppilas tutustuu ranskankielisiin maihin ja kulttuurin merkkihenkilöihin.

Oppilas hallitsee arjen ja lähiympäristön perussanastoa ja on tietoinen kyvystään selvitä viestintätilanteista (kannustava opetus).

Oppilas on tietoinen suomen ja ranskan välisistä äänne-eroista ja on harjoitellut ääntämistä ja intonaatiota sekä tutustunut foneettisiin aakkosiin.

Oppilas tuntee kohdekulttuurin kohteliaisuussääntöjä ja pyrkii vuorovaikutustilanteessa käyttämään niitä.

Sisällöt

Aihepiirit:

• kehonosat ja voinnista kertominen

• Suomesta kertominen

• frankofonia

• luontosanastoa

• tien neuvominen

Rakenteet:

• passé composé tunnistamistasolla

• adjektiivien käytön syventäminen

• artikkelien käytön syventäminen

• viestinnän kannalta muutamia tarpeellisia konjunktioita ja prepositioita

• lähifutuuri

• käskymuotoja

• omistuspronominit kokonaisuudessaan 

• painollisia pronomineja

• partitiivi

Vuosiluokat 7-9

Oppiaineen tehtävä

Oppilaita rohkaistaan käyttämään kaikkia opiskelemiaan kieliä monipuolisessa vuorovaikutuksessa ja tiedonhankinnassa. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilasta vuosiluokilla 3-6 saavutettujen taitojen syventämisessä, kehittää oppilaan kielellistä päättelykykyä ja samalla edistää hänen kielenopiskelutaitojaan. Kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämistä syvennetään pohtimalla erilaisia kieliyhteisöihin liittyviä arvosidonnaisia ilmiöitä. Myös tunteiden käsittelylle annetaan tilaa, ja tarpeen mukaan vaikeita asioita voidaan käsitellä myös koulun opetuskielellä

Vieraan kielen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perusteiksi mille tahansa kielelle, jolle ei ole kielikohtaisia perusteita. Opetuksen järjestäjä huolehtii tällöin kielikohtaisen sovelluksen laatimisesta näiden perusteiden pohjalta. Perusteissa kuvattu karttuvan kielitaidon taso 6. vuosiluokan lopussa ja perusopetuksen päättövaiheessa soveltuu parhaiten indoeurooppalaisiin kieliin sekä eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin opetuksen järjestäjän kieliohjelmaan sisältyviin kieliin opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin. Kansainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa (esim. kirjoitusmerkit).

Vieraan kielen opetusta voidaan integroida eri oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien opetukseen ja päinvastoin. Oppilaita rohkaistaan tiedonhakuun kyseisellä kielellä eri oppiaineissa.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä. Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja julkaistaan. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.

Oppilaan oppimisen arviointi

Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin, ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Kansainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua tai vastaavaa työkalua.

Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaista autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Oppilaita rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso vieraan kielen A-oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vieraan kielen A-oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Laaja-alainen osaaminen

Seitsemännellä luokalla A2-kielen opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) ja Monilukutaito (L4).

• Vahvistetaan aiemmilla vuosiluokilla opittuja oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitoja.

• Opetellaan tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehittämisen kohteita (esim. oppimisstrategia ja -tyylit, ongelmanratkaisu yhdessä ja itsenäisesti).

• Tutustutaan erilaisiin teksteihin ja opetellaan tuottamaan niitä itse kykyjen mukaan (esim. erilaisiin medioihin tutustuminen ja niiden käyttö).

Kahdeksannen luokan A2-kielen opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) sekä Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5).

• Harjoitellaan tiedonhakua ja tekstin tuottamista erilaisia tvt-menetelmiä käyttäen (esim. tekstinkäsittelyohjelmat, lyhyt animaatio) ja tekstien analysointia (esim. elokuvien juonitiivistelmät ja analysointi).

• Harjoitellaan itse- ja vertaisarviointia annettujen kriteerien pohjalta (esim. toisten tekstien arviointi ja rakentavan palautteen antaminen).

• Harjoitellaan kohdekielisten maiden kulttuurikäytänteitä vuorovaikutustilanteissa (esim. arvot, perinteet, fraasit, ilmaisut).

Yhdeksännen luokan A2-kielen opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) ja Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7).

• Harjoitellaan erilaisten jatko-opinto- ja työelämään liittyvien tekstien tuottamista.

• Harjoitellaan itsenäisen työskentelyn taitoja (esim. voidaan hyödyntää portfoliotyöskentelyä yhdeksännen luokan sisältöjen suorittamisessa).

• Tutustutaan ja harjoitellaan erilaisia yhteiskunnassa vaikuttamisen keinoja (esim. mielipiteen ilmaisu, tulevaisuuden suunnitelmat, yhteiskunnan jäsenenä toimiminen, ympäristötoiminta).

• Tutustutaan yrittäjyyshenkeen (esim. ajanhallinta, omat projektit, lähiympäristön yrityksiin tutustuminen).

Vuosiluokka 7

Tavoitteet

Oppilas kertaa perusteellisesti vuosiluokilla 4-6 opittuja asioita.

Oppilas kertaa ja laajentaa foneettisten aakkosten osaamista ääntämisen opetuksessa.

Oppilas osaa tarkastella omaa kielenopiskeluaan, asettaa tavoitteita ja löytää itselle sopivia ja motivoivia työskentelytapoja.

Oppilas harjoittelee kohdekielistä tiedonhakua ja kirjallisen oppimateriaalin ulkopuolisten lähteiden hyödyntämistä kriittisesti (erilaisten sanakirjojen käyttö osaksi oppilaan työskentelyä).

Oppilas tottuu käyttämään omaa päättelykykyään puuttuvan kielitaidon korvaamiseksi (erilaiset kommunikaatiostrategiat ja kiertoilmaisut).

Oppilas käyttää autenttista aineistoa kielenopiskelussaan yhä enemmän (esim. sovellukset, tv, musiikki, lehdet, kirjat).

Oppilas tutustuu ranskalaiseen kulttuuriin.

Oppilas selviytyy arkipäivän puhetilanteista ja palvelutilanteista opittujen viestintästrategioiden ja kulttuurituntemuksensa avulla.

Oppilas pyrkii viestimään kohdekulttuurille ominaisella tavalla.

Oppilas osaa viestiä tutuista aiheista ja tilanteista ranskaksi.

Oppilas oppii tunnistamaan eri kielten välisiä yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia.

Sisällöt

Aihepiirit:

• arki (koulu, koti ja harrastukset), vapaa-aika ja nuorisokulttuuri

• matkailu ja lipun ostaminen

• asiointi (esim. ravintola, kauppa, kahvila)

• lähiympäristöstä kertominen

• Ranskan kulttuuri (esim. juhlapäivät, ruoka)

Rakenteet:

• aiemmin opittujen rakenteiden kertaus

• epäsäännöllisten verbien taivutusta

• passé composé avoir-apuverbillä

• refleksiiviverbit preesensissä

• demonstratiivipronominit

• määrän ilmaiseminen

• kysyminen

• kieltosanat

Vuosiluokka 8

Tavoitteet

Oppilas syventää ja kertaa 7. vuosiluokalla opittuja tietoja ja taitoja.

Oppilas laajentaa sanavarastoaan.

Oppilas tutustuu ajankohtaisiin tapahtumiin median kautta.

Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä ranskaksi yksinkertaisin ilmaisuin.

Oppilas osaa tuottaa lyhyitä tekstejä käsitellyistä aiheista. 

Oppilas osaa kertoa menneistä tapahtumista.

Oppilas oppii hahmottamaan ranskan kielen ja kulttuurin asemaa maailmassa.

Oppilas oppii arvostamaan omaa ranskan kielen ja kulttuurin tuntemustaan.

Vertaisopettaminen ja -arviointi tulevat osaksi oppilaan työskentelyrutiineja.

Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn kannustavassa hengessä.

Oppilas tuntee omat vahvuutensa kielenopiskelijana ja tuntee itsensä oppijana.

Sisällöt

Aihepiirit:

• aiemmin käsiteltyjen aihepiirien syventäminen

• lisää arkielämän ja vapaa-ajan tilanteita

• ranska maailmankielenä

Rakenteet:

• objektipronomineja

• passé composén käytön syventäminen

• adjektiivien vertailua

• käskymuotoja   

Vuosiluokka 9

Tavoitteet

Oppilas syventää ja kertaa 7. ja 8. vuosiluokalla opittuja tietoja ja taitoja.

Oppilas pystyy toimimaan jokapäiväisissä tilanteissa ranskaksi.

Oppilas osaa ilmaista ranskaksi menneitä, nykyisiä ja tulevia tapahtumia.

Oppilaalla on melko laaja sanavarasto ja tuntee kohdekielen fraaseja.

Oppilas osaa soveltaa ääntämisen sääntöjä.

Oppilas tuntee kohdekulttuurin kohteliaisuussäännöt ja osaa toimia niiden mukaisesti.

Oppilas kompensoi kehittyvää kielitaitoaan täytesanoin, fraasein ja kiertoilmaisuin.

Oppilas osaa asettaa oppimiselle realistisia tavoitteita ja pyrkii niitä kohti.

Oppilas tuntee kielten välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.

Oppilas tuntee kohdekielistä kulttuuria.

Sisällöt

Aihepiirit:

• ympäristö

• opiskelu, työ ja tulevaisuus

• monikulttuurisuus

Rakenteet:

• relatiivipronomineja

• menneestä kertomisen syventäminen

• kysymysten muodostaminen