Ero sivun ”Vantaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma” versioiden välillä

Vantaa OPSista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 319: Rivi 319:
''Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.'' ''Tutkintoon osallistuvan oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin eri oppiaineiden tavoitteisiin.'' ''Oppilaan osaamisen tason määrittelyssä käytetään apuna perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviä hyvän osaamisen kuvauksia ja päättöarvioinnin kriteerejä.'' ''Erityisessä tutkinnossa voidaan suorittaa oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppimäärä.''
''Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.'' ''Tutkintoon osallistuvan oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin eri oppiaineiden tavoitteisiin.'' ''Oppilaan osaamisen tason määrittelyssä käytetään apuna perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviä hyvän osaamisen kuvauksia ja päättöarvioinnin kriteerejä.'' ''Erityisessä tutkinnossa voidaan suorittaa oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppimäärä.''


''Erityisen tutkinnon hyväksytysti suorittaneelle annetaan todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain.'' ''Erityisessä tutkinnossa käytettäviä todistuksia koskevat
''Erityisen tutkinnon hyväksytysti suorittaneelle annetaan todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain.''  
määräykset sisältyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.''
''Erityisessä tutkinnossa käytettäviä todistuksia koskevat määräykset sisältyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.''


Kun oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu perusopetuksen oppimääriä eri oppiaineista, suoritusmerkinnät kirjataan oppilasrekisteriin kuten perusopetuksen oppilaille. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilaan oppiainekohtainen osaaminen voidaan arvioida joustavasti, eikä se edellytä esim. kaikkien oppiaineen kurssien suorittamista. Osaamisen arviointi voidaan tehdä esim. yhden kurssin aikana ja näytön perusteella. Oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa olevien mahdollisuutta tehdä taito- ja taideaineiden koko oppimäärä erityisessä tutkinnossa tulee tukea.
Kun oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu perusopetuksen oppimääriä eri oppiaineista, suoritusmerkinnät kirjataan oppilasrekisteriin kuten perusopetuksen oppilaille. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilaan oppiainekohtainen osaaminen voidaan arvioida joustavasti, eikä se edellytä esim. kaikkien oppiaineen kurssien suorittamista. Osaamisen arviointi voidaan tehdä esim. yhden kurssin aikana ja näytön perusteella. Oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa olevien mahdollisuutta tehdä taito- ja taideaineiden koko oppimäärä erityisessä tutkinnossa tulee tukea.

Versio 2. tammikuuta 2017 kello 12.54

Asiakirjasta puuttuu sisällysluettelo. Se tullaan tekemään mahdollisimman pian.


Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Perusopetuslaissa säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemusta.

Opetuksen tavoitteet on tarkemmin määriteltävä valmistavan opetuksen oppilaan omassa opinto-ohjelmassa Tavoitteiden määrittelyn lähtökohtana ovat oppilaan suomen tai ruotsin kielen taito sekä oppilaan aikaisempi koulunkäyntihistoria.

Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen tai esiopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta tai esiopetusta. Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.

Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnin tavoitteena on edistää kotoutumista, opiskeluvalmiuksien ja suomen tai ruotsin kielen taidon kehittymistä sekä laaja-alaisen osaamisen ja eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista.


Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämisvastuu on Vantaalla kolmella tulosalueella. Perusopetukseen valmistavaa opetusta 6-vuotiaille järjestää varhaiskasvatuksen tulosalue, oppivelvollisuusikäisille (7-16 -vuotiaiden) suomenkielisen perusopetuksen tulosalue ja oppivelvollisuusiän ylittäneille (17–24 -vuotiaiden) nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue.

Tämä kuntakohtainen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen. Asiakirja sisältää opetushallituksen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2015 ja Vantaan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman, joka on erotettu asiakirjassa eri kirjasintyypillä.

Kuusivuotiaiden perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan lähipalveluperiaatteella esiopetusryhmissä, esiopetuksen työpäivinä, viisi tuntia päivässä. Vantaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 6-vuotiaille on hyväksytty opetuslautakunnassa 15.2.2016 (Opetuslautakunta 15.2.2016 § 14 ). Oppivelvollisuusikäisten valmistavaa opetusta annetaan lähikouluperiaatteen mukaisesti perusopetuksen ryhmissä tai valmistavan opetuksen ryhmissä vantaalaisissa peruskouluissa. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden opetus järjestetään Vantaan aikuisopistossa ja tämä toiminta on kuvattu kappaleessa 10 siltä osin kuin se poikkeaa oppivelvollisuusikäisten opetussuunnitelmasta.

Valmistavan opetuksen tavoitteena on osaltaan vahvistaa maahanmuuttajien aktiivista osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä edistää heidän kotoutumistaan 1.9.2011 voimaan tulleen kotoutumisen edistämistä koskevan lain mukaisesti. Osallisuuteen sisältyy keskeisesti kuulumisen ja mukanaolon tunne. Osallisuus tukee oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista.

Oppilaan osallisuutta tuetaan hänen ikätasonsa edellyttämällä tavalla. Osallisuuteen kuuluu yhdessä toimimista. Osallisuus lähtee aina turvallisesta ryhmästä, jossa jokaisella on lupa ilmaista tunteitaan ja mielipiteitään. Oppilaan oma paikka kouluyhteisön jäsenenä luo tunteen kuuluvuudesta ja lisää lapsen tai nuoren ihmisarvoa ja itsetuntoa.


Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma


Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä perusopetukseen valmistavaa opetusta varten opetussuunnitelma. Lähtökohdan opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetuksessa (422/2012) määritellyt yleiset ja perusopetukseen valmistavaa opetusta koskevat valtakunnalliset tavoitteet, nämä Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2015 sekä soveltuvin osin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa tulee olla kuvattuna:

  • toimintakulttuuri ja sen periaatteet
  • opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
  • periaatteet oppilaan oman opinto-ohjelman laatimiseksi
  • oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen
  • ohjaustoiminta oppimisen tukena
  • oppimisen ja koulunkäynnin tuki
  • suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista
  • yhteistyö esi- ja perusopetuksen kanssa
  • kodin ja koulun yhteistyö
  • yhteistyö muiden tahojen kanssa
  • oppilaan arviointi ja todistukset

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Vuosittaisen tarkastelun sijaan suunnitelma voidaan laatia enintään kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tasa-arvosuunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa. Yhdenvertaisuuslain mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voi sisältyä opetussuunnitelmaan.

Oppilaaksiotto

Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätös tehdään pääsääntöisesti kalenterivuodeksi. Oppilaiden sijoittumisesta valmistavaan opetukseen ja perusopetukseen siirtymisestä vastaa aluekoordinaattori yhteistyössä aluepäälliköiden ja rehtoreiden kanssa. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy pääsääntöisesti lähikouluun perusopetukseen. Oppilaan opetuksenjärjestämispaikan osoittamisessa otetaan huomioon jäljellä oleva oppivelvollisuusaika.


Opetusryhmien muodostaminen

Valmistavaa opetusta annetaan lähikouluperiaatteen mukaisesti perusopetuksen ryhmässä tai valmistavan opetuksen ryhmässä.

Valmistavan opetuksen ryhmät muodostetaan oppilaiden iän sekä oppimisedellytysten mukaisesti. Opetusryhmien muodostamisen tavoitteena on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa oppimissuunnitemassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.

Opetusryhmien muodostamisessa noudatetaan alueellista periaatetta. Oppilaalle pyritään järjestämään opetus oman asuinalueen valmistavan opetuksen ryhmässä.

Valmistavan opetuksen aikana oppilas osallistuu ikätasoaan tai valmiuksiaan vastaaviin suomenkielisiin opetusryhmiin oman oppimissuunnitelmansa mukaisesti. Oppilaan osallistumisella perusopetukseen edistetään kotoutumista, suomen kielen oppimista, oppiaineiden sisältöjen omaksumista ja suorittamista sekä ystävyyssuhteiden muodostumista. Valmistavan opetuksen alusta lähtien oppilas voi osallistua perusopetukseen taito- ja taideaineissa ja oppilaan koulunkäyntihistorian mukaisesti esimerkiksi matematiikassa ja vieraissa kielissä.

Koulun rehtori vastaa oppilaan osallistumisesta perusopetukseen yhdessä valmistavan opetuksen opettajan kanssa. Oppimissuunnitelman mukaisten opetusjärjestelyjen toteutuminen edellyttää koulussa yhteissuunnittelua.


Siirtymävaihe

Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetuksen oppilaaksi ikätasoaan vastaavaan ryhmään. Lähikoulu määritellään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siirtyminen perusopetukseen suunnitellaan yhteistyössä huoltajien, rehtoreiden, opettajien ja aluekoordinaattorin kesken. Vähintään kolme kuukautta ennen oppilaan siirtymistä perusopetuksen oppilaaksi opiskelu toteutetaan osittain oppilaan lähikoulussa oppimissuunnitelmaan kirjatulla tavalla. Valmistavan opetuksen aikana tehty ja päivitetty oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana lähikouluun. Oppilaan suorittamat perusopetuksen opinnot kirjataan oppilasrekisteriin.


Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt


Yleiset tavoitteet ja yhteistyö esi- ja perusopetuksen kanssa

Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan suomen tai ruotsin kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetusta varten. Valmistavassa opetuksessa kehitetään oppilaan laaja-alaista osaamista sekä annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan omassa äidinkielessä oppilaan omassa opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen ja eri oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.

Opetuksen tavoitteiden määrittelyssä, sisältöjen valinnassa ja opetusjärjestelyissä otetaan huomioon, että oppilaat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja taustaltaan erilaisia. Opetusta eriytetään oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan huomioon, ja jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti.

Oppilaan omalla äidinkielellä tuettu opetus edistää sisältöjen omaksumista. Valmistava opetus edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Jos perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaalla on heikko luku- ja/tai kirjoitustaito, tulee oppilaan oman opinto-ohjelman tavoitteet asettaa siten, että oppilas saa omalle taito- ja ikätasolleen soveltuvaa luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Oppilaan oman äidinkielen opetuksella voidaan edistää oppilaan luku- ja kirjoitustaitoa. Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen varataan riittävästi aikaa. Mikäli oppilaan taidot eivät riitä perusopetuksessa opiskeluun, tulee oppilaan omassa opinto-ohjelmassa kiinnittää erityistä huomiota riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen perusopetukseen siirryttäessä. Tarvittaessa oppilas voi jatkaa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, siirtyä opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaisesti tai muulla tavoin hänelle parhaiten soveltuvin tukitoimin. Perusopetukseen siirtyvän luku- ja kirjoitustaidottoman oppilaan riittävästä tuesta huolehditaan.


Valmistava opetus on osa koulun opetusjärjestelyjä, jotka suunnitellaan yhteistyössä. Valmistavan opetuksen oppilas osallistuu perusopetukseen ja perusopetukseen jo siirtyneitä oppilaita voidaan tukea valmistavan opetuksen ryhmässä.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen tärkein tavoite on suomen kielen oppiminen. Tavoitteena on oppilaan äidinkielen ja toiminnallisen kaksi- tai monikielisyyden kehittäminen. Oppilaalla on mahdollisuus osallistua oman äidinkielen opetukseen, mikäli kyseistä kieltä opetetaan Vantaalla. Eri oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin Vantaan perusopetuksen opetussuunnitelmia.

Opetus eriytetään tarpeen mukaan tavoitteiden ja oppiainesisältöjen keskeisimpiin osa-alueisiin. Työtavat ja oppimateriaalit valitaan sekä oppiainesisältöjen että kielen oppimisen näkökulmasta.

Jos oppilaan koulunkäyntihistoria on lyhyt tai katkonainen, tai opiskelu on poikennut huomattavasti suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteista, sisällöistä ja työtavoista, oppilaan oppimissuunnitelma sisältää useampien vuosiluokkien keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Oppilasta tuetaan vuorovaikutukseen koulun muiden oppilaiden kanssa.

Yläkouluikäisten valmistavan opetuksen keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset perusopetuksen päättövaiheen opiskelulle sekä orientoida nuorta jatkokoulutukseen suuntautumisessa ja ammatinvalinnassa. Opiskelija ja huoltajat perehdytetään suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja jatkokoulutusmahdollisuuksiin pääsyvaatimuksineen, jotta he voivat tehdä omaa ja lapsensa jatkokoulutusta koskevia valintoja ja päätöksiä yhteistyössä koulun kanssa. Valmistavan opetuksen aikana opiskelijat voivat tutustua toisen asteen oppilaitoksiin ja erilaisiin työpaikkoihin sekä suunnitella oppivelvollisuuden jälkeisiä opintojaan.

Luku- ja kirjoitustaidottomien oppilaiden opinnoissa painottuvat suomen kieli, luku- ja kirjoitustaito sekä matemaattisten taitojen perusteet.

Yläkouluikäisillä luku- ja kirjoitustaidottomilla oppilailla on mahdollisuus opiskella valmistavan opetuksen ryhmässä riittävän kauan. Lisäksi perusopetuksen loppuun suorittamiseen suunnitellaan tarpeellinen tuki.

Vantaalla korostetaan laaja-alaisissa osaamisalueissa opetuksen kokonaisuuden tarkastelua. Käsitys laaja-alaisesta osaamisesta syntyy kouluyhteisön yhteisessä keskustelussa. Avoimuus ympäröivään yhteisöön rikastuttaa laaja-alaisen osaamisen käsitettä. Oppimisen lähtökohtana ovat usein arjen tilanteet. Tavoitteena on, että oppilas oppii pitämään huolta itsestään, toisista sekä rakennetusta ja luonnon ympäristöstä (Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma 13.6.2016 § 14).

Vantaan suomenkielisen perusopetuksen koulut ovat kirjanneet koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin mitkä ovat opetussuunnitelman perusteissa määritellyn laaja-alaisen osaamisen koulukohtaiset painotukset ja miten laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta opetustyössä huolehditaan ja miten tavoitteiden toteutumista seurataan.

Valmistavan opetuksen ryhmät noudattavat Opetushallituksen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman lisäksi kaupunki- ja koulukohtaisia opetussuunnitelmakirjauksia laaja-alaisesta osaamisesta.


Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opinnoissa, joiden osalta tavoitteena on kehittyvä alkeiskielitaito. Opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus –oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opinnot ovat pohjana kaikille muille opinnoille. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opintojen tavoitteena on antaa oppilaille tarvittavat valmiudet siirtyä perusopetukseen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan koulu- ja opiskelutausta ja hänen jo mahdollisesti hallitsemansa suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellään taito- ja ikätason mukaiset suomen tai ruotsin kielen opetuksen tavoitteet ja sisällöt.

Oppilaan oma äidinkieli

Oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo edellytyksiä myös suomen/ruotsin kielen oppimiselle ja tällä kielellä tapahtuvalle muulle oppimisille. Oppilaille järjestetään opetusta mahdollisuuksien mukaan. Opetus noudattaa opetussuunnitelman perusteiden liitteessä kuvattuja oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja oppilaan oppimisen arviointia. Oppilaan oman äidinkielen hallintaa ja sen säilymistä tuetaan myös eri tavoin yhteistyössä perheen kanssa.

Muut kielet

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyy oppilaiden vieraan kielen opetuksen tavoitteet. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan näitä opetussuunnitelman perusteita soveltuvin osin. Oppilaan vieraan kielen opinnot järjestetään kunnan kieliohjelman mukaisesti. Oppilaan kielelliset valmiudet ratkaisevat, missä määrin hänen omaan opinto-ohjelmaansa voidaan sisällyttää vieraiden kielten opiskelua perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana.


Luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa tuetaan kognitiivisten taitojen lisäksi lukemista ja kirjoittamista sosiaalisena ja kulttuurisena prosessina, jonka tehtävänä on tukea osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Valmistavan opetuksen oppilaat voivat osallistua perusopetuksen oppilaiden kanssa yhteisiin oman äidinkielen opetuksen ryhmiin niissä kielissä, joissa opetusta Vantaalla järjestetään. Oppilas voi valita oman äidinkielen tai ylläpitokielen opetuksen.

Oppilas voi osallistua perusopetuksen vieraan kielen tunneille oppimissuunnitelmansa mukaan.

Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Valmistavan opetuksen muiden oppiaineiden opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat opinnot. Valmistavan opetuksen aikana muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Sisältöjä suunniteltaessa otetaan huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana opiskeltavat oppiaineet valitaan siten, että oppilas pystyy valmistavan opetuksen jälkeen opiskelemaan hänelle osoitettavassa esi- tai perusopetuksen ryhmässä ja että valmistavan opetuksen opinnot mahdollistavat myöhemmin perusopetuksen suorittamisen Suomessa. Lähtökohtana suunnittelulle ovat perusopetuksen kyseisten vuosiluokkien opetuksen tehtävä ja siirtymävaiheen kuvaus sekä vuosiluokilla opiskeltavat oppiaineet.

Omalla äidinkielellä annettu opetus ja tuki edistää oppilaan opiskelua ja kotoutumista. Omakielisen opetuksen ja tuen avulla saatu lisätieto oppilaan osaamisen tasosta auttaa muiden oppiaineiden tavoitteiden asettamisessa. Näin oppilas voi edistyä aineopinnoissaan, vaikka suomen/ruotsin kielen taidot kehittyisivätkin muita taitoja hitaammin. Omakielistä opetusta ja tukea annetaan oppilaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Opetuksessa voidaan hyödyntää myös oppilaiden tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista.

Oppiaineiden sisältöjä opetetaan sekä valmistavan opetuksen ryhmässä että perusopetuksen ryhmässä oppilaan koulutaustan ja suomen kielen taidon mukaan. Vantaalla olevaa oman äidinkielistä kielitarjontaa hyödynnetään eri oppiaineiden opetuksessa.

Vantaalla opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä: kaupunkiympäristö, luonto, kulttuuritarjonta, kirjastot yms.

Yläkouluikäisenä maahan muuttanut oppilas voidaan vapauttaa toisen kotimaisen kielen (B-ruotsin) opiskelusta. Jos oppilas on käynyt peruskoulun vuosiluokkia 1 – 6, oppilasta ei pääsääntöisesti vapauteta, kuten ei myöskään 9. luokalla olevaa oppilasta, joka on opiskellut toista kotimaista kieltä alemmalla vuosiluokalla.

Toimintakulttuuri

Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia. Koska perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat tulevat hyvinkin erilaisista kulttuureista ja koulukulttuureista, on tärkeää luoda ja kehittää yhteistä toimintakulttuuria. Perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintakulttuuri rakentuu oppivan yhteisön periaatteille. Se tukee kaikkien yhteisön jäsenten hyvinvointia ja oppimista. Se on jatkuvan kehittämisen kohde ja osa koko koulun toimintakulttuuria. Perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintakulttuurin määrittelemisessä voidaan hyödyntää myös Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita 2014.

Oppimisympäristöt ja työtavat

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa hyödynnetään kokemuksellisia ja toiminnallisia oppimisympäristöjä ja monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat oppilaalle mielekkäitä ja monipuolisia tilanteita käyttää kieltä eri kommunikaatioympäristöissä. Erilaiset tilanteet kehittävät oppilaan kykyä toimia sekä itsenäisenä yksilönä että yhteisön jäsenenä ja antavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Erilaiset oppimisympäristöt tutustuttavat oppilasta myös suomalaiseen kulttuuriin ja edistävät hänen kotoutumistaan lähiympäristöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Perusopetukseen valmistava opetus niveltyy osaksi perusopetusta ja koulussa vallitsevaa toimintakulttuuria, mutta myös vaikuttaa muun koulun toimintakulttuurin ja käytänteiden kehittämiseen. Oppilaat harjaantuvat valmistavan opetuksen aikana perusopetuksen työtapoihin. Tavoitteena on, että oppilaat pystyvät vähitellen myös itse asettamaan itselleen oppimistavoitteita sekä harjaantuvat oppimaan oppimisen taidoissaan. Niinpä työtapojen on hyvä olla monipuolisia, oppilasta aktivoivia ja eriyttäviä.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana on tarpeen oppia vähitellen myös itsenäistä työskentelyä, tiimityöskentelyä, tieto- ja viestintäteknisiä taitoja ja tiedonhakutaitoja. Oppiminen on sidoksissa oppilaan aiempiin tietoihin ja oppimisstrategioihin ja on siten jokaisella yksilöllistä. Koska eri oppiaineet ja niiden tavat käyttää kieltä ovat keskeisiä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, opetus edellyttää kielitietoisia työtapoja kaikissa oppiaineissa. Erilaisten tekstien lukemisen, ymmärtämisen, tulkitsemisen ja tuottamisen taidot ovat keskeisiä. Kielitietoiset työtavat edellyttävät opettajien yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä kielen merkityksestä oppimisessa.

Koulu on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa erilaiset identiteetit, kielet ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Koulun tehtävänä on kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa ja kaikkien kouluyhteisön jäsenten osallisuutta. Kulttuurinen moninaisuus antaa mahdollisuuden keskustella opetettavasta aineksesta eri näkökulmista. Koulujen toimintakulttuurissa huomioidaan kielitietoisuus eli kielen merkitys kaikessa kanssakäymisessä ja opettamisessa. Monikielisyys tehdään näkyväksi kouluympäristössä ja erilaisissa oppimistilanteissa. Jokainen opettaja on myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja ja kielellinen malli. Kielitietoiset työtavat hyödyttävät koulun kaikkia oppilaita (Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma 13.6.2016 § 14).


Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintakulttuuria. Sen tavoitteena on auttaa oppilaita yhdistämään suomen tai ruotsin kielen sekä eri oppiaineiden tietoja ja taitoja sekä jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kokonaisuuksien tarkastelu ja tiedonaloja yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksot ohjaavat oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. Oppilaat voivat näin hahmottaa koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. Samalla he saavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsentämiseen.

Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen.

Suomen tai ruotsin kielen sekä muiden oppiaineiden muodostamat monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaan laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Oppimiskokonaisuuksien aiheet suunnitellaan paikallisesti ilmentämään perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintakulttuurin periaatteita.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän tilaisuuden koulun ja muun yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Käsiteltävien asioiden paikallisuus, ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys luovat lisämotivaatiota sekä opettajille että oppilaille. Oppimiskokonaisuuksien sisällöiksi etsitään toimintakulttuurin periaatteiden mukaisia, oppilaita kiinnostavia sekä oppiaineiden ja opettajien väliseen yhteistyöhön soveltuvia teemoja. Niiden opiskelussa käytetään suomen tai ruotsin kielen taitoa kehittäviä sekä eri oppiaineille ominaisia tarkastelutapoja, käsitteitä ja menetelmiä. Opetussuunnitelmaan voidaan liittää monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevia yhteistyösuunnitelmia koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Vantaalla perusopetuksen toimintakulttuurissa korostuvat sekä koulujen välinen että ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö. Toimintakulttuuri näkyy joustavuutena, kehittämismyönteisyytenä ja yhdessä oppimisena. Dialogin kautta myös oppilaat tietävät, miksi ovat koulussa ja miksi asioita opitaan. Tällöin tavoitteiden saavuttaminen ja oppiminen itse koetaan palkitsevana. Vantaalaiset oppimisympäristöt tukevat toiminnallista oppimista ja oppilaiden osallisuutta. Oppimisympäristömme edistävät tieto- ja viestintäteknologian käyttöä, oppiainerajojen rikkomista ja ekososiaalisen sivistyksen sekä luontosuhteen kehittymistä. Vantaalla noudatetaan Vantaan perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian taitotasoja. Koulut edistävät ja arvioivat toimintakulttuurin kehittymistä sekä toteutumista johtoryhmätyöskentelyn avulla (Vantaan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma 13.6.2016 § 14).

Vantaan suomenkielisen perusopetuksen koulut ovat kirjanneet koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin seuraavat toimintakulttuuriin liittyvät asiat:

  • Koulu täsmentää oman toimintakulttuurin, oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet.
  • Miten koulu edistää ja arvioi toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista?
  • Miten koulussa seurataan, arvioidaan ja kehitetään oppimiskokonaisuuksien toteutumista ja oppilaiden osallistumista niiden suunnitteluun siten, että jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus vuodessa?
  • Koulu määrittää eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat.

Valmistavan opetuksen ryhmät noudattavat Opetushallituksen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman lisäksi kaupunki- ja koulukohtaisia opetussuunnitelmakirjauksia koulun toimintakulttuurista.

Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen

Koska perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaiden kielitaito ja muut valmiudet vaihtelevat, perusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa tai oppimäärää, vaan jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma.Oppilaan omaan opinto-ohjelmaan kirjataan:

  • oppilaan lähtötaso, kuten koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet
  • oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin
  • opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät sekä opetuksen sisältö
  • oppilaan opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä ja integrointi perusopetukseen
  • ohjauksen järjestäminen ja mahdollisesti tarvittavat tukitoimet.

Oppilaan oma opinto-ohjelma voi olla osa kotouttamislain mukaista oppilaan kotoutumissuunnitelmaa.

Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman eli opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät, opetuksen keskeiset sisällöt sekä suunnitelman osallistumisesta perus-opetukseen. Oppimissuunnitelmaan kirjataan myös oppilaan koulunkäynnin kannalta tärkeät asiat, kuten tietoja oppilaan koulunkäyntihistoriasta, kaksi- tai monikielisyydestä ja kotoutumisesta.

Oppimissuunnitelma laaditaan kahden kuukauden kuluessa valmistavan opetuksen alkamisesta. Oppimissuunnitelman laativat valmistavan opetuksen opettaja ja muut oppilasta opettavat opettajat yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Sovitusti mukana voi olla myös muita henkilöitä. Tarvittaessa käytetään tulkkia.

Valmistavan opetuksen oppimissuunnitelma on pohjana perusopetuksessa laadittavalle oppimissuunnitelmalle. Oppimissuunnitelmaa käytetään oppilaan opiskelun tukena vähintään yhden lukuvuoden ajan sen jälkeen, kun hän on siirtynyt valmistavasta opetuksesta perusopetukseen.

Oppilaan hyvinvointi sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Perusopetukseen valmistava opetus ohjaa tunnistamaan eri kulttuureja yhdistäviä hyvän elämän arvoja ja periaatteita. Opiskelu vahvistaa opiskelijan taitoja toimia kulttuurisesti monimuotoisessa yhteiskunnassa sekä kartuttaa oppilaan kulttuurienvälistä toimintakykyä. Opetus kannustaa vuorovaikutukseen eri kulttuuriryhmien välille ja kantaväestön kanssa. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa edistetään hyviä etnisiä suhteita. Syrjintää, rasismia, väkivaltaa tai kiusaamista ei sallita missään muodossa eikä keneltäkään.

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa huolehditaan kokonaisvaltaisesti oppilaan hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä seikoista, kuten kodin ja koulun yhteistyöstä, riittävästä oppilashuollollisesta tuesta sekä oppilaanohjauksesta. Näiden määrittelyssä voidaan soveltuvin osin hyödyntää perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Jos perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana selviää oppilaan tarve oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, tuki annetaan oppilaalle parhaiten soveltuvalla tavalla.

Opetuksen eriyttäminen

Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat eroavat toisistaan kielitaidoltaan, oppimis- ja opiskeluvalmiuksiltaan, kiinnostuksen kohteiltaan ja motivaatioltaan sekä oppimistarpeiltaan. Valmistava opetus pyritään järjestämään niin, että nämä oppilaiden väliset erot otetaan huomioon. Esimerkiksi eri-ikäiset ja kielitaidoltaan eritasoiset oppilaat voidaan jakaa omiksi ryhmikseen. Lisäksi oppilaiden erilaiset oppimistarpeet voidaan ottaa huomioon eriyttämällä opetusta.

Valmistavaa opetusta kehitetään tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti yhtenäisenä kokonaisuutena, jossa kielitaito ja muut valmiudet kehittyvät jatkuvasti. Oppilaat saavat myös mahdollisuuksia oppia toisiltaan, tukea toisiaan ja toimia kielenkäytön mallina toisilleen. Tärkeässä asemassa on opettajan antama vuorovaikutuksellinen tuki, jonka avulla oppija suoriutuu myös sellaisista tehtävistä, jotka voisivat itsenäisesti olla mahdottomia suorittaa. Jotta oppimistapahtuma olisi toimiva, sen suunnittelu edellyttää hyvää oppilaantuntemusta. Niinpä on tarpeen selvittää mm. oppilaiden opiskelutottumukset, asenteet suomen kieltä kohtaan sekä käsitykset suomen kielen taidon tärkeydestä ja vaikeudesta sekä oppilaiden lähtötaso eri kielitaidon osa-alueiden osalta. Tämän pohjatiedon varassa opettaja voi tarpeen mukaan eriyttää muun muassa eri oppiaineiden opetukseen käytettävää aikaa, oppiaineksen syvyyttä tai laajuutta, menetelmiä, työtapoja tai materiaaleja. Eriyttäminen tarkoittaa käytännössä ennen kaikkea sisältöjen valintaa sekä tarkoituksenmukaisia opetusjärjestelyitä.

On tärkeää, että jokainen oppilas saa oman taitotasonsa mukaisia ja sopivan haastavia tehtäviä. Myös mahdolliset oppimisvaikeudet on tärkeä selvittää, jotta tuen tarve voidaan ottaa huomioon.

Jokaiselle oppilaalle laadittavassa henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa kuvataan miten kunkin oppilaan kohdalla sisältöjä ja opetusjärjestelyjä on eriytetty.

Kodin ja koulun yhteistyö

Opetuksen järjestäjä luo edellytykset kodin ja koulun yhteistyölle. Yhteistyön lähtökohtana on osapuolten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kunnioitus ja kohtelu. Tavoitteena on vuoropuhelun aikaansaaminen oppilaan kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa suomalaisesta koulusta ja koulutusjärjestelmästä, opetussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä ja perusopetukseen valmistavassa opetuksessa käytettävästä oppilaan omasta opinto-ohjelmasta. Perheille annetaan tietoa perusopetukseen siirtymisestä sekä jatko-opintomahdollisuuksista perusopetuksen jälkeen.

Kodin ja koulun välinen tiedonkulun sujuminen varmistetaan valmistavan opetuksen aikana. Tulkin käyttö mahdollistaa tasavertaisen vuoropuhelun kodin ja koulun välillä.

Kodin ja koulun yhteistyössä huomioidaan perheiden kulttuuritausta ja heidän kokemuksensa erilaisista koulujärjestelmistä ja -kulttuureista. Huoltajille kerrotaan opetukseen ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista suomalaisessa yhteiskunnassa, omassa koulussa ja ryhmässä.

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä rakennetaan sekä koulun että kotien tarpeista niin yksittäisen oppilaan asioissa kuin erimuotoisissa vanhempainilloissa ja -ryhmissä.

Tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

Oppilaan kouluhistoria ja mahdollinen aikaisempi tuen tarve selvitetään huoltajien ja oppilashuollon yhteistyönä. Tuen tarpeen arvioinnissa tulee erottaa varsinaiset oppimisvaikeudet, kehittyvä suomen kielen taito ja työskentelytaitojen harjaantumattomuus.

Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppiainekohtainen eriyttäminen ja yksilöllinen tuen tarve. Valmistavan opetuksen aikana voidaan käyttää yleisen ja tehostetun tuen tarjoamia mahdollisuuksia esimerkiksi tukiopetusta suomeksi tai omalla äidinkielellä, oman äidinkielistä tukea sekä erityisopettajan tukea.

Valmistavassa opetuksessa pyritään tunnistamaan ja huomioimaan oppilaan mahdolliset oppimis- ja koulunkäyntivaikeudet, jotta tuen tarve ja sen edellyttämät tukimuodot voidaan aloittaa varhain ja ne ovat tiedossa oppilaan siirtyessä perusopetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään pedagoginen arvio tai selvitys

Valmistavan opetuksen oppilas voi siirtyä perusopetukseen erityisen tuen päätöksellä, jos on ilmeistä, että oppilas tarvitsee erityistä tukea.

Oppilashuolto

Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilashuollon järjestämistä ja toteuttamista koskevat samat periaatteet ja oppilaita samat oikeudet kuin perusopetuksen oppilaille annettavassa oppilashuollossa. Opetuksen järjestäjällä tulee olla oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämä koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma, jonka laatimisesta on määrätty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (määräys 4/011/2014). Perusopetukseen valmistavan opetuksen koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma voidaan sisällyttää perusopetusta koskevaan koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan. Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan tulee sisältyä myös suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaalla on oikeus opetukseen osallistumisen edellyttämään maksuttomaan oppilashuoltoon. Yhteisön ja yksittäisten oppilaiden terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen ulottuu kaikkeen koulutyöhön. Oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden yhteinen tehtävä.

Oppilashuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena. Yhteisöllinen oppilashuolto on osa perusopetukseen valmistavan opetuksen yhteisöllistä toimintakulttuuria ja ensisijainen tapa toteuttaa oppilashuoltoa. Yhteisöllinen oppilashuolto on ennalta ehkäisevää ja sen tehtävänä on vahvistaa osallisuuden, huolenpidon ja turvallisuuden ilmapiiriä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Kouluyhteisössä arvostetaan jokaisen yksilöllisyyttä eikä syrjintää, väkivaltaa, kiusaamista tai rasismia hyväksytä. Oppilaita ohjataan arvostamaan sekä omaa että ympäristön kulttuurista, kielellistä ja katsomuksellista monimuotoisuutta.

Oppilashuoltotyötä ohjaa oppilaan edun ensisijaisuus. Yksilökohtaista oppilashuoltoa toteutetaan oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumuksella. Psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut ovat oppilaan saatavilla ja ne järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Oppilaan yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon valmistavan opetuksen arjessa sekä tarvittavan tuen suunnittelussa ja toteutuksessa. Työssä turvataan oppilaan ja huoltajan osallisuus, työskentelyn luottamuksellisuus sekä kunnioittava vuorovaikutus. Osallisuuden varmistamiseksi huolehditaan tarvittavista tulkitsemispalveluista. Monialainen yhteistyö on perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilashuollossa tärkeää. Oppilashuolto järjestetään opetus-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä siten, että siitä muodostuu toimiva kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan sekä tarvittaessa muiden yhteistyökumppaneiden kuten perheen kotoutumissuunnitelmasta vastaavan tahon kanssa. Oppilashuollon toimintatavoista ja palveluista tiedotetaan suunnitelmallisesti. Huoltajille annetaan tietoa myös suomalaisen koulutusjärjestelmän sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavoista ja saatavuudesta.

Vantaalla perusopetukseen valmistavassa opetuksessa olevien oppilaiden oppilashuollon järjestämistä ja toteuttamista koskevat samat yksilöllisen ja yhteisöllisen oppilashuollon järjestämisen periaatteet ja oppilaita samat oikeudet oppilashuollon palveluihin kuin Vantaan perusopetuksen oppilashuollossa. Vantaalla perusopetukseen valmistavan opetuksen koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa ei tehdä erikseen, vaan valmistavan opetuksen oppilaat huomioidaan koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa. Myös perusopetukseen valmistavassa opetuksessa olevien oppilaiden oppilashuollossa korostuu kaikkien koulun aikuisten yhteistyön merkitys ja dialogi kotien kanssa.

Osallisuuden, huolenpidon ja turvallisuuden ilmapiiriä toteutetaan sekä perusopetukseen valmistavan opetukseen osallistuvan opetusryhmän sisällä että koko kouluyhteisössä siten, että perusopetukseen valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat, heidän huoltajansa ja opettajansa otetaan osaksi luokka- ja kouluyhteisöä. Heidät huomioidaan myös koulukohtaisia hyvinvointia ja turvallisuutta koskevia suunnitelmia, sääntöjä ja määräyksiä suunniteltaessa, niitä toteuttaessa että niistä tiedotettaessa. Vantaalaisissa kouluissa koulun yhteisöllinen hyvinvointiryhmä ottaa huomioon myös perusopetukseen valmistavassa opetuksessa olevat oppilaiden hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyvät asiat. Erityistä huomiota kiinnitetään perusopetukseen valmistavassa opetuksessa aloittavien oppilaiden hyvään vastaanottoon luokka- ja kouluyhteisössä sekä toisaalta sen varmistamiseen että oppilaan turvallisuudentunne säilyy hänen siirtyessään perusopetukseen.

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa olevilla oppilailla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon sekä määräaikojen puitteissa oppilashuollon palveluihin (koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelut ja kouluterveydenhuolto) ja niissä tarvittaviin tulkitsemispalveluihin sillä koululla, missä oppilas opiskelee.

Yksilökohtainen oppilashuoltotyö perustuu luottamuksellisuuteen ja sitä tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Oppilashuollon palveluista kerrotaan kaikille valmistavassa opetuksessa opiskeleville oppilaille ja heidän huoltajilleen oppilaan aloittaessa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ja siirryttäessä perusopetukseen.

Oppilaan yksilöllisen tuen tarpeen selvittämiseksi, tukitoimien suunnittelemiseksi, toteuttamiseksi ja niiden vaikuttavuuden arvioimiseksi perusopetuksen aluekoordinaattorin, oppilaan opettajien, oppilashuollon työntekijöiden, oppilaan ja huoltajien yhteistyö on tärkeää sekä oppilaaksiottovaiheessa, valmistavan opetuksen aikana että oppilaan siirtyessä perusopetukseen.

Monialainen asiantuntijaryhmä perustetaan oppilaan tai huoltajan suostumuksella, kun oppilaan asiaa on tarvetta käsitellä oppilashuollon, opettajien sekä tarvittaessa koulun ulkopuolisten tahojen (esim. Vantaan maahanmuuttajapalvelut, muut sosiaali- ja terveyspalvelut) kanssa yhteistyössä.

Tulkitsemispalvelut järjestetään oppilaan ja huoltajien tarpeen mukaan sekä oppilashuollon palveluista tiedotettaessa oppilaille ja huoltajille että yksilökohtaista oppilashuoltoa toteutettaessa.

Oppilashuollon työntekijät ovat perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajien käytettävissä oppilashuollollista konsultaatiota varten.

Huoltajille kerrotaan suomalaisen koulutusjärjestelmän sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavoista sekä vanhempaintapaamisissa että oppilaskohtaisissa keskusteluissa. Myös oppilaille kerrotaan näistä asioista heidän ikänsä ja tarpeensa huomioiden.


Oppilaanohjaus

Opetussuunnitelmassa määritellään, miten oppilaanohjaus perusopetukseen valmistavassa opetuksessa toteutetaan. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on kehittää oppilaan oppimisvalmiuksia ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia. Oppilaan opiskelua perusopetukseen valmistavassa opetuksessa tuetaan oppilaanohjauksella siten, että opiskelutaidot ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot kehittyvät. Ohjausta voidaan toteuttaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattujen ohjaustoiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että tieto oppilaan valmiuksista ja edistymisestä valmistavassa opetuksessa siirtyy seuraavaan kouluun. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan mahdollisuus tutustua ajoissa tulevaan kouluun. Valmistavan opetuksen oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että oppilaalla on käsitys omista mahdollisuuksistaan jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Oppilailla on oikeus saada ohjausta sekä opiskelun aikana että siirtymävaiheissa. Oppilaiden opintopolun tulee muodostaa jatkumo, jonka toteutuminen turvataan ohjauksella. Oppilaiden ohjaukseen osallistuvat kaikki koulun aikuiset. Oppilaanohjauksessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä aluekoordinaattoreiden ja muiden opetusta järjestävien työntekijöiden kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen suomalainen koulutusjärjestelmä, koulukulttuuri ja yhteiskunta ovat usein vieraita, joten ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Alakouluikäisten oppilaiden ohjauksesta vastaa valmistavan opetuksen opettaja.Ohjauksessa keskitytään tukemaan oppilaan omien vahvuuksien, opiskeluvalmiuksien ja oppimaan oppimisen taitojen edistämistä. Oppilaita ja hänen vanhempiaan ohjataan tutustumaan suomalaiseen koulukulttuuriin ja koulutusjärjestelmään.

Yläkouluikäisten oppilaiden oppilaanohjauksesta vastaa valmistavan opetuksen opettaja yhdessä oppilaanohjaajan kanssa. Ohjauksella tuetaan oppilaan opiskeluvalmiuksia ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta tarpeellisten tietojen ja taitojen kehittymistä. Yläkouluikäisen oppilaan ohjauksessa painottuu suomalaisen yhteiskunnan, jatko-opintomahdollisuuksien sekä työelämän hahmottaminen. Tarvittaessa valmistavan opetuksen oppilas voi osallistua TET-jaksoille.

Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työ- päivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulunjärjestyssääntöjen toteutumista.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä.

Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla. Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.

Vantaalla kasvatuskeskusteluiden ja kurinpidollisten keinojen käyttöä ohjeistetaan erillisen asiakirjan (suunnitelma kasvatuskeskusteluista ja kurinpidollisten keinojen käytöstä) avulla.

Oppilaan arviointi

Opetussuunnitelmassa määrätään valmistavaan opetukseen osallistuvien arvioinnista sekä heille annettavasta todistuksesta. Arvioinnin tulee olla ohjaavaa, kannustavaa ja monipuolista. Oppilaan edellytyksiä itsearviointiin kehitetään. Arvioinnin avulla valmistavan opetuksen oppilaalle annetaan kuva myös perusopetuksen vaatimuksista. Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeerista arviointia.

Oppilasta arvioidaan aina sanallisesti ja oppilaan huoltajille tulee selvittää oppilaan arvioinnin periaatteet.

Valmistavassa opetuksessa arvioidaan ja tarkennetaan yksilöllisiä tavoitteita jatkuvasti. Arvioinnissa painotetaan oppilaan suomen kielen osa-alueiden, oppimaan oppimisen ja työskentelytaitojen kehittymistä. Oppimissuunnitelman laatimisen yhteydessä huoltajien kanssa keskustellaan oppilaan edistymisestä ja arvioinnista. Oppiainekohtaista arviointia tehdään mahdollisuuksien mukaan perusopetuksen opetussuunnitelmien mukaisesti. Itsearviointia toteutetaan valmistavan opetuksen aikana.

Valmistavan opetuksen aikana oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma, joka sisältää opinto-ohjelman. Siihen voi kuulua perusopetuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja. Oppilas voi saada todistuksen edellä mainittujen opintojen hyväksytystä suorittamisesta osallistumalla perusopetuslaissa (38§) tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. Erityisessä tutkinnossa voidaan suorittaa oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä. Osasuoritus voi olla vuosiluokan oppimäärä tai kurssin oppimäärä.

Oppilaan siirtyessä perusopetuksen oppilaaksi, on hänen mahdollista edetä opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti. Tällöin lukuvuoden aikana hyväksytysti suoritetut opinnot pysyvät voimassa oppilaan siirtyessä seuraavalle vuosiluokalle, vaikkei hän ole suorittanut kaikkia meneillään olevan vuosiluokan tavoitteita ja sisältöjä. Oman opinto-ohjelman mukaisesti opiskelevalle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, johon kirjataan hänen opinto-ohjelmansa ja hänen arviointinsa toteuttamisen periaatteet.

Todistukset

Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Todistukseen merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana.

Valmistavasta opetuksesta annetaan kunnan yhteinen osallistumistodistus. Oppilas saa todistuksen erillisten opintojen hyväksytystä suorittamisesta.

Valmistavan opetuksen aikana erityisessä tutkinnossa suoritetut opinnot kirjataan Wilmaan ja luetaan hänelle hyväksi lähikoulun perusopetuksessa.

Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen valmistavan opetuksen aikana

Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaan omaan opinto-ohjelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja. Oppilas voi saada todistuksen edellä mainittujen opintojen hyväksytystä suorittamisesta osallistumalla perusopetuslaissa 16 tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. Jos oppilas siirtyy perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen perusopetukseen, voidaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa saavutettu osaaminen hyväksilukea, jos oppilaalla on perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot.

Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja. Tutkintoon osallistuvan oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin eri oppiaineiden tavoitteisiin. Oppilaan osaamisen tason määrittelyssä käytetään apuna perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviä hyvän osaamisen kuvauksia ja päättöarvioinnin kriteerejä. Erityisessä tutkinnossa voidaan suorittaa oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppimäärä.

Erityisen tutkinnon hyväksytysti suorittaneelle annetaan todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain. Erityisessä tutkinnossa käytettäviä todistuksia koskevat määräykset sisältyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.

Kun oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu perusopetuksen oppimääriä eri oppiaineista, suoritusmerkinnät kirjataan oppilasrekisteriin kuten perusopetuksen oppilaille. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilaan oppiainekohtainen osaaminen voidaan arvioida joustavasti, eikä se edellytä esim. kaikkien oppiaineen kurssien suorittamista. Osaamisen arviointi voidaan tehdä esim. yhden kurssin aikana ja näytön perusteella. Oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa olevien mahdollisuutta tehdä taito- ja taideaineiden koko oppimäärä erityisessä tutkinnossa tulee tukea.

Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetukseen valmistava opetus Vantaan aikuisopistossa

Vantaan aikuisopiston oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin ja tässä kappaleessa kuvatuin täydennyksin Vantaan suomenkieliseen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa.

Nuorten maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämisvastuu

Järjestämisvastuu 17-24 -vuotiaiden (oppivelvollisuusiän ylittäneiden) opetuksesta on nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella. Opetus järjestetään Vantaan aikuisopistossa.

Mainituista linjauksista voidaan poiketa perustellusta syystä niiden nuorten kohdalla, joiden oppivelvollisuusikä on päättymässä, siten että heidän opetuksensa voidaan järjestää perusopetuksessa tai Vantaan aikuisopistossa. Oppilaan koulupolun ja siirtymävaiheen suunnittelussa auttaa ja ohjaa kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen aluekoordinaattori.

Vantaan aikuisopistossa järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta 17-19 -vuotiaille maahanmuuttajille. Perusopetuksessa nuori maahanmuuttaja voi opiskella 24 ikävuoteen asti 7.- 9- luokan oppisisältöjä. Valmistavan opetuksen painopisteenä on suomen kielen opiskelu ja kielen käyttötaidon vahvistaminen, jatko-opintoihin valmistautuminen sekä yhteiskunnallisten taitojen ja osallisuuden tukeminen.

Valmistavassa opetuksessa noudatetaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa, jota tarvittaessa täydennetään Vantaan aikuisopiston luku- ja kirjoitustaidon opetussuunnitelman sisällöillä (luku- ja kirjoitustaidon opiskelijat). Opiskelijoiden lähtökohdat, tarpeet ja tavoitteet määrittelevät opetuksen sisältöjä ja menetelmiä joustavasti. Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ohjaavat opiskelua ja etenemistä.

Valmistava opetus kestää yhden kalenterivuoden, jonka jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus siirtyä eteenpäin esimerkiksi Vantaan aikuisopiston perusopetukseen, joustavalla haulla toiselle asteelle, Valmaan, nuorten työpajoille tai työelämään.

Aikuisopiston valmistava opetus poikkeaa peruskouluissa annettavasta valmistavasta opetuksesta siinä, että opiskelijajoukko koostuu oppivelvollisuusiän loppusuoralla olevista tai oppivelvollisuusiän ylittäneistä nuorista. Näillä nuorilla on melko vähän aikaa käytettävissään valmistautuakseen toisen asteen koulutukseen. Valmistavaan opetukseen tulevalle nuorelle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa huomioidaan:

  • aikaisempi osaaminen
  • opiskelu- ja mahdollisesti työhistoria
  • tulevaisuuden suunnitelmat eli suuntautuneisuus. Tämä saattaa olla 7.-9. luokkien suorittaminen Aikuisopiston perusopetuksessa ja haku toisen asteen koulutukseen suomalaisen peruskoulun *todistuksella tai peruskoulunsa lähtömaassa suorittaneilla haku omalla todistuksella tai siirtyminen suoraan työelämään
  • mahdollisuus hyödyntää opiskelijan aikaisempi osaaminen ja koulutus integroimalla hänet suomi toisena kielenä, matematiikan ja mahdollisesti reaaliaineiden opetukseen. Aikuisopiston perusopetuksessa
  • mahdollisuus hyödyntää opiskelijan aikaisempi kielitaito (mm. englanti, ranska, viro, venäjä, espanja) Aikuisopiston kielikursseilla
  • integroinnissa edetään suunnitelmallisesti opiskelijan aikaisemmat tiedot ja taidot sekä hänen etenemisensä opinnoissa huomioon ottaen
  • opiskelijan opiskelua ja integroinnin onnistumista arvioidaan säännöllisesti
  • edistääkseen opiskelijan menestymistä kohti toiseen asteen koulutusta/työelämää suomen kielen opetuksessa priorisoidaan kommunikatiivisen viestintätaidon kehitystä
  • muissa oppiaineissa/sanastokursseissa - sisältöjen haltuunottoa
  • opintojen ohjauksessa tuetaan opiskelijan kehitystä ja kasvua siten, että opiskelija pystyy kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja
  • opiskelijan opiskelua ja kehitystä sekä fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä tuetaan opiskelijahuollon avulla

Opiskelijaksi ottaminen ja opetusryhmien muodostaminen

Oppivelvollisuusiän ylittäneet (17-19 -vuotta) nuoret maahanmuuttajat sijoittuvat opiskelemaan Vantaan aikuisopiston valmistavaan opetukseen. Opiskelijaksi ottamisessa ovat mukana mm. aluekoordinaattori, Vantaan aikuisopiston maahanmuuttajayksikön koulutuspäällikkö sekä opintoneuvoja. Opiskelijan sijoittuminen valmistavaan opetukseen on tarkoituksenmukaista, mikäli häneltä puuttuu peruskoulun päättötodistus tai jatko-opintojen kannalta kieli- ja opiskelutaitojen vahvistaminen on tärkeää.

Oppivelvollisuusiän ylittäneet nuoret ohjataan opiskelemaan Vantaan aikuisopistoon asuinalueesta riippumatta. Vantaan aikuisopistossa nuori osallistuu valmistavaan opetukseen lähtötaso ja kouluhistoria huomioiden. Opetusta annetaan siten, että vähäisemmän koulutaustan omaavat nuoret opiskelevat omassa ryhmässään ja pidempään perusopetusta ennen Suomeen tuloa saaneet omassa ryhmässään.

Opiskelijan oman opiskelusuunnitelman laatiminen

Oppivelvollisuusiän ylittäneiden kohdalla opiskelusuunnitelmassa korostuvat aikaisemman kouluhistorian, mahdollisen työhistorian, vahvuuksien sekä osaamisen kartoittaminen. Suunnitelmassa painotetaan osallisuutta yhteiskuntaan sekä tietojen ja taitojen vahvistamista jatko-opintoja ja työelämää tavoitellen. Palveluverkostojen ja elämänpiirin kartoittaminen sisällytetään suunnitelmaan.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Oppivelvollisuusiän ylittäneiden kohdalla painotetaan edelleen toimivaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Vanhemmat/huoltajat ovat vastuussa alle 18-vuotiaisiin liittyvissä asioissa, mutta myös täysi-ikäisten opiskelijoiden vanhempien on hyvä olla tietoisia nuoriinsa liittyvistä asioista.

Opettajat, opintoneuvoja sekä opiskelijahuollon henkilökunta ovat tarvittaessa yhteydessä koteihin opiskeluun liittyvissä tilanteissa. Vanhempia/huoltajia kannustetaan yhteydenpitoon muutenkin kuin mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Opiskelijan täytettyä 18 vuotta häneltä pyydetään lupa keskustella tarvittaessa huoltajien kanssa hänen opintoihinsa ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Mikäli täysi-ikäinen opiskelija ei lupaa myönnä, voidaan opiskelijan opintoihin ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista tarvittaessa tiedottaa huoltajille niiltä osin kuin tiedot ovat julkisia.

Opiskelijahuolto

Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskelijoilla on käytössään Vantaan aikuisopiston opiskelijahuollon palvelut. Oppimisen ja opiskelun tukena työskentelevään moniammatilliseen yhteistyöryhmään (YHR) kuuluvat koulutuspäällikkö, opintoneuvoja, opettajat, opiskelijaterveydenhoitaja, koulukuraattori, konsultoiva koulupsykologi sekä tarvittaessa erityisopettaja. Yhteistyöryhmän kokoontumisten yleisessä osiossa käsitellään yleisiä opiskeluun liittyviä kysymyksiä. Yksilöllisiä opiskelija-asioita varten kootaan aina erikseen tarkoituksenmukainen moniammatillinen yhteistyöryhmä.

Yhteistyötahot ja verkostot ovat tärkeässä roolissa. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten kohdalla tärkeitä yhteistyötahoja ovat mm. Vantaan kaupungin Maahanmuuttajapalvelut (MAP), TE-toimisto, eri järjestöt ja asumiseen liittyvät palvelut. Itsenäisyyden kynnyksellä olevat nuoret tarvitsevat tukea aikuistumiseen kahden kulttuurin välissä.

Opintojen ohjaus

Arvio nuoren tarkoituksenmukaisesta opiskelupaikasta on aina yksilöllinen. Tavoitteena on löytää opiskelupaikka, jossa perusopetuksen oppimäärä tulee suoritetuksi joustavasti yksilöllisen opiskeluohjelman mukaan mahdollisimman nopeasti.

Oppivelvollisuusiän ylittäneet nuoret maahanmuuttajat siirtyvät valmistavan opetuksen jälkeen pääsääntöisesti perusopetuksen oppilaaksi Vantaan aikuisopistoon. Niillä opiskelijoilla, joilla on päättötodistus suoritettu ennen Suomeen tuloa, on mahdollisuus hakeutua jatkokoulutukseen joustavan haun kautta. Kielitaitotaso sekä aikaisempi kouluhistoria määrittelevät siirtymävaiheen suunnan ja tavoitteet.

Perusopetuksen päättövaiheessa Suomeen tulevien nuorten ohjauksen tulee painottua yksilöllisten polkujen löytämiseen sekä joustavaan etenemiseen. Oppivelvollisuusiän ylittänyt opiskelija voi opintojensa aikana osallistua TET-jaksolle ja/tai tutustua jatko-opintomahdollisuuksiin.