Suomen kieli ja kirjallisuus

Oppimäärän erityinen tehtävä

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen, moniluku- sekä vuorovaikutustaitoja ja tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Opetus tukee oppilaiden monilukutaidon, kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. Opetuksessa ohjataan oppilaita ymmärtämään suomen kielen, kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkitystä ja asemaa monikulttuurisessa ja monikielisessä yhteiskunnassa. Oppilaita ohjataan huomaamaan koulun ulkopuolella opitun kieli-, media- ja kulttuuritietouden merkitys suomen kielen oppimisen tukena.

Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielten asema kansalliskielinä ja suomen asema enemmistökielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. Suomen kieli on paitsi opetuksen kohde myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. Tehdään yhteistyötä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän ja muiden äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärien kanssa.

Vuosiluokat 1-2

Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokilla 1–2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen erityisenä tehtävänä on edistää oppilaiden yksilöllisten edellytysten pohjalta itsensä ilmaisemisen ja vuorovaikutuksen taitoja, kielellistä tietoisuutta sekä kehittää kuuntelemisen, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja. Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen vahvistaminen kielelliseen ilmaisuun, draamaan, kaunokirjallisuuteen ja monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen ja tuottamiseen. Opetuksessa huolehditaan oppimisprosessin jatkumosta esiopetuksesta kouluun niin äidinkielen perustaitojen kuin laaja-alaisen osaamisen osalta.

Vuosiluokilla 1–2 opetuksen painopiste on luku- ja kirjoitustaitojen perustan luomisessa sekä oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen kehittämisessä. Opetuksen tehtävänä on herättää kiinnostusta kieleen, ilmaisuun ja erilaisten tekstien tuottamiseen ja tulkitsemiseen.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan monipuoliseksi teksti- ja kieliympäristöksi. Saatavilla tulee olla paljon oppilaita kiinnostavaa kirjallisuutta ja monimuotoisia tekstejä. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja lähipiirissä. Kieltä tutkitaan leikinomaisesti, esimerkiksi rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin. Opetusta eheytetään niin, että äidinkielen taitojen oppiminen nivoutuu ilmiöiden kielelliseen hahmottamiseen eri oppiaineiden yhteydessä. Koulu- tai lähikirjaston toimintaan ja erilaisiin lasten kulttuuritapahtumiin tutustuminen laajentavat oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Lisäksi hyödynnetään lähiympäristön ja median kulttuurista monimuotoisuutta. Opetuksessa korostuvat kokemusten ja elämysten jakaminen sekä taitojen harjoitteleminen yhdessä ja yksin, myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Draamaa integroidaan kirjallisuuteen ja muihin oppiaineisiin, esimerkiksi musiikkiin, liikuntaan ja ympäristöoppiin.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä luku- ja kirjoitustaidon oppimista yhteistyössä kotien kanssa. Kielellisiä vaikeuksia puheen, lukemisen ja kirjoittamisen alueella pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain. Opettaja mallintaa sanojen, virkkeiden ja tekstien lukemista ja ymmärtämistä sekä kirjoittamisen tapoja. Oppilaita ohjataan käyttämään mediavälineitä monipuolisesti ja turvallisesti. Kielellisesti taitavia oppilaita ohjataan haastavampien tehtävien, materiaalien ja tekstiympäristöjen pariin. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Yhteisen pohdinnan sekä palautteen antamisen ja saamisen avulla opettaja ohjaa niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaan oppimista ja edistymistä. Vuosiluokilla 1–2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä on tukea ja edistää oppilaiden kielellistä kehitystä kaikilla tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan kokonaiskuvan kunkin oppilaan kielellisestä kehityksen edistymisestä. Arviointiin perustuvan palautteen kautta oppilaat saavat tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä edistymisestään opiskelemansa kielen oppijana. Oppilaat saavat myös monipuolisesti palautetta siitä, miten he ymmärtävät ja käyttävät kieltä, ilmaisevat itseään, osallistuvat yhteiseen keskusteluun sekä tuottavat ja tulkitsevat tekstejä. Laadukas ja kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Se auttaa oppilaita huomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään sekä motivoi suuntaamaan työskentelyään kielellisen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi tuottaa tietoa myös opetuksen suunnittelua varten sekä auttaa havaitsemaan mahdollisia tuen tarpeita oppilaiden kielellisessä kehityksessä. Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärissä ovat

• edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannon karttuminen
• edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa
• edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen kehittyminen
• edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen sanojen merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista.

Vuosiluokka 1

Tavoitteet

Ensimmäisen kouluvuoden aikana tavoitteena on oppia lukemaan, kirjoittamaan ja olemaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Opetuksessa huomioidaan yksilön ja ryhmien erilaiset haasteet ja vahvuudet. Kouluun tullessa jokaisen oppilaan lähtökohdat ja taidot ovat varsin erilaisia. Tavoitteena on turvata jokaiselle oppilaalle mielekäs ja tarkoituksenmukainen opetus ja oppiminen.

T1-4 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (S1)

• ohjata oppilasta keskustelemaan ja harjoittelemaan omien ajatustensa ja mielipiteidensä kertomista muille
• tarjota tilanteita, joissa oppilas voi harjoitella oman vuoronsa odottamista ja toisen kuuntelemista
• opettaa oppilasta tiedostamaan oma roolinsa erilaisissa ryhmissä
• ohjata oppilasta ymmärtämään, miten oppilas itse vaikuttaa ryhmän henkeen ja työskentelyyn
• kannustaa oppilasta kehittämään kieltä ja mielikuvitusta erilaisin keinoin
• rohkaista oppilasta ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman avulla

T5-8 Tekstien tulkitseminen (S2)

• opettaa ja kannustaa oppilasta lukemaan
• tutustuttaa oppilas erilaisiin tekstityyppeihin
• auttaa oppilasta laajentamaan sana- ja käsitevarantoja
• kannustaa oppilasta kiinnostumaan lastenkirjallisuudesta, mediateksteistä ja muista teksteistä
• tarjota oppilaalle monipuolisia lukukokemuksia ja kannustaa niiden pariin (esimerkiksi lukudiplomin avulla)
• kannustaa oppilasta jakamaan lukukokemuksia

T9-11 Tekstien tuottaminen (S3)

• opettaa ja kannustaa oppilasta tuottamaan tekstiä ja käyttämään mielikuvitusta
• kannustaa oppilasta kuvaamaan omia kokemuksiaan, havaintojaan ja ajatuksiaan suullisesti, kirjallisesti ja kuvien avulla
• tutustuttaa oikeinkirjoituksen perusasioihin ja joitakin kirjoitettua kieltä koskeviin sopimuksiin
• opettaa oppilaalle isojen ja pienten tekstauskirjainten piirtämistä sekä niillä kirjoittamista
• opettaa oppilaalle näppäintaitoja

T12-14 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen (S4)

• kannustaa oppilasta kehittämään kielitietoisuuttaan
• ohjata oppilasta tekemään havaintoja puhutusta ja kirjoitetusta kielestä
• auttaa oppilasta huomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisen käyttäytymiseen
• innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan lapsille suunnattua kirjallisuutta
• ohjata oppilasta arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan
• tutustuttaa joihinkin lastenkulttuurin muotoihin ja innostaa niiden pariin
• kannustaa tuottamaan omaa kulttuuria yhdessä muiden kanssa

Oppilaan keskeiset tavoitteet

T1-4 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (S1)

• harjoitella oman vuoron odottamista ja toisten kuuntelemista
• harjoitella olemaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

T5-8 Tekstien tulkitseminen (S2)

• opetella lukemaan
• laajentaa sana- ja käsitevarantoja

T9-12 Tekstien tuottaminen (S3)

• harjoitella tekstin tuottamista
• käyttää omaa mielikuvitusta
• opetella piirtämään isoja ja pieniä tekstauskirjaimia

T13-15 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen (S4)

• tutustua lapsille suunnattuun kirjallisuuteen kuuntelemalla ja/tai lukemalla
• tutustua omaan kieleen ja kulttuuriin

Sisällöt

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

• harjoitellaan kuuntelemista, kertomista, kysymistä ja vastaamista
• harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä
• harjoitellaan ryhmäviestinnän käytänteitä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
• käsitellään erilaisten vuorovaikutusharjoitusten, keskustelujen ja draaman avulla lastenkirjallisuutta, satuja, kertomuksia, loruja, tietotekstejä, mediatekstejä ja pelejä

S2 Tekstien tulkitseminen

• opetellaan lukemaan
• harjoitellaan lukemisessa tarvittavia käsitteitä äänne, kirjain, tavu, sana, virke, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva
• tuetaan tekstinymmärtämisen taitoja
• työskennellään kuvien ja lastenkirjallisuuden parissa
• pohditaan sanojen merkityksiä ja laajennetaan käsitevarantoa
• tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa erityisesti kertovissa ja kuvaavissa teksteissä
• keskustellaan tekstien sisällöstä
• harjoitellaan tiedon etsintää tekemällä havaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia sekä harjoitellaan tiedon kertomista toisille

S3 Tekstien tuottaminen

• harjoitellaan tuottamaan yksinkertaista tekstiä oppilaan taitojen mukaan
• harjoitellaan käyttämään mielikuvitusta ja kertomaan omista mielipiteistä
• harjoitellaan kuvaamaan omia kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia puhumalla ja kuvien avulla yksin ja yhdessä
• tutustutaan kertomiselle ja kuvaamiselle tyypillisiin kielellisiin piirteisiin
• opetellaan isojen ja pienten tekstauskirjainten piirtämistä sekä niillä kirjoittamista ja näppäintaitoja
• tuetaan oikeinkirjoitustaidon kehittymistä fonologisen tietoisuuden harjoitteiden ja lukemisen avulla
• tutustutaan kirjoitettua kieltä koskeviin sopimuksiin, kuten tavutus ja sanaväli

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

• vahvistetaan kielellistä tietoisuutta tutustumalla kirjoitettuun kieleen kuunnellen ja lukien
• pohditaan yhdessä sanoja ja ilmaisutapoja
• leikitellään kielellä lorujen, runojen ja sanaleikkien avulla
• herätetään kiinnostusta lukuharrastukseen
• tutustutaan kuunnellen ja lukien joihinkin teksteihin, kuten lapsille suunnattuun kirjallisuuteen
• käytetään lastenkirjallisuutta ilmaisun virikkeenä ja keskustellaan omasta arjesta sen pohjalta
• tutustutaan lastenkulttuuriin ja tapakulttuuriin omassa lähiympäristössä ja juhlaperinteisiin
• osallistutaan yhdessä esitysten tai muun kulttuurin tuottamiseen

Vuosiluokka 2

Tavoitteet

Toisen kouluvuoden aikana tavoitteena on vahvistaa oppilaan lukutaitoa, harjoitella kirjoittamaan yhtenäistä tekstiä ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. 

Opetuksessa huomioidaan yksilön ja ryhmien erilaiset haasteet ja vahvuudet. Kouluun tullessa jokaisen oppilaan lähtökohdat ja taidot ovat varsin erilaisia. Nämä lähtökohdat näkyvät selvästi vielä toisellakin luokalla. Tavoitteena on turvata jokaiselle oppilaalle mielekäs ja tarkoituksenmukainen opetus ja oppiminen.

T1-4 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (S1)

• ohjata oppilasta keskustelemaan ja harjoittelemaan omien ajatustensa ja mielipiteidensä kertomista muille
• ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia vuorovaikutustilanteita
• ohjata oppilasta tiedostamaan oma ja toisten rooli ryhmässä
• tarjota tilanteita, joissa oppilas voi harjoitella ottamaan vastuuta ryhmän työskentelystä ja yhteisestä prosessista
• ohjata oppilasta ymmärtämään, miten oppilas itse vaikuttaa ryhmän henkeen 
• kannustaa oppilasta kehittämään kieltä ja mielikuvitusta erilaisin keinoin
• rohkaista oppilasta ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman avulla

T5-8 Tekstien tulkitseminen (S2)

• opettaa ja kannustaa oppilasta lukemaan
• ohjata tekstin ymmärtämisen taitojen harjoitteluun ja oman lukemisen tarkkailuun
• ohjata oppilasta tarkastelemaan tekstien merkityksiä ja rakennetta
• auttaa oppilasta laajentamaan sana- ja käsitevarantoja
• kannustaa oppilasta kiinnostumaan lastenkirjallisuudesta, mediateksteistä ja muista teksteistä
• tarjota oppilaalle monipuolisia lukukokemuksia ja kannustaa niiden pariin (esimerkiksi lukudiplomin avulla)
• ohjata oppilasta jakamaan lukukokemuksia
• ohjata oppilasta tiedon etsimiseen eri tavoin

T9-11 Tekstien tuottaminen (S3)

• opettaa ja kannustaa oppilasta tuottamaan tekstiä, käyttämään mielikuvitusta, kertomaan yksinkertaisia tarinoita ja mielipiteitä, myös monimediaisissa ympäristöissä
• ohjata oppilasta kuvaamaan omia kokemuksiaan, havaintojaan ja ajatuksiaan kirjallisesti, suullisesti ja kuvien avulla
• tutustuttaa oppilasta vähitellen oman tekstin suunnitteluun ja rakentamiseen
• ohjata oppilasta harjoittelemaan oikeinkirjoituksen perusasioita ja joitakin kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia
• vahvistaa oppilaan isojen ja pienten tekstauskirjainten käyttöä tekstin tuottamisessa
• opettaa oppilaalle näppäintaitoja

T12-14 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen (S4)

• kannustaa oppilasta kehittämään kielitietoisuuttaan ja tutustumaan kielen peruskäsitteisiin
• ohjata oppilasta tiedostamaan puhutun kielen yhteys kirjoitettuun kieleen
• auttaa oppilasta huomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisen käyttäytymiseen
• innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan lapsille suunnattua kirjallisuutta ja valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa
• kehittää oppilaan lukuharrastusta ja rohkaista oppilasta käymään kirjastossa
• ohjata oppilasta arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä kulttuurin moninaisuutta
• tutustuttaa joihinkin lastenkulttuurin muotoihin ja innostaa niiden pariin
• kannustaa tuottamaan omaa kulttuuria yhdessä muiden kanssa

Oppilaan keskeiset tavoitteet

T1-4 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (S1)

• harjoitella tiedostamaan oma roolinsa ja toisten rooli ryhmässä
• harjoitella toisten huomioimista ja toimimista rakentavasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

T5-8 Tekstien tulkitseminen (S2)

• vahvistaa lukutaitoa lukemalla erilaisia tekstejä
• tutustua luetun ymmärtämisen strategioihin

T9-11 Tekstien tuottaminen (S3)

• harjoitella tekstin tuottamista monipuolisesti
• tutustua oikeinkirjoituksen perusasioihin
• vahvistaa tekstauskirjainten käyttöä tekstin tuottamisessa
• tutustua näppäintaitoihin

T12-14 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen (S4)

• tutustua lapsille suunnattuun kirjallisuuteen
• tutustua omaan kieleen ja kulttuuriin

Sisällöt

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

• harjoitellaan kuuntelemista, kertomista, kysymistä ja vastaamista
• harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä
• harjoitellaan ryhmäviestinnän käytänteitä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
• havainnoidaan erilaisia viestintätapoja
• käsitellään erilaisten vuorovaikutusharjoitusten, keskustelujen ja draaman avulla lastenkirjallisuutta, satuja, kertomuksia, loruja, tietotekstejä, mediatekstejä ja pelejä

S2 Tekstien tulkitseminen

• tuetaan tekstinymmärtämisen taitoja ja harjoitellaan tekstinymmärtämisen strategioita
• havainnoidaan ja tulkitaan monimuotoisia ympäristön tekstejä, niiden merkityksiä ja rakenteita
• työskennellään kuvien, lastenkirjallisuuden, yksinkertaisten tietotekstien ja mediatekstien parissa
• pohditaan sanojen ja sanontojen merkityksiä sekä sanavalintoja teksteissä ja laajennetaan käsitevarantoa
• tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa erityisesti kertovissa, kuvaavissa ja ohjaavissa teksteissä
• opitaan käyttämään kerronnan peruskäsitteitä, kuten päähenkilö, tapahtumapaikka ja -aika ja juoni
• jaetaan lukukokemuksia eri tavoin, keskustellaan tekstien sisällöistä ja harjoitellaan tekstin kertomista omin sanoin
• harjoitellaan tiedon etsintää tekemällä havaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia ja kirjoitettuja tekstejä sekä harjoitellaan tiedon kertomista toisille

S3 Tekstien tuottaminen

• harjoitellaan tuottamaan tekstejä, kuten satuja ja tarinoita, oppilaan taitojen mukaan
• harjoitellaan käyttämään mielikuvitusta, kertomaan tarinoita ja mielipiteitä
• harjoitellaan kuvaamaan omia kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla yksin ja yhdessä
• tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksi
• harjoitellaan tekstin suunnittelua
• tutustutaan kertomiselle ja kuvaamiselle tyypillisiin kielellisiin piirteisiin, esimerkiksi ajan ja paikan ilmaisutapoihin ja kertomuksen perusrakenteeseen, ja harjoitellaan niiden käyttämistä omissa teksteissä
• harjoitellaan isoilla ja pienillä tekstauskirjaimilla kirjoittamista ja näppäintaitoja
• tuetaan oikeinkirjoitustaidon kehittymistä fonologisen tietoisuuden harjoitteiden ja lukemisen avulla
• harjoitellaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita ja joitakin kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia, kuten sanaväli, tavutus, virke ja sen lopetusmerkit, iso alkukirjain virkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

• vahvistetaan kielellistä tietoisuutta tekemällä havaintoja puhutusta kielestä ja tutustumalla kirjoitettuun kieleen kuunnellen ja lukien
• tehdään havaintoja eri puhetavoista, koulussa ja vapaa-ajalla esillä olevista kielistä sekä kielenkäytön vaikutuksesta muihin
• pohditaan yhdessä sanoja, sanontoja ja ilmaisutapoja
• leikitellään kielellä lorujen, runojen ja sanaleikkien avulla
• etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja herätetään kiinnostusta lukuharrastukseen
• tutustutaan kuunnellen ja lukien monimuotoisiin teksteihin, kuten lapsille suunnattuun kirjallisuuteen ja mediateksteihin
• käytetään monimuotoisia tekstejä ilmaisun virikkeenä ja keskustellaan niiden merkityksestä omassa arjessa
• tutustutaan yhdessä kirjastoon ja sen käyttöön
• tutustutaan lastenkulttuuriin ja tapakulttuuriin omassa lähiympäristössä, juhlaperinteisiin sekä joihinkin kansanperinteen muotoihin
• osallistutaan yhdessä esitysten tai muiden kulttuurituotteiden tekemiseen.

Vuosiluokat 3-6

Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokilla 3–6 opetuksen erityisenä tehtävänä on oppilaiden ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen sekä lukemisen ja tekstien tuottamisen taitojen ja strategioiden sujuvoittaminen ja tekstilajivalikoiman laajentaminen. Oppilaita ohjataan toimimaan tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja vastuullisesti entistä monipuolisemmissa, myös monimediaisissa vuorovaikutustilanteissa, ja heitä ohjataan tulkitsemaan, tuottamaan ja arvioimaan yhä monimuotoisempia tekstejä osana oppimaan oppimista. Tietoa kielestä, kirjallisuudesta, mediasta ja muusta kulttuurista opitaan kielellisten taitojen kehittämisen ja tekstien merkitysten tarkastelun yhteydessä. Opetuksen tavoitteena on herättää kiinnostus ja antaa välineitä kielen havainnointiin, lukuharrastukseen ja monenlaiseen ilmaisuun sekä tarjota kieleen ja kirjallisuuteen liittyviä elämyksiä.

Vuosiluokilla 3–6 opetuksen painopiste on oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen, lukuharrastuksen sekä sujuvan ja monipuolisen luku- ja kirjoitustaidon vakiinnuttamisessa. Tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen yhteydessä harjaannutaan tarkastelemaan kielen piirteitä ja kirjallisuuden keinoja. Lyhyiden tekstien lukemisesta edetään kokonaisteosten lukemiseen ja lukukokemusten monipuoliseen jakamiseen.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Tavoitteena on kielellisesti virikkeinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö, jossa oppilaiden näkemyksiä arvostetaan ja jossa on mahdollisuus tarkastella ja tuottaa tekstejä yksin ja yhdessä turvallisesti myös viestintäteknologian avulla. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden itse valitsemia ja heitä kiinnostavia kirjoja ja muita monimuotoisia tekstejä sekä laajennetaan oppilaiden lukukokemuksia. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että ne mahdollistavat yhdessä toimimisen ja kokemusten jakamisen sekä oppiaineen sisältöalueiden luontevan integroitumisen. Opetusta eheytetään prosessinomaisen opiskelun ja projektityöskentelyn avulla. Vuorovaikutus- ja draamataitoja syvennetään erilaisten harjoitusten avulla. Draamaa ja kirjallisuuden opetusta yhdistetään muiden oppiaineiden opetukseen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä, sujuvan luku- ja kirjoitustaidon oppimista sekä lukutaidon syvenemistä ymmärtäväksi lukemiseksi. Oppilaita tuetaan sanavarannon laajentamisessa, käsitteiden oppimisessa sekä ajatusten kielentämisessä ja vuorovaikutustaidoissa. Jokaista oppilasta kannustetaan taitotasoaan vastaavan kirjallisuuden ja muiden tekstien lukemiseen ja ohjataan luetun ymmärtämisen strategioiden käyttöön sekä sopivien opiskelustrategioiden kehittämiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Oppilaiden tekstien tuottamisen taitojen sekä oikeinkirjoituksen kehittämiseksi annetaan malleja sekä yhteisöllistä ja yksilöllistä tukea. Myös kielellisesti taitavia oppilaita tuetaan lukuhaasteiden ottamisessa, itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi

Arviointi ja siihen perustuva palaute on monipuolista, konkreettista ja oppimisen taitoja kehittävää. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Arviointi perustuu monipuoliseen dokumentointiin siitä, miten oppilaiden laajenevat kielelliset taidot ja tekstien tuottaminen sekä tulkinta kehittyvät ja mitkä ovat heidän tietonsa kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista.

Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä, ilmaisua ja tuotoksia. Oppimista tukevan, monipuolisen ja erittelevän arvioinnin ja palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoiseksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja he saavat välineitä niiden kehittämiseen. Omaehtoinen lukeminen on tärkeä tavoite, jota tuetaan ja arvioidaan suhteessa luku- ja kirjoitustaitoon.

Äidinkielen ja kirjallisuuden sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppimisen edistymisen kannalta keskeisiä ovat äidinkielen ja kirjallisuuden eri tavoitealueiden perustaidot ja niihin johtavat työskentelyprosessit ja oppimisstrategiat.

Vuosiluokat 7-9

Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokilla 7–9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on edistää oppilaiden kielellisiä ja kulttuurisia taitoja monimuotoisissa viestintäympäristöissä. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja monimediaisissa ympäristöissä niin, että he hahmottavat oman viestijäkuvansa ja pystyvät osaltaan vaikuttamaan myönteiseen viestintäilmapiiriin. Opetuksen tehtävänä on rohkaista oppilaita oma-aloitteisiksi ja osallistuviksi kansalaisiksi, jotka osaavat perustella näkemyksiään ja vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäröivään yhteiskuntaan eri viestintävälineitä hyödyntäen. Tekstien valikoima laajenee yhteiskunnallisten sekä opiskelu- ja työelämässä tarvittavien tekstien suuntaan. Oppilaita ohjataan puhutun ja kirjoitetun kielen normien hallintaan ja taitoon käyttää tilanteeseen sopivaa kieltä. Kirjallisuuden analyysin ja tulkinnan taitoja syvennetään. Oppilaita ohjataan kirjallisuuden lukemiseen, oman lukuharrastuksen syventämiseen ja lukuelämysten hankkimiseen.

Vuosiluokilla 7–9 erityisenä tehtävänä on monipuolistaa oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitoja ja monilukutaitoa. Oppilaiden kielitietoutta, tekstimaailmaa ja kulttuurintuntemusta laajennetaan. Opetuksessa ohjataan tilanteeseen sopivaan kielenkäyttöön, ilmaisuun ja viestintään eri ympäristöissä. Jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavat kielelliset ja vuorovaikutusvalmiudet otetaan huomioon. Kirjallisuudenopetuksessa kannustetaan elämykselliseen ja monipuoliseen lukemiseen.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Tavoitteena on rakentaa yhteisöllinen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä edistävä oppimisympäristö, joka tarjoaa runsaasti kielellisiä virikkeitä sekä mahdollisuuksia etsiä, käyttää ja tuottaa tietoa laajoistakin tekstikokonaisuuksista myös monimediaisissa ympäristöissä. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että luetun ymmärtämisen strategioiden hallinta vahvistuu ja tekstin tuottamisen prosessit sujuvoituvat. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opetusta eheytetään prosessi- ja projektityöskentelyn avulla ja valitaan työtavat niin, että oppiaineen sisältöalueet integroituvat luontevasti toisiinsa. Draamaa integroidaan eri sisältöalueiden, erityisesti kirjallisuuden, ja muiden oppiaineiden opetukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus integroituu luontevasti esimerkiksi vieraiden kielten, historian, maantiedon ja kuvataiteen opetukseen. Jokaisen oppilaan viestijäkuvaa vahvistetaan vuorovaikutusharjoituksin.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden koulussa ja koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista auttamalla häntä löytämään ja käyttämään itselleen sopivia opiskelustrategioita sekä tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Oppilaita ohjataan löytämään ja valitsemaan itseään kiinnostavaa ja omalle lukutaidolle ja -tavalle soveltuvia tekstejä monimuotoisten tekstien joukosta ja kannustetaan kirjallisuuden ja muiden tekstien omaehtoiseen lukemiseen. Oppilaita ohjataan myös turvalliseen ja vastuulliseen mediaympäristössä toimimiseen. Vuorovaikutustaitojen ja tekstien tuottamistaitojen kehittämiseksi annetaan yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Oppilaat saavat ohjausta ja tukea mahdollisissa kielellisissä oppimisvaikeuksissa, käsitteiden oppimisessa ja ajatusten kielentämissä. Myös kielellisesti lahjakkaita tuetaan esimerkiksi lukuhaasteiden ottamisessa ja itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi

Vuosiluokilla 7-9 oppilaan oppimisen arviointi on monipuolista, ohjaavaa ja kannustavaa. Kannustava ja rakentava palaute tukee oppilaiden motivaation rakentumista ja kielellisten valmiuksien kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa tavoitteisiin. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Oppimista tukevan ja erittelevän palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja annetaan välineitä niiden kehittämiseen. Vuosiluokilla 7–9 opetuksen kaikki neljä tavoitealuetta ovat oppilaiden oppimisen arvioinnissa yhtä tärkeitä. Niiden arviointi perustuu monipuolisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä opettajan havaintoihin erilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysitilanteissa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Itsearvioinnin lisäksi harjoitellaan vertaisarviointia.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso asianomaisen oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.