Ero sivun ”Simonkylän koulu” versioiden välillä

Vantaa OPSista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
(Ak: Sivu tyhjennettiin)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Vantaa_luku1}}


{{Vantaa_luku2}}
===2.1 Perusopetus yleissivistyksen perustana Simonkylän koulussa===
Vantaan kaupungin perusopetuksen arvot, joita ovat hyvinvointi, oppimisen ilo ja toisten kunnioitus, näkyvät Simonkylän koulun arjessa joka päivä. Nämä arvot ja yhteinen oppimiskäsitys kulkevat oppilaan mukana koko koulupolun ajan aina alakoulusta yläkouluun ja siirryttäessä toisen asteen opintoihin.
Oppiminen on mielekästä, kun tehtävät ja asiat ovat oppilaan tasoisia ja hän kokee etenevänsä ja kehittyvänsä. Osallistavat ja monipuoliset työmenetelmät aktivoivat oppilaiden halua oppia. Oppimisilmapiiri on positiivinen ja kannustava. Tavoitteena on, että oppilaasta kasvaa peruskoulun aikana itseohjautuva, sinnikäs ja kriittinen tiedon tuottaja ja käsittelijä, jolla on hyvät
perustiedot ja -taidot. Oppilaasta kasvaa aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa.
Koulussamme tuetaan oppilaan positiivisen minäkuvan kehittymistä ja uskoa itseensä. Edistämme yhteisöllisyyttä koulun sisällä ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Koulussamme harjoitellaan hyviä työskentely-, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä käytöstapoja. Oppilaasta kasvaa toiset huomioonottava ja suvaitsevainen ihminen. Opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta.
Tiedostamme kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyyden, toimimme sen mukaisesti ja ohjaamme oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemin moninaisuutta ja uusiutumiskykyä. Se merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta ja pyrkimystä toimia kestävästi.
Yhteisen arvoperustan ja yhteisen oppimiskäsityksen toteutumista arvioidaan jatkuvasti osana koulun arkea. Arviointi toteutetaan koko koulun tasolla keskustelujen ja kyselyiden avulla, ja siihen varataan aikaa.
{{Vantaa_luku3}}
===3.1 Perusopetuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet Simonkylän koulussa===
Simonkylän koulun tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Oppilaalle muodostuu perusta laajalle yleissivistykselle. Tähän tarvitaan sekä eri oppiaineiden tietoja ja taitoja että eri tiedonaloja läpileikkaavaa ja yhdistävää osaamista. Koulumme toiminnan tulee vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen.
Laaja-alaisen osaamisen yhteisenä tavoitteena on perusopetuksen tehtävän mukaisesti ja oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Erityisen tärkeää on rohkaista oppilasta tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään. Koulussamme huolehditaan siitä, että laaja-alaisen osaamisen tavoitteet toteutuvat eri oppiaineiden ja koko koulun toimintakulttuurin kautta. Niin opettajat kuin oppilaat ja huoltajatkin seuraavat laaja-alaisten osaamisalueiden tavoitteiden toteutumista esimerkiksi itsearviointilomakkeiden avulla.
'''Laaja-alaiset osaamisalueet ovat:'''
'''Ajattelu ja oppimaan oppiminen'''
Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun oppilas ohjataan ikäkaudelleen sopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekä hyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan.
Oppilaan käsitys itsestään, omista vahvuuksistaan ja tavoistaan oppia luo perustan ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymiselle. Opetuksessa käytetään monipuolisesti tutkivia, kokeellisia ja toiminnallisia työtapoja. Opettajan tulee kannustaa, antaa hyvää palautetta ja ohjausta. Tavoitteena on luoda myönteinen, oppimisen halua ja iloa tukeva ilmapiiri, jossa taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden oppijoiden kanssa. Tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittymistä. Oppilasta ohjataan aktiiviseen tiedonetsintään, asioiden kyseenalaistamiseen ja lähdemateriaalin kriittiseen tarkasteluun. Oppilasta ohjataan myös pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen työskentelyyn sekä oman oppimisen arviointiin.
'''Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu'''
Kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa oppilaiden tulee tuntea ja oppia arvostamaan niin omia kuin muidenkin kulttuurisia, kielellisiä, katsomuksellisia, uskonnollisia ja sosiaalisia juuria. Yhteiselon sujuvuus ja mielekkyys perustuu arvostavalle vuorovaikutukselle. Oppilasta ohjataan näkemään samanlaisuutta, arvostamaan erilaisuutta ja ymmärtämään, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Myönteinen ja turvallinen ilmapiiri rohkaisee oppilaita omien ajatusten ja mielipiteiden ilmaisuun, vaikka vähäiselläkin kielitaidolla. Kulttuurista osaamista edistetään esimerkiksi yhteisten projektien kautta. Eri oppiaineiden ja esimerkiksi monialaisten oppimiskokonaisuuksien kautta oppilaat voivat rakentaa omaa identiteettiään, tulla tietoisiksi eri kulttuureista ja ymmärtää eri taustoista tulevia ihmisiä. Kulttuurisen osaamisen edistäminen kuuluu kaikkiin oppiaineisiin.
Oppilasta kannustetaan pohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Häntä ohjataan näkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana.
'''Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot'''
Arjen rutiinien hallitsemista, terveellisiä elämäntapoja ja hyvää käytöstä opetellaan koko peruskoulun ajan. Mukana tässä ovat kodit yhdessä muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Itsestä huolehtimisen lisäksi oppilaat kasvatetaan pitämään huolta myös muiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Tunnetaidot ja itsetuntemus auttavat ottamaan vastuuta itsestä ja muista.
Ryhmäytyminen tukee vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Toisiin tutustumiseen ja sosiaalisten taitojen harjoittamiseen varataan aikaa. Oppilaiden ryhmäyttäminen on koulun kasvatus- ja opetushenkilöstön yhteinen tehtävä. Näitä taitoja harjoitellaan kaikissa koulun sosiaalisissa tilanteissa. Oppilasta ohjataan ymmärtämään oman toiminnan ja osallisuuden vaikutukset valinnoissaan ja niiden seurauksissa.
Perusopetuksessa oppilaat ohjataan teknologian vastuulliseen käyttöön ja pohditaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen, omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseen käyttöön.
'''Monilukutaito'''
Monilukutaito on sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien, kuten esimerkiksi viittomien, sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tuottaa ja tulkita esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa.
Monilukutaito on laaja-alaista ja sisältyy kaikkiin oppiaineisiin, joissa opiskellaan kirjoitettujen, puhuttujen ja kuvallisten tekstien tulkintaa ja tuottamista. Arkikielestä edetään kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. Koulussa kehitetään oppilaan kykyä hankkia, tuottaa, muokata, esittää ja arvioida eri muodoissa olevaa tietoa sekä harjoitellaan arvioimaan ja tulkitsemaan materiaalin luotettavuutta kriittisesti.
Oppilaan tulee voida harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä.
'''Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen'''
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Koulussa opiskellaan tieto- ja viestintäteknologian vastuullista, turvallista ja ergonomista käyttöä eri oppiaineissa soveltuvin tavoin.
Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin, ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja. Oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa että luovassa työskentelyssä. Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tieto- ja viestintäteknologian käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa.
Erillinen Vantaan tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma ohjaa tarkemmin kunkin vuosiluokan tavoitteita ja sisältöjä.
'''Työelämätaidot ja yrittäjyys'''
Oppilaita kannustetaan arvostamaan tekemäänsä työtä ja ponnistelemaan sen eteen. Työtä tehdään pitkäjänteisesti, järjestelmällisesti ja sovitussa ajassa. Koulussa opitaan ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia ja pettymyksiä. Oppilaat harjoittelevat uusien ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Uusiin mahdollisuuksiin rohkaistaan suhtautumaan avoimesti ja toimimaan muutostilanteissa joustavasti ja luovasti.
Oppilaiden oma-aloitteisuutta, luovuutta ja tavoitteisuutta tuetaan. Oppilaat myös harjaantuvat monipuolisiin työskentelytapoihin sekä tottuvat toimimaan ja ratkaisemaan ongelmia yksin ja erilaisissa ryhmissä.
Lähialueiden elinkeinoelämän erityispiirteisiin ja keskeisiin toimialoihin tutustutaan perusopetuksen aikana. Oppilaat saavat kokemuksia työnteosta ja yhteistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa esimerkiksi TET-jaksojen yhteydessä. Itsensä työllistäminen ja yrittäjyyteen liittyvät asiat tulevat tutuksi myös erilaisten projektien kautta.
'''Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen'''
Oppilaat vaikuttavat omassa luokkayhteisössään ja eri opetusryhmissä, oppilaskunnan ja esimerkiksi omien työskentelytapojensa valinnan kautta. He oppivat ymmärtämään vastuunsa itsestä, toisista, yhteisestä ympäristöstä, luonnosta ja tulevaisuudesta. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta niin, että he kasvavat demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi aktiivisiksi kansalaisiksi.
Oppilaat saavat tietoja ja kokemuksia yhteiskuntaa rakentavan osallistumisen keinoista ja muodoista, kuten esimerkiksi tukioppilastoiminnasta, ympäristötoiminnasta ja vapaaehtoistyöstä. He oppivat myös, että median, taide-elämän, julkisen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja poliittisten puolueiden kautta voidaan vaikuttaa. Oppilaat ymmärtävät, että he voivat itse vaikuttaa ja että heihin vaikutetaan. Osallistumalla yhteisten asioiden hoitoon oppilaat harjaantuvat ilmaisemaan rakentavasti omia näkemyksiään ja etsimään ratkaisuja yhdessä toisten kanssa. He oppivat pohtimaan erilaisten toimintatapojen oikeutusta eri näkökulmista. Oppilaat oppivat neuvottelemaan, sovittelemaan ja ratkaisemaan ristiriitoja.
Oppilaat oppivat pohtimaan kriittisesti menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä ja sitä, millaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja on.
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kussakin oppiaineessa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Opettajat ja oppilaat seuraavat ja arvoivat tavoitteiden toteutumista itsearvioinneissa, arviointikeskusteluissa, lukuvuositodistuksissa ja päättöarvioinnissa.
{{Vantaa_luku4}}
===4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Simonkylän koulussa===
Oppilaalle luodaan yhtenäinen oppimispolku koko peruskoulun ajalle. Simonkylän koulun toimintakulttuurin ytimessä on yhteistyö lähikoulujen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös toisen asteen oppilaitosten kanssa. Tämä vaatii jatkuvaa vuoropuhelua koulujen välillä ja aikaa yhteisen toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan erikseen se, miten ja milloin suunnittelu ja muu yhteistyö tapahtuu.
Toimintakulttuurin keskeiset periaatteet ovat:
'''Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä'''
Oppivassa yhteisössä kysymys on ennen kaikkea positiivisesta asenteesta ja tahdosta. Tämä ilmenee innostuneisuutena, uteliaisuutena ja avoimuutena uusia haasteita kohtaan. Oppivassa yhteisössä kaikki sen jäsenet oppivat toisiltaan ja sitoutuvat tekemään yhteistyötä. Opettajan tehtävänä on luoda kiireettömiä oppimistilanteita, joissa oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja saa myönteisiä oppimiskokemuksia. Opettaja ohjaa oppilasta ottamaan aktiivisen ja vastuullisen roolin. Opettajan tulee työssään tarkastella kriittisesti omia toimintatapojaan ja käyttämiään tiedonlähteitä ja ylläpitää ammattitaitoaan. Kodit ja ulkopuoliset yhteistyötahot ovat myös osa oppivaa yhteisöä.
'''Hyvinvointi ja turvallinen arki'''
Vaikka oppilas on yhteisön jäsen, häntä kohdellaan silti yksilönä. Koulussamme arvostetaan inhimillistä moninaisuutta. Jokaisella tulee olla kokemus hyväksytyksi tulemisesta ja siitä, että on turvassa koulussa ollessaan. Erilaiset yhdessä sovitut, koulun arkeen liittyvät säännöt tukevat turvallisen ilmapiirin syntymistä. Koulussamme ollaan suvaitsevaisia ja oppilaat osallistuvat kiusaamisen ehkäisyyn. Tukioppilastoiminta toimii oppilaille vertaistukena.
Vuorovaikutus on avain yhteisölliseen hyvinvointiin. Koulun aikuisilla on ammatillinen vuorovaikutusvastuu. Toisen huomaaminen, kuulumisten kysyminen, yhdessä tekeminen, kannustaminen ja lohduttaminen kuuluvat jokapäiväisiin kohtaamisiin. Opettajat antavat omalla käytöksellään esimerkin siitä, miten toisia ihmisiä kohdellaan kunnioittavasti ja arvostavasti. Oppilaat ovat omalta osaltaan vastuussa koulun ilmapiiristä ja viihtyvyydestä.
'''Monipuoliset työskentelytavat'''
Koulurakennuksen tiloja hyödynnetään monipuolisesti ja joustavasti osana kaikkea opetusta niin, että on mahdollista käyttää toiminnallisia työtapoja. Luovuus, liikkuminen ja elämykset tuovat oppilaalle oppimiseen iloa ja kokemuksen omasta aktiivisesta roolista. Koulu käyttää myös ulkopuolisia yhteistyötahoja opiskelun ja opetuksen apuna. Tieto- ja viestintäteknologian monipuolinen käyttö on luonnollinen osa koulun arkea.
'''Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus'''
Kaikki koulun kansallisuudet ja kulttuurin edustajat ovat tasavertaisia yhteisön jäseniä ja vuorovaikutuksessa keskenään. Oppilaiden kulttuuriperintöä ja monikielisyyttä arvostetaan ja hyödynnetään oppitunneilla ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Yhteisymmärrystä ja yhteenkuuluvuutta vahvistetaan ryhmäyttämällä oppilaita aktiivisesti kaikilla oppitunneilla, välitunneilla ja koulun yhteisissä tilaisuuksissa.
Kielitietoisessa koulussa jokainen opettaja on kielellinen malli ja opettamansa oppiaineen ja tieteenalan kielen erityisosaaja. Jokaisella oppiaineella on myös omat tekstikäytäntönsä ja käsitteensä, joiden opettamisesta opettajat huolehtivat. Kaikki opettajat ja oppilaat pyrkivät hyvään kielelliseen ilmaisuun ja suomen kielen yhteisten sääntöjen noudattamiseen.
'''Osallistuminen, demokraattinen toiminta ja vastuu ympäristöstä'''
Oppilaat osallistuvat ja vaikuttavat luokan ja koulun asioihin sekä oman oppimisympäristönsä ja opiskelunsa suunnitteluun monipuolisesti ja ikätasolleen sopivalla tavalla. Heitä ohjataan keskustelemaan, ilmaisemaan mielipiteensä asiallisesti ja perustellusti. Tavoitteena on, että oppilas oppii tarkastelemaan asioita eri näkökulmista. Hänelle kasvaa tietoisuus siitä, miten asiat ovat meillä ja muualla maailmassa.
Oppilaat tutustuvat toisiinsa ja vaikuttavat koulussa esimerkiksi oppilaskunnan kautta. Oppilaskunnan toiminta edistää oppilaiden aktiivista osallistumista yhteisten asioiden hoitoon ja demokratian periaatteiden omaksumista. Oppilaskunnan kautta oppilaat ovat mukana koulun arkeen liittyvissä päätöksissä ja niiden toteuttamisessa.
Oppilaat ja opettajat toimivat koulun arjessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Tämä näkyy käytännön toimina niin oppitunneilla kuin kaikessa muussakin koulun toiminnassa.
'''Oppimisympäristöt ja työtavat'''
Koulumme oppimisympäristö muodostaa pedagogisesti joustavan ja monipuolisen kokonaisuuden. Käytetyt työtavat ovat vaihtelevia, eri ikäkausiin ja eri oppimistilanteisiin sopivia ja sellaisia, että oppilailla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin. Oppilaat voivat osallistua omien työtapojensa suunnitteluun ja arviointiin.
Käytössä on monenlaisia työskentelymuotoja. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään kuhunkin tilanteeseen sopivalla tavalla. Ryhmätyöskentely rakentaa yhteisöllisyyttä ja vahvistaa vastuunottoa sekä omista että yhteisistä tavoitteista. Oppilaiden yksilöllisiä tarpeita huomioidaan eriyttämällä opetusta. Opetusta myös eheytetään, jotta eri oppiaineiden sisällöistä muodostuu mielekkäitä, oppilaiden omaan elämään liittyviä kokonaisuuksia. Eheyttämisen tavoista päätetään tarkemmin lukuvuosisuunnitelmassa.
'''Monialaiset oppimiskokonaisuudet'''
Monialaisten, oppiainerajat ylittävien oppimiskokonaisuuksien suunnittelu, toteutus ja arviointi vaativat opettajilta kykyä ja tahtoa tehdä asioita uudella tavalla yhdessä. Luomme yhdessä eri oppiaineiden kesken ilmiöpohjaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa käytetään erilaisia tutkivia, luovia ja toiminnallisia työtapoja. Jokainen koulun oppilas osallistuu kerran lukuvuodessa monialaiseen oppimiskokonaisuuteen. Oppilaat osallistuvat aktiivisesti näiden kokonaisuuksien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Monialaisten opintokokonaisuuksien toteutus kirjataan vuosittain lukuvuosisuunnitelmaan. Tässä yhteydessä määritellään, mitkä oppiaineet vuorollaan osallistuvat kokonaisuuden toteutukseen ja mitä teemoja tai ilmiöitä kulloinkin käsitellään. Kaikki oppiaineet ovat vuorollaan mukana monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutuksessa.
Oppimiskokonaisuuksien aiheet käsittelevät oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia paikallisia, ajankohtaisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä. Vastuu monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelusta ja toteuttamisesta kuuluu kaikille opettajille. Kokonaisuudet suunnitellaan siten, että laaja-alaisen osaamisen tavoitteet toteutuvat.
Tavoitteiden toteutumista seurataan monipuolisia arviointitapoja käyttäen. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien vuosittaiset tavoitteet, sisällöt ja arviointiperusteet tarkennetaan lukuvuosisuunnitelmassa.
{{Vantaa_luku5}}
===5.6 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Simonkylän koulussa===
'''Yhteinen vastuu koulupäivästä'''
Kaikki koulun aikuiset ja oppilaiden huoltajat luovat yhdessä edellytykset oppilaiden oppimiselle ja hyvinvoinnille koulupäivän aikana. Oppilaiden osallisuus koulun arjessa toteutuu mahdollisuutena vaikuttaa omaan opiskeluun ja koulun ilmapiiriin. Yhteisiin vastuisiin kuuluu myös ympäristöystävällisten elintapojen noudattaminen. Lisäksi yhteistyö oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen kanssa auttaa kouluamme edistämään hyvää kouluarkea.
Hyvä koulupäivä tarkoittaa oppilaalle monipuolisia, laadukkaita ja kiireettömiä oppitunteja. Opettajan läsnäolo ja innostuneisuus tarttuvat. Oppilaita kohdellaan tasapuolisesti. Huolenpito ja välittäminen vahvistavat oppilaan positiivista käsitystä itsestään sekä luovat turvallisuuden tunnetta. Välittämisen kulttuuri tuo kaikille hyvinvointia.
Koulupäivät ovat mielekkäitä, kun käytetään monipuolisia työtapoja. Läksyjen kertymään ja kokeiden sijoitteluun tulee kiinnittää huomiota.
Opettaja ja oppilaat työskentelevät yhdessä hyvän työrauhan saavuttamiseksi. Opettaja havainnoi, edistää ja seuraa luokan ilmapiirin kehittymistä ja pyrkii yhteistyössä koulun muiden aikuisten kanssa vaikuttamaan oppimista ja hyvinvointia tukevan ilmapiirin muodostumiseen. Vuorovaikutustaitoja ja kaveritaitoja opetetaan erilaisten toiminnallisten harjoitusten, esimerkiksi draaman keinoin. Luokkien välinen mukava yhdessäolo ja yhteistyö yli luokka-asterajojen tukevat ryhmäytymistä ja tervettä ryhmädynamiikkaa. Kaikki kouluyhteisön jäsenet rakentavat yhdessä "Simpparin henkeä" ja luovat toiminnallaan turvallisen ympäristön.
Oppilaantuntemus auttaa opettajaa rakentamaan toimivia ryhmäsuhteita, joissa jokaisella on paikkansa. Opettaja tukee oppilaiden tutustumista ja ryhmäytymistä eri menetelmin. Esimerkiksi pari- ja ryhmätyöt sekä istumajärjestyksen säännöllinen vaihtaminen valmentavat toimimaan monenlaisten luokkakavereiden kanssa. Leikillisyys tuo oppimiseen iloa.
Hyvä käytös muita kohtaan luo hyvinvointia ja turvallista ilmapiiriä. Käyttäytymiselle asetetaan selkeät tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Koulun järjestyssäännöt määrittelevät päivittäisen koulutyön toimintatavat. Kaikkien tulee niitä noudattaa. Opettajat ohjaavat käyttäytymistä oikeaan suuntaan.
Kiusaamisen ennaltaehkäisy luo turvallisuutta. Oppilaan eristäminen ja yksin jättäminen ovat myös kiusaamista. Välituntivalvojat ovat merkittävä osa koulun turvallista arkea. Jokaisen opettajan on puututtava kiusaamiseen heti ja myös seurattava tilannetta tarkasti. Ohjeistus kiusaamisen selvittelyyn on osa koulun hyvinvointikansion sisältöä.
Välitunneilla järjestetään oppilaille mielekästä toiminnallista ohjelmaa. Koulumme on esimerkiksi osa Liikkuva koulu- hanketta, joka aktivoi oppilaita liikunnalliseen ja sosiaaliseen toimintaan välituntisin. Toiminnallisuus välituntisin tukee ryhmäytymistä.
Päivittäin on opettajajohtoinen kirjastovälitunti, jolloin oppilaat voivat lukea, lainata ja palauttaa kirjoja. Kirjasto tiedottaa uusista julkaisuista oppilaille. Lisäksi kirjastossa on tarjolla lautapelejä välituntipelailuun.
Ruokailu on rauhallinen tapahtuma, jossa jokainen hallitsee hyvät ja kohteliaat ruokailutavat. Koulussamme on ruokaraati, joka koostuu oppilaskunnan edustajista. Oppilaat osallistetaan oppilaskunnan kautta mahdollisimman monipuolisesti ruokailuhetken suunnitteluun ja arviointiin. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä muiden koulun aikuisten kanssa.
Oppilaat liikkuvat koulun ulkopuolella esimerkiksi liikuntatuntien suorituspaikoille ja muualle opiskeluun liittyen. Heitä ohjataan sujuvaan ja turvalliseen liikkumiseen liikenteessä. Koulumme tekee yhteistyötä lähipoliisin kanssa.
Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden, työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen ovat asioita, joiden sujuminen on koulutyölle välttämätöntä.
Jokainen opettaja ja oppilas koulussamme rakentavat siis osaltaan hyvää ja turvallista koulupäivää. Yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla pystymme arvioimaan onnistumistamme.
'''Oppilaiden osallisuus'''
Oppilaita kasvatetaan ottamaan vastuuta ja osallistumaan kouluyhteisön arkeen. Heidän kuulemiselleen varataan aika ja paikka, jolloin oman luokan tai koulun yhteisten asioiden hoitaminen on mielekästä.
Oppilaat osallistuvat opetuksen sisältöjen suunnitteluun ikätasoon sopivalla tavalla. Heitä kannustetaan ottamaan aktiivinen rooli oman oppimisprosessinsa suunnittelussa.
Tulevaisuudessa oppiainesisältöjä sidotaan tiiviimmin ajankohtaisiin ilmiöihin ja korostetaan oppilaan omaa roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana ja tulevana maailmankansalaisena. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeä. Oppilaat voivat osallistua myös oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen.
Oppilaskuntatoiminta on koko koulun yhteistä toimintaa, jonka kautta kaikilla oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa koulun asioihin. Aktiivinen oppilaskunta tiedottaa toiminnastaan ja osallistaa koko kouluyhteisön.
Oppilaiden osallisuuden toteutuminen on prosessi, jota arvioidaan jatkuvasti osana koulun arkea. Arviointi toteutetaan sekä oppiainekohtaisesti että koko koulun tasolla keskustelujen ja kyselyiden kautta, ja siihen varataan aikaa. Opettajat ja oppilaat arvioivat osallisuuden toteutumista.
'''Kodin ja koulun yhteistyö'''
Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on lapsen koulunkäynnin tukeminen parhaalla mahdollisella tavalla. Avoin keskusteluilmapiiri antaa mahdollisuuden keskustella lapsen koulunkäynnistä, tavoitteista, tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavista keinoista ja arvioinnista. Hyvä molemminpuolinen tiedottaminen ja tutustumistilaisuudet luovat pohjaa kasvatuskumppanuudelle.
Pääasiallinen tiedotuskanava kodin ja koulun välillä on Wilma, jossa tiedotteet ja oppilaan koulunkäyntiin liittyvät asiat ovat helposti saatavilla. Tiedottamista hoidetaan myös muilla keinoin, tarvittaessa esimerkiksi puhelimitse ja paperisin tiedottein.
Vanhempia kutsutaan osallistumaan oman lapsensa asioiden käsittelyyn ja koulutyöhön liittyviin asioihin. Yhteistä, koulun tasolla tapahtuvaa suunnittelua voidaan tehdä kodin ja koulun yhteistyöpäivänä tai vanhempainilloissa, jolloin vanhemmilla on mahdollisuus tavata aineenopettajia. Simonkylän koulussa viidennen ja seitsemännen luokan aloittavien oppilaiden vanhemmille järjestetään vanhempainilta jo edeltävänä keväänä. Arviointikeskusteluissa vanhemmilla on mahdollisuus keskustella oman lapsensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Tähän tarjotaan mahdollisuus kerran lukuvuodessa tai tarvittaessa.
'''Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö'''
Koulussamme on käytössä Vantaan kaupungin ohjeistama kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Sen keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä muiden Vantaan kaupungin koulujen kanssa.
'''Opetuksen järjestämistapoja'''
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu: Vantaalla käytetään vuosiluokkiin sitomatonta opetusjärjestelyä silloin, kun oppiainekohtainen eteneminen vuosiluokkatasoa hitaammin tai nopeammin on tarkoituksenmukaista oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kannalta. Opetusjärjestelyyn päädytään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta käytetään yksittäisille oppilaille viranhaltijan päätöksen mukaisesti. Tarkemmin asiasta kerrotaan Vantaan kaupungin opetussuunnitelman luvussa 5.
Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus: Etäyhteyksiä hyödynnetään koulun kansainvälisessä toiminnassa yhteydenpidon ja yhteistyön työvälineenä eri koulujen ja maiden kesken. Etäopetusta voidaan hyödyntää myös useissa koulumaailman ulkopuolisissa tilanteissa. Etäyhteyksien avulla voidaan muodostaa yksilöllisiä ja monipuolisia koulupolkuja, esimerkiksi yritysyhteistyön, yliopistojen luentojen, sairaalakoulujen ja kotiopetuksen kautta. Etäopetuksen tavoitteena on tarjota oppilaille omaa kouluyhteisöä laajempi kokemuspiiri. Valinnaisten kielten valikoimaa pystytään laajentamaan etäopetuksen avulla. Etäopetusta suunnitellaan yhdessä yhteistyökoulujen kanssa. Koulujen etäopetusryhmissä on valvoja, joka on vastuussa ryhmästä.
Joustava perusopetus: Vantaalla joustavaa perusopetusta tarjotaan jokaisella oppilaaksiottoalueella. Joustava perusopetus on tarkoitettu toiminnallisuudesta hyötyville oppilaille, jotka eivät pysty osoittamaan omaa osaamistaan perusopetuksen ryhmässä ja näin ollen perusopetuksen loppuunsaattaminen on vaarassa. Oppilaalta edellytetään kykyä työpaikkaopiskeluun. Oppilaat ovat oppivelvollisuusikäisiä, aloittavan vuoden aikana vähintään 14-vuotiaita.
Oppilaat valitaan pienryhmään oppilaan ja huoltajien hakemusten perusteella ja moniammatillisesta oppilashuollollisesta suosituksesta. Oppilaat haastatellaan Vantaan yhteisellä haastattelukyselyllä ja näiden pohjalta oppilaat valitaan joustavaan perusopetuksen ryhmään. Päätöksen valinnasta tekee viranhaltija (aluepäällikkö).
Joustava perusopetus on toiminnallinen tapa suorittaa perusopetuksen viimeiset lukuvuodet. Opiskelussa vuorottelee työpaikkaopiskelu ja koulussa tapahtuva opiskelu. Lisäksi opiskelussa hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä; vierailuja eri laitoksiin ja tapahtumiin sekä järjestetään leirikouluja. Työpaikkaopiskelujaksoja on lukuvuoden aikana n. 80 päivää. Oppilaan viikko-ohjelma muodostuu pääsääntöisesti kahdesta työpaikkaopiskelupäivästä ja kolmesta koulupäivästä. Ennen työssäoppimisjaksoa tehdään osapuolten kesken työsopimus, jonka yhteydessä selvitetään työturvallisuusmääräykset sekä tietosuojaan ja salassapitoon liittyvät asiat. Työpaikkaopiskelujaksoilla oppilaat saavat oppimistehtäviä ja oppilas saa jakson aikana opettajalta ohjausta ja opetusta tehtäviin liittyen. Työpaikkaopiskelujakson päätteeksi työjakso arvioidaan yhdessä oppilaan, työpaikkaohjaajan ja opettajan kesken.
Joustavan perusopetuksen aikana tehdään tiiviistä yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa ja työpaikkaopiskelupaikkojen kanssa etsitään mahdollisuuksia oppisopimuksen kautta ammattiin valmistumiselle.
Oppilaat ovat perusopetuksen oppilaita ja siten oikeutettuja oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, ohjaukseen ja oppilashuoltoon. Opettajan lisäksi toimintaan osallistuu toinen aikuinen. Joustavan perusopetuksen oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma kahden kuukauden kuluessa opetuksen alkamisesta. Suunnitelmassa määritellään myös yksilöllinen valinnaisaineiden suorittamistapa. Joustavan perusopetuksen toimintaa suunnittelee, organisoi, arvioi ja kehittää kaupunkitasoinen ohjausryhmä.
'''Kerhotoiminta ja yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa'''
Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, ja sen lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet.
Kerhotoiminta tukee oppilaiden oppimista ja kasvua. Sen tulee olla kaikille avointa ja vapaaehtoista, ja sen pitää palvella koulun yleisiä tavoitteita. Kerhotoiminta on oppilaslähtöistä. Toiminnan suunnittelussa lähtökohdaksi otetaan oppilaiden omat ideat ja toiveet. Kerhotoiminta voi ylittää oppiaineiden rajat. Kerhot mahdollistavat luovan toiminnan, ja ne ehkäisevät osaltaan oppilaiden syrjäytymistä. Kerhotoiminta voi tukea myös toiselle asteelle ja aikuisuuteen siirtymistä.
Mahdollisuuksien mukaan lukujärjestykseen varataan kerhotoiminnalle oma aika, jolloin kaikilla on mahdollisuus osallistua haluamaansa kerhotoimintaan. Kerhotoiminnasta tiedotetaan mahdollisimman näkyvästi.
Yhteistyötä koulun ja ulkopuolisten tahojen kanssa tiivistetään, ja siitä rakennetaan kahdensuuntaista ja pitkäjänteistä. Esimerkkinä tällaisesta on Urhea-projekti, jossa tehdään laajasti yhteistyötä urheilun lajijärjestöjen, seurojen ja Peltolan koulun kanssa.
'''Ympäristövastuullinen toiminta'''
Kaikessa koulun toiminnassa ja kaikissa oppiaineissa tähdätään siihen, että materiaalivalinnat toteutetaan mahdollisimman vähän jätettä tuottaen. Työt suunnitellaan siten, että materiaalia kuluu mahdollisimman vähän, tuotettu jäte on mahdollista hävittää koulussa tai se voidaan käyttää uudelleen. Materiaalivalinnat ovat sellaisia, että ne ovat mahdollisimman edullisia ja ekologisia.
Sähköisillä aineistoilla voidaan vähentää paperin kulutusta. Jokaisen opettajan ja oppilaan on harkittava tulostuksen ja kopioinnin tarpeellisuutta. Energian kulutukseen kiinnitetään huomiota.
Ruokalassa on ympäristövastuullista syödä lautanen tyhjäksi. Biojätteelle on varattu erilliset astiat. Jokaista ohjataan lajittelemaan syntyvät jätteet.
{{Vantaa_luku6}}
===6.10 Oppimisen arviointi Simonkylän koulussa===
'''Yhdenmukainen arviointikulttuuri'''
Kaikki koulussa tapahtuva arviointi pohjautuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Arvioinnin painopiste on oppilaan oppimisprosessissa.
Koulussamme tuetaan yhdenmukaista arviointikulttuuria. Se perustuu valtakunnalliseen ja kaupunkikohtaiseen opetussuunnitelmaan. Yhdenmukaiset arvioinnin perusteet kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan, ja niitä täsmennetään tarvittaessa. Koulu tiedottaa huoltajille lukuvuoden alussa koulumme yhdenmukaisen arvioinnin keskeisistä periaatteista. Arviointikulttuurista keskustellaan, ja sitä kehitetään säännöllisesti yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa esimerkiksi vanhempainilloissa ja yhdessä huoltajien, oppilaiden ja opettajan kanssa toteuttavissa arviointikeskusteluissa. Huoltajat ja oppilaat näkevät oppiaineiden tavoitteet, sisällöt ja arviointiperusteet valtakunnallisesta ja Vantaan kaupungin opetussuunnitelmasta.
'''Ohjaava palaute koulupäivän aikana'''
Koulun arjessa toteutuva jatkuva monipuolinen ja vuorovaikutukseen perustuva arviointi ovat arvioinnin keskiössä. Opettajat antavat oppilaalle kannustavaa, monipuolista ja ohjaavaa palautetta säännöllisesti oppimisprosessin kuluessa. Ohjaava palaute on tulevaan suuntautuvaa ja konkreettista. Opettajat antavat säännöllistä ja ohjaavaa palautetta myös Wilman kautta. Wilma-palautteet ovat luonteeltaan oppilaan toimintaa ja oppimista ohjaavia. Opettajat noudattavat yhteisesti sovittuja ja koulun lukuvuosisuunnitelmaan kirjattuja hyvän palautteenannon ja arvioinnin kriteerejä.
Oppilaan itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitoja kehitetään. Itsearviointia ohjataan ja tuetaan esimerkiksi erilaisten virikeajatusten tai -kysymysten avulla. Erilaisten oppimispäiväkirjojen käyttö tukee itsearviointia. Oppimispäiväkirjoihin oppilas dokumentoi oman osaamisensa kehittymistä.
'''Monipuoliset arviointimenetelmät ja niiden käytön edistäminen'''
Oppilaan tulee voida osoittaa osaamistaan erilaisin arviointimenetelmin ja useaan otteeseen kurssin aikana, ei ainoastaan kurssiin päätteeksi järjestettävän kokeen kautta. Arviointimenetelmiä ovat muun muassa toiminnalliset, suulliset ja kirjalliset kokeet ja ryhmässä tehtävät kokeet, erilaiset projektit, oppimispäiväkirjat, vertaisarviointi ja itsearviointi. Osaamista voi osoittaa myös apuvälineitä käyttämällä tarvittaessa ja erikseen sovittaessa.
'''Arviointi ja pedagogiset ratkaisut'''
Opettajan havainnointi, havaintojen säännöllinen dokumentointi, arviointikeskustelut, itsearvioinnit ja vertaisarviointi ohjaavat pedagogisia ratkaisuja. Opettaja reagoi erilaisten arviointimenetelmien kautta tulleeseen palautteeseen oppilaiden oppimisesta ja muokkaa opetustaan edistääkseen luokan ja sen yksittäisten oppilaiden oppimista.
'''Arviointi edistää oppimista'''
Oppilaiden oppimista edistää se, että tavoitteet laaditaan yhdessä heidän kanssaan. Arviointi auttaa oppilasta tiedostamaan oman osaamisensa tason. Oppilaalle muodostuu käsitys omista vahvuuksistaan ja kehitettävistä osaamisalueista. Itsearviointi kehittää oppilaan oppimaan oppimisen taitoja.
Kun tavoitteet on asetettu ja muotoiltu yhdessä oppilaiden kanssa selkeiksi, suuntaavat ne opiskelua tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppilaan tulee tietää, mitä arvioidaan. Oppilaalle välittyy kuva oikeudenmukaisesta arvioinnista ja siitä, että opettaja välittää oppilaan edistymisestä. Opettajan tulee antaa ensisijaisesti myönteistä palautetta oppilaan osaamisesta.
'''Käyttäytymisen tavoitteet'''
Käyttäytymisen arviointi perustuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön ja miten hän noudattaa yhteisiä sääntöjä. Käyttäytymisen arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta pohtimaan ja kehittämään omaa käytöstään sekä arvostamaan omia vahvuuksiaan.
Käyttäytymisen arviointi on sanallista ja numeroarviointia. Kerran lukuvuodessa järjestettävässä arviointikeskustelussa oppilas tekee itsearvioinnin, jossa hän arvioi myös omaa käyttäytymistään. Arviointikeskustelussa pohditaan yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa, miten oppilas voisi kehittää omaa käytöstään.
Viidennellä vuosiluokalla oppilas saa sanallisen arvioinnin ja kuudennesta vuosiluokasta eteenpäin numeroarvioinnin. Käytöksestä annetaan arvio kaksi kertaa lukuvuodessa. Kaikki opettajat osallistuvat käyttäytymisen arviointiin. Numeroarvosana muodostuu kaikkien oppilasta opettavien opettajien arvion pohjalta. Oppilas saa numeroarvioinnin lisäksi jatkuvaa palautetta ja käyttäytymisen ohjausta opettajilta.
Tarkennukset koskien sääntörikkomuksia ja niistä aiheutuvia seuraamuksia kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.
Hyvä käyttäytyminen (8) edellyttää, että oppilas
· käyttäytyy pääsääntöisesti asiallisesti ja vastuuntuntoisesti ja käyttää tilanteeseen sopivaa kieltä
· toimii rehellisesti ja luotettavasti
· noudattaa yleensä sääntöjä ja ymmärtää niiden merkityksen
· noudattaa annettuja ohjeita ja aikatauluja
· käy säännöllisesti koulua ja välttää myöhästymisiä
· ymmärtää vastuunsa ympäristöstä
· osaa toimia erilaisissa ryhmissä
· ottaa huomioon muut ihmiset.
Kiitettävä (9)
Hyvän käyttäytymisen (8) lisäksi edellytetään, että oppilas
· käyttäytyy kohteliaasti kouluyhteisössä
· asennoituu myönteisesti koulutyöhön ja on yhteistyöhaluinen
· huolehtii oma-aloitteisesti ja vastuullisesti ympäristöstään
· kantaa vastuunsa yhteisestä koulupäivästä
· käyttäytyy ystävällisesti ja avuliaasti ja pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan hyvän
työskentelyilmapiirin muodostumiseen
· osoittaa kannustavaa asennetta muita kohtaan ja auttaa toisia tarvittaessa.
Erinomainen (10)
Kiitettävän käyttäytymisen lisäksi edellytetään, että oppilas
· luo toiminnallaan hyvää yhteishenkeä
· on oma-aloitteinen, toimii yhteistyökykyisesti ja ottaa vastuuta yhteisten asioitten hoidosta
· vaikuttaa positiivisella esimerkillään muihin oppilaisiin ja oppimistilanteisiin.
Tyydyttävä (7) tai alempi
Oppilaan käyttäytymisessä tai toisten huomioon ottamisessa on seuraavia puutteita:
· oppilas suhtautuu välinpitämättömästi koulutyöhön sekä koulun sääntöihin ja ohjeisiin ja rikkoo
annettuja sääntöjä ja ohjeita toistuvasti
· oppilas häiritsee muiden koulupäivää ja opiskelua
· oppilas käyttää tilanteeseen sopimatonta kieltä
· oppilas suhtautuu välinpitämättömästi ympäristöönsä
· oppilas käyttäytyy toisia kohtaan ylimielisesti tai aggressiivisesti
· oppilaalla on luvattomia poissaoloja
· oppilas aiheuttaa asenteellaan tai teoillaan kielteistä ilmapiiriä
· oppilas toimii jatkuvasti epärehellisesti
· oppilas syyllistyy toisten tahalliseen kiusaamiseen.
{{Vantaa_luku7}}
===7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Simonkylän koulussa===
'''Tuen järjestämisen käytännön linjauksia'''
Laadukkaassa perusopetuksessa oppilaalle taataan oppimisen esteettömyys. Simonkylän koulussa eriyttäminen ja eheyttäminen ovat osa laadukasta perusopetusta. Koulun toimintakulttuuri pyrkii luomaan myönteisen, hyväksyvän, innostavan ja oppilaan oppimista tukevan oppimisympäristön.
Oppiminen tapahtuu yhdessä muiden kanssa yksilöllisiä tarpeita huomioiden. Oppilaan vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen on tärkeää, jotta itsearvostus ja myönteinen käsitys itsestä vahvistuvat. Oppimisen ja koulunkäynnin esteitä pyritään ennaltaehkäisemään ja ratkaisemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opettaja seuraa oppilaan edistymistä havainnoinnin ja riittävän usein tapahtuvan arvioinnin keinoin. Oppilas on mukana oman oppimispolkunsa suunnittelussa ja arvioinnissa. Oppilas osallistuu oppimistavoitteidensa laadintaan ja vaikuttaa omaan oppimiseensa. Arjen oppimistilanteissa opettaja ohjaa oppimisprosessia tavoitteiden suuntaisesti. Opettaja huomioi oppilaiden erilaiset kiinnostuksen kohteet ja valmiudet ja keskustelee yhdessä oppilaiden kanssa niin oppisisällöistä kuin asetetuista tavoitteistakin.
Opetuksessa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä. Opetusmenetelmien valinnassa korostetaan kokemuksellisuutta, toiminnallisuutta ja luovien työskentelytapojen käyttöä. Monipuolisten opetusmenetelmien tukena opetuksessa käytetään tarvittaessa erilaisia apuvälineitä, äänikirjoja, pelejä ja toiminnallisuutta tukevia materiaaleja. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö tuodaan opetuksen ja oppimisen tueksi. Opetusta suunniteltaessa opettaja tekee yhteistyötä niin oman aineryhmän opettajien kesken kuin oppiainerajat ylittäenkin. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuutta valita omia työskentelytapojaan. Opettaja muokkaa oppimisympäristöä vastaamaan oppilaiden ja ryhmän tarpeita. Tarvittaessa oppilaita ryhmitellään joustavasti eri ryhmiin. Kasvatuksessa ja opetuksessa kiinnitetään huomiota ryhmän yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen. Hyvässä ja turvallisessa ympäristössä lapsi voi kokea olevansa arvokas ja merkityksellinen ja voi paremmin.
Laaja-alainen erityisopettaja tai erityisluokanopettaja seuraa oppimista havainnoimalla ja osallistumalla muiden opettajien kanssa erilaisten oppimista tukevien oppimisympäristöjen suunnitteluun. Oppimista voidaan tukea jo varhaisessa vaiheessa esimerkiksi joustavilla opetusjärjestelyillä. Erilaisten oppijoiden tarpeita tuetaan opetusta eriyttämällä.
'''Yleinen tuki'''
Jokainen oppilas kuuluu perusopetuksen yleisen tuen piiriin. Yleisen tuen oppilaat voivat saada tarvittaessa lisätukea oppimäärän suorittamiseen ilman erillistä päätöstä.
Tukea annetaan yleisimmin osana oppilaan koulunkäyntiä hänen omassa ryhmässään. Tuki suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja tarvittaessa muun henkilökunnan kanssa. Yleisen tuen tukimuotoina voidaan käyttää erilaisia perusopetuksen tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa tukea tai oppimäärän yksilöllistämistä. Yleisen tuen tukimuotoja ovat tukiopetus, joustavat opetusjärjestelyt ja -ryhmittelyt, osa-aikainen erityisopetus, opetuksen eriyttäminen sekä oppimateriaalin ja oppimisympäristön eriyttäminen.
Osana yleistä tukea oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman laadinta ei kuitenkaan ole välttämätöntä, ellei tuen tarve ole pitkäaikaista, säännöllistä tai eri tukimuotoja yhdistävää. Luokanopettaja tai luokanvalvoja vastaa oppimissuunnitelman laatimisesta. Sitä laadittaessa sekä oppilasta että hänen huoltajaansa kuullaan. Oppimissuunnitelma voidaan laatia arviointikeskustelun pohjalta tai erillisessä tapaamisessa. Oppimissuunnitelma laaditaan ja päivitetään lukuvuosittain lokakuun loppuun mennessä. Suunnitelman toteutumista arvioidaan koulussa lukuvuoden kuluessa ja huoltajiin ollaan tarvittaessa yhteydessä.
'''Tehostettu tuki'''
Kun yleinen tuki ei riitä, tarvitaan laajempaa, pitkäaikaisempaa ja suunnitelmallisempaa tukea. Oppilas siirretään tehostettuun tukeen, jos yleisen tuen tukimuotoihin on tarvetta säännöllisesti tai useampia tukimuotoja tarvitaan samanaikaisesti oppimäärän suorittamiseen. Tehostetussa tuessa painottuvat yleisen tuen muotojen lisäksi oppilashuollon tuki, osa-aikainen erityisopetus, opintojen yksilöllisen ohjauksen tehostaminen ja opetusjärjestelyihin liittyvä tuki (esimerkiksi samanaikaisopetus tai joustavat opetusryhmittelyt). Oppilaan oppimista ja oppilaalle laadittujen tavoitteiden täyttymistä seurataan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Tehostettu tuki on yleiseen tukeen verrattuna laajempaa ja säännöllisempää, pitkäaikaista koulunkäynnin tukemista.
Tehostettuun tukeen siirtyminen perustuu oppilaalle laadittuun pedagogiseen arvioon. Pedagogisen arvion laadinnasta vastaa luokanopettaja tai luokanvalvoja, ja se tehdään yhteistyössä huoltajien ja laaja-alaisen erityisopettajan tai aineenopettajien kanssa. Pedagoginen arvio kirjataan sähköisesti, ja se käsitellään moniammatillisesti oppilashuollon henkilöstön kanssa.
Tehostetussa tuessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, jossa kuvataan oppilaalle annettavan pedagogisen tuen järjestäminen. Suunnitelma päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimissuunnitelma voidaan laatia arviointikeskustelun pohjalta tai erillisessä tapaamisessa. Oppimissuunnitelma päivitetään lukuvuosittain lokakuun loppuun mennessä. Suunnitelman toteutumista arvioidaan koulussa lukuvuoden kuluessa ja huoltajiin ollaan tarvittaessa yhteydessä.
Oppimissuunnitelmassa voidaan määritellä opiskelun tietyt painoalueet yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Painoalueet muodostetaan oppilaan oman vuosiluokan kaikkein keskeisimmistä sisällöistä. Tehostetun tuen aikana osa-aikainen erityisopetus, opintojen yksilöllinen ohjaus ja kodin kanssa tehtävä yhteistyö korostuvat.
'''Erityinen tuki'''
Mikäli oppilas tarvitsee pitkäkestoista, säännöllistä ja useista tukimuodoista koostuvaa tukea, hänet voidaan siirtää erityiseen tukeen. Ennen erityiseen tukeen siirtymistä oppilas on ollut tehostetun tuen piirissä. Erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa lähikoulussa. Kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot ovat käytössä erityisessä tuessa oppilaan tarpeiden mukaisesti. Osittainen tai kokoaikainen opiskelu pienryhmässä kuuluu myös erityiseen tukeen.
Erityiseen tukeen siirtymistä varten oppilaalle laaditaan pedagoginen selvitys. Siitä ilmenee oppilaalle annettu tehostettu tuki ja suunnitelma siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Pedagogisen selvityksen laatii erityisopettaja yhdessä oppilaan luokanopettajan tai luokanvalvojan ja tarvittaessa aineenopettajien kanssa. Selvitys käsitellään moniammatillisesti oppilashuollon henkilöstön kanssa. Pedagogista selvitystä voi tarvittaessa täydentää psykologisella, lääketieteellisellä tai sosiaalisella asiantuntijalausunnolla. Huoltaja toimittaa lausunnot opettajan käyttöön.
Pedagogisen selvityksen lisäksi oppilaan huoltajia kuullaan ja huoltajat täyttävät kuulemislomakkeen. Rehtori vastaa erityisen tuen valmistelusta ja huoltajien kuulemisesta. Päätöksen erityisestä tuesta tekee aluepäällikkö.
Kun oppilas on siirtynyt erityiseen tukeen, hänelle laaditaan kahden kuukauden kuluessa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Luokanopettaja tai luokanvalvoja laatii suunnitelman yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja erityisopettajan sekä tarvittaessa muiden opettajien tai asiantuntijoiden kanssa. HOJKS:in laadinnassa hyödynnetään pedagogista selvitystä. Selvityksen asiantuntijalausuntoja hyödynnetään sikäli, kun ne ovat pedagogisesti tarkoituksenmukaisia oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kannalta.
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma päivitetään lukuvuosittain. Uusi HOJKS laaditaan lokakuun loppuun mennessä ja tarkistetaan kevätlukukaudella helmikuun loppuun mennessä. HOJKS laaditaan usein tapaamisessa, jossa ovat osallisina oppilas, huoltaja, luokanopettaja tai luokanvalvoja ja erityisopettaja sekä tarvittaessa muita opettajia tai asiantuntijoita. Erityisen tuen oppilaiden osalta arviointikeskustelu voidaan sisällyttää HOJKS:in päivitykseen.
Jos oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, erityisen tuen päätös voidaan purkaa ja oppilas voi siirtyä tehostettuun tukeen. Päätöksen purkamiseksi laaditaan pedagoginen selvitys, jossa perustellaan erityisen tuen päätöksen purku ja kuvataan tehostettuun tukeen siirtymisen perusteet. Pedagogisen selvityksen yhteydessä kuullaan huoltajaa ja oppilasta. Huoltajat täyttävät kuulemislomakkeen.
Oppilaalle annettujen tukimuotojen lähtökohtana on tukea häntä saavuttamaan yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet kaikissa oppiaineissa. Oppilaalle voidaan määritellä erityiset painoalueet eri oppiaineissa. Oppilaalla on tällöin mahdollisuus keskittyä oppiaineiden ydinsisältöihin ja siten saavuttaa hyväksytty arvosana oppiaineessa.
Oppimääriä voidaan yksilöllistää, jos oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei ole mahdollista. Tällöin oppilaan tavoitetaso määritellään hänen edellytystensä mukaisesti ja arviointi perustuu asetettuihin omiin tavoitteisiin. Yksilöllistäminen perustellaan ja tavoitteet määritellään oppiainekohtaisesti pedagogisessa selvityksessä.
Tavoitteet jokaiselle yksilöllistetylle oppiaineelle kuvataan selkeästi ja yksityiskohtaisesti HOJKS:issa. Tavoitteiden perusteella järjestetään oppilaan opetus ja arviointi. Yksilöllistetyt oppiaineet merkitään opintojen aikaisessa ja päättöarvioinnissa tähdellä (*). Koska yksilöllistämisellä voi olla vaikutusta oppilaan jatko-opintoihin, on varmistettava ennen yksilöllistämispäätöstä, että huoltaja ja oppilas ovat tietoisia yksilöllistämisen mahdollisista vaikutuksista. Aluepäällikkö hyväksyy sekä siirron erityiseen tukeen että mahdollisen yksilöllistämisen.
'''Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot'''
Tukiopetus: Tukiopetusta voidaan antaa oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin edistämiseen tuen kaikilla tasoilla. Tehostetun tuen oppilaiden osalta tukiopetus kirjataan oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen oppilaiden osalta HOJKS:iin. Tukiopetus tulee aloittaa mahdollisimman pian tarpeen havaitsemisen jälkeen tai jo tuen tarvetta ennakoiden vaikeuksien ehkäisemiseksi. Oppilasta opettavat opettajat arvioivat ensisijaisesti tukiopetuksen tarpeen, mutta myös oppilas ja hänen huoltajansa voivat tehdä aloitteen tukiopetuksesta. Oppilas voi tarvita tukiopetusta esimerkiksi oppiainesisältöjen omaksumiseen, oppimaan oppimisen ja työskentelytaitojen edistämiseen tai sosioemotionaalisten taitojen hallintaan.
Tukiopetusta annetaan oppituntien ulkopuolella pienryhmässä, yksilöopetuksena tai erilaisia joustavia ryhmittelyjä käyttäen. Tukiopetuksen järjestämisessä käytetään monipuolisia ja oppilasta motivoivia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa.
Tuki voi olla kertaluontoista tai pidempikestoista tuen tarpeesta riippuen. Tukiopetuksen antaja voi olla oman opettajan lisäksi esimerkiksi S2- tai erityisopettaja, toisen luokka-asteen opettaja tai aineenopettaja. Tukiopetusta voidaan tarvittaessa antaa myös muulla kuin suomen kielellä. Huoltajille tiedotetaan tukiopetuksen järjestämisestä koulun lukuvuosisuunnitelmassa, vanhempainilloissa ja Wilma-tiedotteissa. Yksittäisen oppilaan osallistumisesta tukiopetukseen kerrotaan huoltajille Wilma-viestillä.
Osa-aikainen erityisopetus: Osa-aikainen erityisopetus on oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaa työtä, johon jokaisella oppilaalla on tuen tasosta riippumatta oikeus sitä tarvitessaan. Pyrkimyksenä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan opiskelutottumuksiin, työskentelytapoihin ja koulumotivaatioon. Suunnittelun ja järjestelyjen lähtökohtana ovat opetusryhmän ja oppilaiden yksilölliset tarpeet. Osa-aikainen erityisopetus voi olla ennaltaehkäisevää tai tukea oppilasta jo ilmenneissä vaikeuksissa.
Erityisopettaja kartoittaa yhdessä luokanopettajien tai aineenopettajien kanssa oppilaat, jotka tarvitsevat osa-aikaista erityisopetusta. Opetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Opetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa.
Osa-aikaista erityisopetusta järjestetään muun opetuksen yhteydessä samanaikaisopetuksena, palkeissa pienryhmässä tai erityisestä syystä yksilöopetuksena. Lisäksi erityisopettaja konsultoi muita koulun opettajia tuen järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä. Osa-aikaisen erityisopetuksen käyttäminen tukimuotona tulee kirjata tehostetun tuen oppilaiden osalta oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen oppilaiden osalta HOJKS:iin.
Yksittäisen oppilaan kohdalla opetuksen järjestämisestä informoidaan huoltajia Wilma-viestillä, arviointikeskustelussa tai muissa tapaamisissa vanhempien kanssa. Resurssien tarkoituksenmukaista kohdentumista tarkastellaan koulussa säännöllisesti, ja muutoksia tehdään tarpeen mukaan joustavasti.
'''Valmistavan luokan ja maahanmuuttajaoppilaiden tuki'''
Valmistavan luokan aikana oppilaan integroitumista kouluumme tuetaan monin eri tavoin. Valmistavan luokan oppilas integroituu aina saman perusopetusluokan oppiaineisiin. Integroituminen yleisopetukseen aloitetaan mahdollisimman nopeasti. Integroinnit suunnitellaan niin, että valmistavan oppilas pystyisi kulkemaan saman luokan mukana kaikissa aineissa, joihin hän integroituu. Integroinnin tavoitteet kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan.
Valmistavalta luokalta tuleville oppilaille pyritään järjestämään kummioppilas, joka auttaa häntä koulun arjessa. Koulunkäynninavustaja on mahdollisuuksien mukaan valmistavan luokan oppilaiden tukena, kun he ensimmäistä kertaa integroituvat yleisopetukseen. Avustajan tarve käsitellään yksilöllisesti.
'''Tuki siirtymävaiheessa valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen'''
Oppilaan opiskelua yleisopetuksessa lisätään sitä mukaan, kun hänen kielitaitonsa kehittyy. Ennen siirtymistä kokonaan yleisopetukseen, oppilas opiskelee intensiivisesti jo oman luokkansa mukana yleisopetuksessa. Oppilaan siirtyessä valmistavalta luokalta yleisopetukseen, pidetään palaveri, jossa on läsnä valmistavan luokan opettaja, tuleva luokanvalvoja ja tarvittaessa huoltaja.
'''Tuki yleisopetukseen siirtymisen jälkeen'''
Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppilaan oma yksilöllinen oppimispolku, huoltajien kanssa tehty yhteistyö ja mahdollinen tulkkien tarve. Oppimissuunnitelmaa päivitetään vähintään vuoden ajan oppilaan siirryttyä perusopetukseen. Opetuksessa käytetään erilaisia tukitoimia. Opetusta eriytetään oppilaan tarpeiden mukaan ja tarvittaessa annetaan ennakoivaa tukiopetusta. Valmistavan oppilaat osallistuvat myös suomi toisena kielenä -opetukseen.
'''Toiminta kaikissa nivelvaiheissa'''
Koulunkäynnin siirtymävaiheissa kartoitetaan oppilaan tilanne sekä jatkossa tarvittava oppimisen tuki. Opiskelun siirtymävaiheisiin liittyvä tehokas verkostotyö ja tiedonsiirto ovat sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa ja oppilaan kehitystä tukevaa oppimisen tukea. Nivelvaiheiden tiedonsiirtoprosesseissa noudatetaan Vantaan perusopetuksen ohjeita. Tietojen siirrossa noudatetaan salassapitoa koskevia säädöksiä.
Kaikissa nivelvaiheissa järjestetään nivelpalaverit, joissa siirretään pedagogisesti olennaiset tiedot. Neljänsien luokkien nivelpalaverit toteutetaan yhteispalaverina Ilolan koulun ja Simonkylän koulun luokan- ja erityisopettajien välisenä nivellyspalaverina.
Kuudensien luokkien luokanopettajat täyttävät yhteistyössä erityisopettajan kanssa Koulusta kouluun -lomakkeen. Lomake antaa pedagogista tietoa tulevien seitsemänsien luokkien luokanvalvojien käyttöön. Lisäksi oppimissuunnitelmat siirtyvät Wilman kautta yläkoululle. Keväällä Simonkylän koulun opinto-ohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstön jäsen yhdessä oppilaiden edustajien kanssa käyvät esittelemässä yläkoulua kuudensille luokille oppilaaksiottoalueen alakouluissa. Tämän jälkeen järjestetään tuleville seitsemäsluokkalaisille tutustumispäivä sekä heidän vanhemmilleen vanhempainilta. Lisäksi Simonkylän koulussa tuetaan nivelvaihetta tukioppilastoiminnan kautta. Simonkylän koulu tekee myös nivelvaiheen yhteistyötä kaupungin nuorisotoimen ja seurakunnan nuorisotyön kanssa.
Erityisen tuen oppilaille järjestetään erilliset siirtopalaverit, joihin osallistuvat oppilas, huoltajat, luokanopettajat, laaja-alainen erityisopettaja, rehtori sekä tarvittaessa oppilashuollon edustaja. Simonkylän koulun laaja-alainen erityisopettaja käy mahdollisuuksien mukaan myös alakoulussa havainnoimassa luokkatilanteessa erityisen tuen oppilaan toimintaa ja erityistarpeita ennen yläkouluun siirtymistä.
Kahdeksannella luokalla opinto-ohjauksessa aloitetaan oppilaan suoritusten seuranta sitä varten kehitetyllä lomakkeella. Seurannassa on tarkoituksena pitää oppilas ajan tasalla omasta opiskelumenestyksestään. Seurantaa jatketaan yhdeksännen luokan kevääseen.
Siirryttäessä yhdeksänneltä luokalta jatko-opintoihin pidetään syyslukukaudella päättöluokkalaisten huoltajille vanhempainillat liittyen tulevaan yhteishakuun ja opiskeluun toisella asteella. Vanhempainillasta vastaa opinto-ohjaaja sekä luokanvalvojat.
Oppilaan perehdytys toisen asteen opiskeluvaihtoehtoihin toteutetaan tutustumiskäynnein lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Oppilaalla on myös mahdollisuus tutustua eri koulutusaloihin Vantaan ammattiopisto Varian järjestämissä tutustumistilaisuuksissa. Lisäksi jotkut toisen asteen oppilaitokset käyvät koulullamme esittelemässä koulutustarjontaansa.
Yhteishaku tehdään koulussa ohjatusti. Mikäli oppilas jää vaille opiskelupaikkaa, antaa opinto-ohjaaja oppilaalle jälkiohjausta yhteishaun tulosten julkaisun jälkeen. Elokuussa opinto-ohjaaja ottaa uudelleen yhteyttä kevään haussa ilman opiskelupaikkaa jääneisiin oppilaisiin ja varmistaa jokaisen jatkosuunnitelmat. Oppilaat täyttävät tiedonsiirtolomakkeen ja toimittavat sen itse vastaanottavaan oppilaitokseen ottaessaan opiskelupaikan vastaan.
Erityisen tuen oppilaiden kohdalla jatko-opintojen suunnittelu aloitetaan kahdeksannelta luokalla perhepalavereiden muodossa. Mukana palavereissa ovat erityisopettaja, opinto-ohjaaja ja tarvittaessa oppilashuollon henkilöstön jäseniä. Erityisen tuen oppilaille järjestetään tutustumiskäyntejä ja koulutuskokeiluja yleis- ja erityisammattioppilaitoksiin. Tarvittaessa oppilaan mukaan tutustumiskäynnille tulee koulun henkilöstöä. HOJKS:ssa pyydetään huoltajien lupa tiedonsiirtoon toiselle asteelle. Erityisen tuen oppilaalla on mahdollisuus hakea nuorten kuntoutusrahaa, jota varten laaditaan jatko-opintosuunnitelma.
{{Vantaa_luku8}}
{{Vantaa_luku9}}
Jokainen opettaja on oman oppiaineensa kielen erityisosaaja, käyttäjä ja tilanteisen kielenkäytön malli. Arvostamalla ja vahvistamalla omaa kulttuuriamme tulemme varmemmiksi siitä, keitä itse olemme. Näin voimme olla myös avoimempia ja suvaitsevaisempia muista kulttuureista tulevia kohtaan. Opettaja on esimerkkinä oppilaille kohtaamalla kunnioittavasti ja tasavertaisesti eri kulttuuritaustoista tulevat oppilaat. Tavoitteena opiskelussa ja opettamisessa on uteliaisuus sekä avoin vuorovaikutus erilaisten ihmisten kesken. Tämä mahdollistaa syvällisemmän ymmärryksen toisia ihmisiä kohtaan.
Oppilaiden eri kieli- ja kulttuuritaustat huomioidaan oppitunneilla. Opettaja varmistaa, että kaikki ovat ymmärtäneet opetettavan asian ja tehtävänannot käyttämällä kuhunkin oppiaineeseen sopivia menetelmiä, jotka avaavat oppilaalle konkreettisin käytännön esimerkein, mistä tehtävässä on kyse.
Oppilaalle on tarjottava mahdollisuuksia osoittaa omaa osaamistaan monipuolisin tavoin. Myös yhdessä tekeminen (pari- ja ryhmätyöt) auttavat oppilasta. Opettajan täytyy havainnoida tilanteita niin, että kunnioitus kaikkia oppilaita kohtaan säilyy. Opettajien välinen yhteistyö korostuu, varsinkin S2-opettajan ja valmistavan luokan opettajan asiantuntemus auttaa muuta työyhteisöä.
Oppilaan kulttuuri- ja kielitausta saattavat vaikuttaa niin, että hän kokee ulkopuolisuuden ja vierauden tunnetta. Toisaalta vierauden tunteita voi tuntea kuka tahansa yhteisön jäsen. Tästä syystä on tärkeää pitää huolta siitä, että ryhmäytymiseen ja osallisuuden kokemuksiin varataan aikaa kaikilla oppitunneilla. Uusi oppilas otetaan aina ystävällisesti vastaan ja annetaan hänelle näin kokemus siitä, että hän on tärkeä ja tervetullut joukkoon.
Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää myös muista kulttuureista tulleiden kohdalla. Kun kotona ymmärretään koulun arkea, oppilas voi saada tukea myös kotona, ja näin koulutyö sujuu paremmin. Oppilaan erilaista kieli- ja kulttuuritaustaa tuodaan esiin hienovaraisesti ja tilanteeseen sopivasti. Annetaan tilaa myös samaa kulttuuria edustavien kohtaamiselle, koska oman kielellisen ja kulttuurillisen identiteetin vaaliminen on tärkeää.
Valmistavassa opetuksessa opiskeleva oppilas pyritään mahdollisimman pian integroimaan yleisopetuksen ryhmään. Yhteisöllinen hyvinvointiryhmä, S2-opettaja ja valmistavan luokan opettaja etsivät oppilaalle sopivan ryhmän ja arvioivat yhdessä oppilaan tarvitseman tuen määrän. Tässä käytetään apuna oppilaan portfoliota, johon on koottu valmistavan luokan aikana tehtyjä kokeita ja muita näyttöjä. Uuteen ryhmään siirtymisestä keskustellaan etukäteen myös uuden ryhmänohjaajan kanssa.
Valmistavalta luokalta yleisopetukseen siirtyvä oppilas opiskelee kaikkia oppiaineita opetussuunnitelman mukaisesti, ellei hänen oppimissuunnitelmassaan ole määritelty muunlaisia tavoitteita.
Koulun kielitietoisen toimintakulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen on jatkuva prosessi ja koko kouluyhteisön yhteinen tehtävä.
{{Vantaa_luku10}}
{{Vantaa_luku11}}
{{Vantaa_luku12}}
{{Oppiaineet}}

Versio 6. toukokuuta 2016 kello 15.46

Noudettu kohteesta ”http://vantaawiki.fi/pops/index.php?title=Simonkylän_koulu&oldid=1620”