Ero sivun ”Terveystieto” versioiden välillä

Vantaa OPSista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
Rivi 30: Rivi 30:
''Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona terveystiedon opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut terveystiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso terveystiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen terveystiedossa kehittyy oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.''
''Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona terveystiedon opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut terveystiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso terveystiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen terveystiedossa kehittyy oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.''


TAULUKKO PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREISTÄ
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT
 
[[Tiedosto:Tt91.png |300px]]
[[Tiedosto:Tt92.png |300px]]
[[Tiedosto:Tt93.png |300px]]


===Laaja-alainen osaaminen===
===Laaja-alainen osaaminen===

Nykyinen versio 4. maaliskuuta 2016 kello 08.48

Vuosiluokat 7-9

Oppiaineen tehtävä

Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan pohjautuva oppiaine. Terveystiedon opetuksen tehtävänä on oppilaiden monipuolisen terveysosaamisen kehittäminen. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen ja ihmisoikeuksien mukainen arvokas elämä. Terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan ikäkaudelle sopivalla tavalla terveysosaamisen eri osa-alueiden kautta. Näitä ovat terveyteen liittyvät tiedot, taidot, itsetuntemus, kriittinen ajattelu sekä eettinen vastuullisuus.

Opetuksessa huomioidaan terveyteen liittyvien ilmiöiden moniulotteisuus ja -tasoisuus: terveyttä tukevat ja kuluttavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät sekä näiden väliset yhteydet ja syy-seuraussuhteet. Terveyttä tarkastellaan ihmisen elämänkulun eri vaiheissa, yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla sekä soveltuvin osin myös globaalisti. Oppilaiden kehittyessä ja elinpiirin kasvaessa terveyteen liittyvien kysymysten tarkastelu laajenee ja syvenee. Keskeistä on ohjata oppilaita ymmärtämään terveyttä voimavarana jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Opetuksen tulee tukea oppilaiden yksilöllistä ja yhteisöllistä tiedon hankintaa, rakentamista, arviointia ja käyttämistä. Lisäksi tuetaan turvallisuustaitoihin, sosiaalisiin taitoihin sekä tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn liittyvien valmiuksien kehittymistä.

Terveysosaamisen avulla oppilaat hahmottavat terveyden laaja-alaisuutta ja saavat valmiuksia tehdä tarkoituksenmukaisia ja perusteltuja terveyteen liittyviä valintoja ja päätöksiä. Terveysosaaminen lisää kykyä tunnistaa ja muokata tekijöitä, jotka mahdollistavat oppilaiden oman ja ympäristönsä terveyden ja hyvinvoinnin arvostamisen, ylläpitämisen ja edistämisen. Opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksia havainnoida ja tutkia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä omassa elin-, ja oppimisympäristössä, tehdä yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa sekä harjoitella ja soveltaa osaamista käytännössä.

Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1-6 osana ympäristöoppia. Vuosiluokilla 7-9 opetuksessa syvennetään ja laajennetaan alempien vuosiluokkien aikana käsiteltyjä teemoja ikäkauden mukaisesti. Opetuksessa pyritään aiempaa tarkempaan tiedonalakohtaiseen käsitteiden käyttöön ja vahvistetaan kriittiseen ajatteluun, itsetuntemukseen ja eettiseen pohdintaan liittyvää osaamista ikäkauden mukaisesti. Opetuksessa eri vuosiluokilla otetaan huomioon opetettavan aineksen ja siihen liittyvän osaamisen merkitys oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheen näkökulmasta.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Erilaisia työtapoja hyödyntävä tutkiva oppiminen, arjen terveysilmiöiden käsitteleminen ja ajankohtaisuuden huomioiminen luovat perustaa oppimiselle, osaamisen soveltamiselle sekä kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymiselle.

Ilmiölähtöisyyden avulla oppilaita rohkaistaan omien tietojen ja kokemusten esiintuomiseen, kysymysten esittämiseen ja vastausten etsimiseen, tietojen jäsentämiseen, johtopäätösten tekemiseen ja niiden perustelemiseen. Oppilaita ohjataan eri tekijöiden merkityksellisyyden arviointiin sekä laajempien asiakokonaisuuksien hahmottamiseen. Aktiivinen toiminta, tavoitteellisuus ja pohtiva työskentely kehittävät sekä eettisiä valmiuksia että tunne-, vuorovaikutus-, ajattelu- ja yhteistyötaitoja.

Monipuolisen fyysisen ympäristön lisäksi terveystiedon keskeisiä oppimisympäristöjä ovat ihmisten väliset vuorovaikutustilanteet, yhteisöt ja sähköiset ympäristöt. Oppimisympäristöjä ja työtapoja valitessa tulee huomioida, että ne mahdollistavat tiedon rakentamisen yksin ja yhdessä, toiminnallisuuden, liikunnallisuuden, kokemuksellisuuden, draaman ja tarinoiden käytön sekä terveyteen yhteydessä olevien ilmiöiden tutkimisen mahdollisimman luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä.

Oman oppimisympäristön aktiivinen havainnointi, oppilaiden mukaan ottaminen oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaan sekä voimavaralähtöinen terveyden ja turvallisuuden edistäminen tarjoavat mahdollisuuksia terveysosaamisen harjoittelulle ja soveltamiselle kouluyhteisössä. Ne tukevat samalla yhteenkuuluvuutta, yhteisöllistä hyvinvointia ja osallisuutta omassa opetusryhmässä ja koko kouluyhteisössä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Monet terveystiedon aihepiirit koskettavat oppilaiden kehitysvaihetta, yksilöllisiä kokemuksia ja elämäntilannetta. Opetuksessa ja työtapojen valinnassa otetaan huomioon oppilaiden kehitykseen, elämäntilanteeseen ja kulttuuriin liittyvät erityistarpeet. Oppilaita ohjataan ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen oikeutta yksityisyyteen ja koskemattomuuteen itseään koskevissa terveyteen ja sairauteen liittyvissä kysymyksissä.

Opetus suunnitellaan siten, että se mahdollistaa yhteistyön eri oppiaineiden, kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon kanssa ja tarjoaa mahdollisuuksia harjoitella ja soveltaa terveysosaamiseen eri osa-alueita osana yhteisöllistä oppilashuoltoa ja koulun toimintakulttuuria. Yhteistyöllä varmistetaan myös oppilaan tarvitsema henkilökohtainen tuki oppimiseen ja elämäntilanteeseen liittyvissä kysymyksissä.

Oppilaan oppimisen arviointi

Terveystiedon arvioinnin kohteena on terveysosaamisen eri osa-alueiden arviointi. Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on tukea oppimista ja kannustaa oppilaita kehittämään terveysosaamistaan sekä soveltamaan sitä arjessa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti, opetuksen eri vaiheissa ja osaamisalueen ominaispiirteet huomioon ottaen. Oppimisen tukena käytetään myös itsearviointia ja vertaispalautetta. Terveystiedossa on erityisen tärkeätä huolehtia siitä, että arviointi ei kohdistu oppilaan arvoihin, asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen, sosiaalisuuteen, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Eettistä pohdintaa ja itsetuntemusta koskevissa tavoitteissa kiinnitetään huomiota siihen, miten oppilas pohtii ja perustelee käsiteltävää aihetta terveyden näkökulmasta, tiedonalan käsitteitä ja erilaisia lähteitä käyttäen.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona terveystiedon opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut terveystiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso terveystiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen terveystiedossa kehittyy oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT

Tt91.png Tt92.png Tt93.png

Laaja-alainen osaaminen

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1):

Oppilas osaa tunnistaa ja arvioida omia terveyteen ja sairauteen liittyviä arvojaan, asenteitaan, tottumuksiaan, valintojaan sekä perustella niitä. Oppilas osaa eritellä terveystottumusten omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä ja osaa selittää terveystottumuksiin liittyvien ilmiöiden muodostumista. 

Oppilas osaa havaita ja kuvailla terveyttä tukevia ja vaarantavia tekijöitä sekä niiden välisiä yhteyksiä ja syy-seuraussuhteita. Hän osaa hakea monipuolisesti terveyteen liittyvää luotettavaa tietoa itsenäisesti tai yhteisöllisesti. Hän osaa tarkastella tietoa kriittisesti monista eri näkökulmista ja tehdä johtopäätöksiä.


Kulttuurinen osaaminen ja, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2):  

Oppilas osaa eritellä yhteisöjen, kulttuurin ja median yhteyksiä terveyteen ja näiden vaikutuksia aiheen käsittelyyn. Oppilas osaa tarkastella terveystiedon sisältöjä erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten näkökulmista. 

Terveystiedon tunneilla oppilas kehittää sosiaalisia taitojaan, harjoittelee vuorovaikutustilanteissa toimimista, itseilmaisua eri tavoin ja omien mielipiteidensä ilmaisua rakentavasti. Oppilas arvostaa ja hallitsee omaa kehoaan. Oppilas tietää oman kehonsa rajat ja kunnioittaa myös toisen kehon

rajoja. Oppilas osaa nimetä ja kuvata yhdessä toimimiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja tilanteita ja tuottaa niihin vastuullisia ratkaisuja.


Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3):  

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot -kokonaisuus sisältyy suurelta osin terveystiedon opetussuunnitelmaan.


Monilukutaito (L4):  

Oppilas osaa arvioida hakemansa tiedon luotettavuutta usean tiedon luotettavuutta kuvaavan tekijän pohjalta. Lisäksi hän pystyy tarkastelemaan kriittisesti terveyteen liittyvää mainontaa. Oppilas tietää, että mainonnan lisäksi vanhemmat ja ystävät voivat vaikuttaa hänen käsityksiinsä terveydestä.

Oppilasta kannustetaan pohtimaan käytetyn kielen tilannesidonnaisuutta eli millainen kirjoitettu, puhuttu tai kuvien avulla viestitty kieli on sopivaa ja asianmukaista tietyssä tilanteessa. Opetuksen tulee tarjota oppilaalle uusia näkökulmia käsiteltävään aiheeseen. Oppilas tunnistaa omat ennakkokäsityksensä ja pystyy tarvittaessa tarkastelemaan asiaa uudesta näkökulmasta.

Oppilas oppii havainnoimaan  ja kuuntelemaan oman kehon ja mielen viestejä sekä tulkitsemaan niitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Häntä tuetaan tunnistamaan omat kokemuksensa ja arvostuksensa kavereiden, median tai kulttuurin tarjoamien valmiiden ajattelu- tai toimintatapojen joukosta. Tämä vahvistaa oppilaan itsetuntemusta. 


Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5): 

Oppilas osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa oman terveytensä edistämiseen. Hän osaa etsiä tietoa luotettavilta terveyssivustoilta. Oppilas tutustuu terveyttä edistäviin verkkopalveluihin kuten ravintoainelaskureihin sekä nuorille suunnattuihin kysymys- ja vastauspalveluihin. Oppilasta ohjataan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tuotostensa laatimisessa tarkoituksenmukaisella tavalla. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen tarjoaa mahdollisuuden verkostoitumiseen, yhdessä tekemiseen ja vuorovaikutukseen.   

Oppilas osaa eritellä tieto- ja viestintäteknologian käyttöön liittyviä vaikutuksia terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Oppilas tietää, ettei kommunikointi tieto- ja viestintäteknologian keinoin korvaa inhimillistä kohtaamista. Hän tunnistaa ne tilanteet, jolloin on järkevämpää sopia asioista kasvotusten tai puhelimessa kuin sähköisesti. Oppilaalle korostetaan empaattisen ja vastuullisen käyttäytymisen periaatteita myös sähköisessä ympäristössä.


Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6):

Oppilaalla on myönteinen asenne terveystiedon oppimista kohtaan. Hän ottaa vastuuta omasta opiskelustaan. Oppilaalla on keinoja käsitellä stressiä ja lisätä sekä ylläpitää opiskelu- ja työkykyään. Oppilas käyttäytyy asianmukaisesti ja osaa erilaisia sosiaalisia taitoja kuten yhteistyötaitoja, vuorovaikutustaitoja ja ristiriitojen ratkaisua.


Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7): 

Oppilas on mukana valitsemassa käytettäviä oppimisympäristöjä ja työtapoja. Oppilas saa osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia suunnitellessaan, toteuttaessaan ja arvioidessaan omaa työskentelyään. Oppilaan nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemusta vahvistaa tehtävät, joissa havainnoidaan omaa ympäristöä ja ilmaistaan rakentavasti oma näkemys aiheesta. Pienimuotoinen vapaaehtoistyö esimerkiksi palvelutalossa ja siihen liitetty terveystiedon oppimistehtävä lisäävät oppilaan kokemuksia ja ymmärrystä terveydestä, toimintakyvystä ja elämänkaaresta sekä yhteisöllisyyden merkityksestä. Oppilas saa näkökulmia toimia kestävää hyvinvointia edistävästi arvioidessaan erilaisia elämäntapoja ja niiden vaikutuksia terveyteen. Omaan ja lähiyhteisön terveyteen vaikuttamisen keinojen omaksuminen on terveystiedon keskeistä osaamista.

Vuosiluokka 7

Tavoitteet

Opetuksen tavoitteet vuosiluokille 7-9:

Terveystiedossa aiheita opiskellaan kokonaisuuksina, joissa tiedot, taidot, itsetuntemus, kriittinen ajattelu ja eettinen pohdinta kulkevat käsikädessä. Oppilas pohtii opetuksen sisältöihin liittyviä tietoja oman itsensä kannalta, jolloin hänen itsetuntemuksensa vahvistuu. Kriittinen ajattelu ja eettinen pohdinta mahdollistuvat tiedon ja taitojen kertyessä, ja oppilas harjoittelee niitä ikätason mukaisesti. Terveysosaamisen kannalta on olennaista harjoitella tietoihin liittyviä taitoja oppitunneilla. Suuri osa valtakunnallisen opetussuunnitelman terveystiedon tavoitteista koskettaa jokaista vuosiluokkaa 7-9. Tavoitteiden saavuttaminen täydentyy luokkatasolta toiselle.  

Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää terveyden laaja-alaisuutta. Hän syventää ymmärrystä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä sekä niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä. Oppilas tunnistaa ja arvioi omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja. Oppilas rohkaistuu pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja. 

Oppilas kehittää itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden tunnistamista sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista. Hän oppii ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä sekä oppii tunnistamaan niiden merkityksiä itselle. Oppilas osaa eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristöissä ja lähiympäristössä. 

Oppilas säätelee käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä. Hän muodostaa kuvaa itselleen sopivista oppimisen keinoista. Oppilas vahvistaa valmiuksiaan terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä. Näin hän lisää kykyjään toimia terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa. Oppilas tunnistaa ja tarkastelee kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioi tiedon luotettavuutta ja merkitystä. Oppilas osaa käyttää terveystiedolle ominaisia käsitteitä. 


Lisäksi seitsemännen luokan tavoitteita:

Oppilas ymmärtää elämänkulkua, kasvua ja kehitystä.

Oppilas ymmärtää terveellisen arkirytmin merkityksen omalle hyvinvoinnilleen.

Oppilas osaa tehdä terveellisiä valintoja elämässään.

Sisällöt

  • fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys
  • kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteet, monimuotoisuus ja henkilökohtaisuus
  • perusasiat murrosiästä
  • arjen rytmi: uni, liikunta, ravitsemus, hampaiden hoito
  • riippuvuus, päihteet, päihteiden käytön ehkäisy
  • tuen ja avun hakeminen
  • ajankohtaiset terveysilmiöt

Vuosiluokka 8

Tavoitteet

Opetuksen tavoitteet vuosiluokille 7-9:

Terveystiedossa aiheita opiskellaan kokonaisuuksina, joissa tiedot, taidot, itsetuntemus, kriittinen ajattelu ja eettinen pohdinta kulkevat käsikädessä. Oppilas pohtii opetuksen sisältöihin liittyviä tietoja oman itsensä kannalta, jolloin hänen itsetuntemuksensa vahvistuu. Kriittinen ajattelu ja eettinen pohdinta mahdollistuvat tiedon ja taitojen kertyessä, ja oppilas harjoittelee niitä ikätason mukaisesti. Terveysosaamisen kannalta on olennaista harjoitella tietoihin liittyviä taitoja oppitunneilla. Suuri osa valtakunnallisen opetussuunnitelman terveystiedon tavoitteista koskettaa jokaista vuosiluokkaa 7-9. Tavoitteiden saavuttaminen täydentyy luokkatasolta toiselle.  

Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää terveyden laaja-alaisuutta. Hän syventää ymmärrystä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä sekä niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä. Oppilas tunnistaa ja arvioi omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja. Oppilas rohkaistuu pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja. 

Oppilas kehittää itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden tunnistamista sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista. Hän oppii ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä sekä oppii tunnistamaan niiden merkityksiä itselle. Oppilas osaa eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristöissä ja lähiympäristössä. 

Oppilas säätelee käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä. Hän muodostaa kuvaa itselleen sopivista oppimisen keinoista. Oppilas vahvistaa valmiuksiaan terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä. Näin hän lisää kykyjään toimia terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa. Oppilas tunnistaa ja tarkastelee kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioi tiedon luotettavuutta ja merkitystä. Oppilas osaa käyttää terveystiedolle ominaisia käsitteitä. 


Lisäksi kahdeksannen luokan tavoitteita:

Oppilas ymmärtää seksuaalisuuden merkityksen ja osaa edistää seksuaaliterveyttään.

Oppilas osaa toimia vastuullisesti ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa.

Oppilas kehittää kykyjään toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa.

Oppilas osaa toimia erilaisissa vaara- ja tapaturmatilanteissa ja ennaltaehkäistä niitä.

Oppilas osaa arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää.

Sisällöt

  • mielenhyvinvointi
  • tunne- ja vuorovaikutustaidot: vuorovaikutustilanteissa toimiminen, tunteiden ilmaisu ja niiden säätely
  • stressin, ristiriitojen, ongelmatilanteiden ja kriisien rakentava käsittely sekä kiusaaminen
  • huolenpito, perheen ja läheisten merkitys
  • seksuaalisuus ja seksuaaliterveys
  • turvallisuustaidot ja -valmiudet
  • tapaturmat ja ensiapu
  • terveys ja media
  • tuen ja avun hakeminen
  • ajankohtaiset terveysilmiöt

Vuosiluokka 9

Tavoitteet

Opetuksen tavoitteet vuosiluokille 7-9:

Terveystiedossa aiheita opiskellaan kokonaisuuksina, joissa tiedot, taidot, itsetuntemus, kriittinen ajattelu ja eettinen pohdinta kulkevat käsikädessä. Oppilas pohtii opetuksen sisältöihin liittyviä tietoja oman itsensä kannalta, jolloin hänen itsetuntemuksensa vahvistuu. Kriittinen ajattelu ja eettinen pohdinta mahdollistuvat tiedon ja taitojen kertyessä, ja oppilas harjoittelee niitä ikätason mukaisesti. Terveysosaamisen kannalta on olennaista harjoitella tietoihin liittyviä taitoja oppitunneilla. Suuri osa valtakunnallisen opetussuunnitelman terveystiedon tavoitteista koskettaa jokaista vuosiluokkaa 7-9. Tavoitteiden saavuttaminen täydentyy luokkatasolta toiselle.  

Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää terveyden laaja-alaisuutta. Hän syventää ymmärrystä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä sekä niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä. Oppilas tunnistaa ja arvioi omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja. Oppilas rohkaistuu pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja. 

Oppilas kehittää itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden tunnistamista sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista. Hän oppii ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä sekä oppii tunnistamaan niiden merkityksiä itselle. Oppilas osaa eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristöissä ja lähiympäristössä. 

Oppilas säätelee käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä. Hän muodostaa kuvaa itselleen sopivista oppimisen keinoista. Oppilas vahvistaa valmiuksiaan terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä. Näin hän lisää kykyjään toimia terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa. Oppilas tunnistaa ja tarkastelee kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioi tiedon luotettavuutta ja merkitystä. Oppilas osaa käyttää terveystiedolle ominaisia käsitteitä. 


Lisäksi yhdeksännen luokan tavoitteita:

Oppilas pohtii yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta.

Oppilas luo perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle sekä niiden ylläpitämiselle.

Oppilas ymmärtää ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin sekä tieto- ja viestintäteknologian merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille.

Oppilas ymmärtää terveyden edistämisen merkityksen.

Oppilas osaa kuvata terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä.

Sisällöt

  • identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen
  • seksuaalisen kehityksen monimuotoisuus
  • mielenterveys, hyvinvointia tukevat ympäristöt ja yhteisöt, mielekäs vapaa-ajan toiminta ja kulttuurin terveyttä edistävä vaikutus
  • opiskelu-, työ- ja toimintakyky nuoruudessa
  • nuoren mielen pahoinvointi
  • ravitsemuksen ongelmat
  • liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa
  • kansantaudit
  • ajankohtaiset tartuntataudit
  • itsehoito
  • ensiaputaitojen syventäminen ja kertaaminen
  • terveyspalvelut, terveyden edistäminen, kansalaistoiminta
  • ympäristön terveysriskit
  • kestävä elämäntapa
  • tuen ja avun hakeminen
  • ajankohtaiset terveysilmiöt