Ero sivun ”Venäjän kieli, A2-oppimäärä” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
(18 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
==Oppiaineen tehtävä== | ==Oppiaineen tehtävä== | ||
''Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.'' | |||
''Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella, rohkaisemalla oppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta, käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja.'' | |||
''Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa. | |||
'' | |||
''Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.'' | |||
''Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Oppilaita ohjataan hakemaan osaamillaan kielillä tietoa. | |||
'' | |||
==Vuosiluokat 4-6== | ==Vuosiluokat 4-6== | ||
===Oppiaineen tehtävä=== | ===Oppiaineen tehtävä=== | ||
''Vuosiluokilla 3 – 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi opetusta vähintään kahdessa muussa kielessä: yhteisessä A1-kielessä sekä B1- kielessä ja mahdollisesti myös A2-kielessä, joka on A-kielen valinnainen oppimäärä.'' | |||
''A2-kielen vuosiviikkotuntien jakamisessa eri vuosiluokille ei ole 6. vuosiluokan nivelvaihetta.'' | |||
''Vieraan kielen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perusteiksi mille tahansa kielelle, jolle ei ole kielikohtaisia perusteita. Opetuksen järjestäjä huolehtii tällöin kielikohtaisen sovelluksen laatimisesta paikalliseen opetussuunnitelmaan näiden perusteiden pohjalta. Perusteissa kuvattu kehittyvän kielitaidon taso 6. vuosiluokan lopussa ja perusopetuksen päättövaiheessa soveltuu parhaiten indoeurooppalaisiin kieliin sekä eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin opetuksen järjestäjän kieliohjelmaan sisältyviin kieliin opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin. Kansainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa ottaen huomioon esimerkiksi erilaisten kirjoitusmerkkien vaikutus kielen oppimisnopeuteen.'' | |||
===Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet=== | ===Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet=== | ||
''Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja -välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista.'' | |||
===Ohjaus, eriyttäminen ja tuki=== | ===Ohjaus, eriyttäminen ja tuki=== | ||
''Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.'' | |||
===Oppilaan oppimisen arviointi=== | ===Oppilaan oppimisen arviointi=== | ||
''Arviointi on luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuuden tulla tietoiseksi omista taidoistaan, kehittää niitä ja painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja tai osoittaa informaalin oppimisen kautta hankittua osaamista. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua.'' | |||
''Vieraan kielen sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää vieraan kielen A-oppimäärän valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin ja että arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitteisiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen.'' | |||
<br><br> | |||
Vieraan kielen A-oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten <br> | |||
[[Tiedosto:Vka61.png |300px]] | |||
[[Tiedosto:Vka62.png |300px]] | |||
[[Tiedosto:Vka63.png |300px]] | |||
===Laaja-alainen osaaminen=== | ===Laaja-alainen osaaminen=== | ||
Neljännellä luokalla A2-kielten opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3): | |||
* Herätetään kiinnostus ja myönteinen asennoituminen kielten opiskeluun mm. musiikin, leikkien ja pelien avulla. | |||
* Uuden opiskeluryhmän syntyessä panostetaan ryhmäytymiseen ja sosiaalisiin taitoihin sekä positiivisen opiskeluympäristön luomiseen. | |||
* Tutustutaan systemaattisiin kielenopiskelutaitoihin, esimerkiksi opetellaan huolehtimaan läksyistä ja tehtävistä. | |||
* Opetellaan huolehtimaan kielenopiskeluvälineistä. | |||
Viidennellä luokalla painotetaan A2-kielten opiskelussa laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2): | |||
* Tutustutaan paikalliseen ja joidenkin kohdekielisten maiden kulttuuriperintöön. | |||
* Harjoitellaan erilaisia ilmaisutapoja (eleet, ilmeet, kehonkieli) ja niiden merkityksiä vuorovaikutuksessa. | |||
* Panostetaan kielen ääntämisen harjoitteluun. | |||
Kuudennella luokalla painotetaan A2-kielten opiskelussa laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) ja Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5): | |||
* Harjoitellaan tiedonhaun ja kriittisen tiedonkäsittelyn perusteita (esim. oppilaat haastattelevat toisiaan ja oppivat toisistaan/toisiltaan, hakukoneiden käytön harjoittelu ja luotettavien lähteiden löytäminen). | |||
* Harjoitellaan tekstinkäsittely- ja kieltenopiskeluohjelmien käytön perusteita (esim. helpon tekstin ulkoasun muokkaaminen ja jäsentely). | |||
* Tutustutaan kielenoppimispeleihin ja oppimisympäristöihin. | |||
===Vuosiluokka 4=== | ===Vuosiluokka 4=== | ||
====Tavoitteet==== | ====Tavoitteet==== | ||
Rivi 34: | Rivi 91: | ||
====Sisällöt==== | ====Sisällöt==== | ||
Venäjä, venäjänkieliset maat, venäjänkielinen vähemmistö Suomessa | *Venäjä, venäjänkieliset maat, venäjänkielinen vähemmistö Suomessa | ||
Venäläinen kulttuuri ja tavat | *Venäläinen kulttuuri ja tavat | ||
Kyrilliset aakkoset | *Kyrilliset aakkoset | ||
Kyrillisten aakkosten ääntäminen | *Kyrillisten aakkosten ääntäminen | ||
Tervehdys- ja kohteliaisuusfraasit | *Tervehdys- ja kohteliaisuusfraasit | ||
Venäjänkielisiä tekstejä ja runoja | *Venäjänkielisiä tekstejä ja runoja | ||
I ja II verbiryhmät auditiivisesti | *I ja II verbiryhmät auditiivisesti | ||
Substantiiveja auditiivisesti | *Substantiiveja auditiivisesti | ||
Adjektiivejä auditiivisesti ja toiminnallisesti | *Adjektiivejä auditiivisesti ja toiminnallisesti | ||
Lukusanat 1 - 10 | *Lukusanat 1 - 10 | ||
Intonaatio ja paino | *Intonaatio ja paino | ||
===Vuosiluokka 5=== | ===Vuosiluokka 5=== | ||
Rivi 85: | Rivi 142: | ||
====Sisällöt==== | ====Sisällöt==== | ||
Maan ja kulttuurin tuntemus | *Maan ja kulttuurin tuntemus | ||
Ääntäminen | *Ääntäminen | ||
Kirjoittaminen kyrillisillä kirjaimilla | *Kirjoittaminen kyrillisillä kirjaimilla | ||
Sanojen lukeminen | *Sanojen lukeminen | ||
I ja II verbiluokat | *I ja II verbiluokat | ||
Kuullun ymmärtäminen | *Kuullun ymmärtäminen | ||
Minä, perhe ja lähiympäristö | *Minä, perhe ja lähiympäristö | ||
Suku | *Suku | ||
Substantiivit | *Substantiivit | ||
Adjektiivit | *Adjektiivit | ||
Lukusanat 0 - 100 | *Lukusanat 0 - 100 | ||
Viikonpäivät | *Viikonpäivät | ||
Viikonpäivien etymologia | *Viikonpäivien etymologia | ||
Kellonajat, tasatunnit | *Kellonajat, tasatunnit | ||
Värit | *Värit | ||
===Vuosiluokka 6=== | ===Vuosiluokka 6=== | ||
Rivi 146: | Rivi 203: | ||
====Sisällöt==== | ====Sisällöt==== | ||
Ääntäminen | *Ääntäminen | ||
Sidottu kirjoittaminen | *Sidottu kirjoittaminen | ||
Liikeverbit идти –ходить ja ехать - ездить | *Liikeverbit идти –ходить ja ехать - ездить | ||
Refleksiiviverbit | *Refleksiiviverbit | ||
Suku | *Suku | ||
Yksikkö ja monikko | *Yksikkö ja monikko | ||
Omistuspronominit | *Omistuspronominit | ||
Teitittely | *Teitittely | ||
Lukusanat 0 - 1000 | *Lukusanat 0 - 1000 | ||
Kello ja ajan tiedustelu | *Kello ja ajan tiedustelu | ||
Hinnan tiedustelu | *Hinnan tiedustelu | ||
Genetiivi ja akkusatiivi | *Genetiivi ja akkusatiivi | ||
Kieltomuoto | *Kieltomuoto | ||
Preteriti | *Preteriti | ||
Vuodet, kuukaudet | *Vuodet, kuukaudet | ||
Sää | *Sää | ||
==Vuosiluokat 7-9== | ==Vuosiluokat 7-9== | ||
===Oppiaineen tehtävä=== | ===Oppiaineen tehtävä=== | ||
''Oppilaita rohkaistaan käyttämään kaikkia opiskelemiaan kieliä monipuolisessa vuorovaikutuksessa ja tiedonhankinnassa. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilasta vuosiluokilla 3-6 saavutettujen taitojen syventämisessä, kehittää oppilaan kielellistä päättelykykyä ja samalla edistää hänen kielenopiskelutaitojaan. Kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämistä syvennetään pohtimalla erilaisia kieliyhteisöihin liittyviä arvosidonnaisia ilmiöitä. Myös tunteiden käsittelylle annetaan tilaa, ja tarpeen mukaan vaikeita asioita voidaan käsitellä myös koulun opetuskielellä'' | |||
''Vieraan kielen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perusteiksi mille tahansa kielelle, jolle ei ole kielikohtaisia perusteita. Opetuksen järjestäjä huolehtii tällöin kielikohtaisen sovelluksen laatimisesta näiden perusteiden pohjalta. Perusteissa kuvattu karttuvan kielitaidon taso 6. vuosiluokan lopussa ja perusopetuksen päättövaiheessa soveltuu parhaiten indoeurooppalaisiin kieliin sekä eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin opetuksen järjestäjän kieliohjelmaan sisältyviin kieliin opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin. Kansainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa (esim. kirjoitusmerkit).'' | |||
''Vieraan kielen opetusta voidaan integroida eri oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien opetukseen ja päinvastoin. Oppilaita rohkaistaan tiedonhakuun kyseisellä kielellä eri oppiaineissa.'' | |||
===Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet=== | ===Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet=== | ||
''Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä. Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja julkaistaan. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista.'' | |||
===Ohjaus, eriyttäminen ja tuki=== | ===Ohjaus, eriyttäminen ja tuki=== | ||
''Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.'' | |||
===Oppilaan oppimisen arviointi=== | ===Oppilaan oppimisen arviointi=== | ||
''Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin, ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Kansainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua tai vastaavaa työkalua. | |||
'' | |||
''Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaista autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Oppilaita rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat.'' | |||
''Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso vieraan kielen A-oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.'' | |||
<br><br> | |||
Vieraan kielen A-oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä <br> | |||
[[Tiedosto:Vka91.png |300px]] | |||
[[Tiedosto:Vka92.png |300px]] | |||
[[Tiedosto:Vka93.png |300px]] | |||
[[Tiedosto:Vka94.png |300px]] | |||
===Laaja-alainen osaaminen=== | ===Laaja-alainen osaaminen=== | ||
Seitsemännellä luokalla A2-kielen opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) ja Monilukutaito (L4). | |||
* Vahvistetaan aiemmilla vuosiluokilla opittuja oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitoja. | |||
* Opetellaan tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehittämisen kohteita (esim. oppimisstrategia ja -tyylit, ongelmanratkaisu yhdessä ja itsenäisesti). | |||
* Tutustutaan erilaisiin teksteihin ja opetellaan tuottamaan niitä itse kykyjen mukaan (esim. erilaisiin medioihin tutustuminen ja niiden käyttö). | |||
Kahdeksannen luokan A2-kielen opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) sekä Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5). | |||
* Harjoitellaan tiedonhakua ja tekstin tuottamista erilaisia tvt-menetelmiä käyttäen (esim. tekstinkäsittelyohjelmat, lyhyt animaatio) ja tekstien analysointia (esim. elokuvien juonitiivistelmät ja analysointi). | |||
* Harjoitellaan itse- ja vertaisarviointia annettujen kriteerien pohjalta (esim. toisten tekstien arviointi ja rakentavan palautteen antaminen). | |||
* Harjoitellaan kohdekielisten maiden kulttuurikäytänteitä vuorovaikutustilanteissa (esim. arvot, perinteet, fraasit, ilmaisut). | |||
Yhdeksännen luokan A2-kielen opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) ja Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7). | |||
* Harjoitellaan erilaisten jatko-opinto- ja työelämään liittyvien tekstien tuottamista. | |||
* Harjoitellaan itsenäisen työskentelyn taitoja (esim. voidaan hyödyntää portfoliotyöskentelyä yhdeksännen luokan sisältöjen suorittamisessa). | |||
* Tutustutaan ja harjoitellaan erilaisia yhteiskunnassa vaikuttamisen keinoja (esim. mielipiteen ilmaisu, tulevaisuuden suunnitelmat, yhteiskunnan jäsenenä toimiminen, ympäristötoiminta). | |||
* Tutustutaan yrittäjyyshenkeen (esim. ajanhallinta, omat projektit, lähiympäristön yrityksiin tutustuminen). | |||
===Vuosiluokka 7=== | ===Vuosiluokka 7=== | ||
====Tavoitteet==== | ====Tavoitteet==== | ||
Rivi 212: | Rivi 316: | ||
====Sisällöt==== | ====Sisällöt==== | ||
Kuuntelu | *Kuuntelu | ||
Lukeminen | *Lukeminen | ||
Itsensä ilmaiseminen | *Itsensä ilmaiseminen | ||
Sanasto, vapaa-aika, harrastukset | *Sanasto, vapaa-aika, harrastukset | ||
Verbit, aspektit | *Verbit, aspektit | ||
Sijamuodot: Nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, datiivi, instrumentaali, prepositionaali | *Sijamuodot: Nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, datiivi, instrumentaali, prepositionaali | ||
Prepositiot | *Prepositiot | ||
Ruokasanasto- ja kulttuuri | *Ruokasanasto- ja kulttuuri | ||
Kahvila ja ravintola | *Kahvila ja ravintola | ||
===Vuosiluokka 8=== | ===Vuosiluokka 8=== | ||
Rivi 251: | Rivi 355: | ||
====Sisällöt==== | ====Sisällöt==== | ||
Sijamuodot | *Sijamuodot | ||
Sanasto | *Sanasto | ||
Kielioppi | *Kielioppi | ||
Itsestä kertominen, perhe, ystävät | *Itsestä kertominen, perhe, ystävät | ||
Mielipiteen ilmaiseminen | *Mielipiteen ilmaiseminen | ||
Ostostilanteet | *Ostostilanteet | ||
Matkustaminen | *Matkustaminen | ||
Lainasanat | *Lainasanat | ||
Tekstien analysointi | *Tekstien analysointi | ||
===Vuosiluokka 9=== | ===Vuosiluokka 9=== | ||
Rivi 292: | Rivi 396: | ||
====Sisällöt==== | ====Sisällöt==== | ||
Slaavilaiset kielet | *Slaavilaiset kielet | ||
Venäjänkielen asema työmarkkinoilla | *Venäjänkielen asema työmarkkinoilla | ||
Erilaisten tekstin tuottaminen, myös sitoen | *Erilaisten tekstin tuottaminen, myös sitoen | ||
Sijamuodot | *Sijamuodot | ||
Konditionaali | *Konditionaali | ||
Passiivi | *Passiivi | ||
Monilukutaito | *Monilukutaito | ||
Vuorovaikutustaidot | *Vuorovaikutustaidot | ||
Turismi, matkustaminen ja maantuntemus | *Turismi, matkustaminen ja maantuntemus |
Nykyinen versio 4. maaliskuuta 2016 kello 09.41
Oppiaineen tehtävä
Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.
Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella, rohkaisemalla oppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta, käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja.
Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.
Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.
Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Oppilaita ohjataan hakemaan osaamillaan kielillä tietoa.
Vuosiluokat 4-6
Oppiaineen tehtävä
Vuosiluokilla 3 – 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi opetusta vähintään kahdessa muussa kielessä: yhteisessä A1-kielessä sekä B1- kielessä ja mahdollisesti myös A2-kielessä, joka on A-kielen valinnainen oppimäärä.
A2-kielen vuosiviikkotuntien jakamisessa eri vuosiluokille ei ole 6. vuosiluokan nivelvaihetta.
Vieraan kielen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perusteiksi mille tahansa kielelle, jolle ei ole kielikohtaisia perusteita. Opetuksen järjestäjä huolehtii tällöin kielikohtaisen sovelluksen laatimisesta paikalliseen opetussuunnitelmaan näiden perusteiden pohjalta. Perusteissa kuvattu kehittyvän kielitaidon taso 6. vuosiluokan lopussa ja perusopetuksen päättövaiheessa soveltuu parhaiten indoeurooppalaisiin kieliin sekä eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin opetuksen järjestäjän kieliohjelmaan sisältyviin kieliin opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin. Kansainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa ottaen huomioon esimerkiksi erilaisten kirjoitusmerkkien vaikutus kielen oppimisnopeuteen.
Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet
Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja -välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki
Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.
Oppilaan oppimisen arviointi
Arviointi on luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuuden tulla tietoiseksi omista taidoistaan, kehittää niitä ja painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja tai osoittaa informaalin oppimisen kautta hankittua osaamista. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua.
Vieraan kielen sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää vieraan kielen A-oppimäärän valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin ja että arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitteisiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen.
Vieraan kielen A-oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten
Laaja-alainen osaaminen
Neljännellä luokalla A2-kielten opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3):
- Herätetään kiinnostus ja myönteinen asennoituminen kielten opiskeluun mm. musiikin, leikkien ja pelien avulla.
- Uuden opiskeluryhmän syntyessä panostetaan ryhmäytymiseen ja sosiaalisiin taitoihin sekä positiivisen opiskeluympäristön luomiseen.
- Tutustutaan systemaattisiin kielenopiskelutaitoihin, esimerkiksi opetellaan huolehtimaan läksyistä ja tehtävistä.
- Opetellaan huolehtimaan kielenopiskeluvälineistä.
Viidennellä luokalla painotetaan A2-kielten opiskelussa laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2):
- Tutustutaan paikalliseen ja joidenkin kohdekielisten maiden kulttuuriperintöön.
- Harjoitellaan erilaisia ilmaisutapoja (eleet, ilmeet, kehonkieli) ja niiden merkityksiä vuorovaikutuksessa.
- Panostetaan kielen ääntämisen harjoitteluun.
Kuudennella luokalla painotetaan A2-kielten opiskelussa laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) ja Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5):
- Harjoitellaan tiedonhaun ja kriittisen tiedonkäsittelyn perusteita (esim. oppilaat haastattelevat toisiaan ja oppivat toisistaan/toisiltaan, hakukoneiden käytön harjoittelu ja luotettavien lähteiden löytäminen).
- Harjoitellaan tekstinkäsittely- ja kieltenopiskeluohjelmien käytön perusteita (esim. helpon tekstin ulkoasun muokkaaminen ja jäsentely).
- Tutustutaan kielenoppimispeleihin ja oppimisympäristöihin.
Vuosiluokka 4
Tavoitteet
Oppilas tutustuu Venäjään ja maihin, joissa puhutaan venäjän kieltä sekä venäjänkieliseen vähemmistöön Suomessa T1
Oppilas oppii tuntemaan venäläistä kulttuuria ja tapoja T2
Oppilaassa herää uteliaisuus venäjän kieltä ja kulttuuria kohtaan T2
Oppilas oppii kyrillisiä aakkosia T3
Oppilas oppii ääntämään kyrillisiä kirjaimia ohjatusti T11
Oppilas oppii tärkeimpiä tervehdys- ja kohteliaisuusfraaseja T3 T7 T9
Oppilas oppii tunnistamaan I ja II verbiryhmiä auditiivisesti T11
Oppilas oppii substantiiveja ja adjektiiveja auditiivisesti ja toiminnallisesti T11
Oppilas oppii lukusanat 1 - 10 T11
Oppilas oppii toistamaan intonaatiota ja havaitsemaan painon merkitystä T5 T11
Sisällöt
- Venäjä, venäjänkieliset maat, venäjänkielinen vähemmistö Suomessa
- Venäläinen kulttuuri ja tavat
- Kyrilliset aakkoset
- Kyrillisten aakkosten ääntäminen
- Tervehdys- ja kohteliaisuusfraasit
- Venäjänkielisiä tekstejä ja runoja
- I ja II verbiryhmät auditiivisesti
- Substantiiveja auditiivisesti
- Adjektiivejä auditiivisesti ja toiminnallisesti
- Lukusanat 1 - 10
- Intonaatio ja paino
Vuosiluokka 5
Tavoitteet
Oppilas syventää maan ja kulttuurin tuntemusta T1 T2
Oppilas harjaantuu ääntämisessä ja kirjoittamisessa T5, T11
Oppilas oppii kirjoittamaan I ja II luokan verbejä T3, T11
Oppilas harjoittelee kokoamaan sanoja kielen oppimisstrategiana T3, T6
Oppilas oppii lukemaan itsenäisesti lyhyitä sanoja, joissa paino merkitty T10
Oppilas harjaantuu kuullun ymmärtämisessä T10
Oppilas oppii kertomaan itsestään, perheestään ja lähiympäristöstään T7 T8 T9 T10 T11
Oppilas oppii jaottelemaan substantiivit eri sukuihin T3
Oppilas oppii adjektiivien taivutuksen T3
Oppilas oppii lukusanat 0 - 100 T10 T11
Oppilas oppii viikonpäivät ja tutustuu viikonpäivien etymologiaan T3 T10 T11
Oppilas oppii kellonaikoja, tasatunnit T10 T11
Oppilas oppii värejä ja havaitsemaan vastaavuuksia suomen kieleen T3 T4 T10 T11
Sisällöt
- Maan ja kulttuurin tuntemus
- Ääntäminen
- Kirjoittaminen kyrillisillä kirjaimilla
- Sanojen lukeminen
- I ja II verbiluokat
- Kuullun ymmärtäminen
- Minä, perhe ja lähiympäristö
- Suku
- Substantiivit
- Adjektiivit
- Lukusanat 0 - 100
- Viikonpäivät
- Viikonpäivien etymologia
- Kellonajat, tasatunnit
- Värit
Vuosiluokka 6
Tavoitteet
Oppilas syventää aiemmin opittua ja oppii itsearviontia T6
Oppilas harjaantuu ääntämisessä: Kirjainten tarkka ääntäminen ж, з, с, ц, ч, ш, щ T3
Oppilas tutustuu kirjoittamiseen sitoen T11
Oppilas oppii taivuttamaan liikeverbit идти –ходить ja ехать - ездить T3 T11
Oppilas tutustuu refleksiiviverbeihin T3 T11
Oppilas oppii sanojen suvun ja ymmärtää jaottelun merkityksen T3 T11
Oppilas tunnistaa yksikön ja monikon T3 T11
Oppilas oppii omistuspronominit ja kohteliaan puhuttelutavan T3 T9 T10 T11
Oppilas oppii lukusanat 0 - 1000 T3 T7 T8 T11
Oppilas kellon ja ajan tiedustelun T3 T7 T8 T11
Oppilas osaa tiedustella hintaa, genetiiviin ja akkusatiiviin tutustuminen T3 T7
Oppilas tutustuu alustavasti kieltomuotoon T3 T7 T10
Oppilas oppii tunnistamaan preteritin tunnistaminen ja kertomaan esim. lomasta ja vuorokaudesta T3 T4 T7 T9
Oppilas oppii vuodenajat, kuukaudet ja kertomaan säästä T3
Sisällöt
- Ääntäminen
- Sidottu kirjoittaminen
- Liikeverbit идти –ходить ja ехать - ездить
- Refleksiiviverbit
- Suku
- Yksikkö ja monikko
- Omistuspronominit
- Teitittely
- Lukusanat 0 - 1000
- Kello ja ajan tiedustelu
- Hinnan tiedustelu
- Genetiivi ja akkusatiivi
- Kieltomuoto
- Preteriti
- Vuodet, kuukaudet
- Sää
Vuosiluokat 7-9
Oppiaineen tehtävä
Oppilaita rohkaistaan käyttämään kaikkia opiskelemiaan kieliä monipuolisessa vuorovaikutuksessa ja tiedonhankinnassa. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilasta vuosiluokilla 3-6 saavutettujen taitojen syventämisessä, kehittää oppilaan kielellistä päättelykykyä ja samalla edistää hänen kielenopiskelutaitojaan. Kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämistä syvennetään pohtimalla erilaisia kieliyhteisöihin liittyviä arvosidonnaisia ilmiöitä. Myös tunteiden käsittelylle annetaan tilaa, ja tarpeen mukaan vaikeita asioita voidaan käsitellä myös koulun opetuskielellä
Vieraan kielen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perusteiksi mille tahansa kielelle, jolle ei ole kielikohtaisia perusteita. Opetuksen järjestäjä huolehtii tällöin kielikohtaisen sovelluksen laatimisesta näiden perusteiden pohjalta. Perusteissa kuvattu karttuvan kielitaidon taso 6. vuosiluokan lopussa ja perusopetuksen päättövaiheessa soveltuu parhaiten indoeurooppalaisiin kieliin sekä eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin opetuksen järjestäjän kieliohjelmaan sisältyviin kieliin opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin. Kansainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa (esim. kirjoitusmerkit).
Vieraan kielen opetusta voidaan integroida eri oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien opetukseen ja päinvastoin. Oppilaita rohkaistaan tiedonhakuun kyseisellä kielellä eri oppiaineissa.
Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet
Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä. Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja julkaistaan. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki
Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.
Oppilaan oppimisen arviointi
Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin, ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Kansainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua tai vastaavaa työkalua.
Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaista autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Oppilaita rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso vieraan kielen A-oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Vieraan kielen A-oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Laaja-alainen osaaminen
Seitsemännellä luokalla A2-kielen opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) ja Monilukutaito (L4).
- Vahvistetaan aiemmilla vuosiluokilla opittuja oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitoja.
- Opetellaan tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehittämisen kohteita (esim. oppimisstrategia ja -tyylit, ongelmanratkaisu yhdessä ja itsenäisesti).
- Tutustutaan erilaisiin teksteihin ja opetellaan tuottamaan niitä itse kykyjen mukaan (esim. erilaisiin medioihin tutustuminen ja niiden käyttö).
Kahdeksannen luokan A2-kielen opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) sekä Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5).
- Harjoitellaan tiedonhakua ja tekstin tuottamista erilaisia tvt-menetelmiä käyttäen (esim. tekstinkäsittelyohjelmat, lyhyt animaatio) ja tekstien analysointia (esim. elokuvien juonitiivistelmät ja analysointi).
- Harjoitellaan itse- ja vertaisarviointia annettujen kriteerien pohjalta (esim. toisten tekstien arviointi ja rakentavan palautteen antaminen).
- Harjoitellaan kohdekielisten maiden kulttuurikäytänteitä vuorovaikutustilanteissa (esim. arvot, perinteet, fraasit, ilmaisut).
Yhdeksännen luokan A2-kielen opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) ja Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7).
- Harjoitellaan erilaisten jatko-opinto- ja työelämään liittyvien tekstien tuottamista.
- Harjoitellaan itsenäisen työskentelyn taitoja (esim. voidaan hyödyntää portfoliotyöskentelyä yhdeksännen luokan sisältöjen suorittamisessa).
- Tutustutaan ja harjoitellaan erilaisia yhteiskunnassa vaikuttamisen keinoja (esim. mielipiteen ilmaisu, tulevaisuuden suunnitelmat, yhteiskunnan jäsenenä toimiminen, ympäristötoiminta).
- Tutustutaan yrittäjyyshenkeen (esim. ajanhallinta, omat projektit, lähiympäristön yrityksiin tutustuminen).
Vuosiluokka 7
Tavoitteet
Oppilas harjaantuu kuuntelemaan (intonaatio, paino, ääntäminen) ja lukemaan pidempiä tekstejä T1, T9
Oppilas harjaantuu ilmaisemaan itseään venäjän kielellä monipuolisemmin T4, T8
Oppilas oppii keskeisimpiä venäjän kielen opiskelutapoja T4
Oppilas laajentaa sanastoaan ja ymmärtää kieliopin merkitystä T3
Oppilas tutustuu syvällisemmin verbeihin ja aspekteihin alustavasti T3, T4
Oppilas vahvistaa osaamistaan genetiiviin ja akkusatiiviin käyttämisessä T3, T4
Oppilas tutustuu muihin sijamuotoihin ja prepositioihin T3, T4
Oppilas oppii omaan elämänpiiriin kuuluvaa sanastoa, esim. vapaa-aika, harrastukset, kulttuurien väliset erot T1, T2, T5, T7, T8
Oppilas tutustuu ruokasanastoon ja -kulttuuriin tutustuminen T1, T2, T10
Oppilas oppii asioimaan kahvilassa ja ravintolassa T1, T2, T5, T6, T7, T8
Sisällöt
- Kuuntelu
- Lukeminen
- Itsensä ilmaiseminen
- Sanasto, vapaa-aika, harrastukset
- Verbit, aspektit
- Sijamuodot: Nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, datiivi, instrumentaali, prepositionaali
- Prepositiot
- Ruokasanasto- ja kulttuuri
- Kahvila ja ravintola
Vuosiluokka 8
Tavoitteet
Oppilas vahvistaa taitojaan aiemmin opitussa, esim. sijamuodot T3, T4, T5,
Oppilas laajentaa sanavarastoaan mielenkiinnon mukaan ja harjoittelee itsenäistä tiedonhakua T4, T5, T6
Oppilas laajentaa kieliopin tuntemusta , esim. verbin aspekteihin tutustuminen, yksinkertainen futuuri, verbien etuliitteitä T3, T6
Oppilas oppii kertomaan Itsestään, perheestään ja ystävistään puhumalla ja kirjoittamalla T6, T7, T8, T10
Oppilas oppii ilmaisemaan mielipiteensä T6, T7, T8, T10
Oppilas oppii toimimaan ostostilanteessa T5, T6, T7, T8, T10
Oppilas oppii matkustussanastoa ja oppii tuntemaan kohdemaan kaupunkeja ja nähtävyyksiä esim. Pietari, Moskova T1, T2,
Oppilas tutustuu uusiin lainasanoihin ilmiönä T3, T4, T9
Oppilas tutustuu tekstien analysointiin T3, T9, T10
Sisällöt
- Sijamuodot
- Sanasto
- Kielioppi
- Itsestä kertominen, perhe, ystävät
- Mielipiteen ilmaiseminen
- Ostostilanteet
- Matkustaminen
- Lainasanat
- Tekstien analysointi
Vuosiluokka 9
Tavoitteet
Oppilas ohjataan kartoittamaan omat vahvuutensa ja voimavaransa. Hän oppii arvioimaan taitojaan kielen eri osa-alueilla T4, T5
Oppilas harjaantuu kuuntelemaan slaavilaisia kieliä ja etsimään yhtäläisyyksiä ja eroja T1, T3
Oppilas tutustuu venäjänkielen asemaan työmarkkinoilla T1, T5
Oppilas harjaantuu tuottamaan tekstiä kirjallisesti myös sidottu, esim. kirje T9, T10
Oppilas tutustuu sijamuotojen laajempaan käyttöön T3, T4,
Oppilas tutustuu konditionaaliin T3, T4
Oppilas tutustuu passiiviin T3, T4
Oppilas laajentaa sanavarastoaan erilaisten tekstien ja kirjoitelmien avulla oman mielenkiinnon mukaan, huomioiden sidotun tekstiasun T8, T9, T10
Oppilas harjaantuu monipuoliseen vuorovaikutukseen venäjän kielellä T6, T7, T8
Oppilas perehtyy turismiin, matkustamiseen ja maantuntemukseen, esim. Pietari, Moskova T1, T2, T5
Sisällöt
- Slaavilaiset kielet
- Venäjänkielen asema työmarkkinoilla
- Erilaisten tekstin tuottaminen, myös sitoen
- Sijamuodot
- Konditionaali
- Passiivi
- Monilukutaito
- Vuorovaikutustaidot
- Turismi, matkustaminen ja maantuntemus