Yhteiskuntaoppi

Oppiaineen tehtävä

Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.

Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppia hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoisten mahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys.

Vuosiluokat 4-6

Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokilla 4-6 yhteiskuntaopin opetuksen painopisteenä on perehtyminen yhteisölliseen elämään ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muita, ilmaisemaan mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään sekä löytämään omat vahvuutensa. Oppilaat harjoittelevat päätöksentekoa ja vaikuttamisessa tarvittavia taitoja kouluyhteisössä sekä muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa. Opetus vahvistaa oppilaiden kiinnostusta työtä, työelämää ja yrittäjyyttä sekä eri ammatteja kohtaan. Oppilaat tutustuvat oman taloudenhoidon ja vastuullisen kuluttamisen perusasioihin.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Yhteiskuntaopin tavoitteiden kannalta on keskeistä käyttää vuorovaikutuksellisia, elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja tiedon luomisessa, kuten simulaatioita, opetuskeskusteluja, väittelyitä ja draamaa. Niiden kautta harjoitellaan yhteistoimintaa, osallistumista ja vaikuttamista lähiyhteisössä. Oppilaiden arki harrastuksineen ja omat kokemukset sekä oma luokka, koulu ja oppilaskunta sekä muut lähiyhteisön toimijat ovat osallistumisen harjoittelemisen kannalta erityisen tärkeitä. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö tarjoaa luontevan keinon yhteiskuntaa koskevan tiedon etsimiseen ja osallistumiseen yksin ja yhdessä toisten kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Oppiaineen tavoitteiden ja luonteen kannalta keskeistä on ohjata oppilaat näkemään itsensä yhteiskunnan jäseninä, joilla on oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tukea heidän kasvuaan yhteistyökykyisiksi erilaisten yhteisöjen jäseniksi. Oppilaita tuetaan erityisesti yhteiskuntaa ja taloutta koskevan tiedon etsimisessä, ymmärtämisessä ja soveltamisessa, jolla on merkitystä heidän oman elämänsä ja tulevaisuutensa kannalta. Oppilaita kannustetaan osallisuuteen ja keskusteluun. Oppiaineen käsitteellinen luonne otetaan huomioon avaamalla ja konkretisoimalla siinä käytettäviä keskeisiä käsitteitä.

Oppilaan oppimisen arviointi

Yhteiskuntaopissa oppimisen arvioinnilla ja palautteella oppilaita ohjataan ja kannustetaan toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti omissa lähiyhteisöissään ja soveltamaan käytännössä yhteiskunnasta oppimiaan tietoja ja taitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon monipuolisesti erilaisia toiminnan ja tuottamisen tapoja. Huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen hallintaan.

Yhteiskuntaopin sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää yhteiskuntaopin valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppilas hahmottaa ympäröivän yhteiskunnan toimintaa sekä näkee itsensä osana kansalaisyhteiskuntaa omat vaikuttamismahdollisuutensa ja vastuunsa tiedostaen.

Yhteiskuntaopin arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/ arvosanaa kahdeksan varten

TAULUKKO

Laaja-alainen osaaminen

Yhteiskuntaopissa harjoitellaan yhteistyötaitoja ja demokraattista päätöksentekoa projektin muodossa. Oppilasta kannustetaan ilmaisemaan mielipiteitänsä ja perustelemaan niitä. Päätöksenteossa pohditaan vastuullisuutta ja pyritään hyvään vuorovaikutukseen. Yhteiskuntaopissa työtavat ovat monipuolisia ja osallistavia. (L1, L6, L7)

Arjen taidot ja oman elämän hallinta korostuvat yhteiskuntaopissa. Oppilasta tuetaan ottamaan vastuuta omasta elämästään, arjen aikatauluttamisesta ja lähipiirin hyvinvoinnista. Oppilasta kannustetaan oppimaan työelämästä ja yrittäjyydestä. (L3, L6)

Vuosiluokka 4

Tavoitteet

Tavoitteena on, että oppilas innostuu vaikuttamisesta omassa lähipiirissään - luokassa ja kotona ja harjoittelee demokratian taitoja. Hän oppii kantamaan vastuuta arjessa ja ymmärtää, että vastuut ja oikeudet kulkevat käsi kädessä. Oppilas tutustuu läheistensä työelämään.

Sisällöt

S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta (T1-T5, T8)

• Oman elämän aikatauluttaminen ja omista asioista huolehtiminen

• Oikeudet ja vastuut kansalaisena, perheenjäsenenä ja koululaisena

• Vaikutusmahdollisuudet omassa elämässä ja vaikuttaminen muiden elämään

• Oma rahankäyttö: rahan tienaaminen, arkielämän rahan arvon ymmärtäminen, järkevä ja kestävä kuluttaminen

• Eri ammatteihin tutustuminen ja työnteon merkitys yhteiskunnassa

S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen (T1, T4, T6, T7, T9)

• Demokraattinen päätöksenteko, omien mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen

• Vastuullisuus median käyttäjänä, tiedonvälityksen harjoitteleminen ja tutustuminen eri medioihin

Vuosiluokka 6

Tavoitteet

Oppilas oppii asettumaan toisen ihmisen asemaan tutustumalla vähemmistöihin Suomessa. Hän oppii, että toisia voi auttaa pieninkin teoin ja huomaa, että auttaminen tuo hyvän mielen. Tavoitteena on, että oppilas oppii perusasioita suomalaisesta demokratiasta ja yhteiskunnan rahankierrosta.

Sisällöt

Yhteiskuntaopissa opitaan kuudennella vuosiluokalla kaikista yhteiskuntaopin keskeisistä sisältöalueista S1-S4. Näistä kuitenkin paremmin keskitytään sisältöalueisiin S2 ja S4, jotka käsitellään kokonaan.

S2 Demokraattinen yhteiskunta (T1, T2, T3, T4, T6, T7)

Tutustutaan eri vähemmistöihin Suomessa ja harjoitellaan asettumista toisen ihmisen asemaan. Mahdollisuuksien mukaan tehdään vierailuja tai pyydetään kouluun vierailijoita. Voidaan huomioida myös vähemmistöjen juhlapäiviä.

Tutustutaan johonkin lähialueen kolmannen sektorin toimintaan (esim. vapaaehtoisjärjestöt). Järjestetään esimerkiksi Hyvien tekojen -viikko.

Tutustutaan suomalaisen puolue- ja vaalijärjestelmän perusteisiin. Järjestetään mahdollisuuksien mukaan koulun sisäiset vaalit. Erityisesti vaalivuosina seurataan erilaisista medioista vaalitoimintaa.

S4 Taloudellinen toiminta (T1, T2, T4, T5, T9)

Ymmärretään työnteon, verotuksen ja palveluiden sekä kuluttamisen yhteys.

Tutustutaan koulun lähialueiden yritystoimintaan ja Vantaan erityispiirteisiin suomalaisessa yritysmaailmassa, esimerkiksi lentokenttä- ja logistiikkakaupunkina.

Tehdään Yrityskylä-vierailu.

Vuosiluokat 7-9

Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokkien 7-9 opetuksessa korostetaan oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja -taitoja demokratiassa sekä vastuuta omaan elämään liittyvien valintojen tekemisessä. Päätöksentekoa ja vaikuttamista harjoitellaan kouluyhteisössä ja muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota yhteiskunnan ja yhteisöllisen elämän rakenteisiin sekä niihin liittyviin käsitteisiin. Oppilaita ohjataan arvioimaan yhteiskunnan ja talouden kysymyksiä sekä vertailemaan niihin liittyviä erilaisia mielipiteitä ja toimintavaihtoehtoja erilaisten ihmisryhmien ja arvopäämäärien kannalta. Yhteiskunnallisten asioiden opiskelussa näkökulma laajenee kattamaan myös globaalit kysymykset.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi käyttämällä monipuolisia toiminnallisia työtapoja. Jatkuva ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien seuraaminen, analysoiminen ja niistä keskusteleminen on keskeistä. Vuorovaikutus yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa on niin ikään tärkeää. Opetuksessa voidaan käyttää myös oppiainerajat ylittäviä lähestymistapoja esimerkiksi erilaisten projektien yhteydessä. Yhteistoiminnallisten työtapojen lisäksi tutkiva oppiminen korostuu. Median tarkastelulla ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisellä on keskeinen osa opiskelussa.

Yhteiskuntaopissa yhdeksännellä luokalla tavoitellaan oppilaiden monipuolista osallistumista ja kiinnostuksen lisääntymistä yhteiskuntaan ja yhdessä tekemiseen. Oppilaita kannustetaan vastuunkantoon omasta itsestä sekä ympäröivästä yhteiskunnasta. Heiltä odotetaan keskustelevaa asennetta, omien mielipiteiden ilmaisua sekä kiinnostusta myös eriävän tulkinnan pohtimiseen. Oppimisympäristö on parhaimmillaan kannustava ja keskusteleva.

Oppilailta odotetaan kiinnostusta ajankohtaisiin asioihin ja niihin perehtymiseen. Ajankohtaisten asioiden ymmärrystä harjoitellaan miettimällä asioiden taustoja ja spekuloimalla tulevaa. Ajankohtaista tietoa haetaan tieto- ja viestintätaitojen avulla sekä mahdollisuuksien mukaan vierailijoiden ja vierailujen tuella. Mediataitoja ja tiedonvälityksen merkitystä harjoitellaan tutustumalla eri uutislähteisiin ja medioihin.

Kiinnostusta arjen taitoihin ja elämässä tarvittaviin arjen tietoihin lisätään tekemällä niistä henkilökohtaisia tai tuomalla ne konkreettisina esimerkkeinä opetukseen. Peilaaminen omaan ja lähipiirin elämään tekee oppimisesta konkreettisempaa. Vastuuta omasta taloudenpidosta ja kuluttamisesta harjoitellaan erilaisin harjoituksin. Yrittäjyyden ja työnteon merkitystä painotetaan sekä osana yksilön että yhteisön hyvinvointia.

Päätöksenteon harjoittelua, mikä alkoi neljännen ja kuudennen luokan yhteiskuntaopissa, jatketaan. Yhteiskuntaopissa kannustetaan olemalla yhteydessä suoraan päättäjiin ja vaikuttamiseen esimerkiksi yleisönosastokirjoitusten avulla. Oppilaille opetetaan demokraattista vaikuttamista sekä paikallistasolla että valtakunnan tasolla. Suomi nähdään osana globaalia maailmaa ja oppilaita kannustetaan pohtimaan omia mahdollisuuksia myös Suomen ulkopuolella.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Oppiaineen tavoitteiden ja luonteen kannalta keskeistä on ohjata oppilaita näkemään itsensä kansalaisyhteiskunnan jäseninä sekä tukea heidän kasvuaan erilaisten yhteisöjen aktiivisiksi jäseniksi. Oppilaiden monipuolista kommunikointia, osallisuutta ja yhteistoimintaa tuetaan käytännön harjoitteilla. Heitä harjaannutetaan etsimään, ymmärtämään ja soveltamaan yhteiskuntaa ja taloutta koskevaa tietoa, jonka merkitystä he arvioivat paitsi omasta myös yleisestä näkökulmasta. Oppiaineen käsitteellinen luonne ja esimerkiksi kuvien, graafien ja tilastojen avaaminen otetaan huomioon opetusjärjestelyissä ja työtavoissa.

Yhteiskuntaopissa on keskeistä avata tärkeää sanastoa ja käsitteitä. Eri lähteiden ja esimerkiksi viranomaisten palveluiden tutkiminen helpottuu, kun avainsanasto on ymmärretty. Oppilaita kannustetaan myös avun pyytämiseen eri tilanteissa, jos esimerkiksi viranomaiskieli tuntuu vaikealta. Kirjallisten lähteiden tulkitsemista helpotetaan erilaisten kuvien, kaavioiden ja tilastojen avulla.

Tärkeää on tuoda yhteiskuntaopissa käsiteltävät aiheet ja kokonaisuudet lähelle oppilasta ja arkielämään. Dokumentit ja arjen tarinat helpottavat hahmottamista.

Oppilaita kannustetaan vaikuttamiseen ja osallistumiseen yhteiskunnassa monin tavoin. Monenlainen vaikuttaminen ja osallistuminen nähdään arvokkaana.

Oppilaan oppimisen arviointi

Oppimisen arviointi on yhteiskuntaopissa oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolisella palautteella oppilaita kannustetaan toimimaan aktiivisesti omissa lähiyhteisöissään ja soveltamaan käytännön arjessa yhteiskunnallista ja taloudellista osaamistaan. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden monimuotoiset toiminnan ja tuottamisen tavat. Arvioinnilla tuetaan yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen soveltamista kiinnitetään huomiota siihen, miten monipuolisesti ja näkemyksiään perustellen oppilaat oppivat rakentamaan omaa käsitystään yhteiskunnasta.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona yhteiskuntaopin opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut yhteiskuntaopin oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso yhteiskuntaopin valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Yhteiskuntaopissa oppilaan osaaminen kehittyy kaikilla tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Yhteiskuntaopin päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

TAULUKKO

Laaja-alainen osaaminen

Yhteiskuntaopissa painotetaan yhdessä tekemistä ja aktiivisuutta demokraattisin keinoin. Oppilasta ohjataan vastuulliseen tiedonhankintaan. Häntä kannustetaan esittämään mielipiteitä rakentavasti ja toimimaan eettisesti. Häntä valmistetaan itsenäiseen elämään opettamalla arjessa selviytymisen taitoja. Oppilasta kannustetaan ymmärtämään työn merkitys elämässä. (L1-L7)

Vuosiluokka 9

Tavoitteet

Yhteiskuntaopin tehtävä on valmistaa oppilasta peruskoulun jälkeiseen elämään. Tavoitteena on, että oppilas oppii arjessa selviytymisen taitoja ja on tietoinen omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Oppilaan tietoisuus työelämästä ja yrittäjyydestä ja niiden vaikutuksista yksilöön ja yhteiskuntaan kasvaa.

Yhteiskuntaopin tavoitteena on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi kansalaiseksi. Oppilas oppii ottamaan vastuuta omasta elämästä ja taloudesta sekä toimimaan yhteisvastuullisesti perheenjäsenenä. Tavoitteena on, että oppilaan kiinnostus ympäröivästä yhteiskunnasta lisääntyy. Oppilas oppii suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Tavoitteena on lisätä oppilaan kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoa kohtaan tarjoamalle hänelle erilaisia vaikuttamisen keinoja.

Sisällöt

S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta. (T1, T2, T4-T9)

Pyritään ymmärtämään oikeudenmukaisuuden merkitystä osana hyvää yhteiskuntaa ja harjoitetaan empatiakykyä asettumalla erilaisessa asemassa olevien elämään. Kannustetaan oppilasta yhteisvastuullisuuteen sekä omien että muiden oikeuksien ja velvollisuuksien kunnioittamiseen.

Oppilasta tuetaan vastuullisuuteen kuluttajana. Opitaan erilaisen kuluttamisen mahdollisuuksista ja kuluttamisen merkityksestä yhteiskunnalle ja luonnolle. Harjoitellaan oman talouden hallintaa ja pohditaan, miten perheessä varat riittävät elämiseen. Yli varojen elämisen haittapuolista annetaan esimerkkejä.

Oppilaalle painotetaan myönteistä suhtautumista työhön ja yrittäjyyteen. Häntä autetaan pohtimaan omia hyviä puoliaan työntekijänä ja tutustutaan erilaisiin työuramahdollisuuksiin. Työn hakemista harjoitellaan. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan Suomessa toimiviin yrityksiin. Oppilasta kannustetaan pohtimaan yrittäjyyden puolia ja luomaan liikeideoita. Tehdään oppilaanohjauksen kanssa yhteistyötä.

Oppilas ottaa selvää yhteiskunnan mahdollistamista palveluista. Tutustutaan julkisiin palveluihin ja niiden perustoimintaperiaatteisiin. Käytetään apuna viranomaisten omia www-sivuja.

S2 Demokraattinen yhteiskunta. (T1-T9)

Perehdytään suomalaiseen oikeusvaltioon ja pohditaan tasa-arvoisuutta ja suhtautumista erilaisuuteen Suomessa. Tutustutaan omaa elämää koskettaviin lakipykäliin, esimerkiksi perhelakiin tutkimalla Finlex - sivustoa.

Yhteiskunnan turvallisuuden tekijät, esim. poliisi ja puolustusvoimat

Tutustutaan Suomen eduskunnan päätöksentekoon ja valtioneuvostoon. Opitaan kunnallispolitiikasta ja siitä, mitä vaikutuskanavia asukkaalla on kunnassa ja kansalaisella valtiossa.

Euroopan unionin tuomat mahdollisuudet nuorille ja EU:n päätöksenteon perusteet

S3 Aktiivinen kansalainen ja vaikuttaminen. (T1-T9)

Opitaan kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksista. Harjoitellaan kriittistä suhtautumista mediaan ja otetaan vastuuta omasta median käytöstä. Pohditaan, mitä vaikutusmahdollisuuksia eri mediat tarjoavat sekä kansalaisille että vallankäyttäjille.

Harjoitellaan aktiivisena kansalaisena toimimista mm. etsimällä epäkohtia lähiympäristöstä ja pyrkimällä vaikuttamaan niihin. Perustellaan omaa näkökulmaa kirjoittamalla mielipidekirjoitus, väittelemällä tai ottamalla suoraan yhteyttä päättävään tahoon.