Historia

Kohteesta Vantaa OPS
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Oppiaineen tehtävä

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

Vuosiluokat 4-6

Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokilla 4-6 historian opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilaat historiallisen tiedon luonteeseen, tiedon hankkimiseen sekä peruskäsitteisiin. Pyrkimyksenä on herättää oppilaiden kiinnostus mennyttä aikaa, ihmisen toimintaa, sen merkitystä ja ymmärtämistä kohtaan. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja elämyksellisiä työtapoja.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Oppiaineen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkimista, kerrontaa, draamaa, leikkiä ja pelejä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä harjoitella tulkintojen tekemistä itsenäisesti ja toisten kanssa. Opiskelussa hankitaan ja käytetään historiallista tietoa erilaisissa oppimisympäristöissä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Historia oppiaineena sopii hyvin integroitavaksi muiden oppiaineiden kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Historianopetuksessa oppilaita ohjataan tutkivaan opiskelutapaan ja heitä rohkaistaan tekemään tulkintoja, vertailemaan, tekemään johtopäätöksiä ja soveltamaan hankittua tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti. Tekstien ymmärtämiseen ohjataan avaamalla teksteissä käytettyjä käsitteitä.

Oppilaan oppimisen arviointi

Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.

Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi kunkin oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen, ihmisen toimijuuden sekä historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.



Historian arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten


Hi61.png Hi62.png

Laaja-alainen osaaminen

Oppilas tutustuu omaan lähipiirinsä ja -ympäristönsä historiaan. Tämä auttaa oppilasta hahmottamaan muutosta tai jatkuvuutta oman perheen tai suvun historiassa. Monikulttuurisessa kouluympäristössä päästään näin tutustumaan myös eri kulttuureihin ja oppilaiden moninaisiin lähtökohtiin. Historian tuntemuksen pitäisi lisätä ymmärrystä erilaisia ihmisiä kohtaan ja auttaa oppilasta huomaamaan oman historiansa ainutlaatuisuus. (L2)

Alakoulussa korostetaan elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja historian opinnoissa, jotta oppilas oppisi eläytymään toisen ihmisen asemaan aikakaudesta riippumatta. (L1)

Monilukutaito on keskeisessä asemassa historian oppimisessa. Oppilasta kannustetaan hankkimaan tietoa analysoimalla erilaisia historiallisia lähteitä. Hän harjoittelee erottamaan faktan fiktiosta.

Oppilas harjoittelee historiallisen tekstin lukemista ja siitä olennaisen ymmärtämistä sekä ihmisen toiminnan selittämistä historiallisen tiedon pohjalta. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että historiasta tehdyt tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden myötä. Myös erilaisten kuvien ja historiallisten dokumenttien lukemista harjoitellaan. (L1, L2, L4, L5, L7)

Oppilasta rohkaistaan tulkintojen tekemiseen ja oman mielipiteen ilmaisuun. Häntä autetaan huomaamaan, että historialliseen kehitykseen vaikuttavat monenlaiset tekijät. Oppilasta kannustetaan tekemään johtopäätöksiä historiallisista tapahtumista ja esittämään monenlaisia ajatusmalleja siitä, mitä olisi voinut tapahtua. Eläytymällä eri rooleihin ymmärretään se, että samat asiat voivat tuntua erilaisilta eri näkökulmista (L1, L7).

Vuosiluokka 5

Tavoitteet

Historian opetuksen tavoitteena on tutustuttaa oppilaat historian oppiaineeseen heidän oman historiansa kautta. Vasta tämän jälkeen laajennetaan tietoutta Suomen ja muun maailman historiasta.  Tavoitteena on, että oppilaalle tehdään eläväksi historian tapahtumat. Tämä mahdollistuu käyttämällä opetuksessa esimerkiksi draamapedagogiikkaa ja taideaineita.

Tavoitteena on, että oppilas saa käsityksen historian luonteesta. Hän ymmärtää, että historian tutkimus perustuu lähteisiin ja oppii lähdekriittiseksi. Oppilaan kronologista hahmottamista tuetaan eri menetelmin. Oppilas oppii hahmottamaan erilaisia syy- ja seuraussuhteita sekä harjoittelee eläytymään eri aikakausien ihmisten asemaan. Hän oppii, että historia on muutosta ja jatkuvuutta ja ymmärtää, ettei muutos ole välttämättä kehitystä.

Oppilas oppii ymmärtämään demokratian merkityksen yhteiskunnissa ja yksilön elämän kannalta. Oppilas tiedostaa, että historian aikakaudet ja niiden keksinnöt saapuivat Suomeen viiveellä eri kautta ja että eri puolilla maapalloa olevat yhteiskunnat eivät kehity samalla tavoin ja samassa vauhdissa.  Oppilas osaa yhdistää keskiajan matkustamisen ja kaupankäynnin olevan alkua nykyaikaiselle globalisaatiolle.

Sisällöt

S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty (T1-T11)

  • ihmislajin kehitys
  • keräilijä- sekä metsästyskulttuurit 
  • maanviljelys- ja kaupunkikulttuurin synty ja kehitys sivilisaatioiksi

            

S2 Vanha aika ja antiikin perintö (T1-T11)

  • Ensimmäiset korkeakulttuurit
  • Antiikin Kreikan yhteiskunta
  • kulttuurin ja demokratian juuret
  • valtakunnan laajeneminen Aleksanteri Suuren johdolla
  • kulttuurin vaikutus nykypäivään
  • Antiikin Rooman valtakunta
  • nousu, valtakunnan kukoistus ja tuho
  • kristinuskon synty
  • kulttuurin vaikutus nykypäivään
  • Suomen asuttaminen kivikaudelta lähtien


S3 Keskiaika (T1-T11)

  • uskonnon merkitys 
  • sääty-yhteiskunta
  • keskiajan päättyminen
  • Islamin uskon synty ja leviäminen
  • Suomen keskiaika
  • viikingit
  • kristinuskon leviäminen
  • Suomi osaksi Ruotsin valtakuntaa

Vuosiluokka 6

Tavoitteet

Historian opetuksen tavoitteena kuudennella luokalla on lisätä kiinnostusta historiaan ja maailmaan. Oppilas oppii historiallisista lähteistä, historiallisen tiedon luonteesta ja historian vaikutuksesta nykypäivään sekä ymmärtää laajempia kokonaisuuksia ja niiden syy- ja seuraussuhteita. Faktatietojen opettelu ei ole tärkeää vaan se, miten tietoa tulkitaan ja liitetään kokonaisuuksiin.

Historiaa pitäisi käsitellä monesta näkökulmasta. Kuudennella luokalla oppilaan tulisi ymmärtää, että Euroopan näkökulmasta myönteinen kehitys on osin saavutettu muita kansoja hyväksikäyttämällä. Tavoitteena on oppilaan ymmärryksen lisääntyminen siitä, että ihmisten rikkauksien ja vallan tavoittelulla on myös toinen puoli ja historiaa tulkitaan eri aikakausina eri näkökulmasta.

Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää Ruotsin vallan merkityksestä Suomen kulttuuriseen ja taloudelliseen kehitykseen ja suomalaisen identiteetin rakentamiseen. 

Sisällöt

S4 Uuden ajan murrosvaihe (T1-T11)

  • renessanssi
  • uudet keksinnöt Euroopasta ja Kiinasta
  • löytöretket
  • Yhdysvaltojen itsenäistyminen
  • Ranskan vallankumous


S5 Suomi osana Ruotsia (T1-T11)

  • metsien ja kaupankäynnin merkitys
  • Helsingin perustaminen

Vuosiluokat 7-9

Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokilla 7-9 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin kehittymistä ja perehdyttää kulttuurien vaikutuksiin yksilöihin ja yhteiskuntiin. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutuksellisia ja tutkimuksellisia työtapoja.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin.

Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen.

Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä.

Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

Oppilaan oppimisen arviointi

Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisen oppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.


Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä


Hi91.png Hi92.png

Laaja-alainen osaaminen

Historian opiskelussa kannustetaan oppilasta monenlaiseen ajatteluun ja omien vahvuuksien löytämiseen oppimisessa. Oppilasta tuetaan ilmaisemaan rohkeasti oma mielipide ja tulkinta ja kuuntelemaan muiden päätelmiä. (L1)

Monilukutaidon harjoitteleminen on iso osa historian opetusta. Oppilas tutustuu erilaisiin teksteihin, karttoihin ja kuviin historiallisina lähteinä. Oppilasta kannustetaan lukemaan, kuuntelemaan ja tulkitsemaan tekstiä sekä kuvaa.  Oppilas tuottaa historian tunnilla tekstiä ja erilaisia muistiinpanoja, jotta oppisi löytämään tekstistä oleellisen tiedon. Historiassa katsotaan dokumentteja ja elokuvia ja tulkitaan niitä. Oppilas harjoittelee tunnistamaan faktan ja fiktiosta. Häntä kannustetaan ottamaan kantaa ja pohtimaan ihmisoikeudellisia näkökulmia. (L2, L4).

Oppilas harjoittelee lähdekriittisyyttä ja tiedonhakutaitoja. Nämä taidot korostuvat varsinkin käsiteltäessä lähihistoriaa, josta nykymedia tarjoaa hyvin monenkirjavaa tietoa. (L3, L5)

Teknologian kehittymistä ja sen tuomia muutoksia käsitellään teollistumisen yhteydessä. Oppilaalle on hyvä luoda ymmärrys siitä, että teollinen ja teknologinen vallankumous ovat ratkaisevasti muuttaneet ihmisten elämää  ja sitä mihin kehitys johtaa emme tiedä. (L3, L5, L7).  

Kahdeksannen luokan historiassa luodaan edellytyksiä kiinnostukselle yhteiskunnallisiin asioihin ja vaikuttamiseen. Oppilas harjoittelee aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista ja ihmisoikeudellista ajattelua asettumalla toisen ihmisen asemaan. (L2, L6, L7)

Vuosiluokka 7

Tavoitteet

Historian opetuksen tavoitteena on syventää historiallista tietämystä ja kiinnostusta historiaan sekä yhteiskuntaan. Oppilasta kannustetaan vertailemaan historian tapahtumia ja ilmiöitä uutisiin ja ilmiöihin nykymaailmassa, mikä tekee historian helpommin ymmärrettäväksi eikä aiheet jää vain yksittäisiksi tapahtumiksi.

Tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään historiallisia ilmiöitä eikä opetella ulkoa vain faktatietoa. Oppilas oppii käyttämään tiedonhakumenetelmiä historiallisen faktan etsimiseen. Oppilas oppii teollisen ja teknologisen vallankumouksen seurauksista ja visioi tulevaisuutta. Oppilas oppii Venäjän vallan merkityksestä Suomelle. Hän osaa kertoa suomalaisuusaatteen heräämisestä ja noususta sekä ymmärtää Suomen itsenäistymisen taustoja.

Oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia lähteitä, harjoitellaan mediakriittisyyttä ja ymmärretään media vallankäytön välineenä. Oppilas oppii huomaamaan epäkohtia vaikutusmahdollisuuksissa sekä menneisyydessä että nykypäivänä.

Sisällöt

S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys


S2 Ihmiset muuttavat maailmaa (T1-T12)

  • Teollistuminen ilmiönä
    • vaikutus yhteiskuntaan, yksilöön ja ympäristöön
    • teollisen yhteiskunnan murros ja vaikutukset
    • verrataan teollistumisen aikaa nykyajan kaupungistumiseen, elämään ja työoloihin maailmalla ja Suomessa
  • Työväen järjestäytyminen, yksilönvapauden ja joukkoliikehdinnän merkitys
  • Liikkumisen ja tiedonvälityksen kehitys

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan (T1-T12)

  • Autonomia
    • Suomen historian käännekohtien yhteys maailman tapahtumiin
    • Suomalaisuuden herääminen yleiseurooppalaisena ilmiönä
  • Suomalaisuus ja sen merkitys ennen ja nyt
    • Suomen itsenäistyminen ja siihen liittyneet haasteet

Vuosiluokka 8

Tavoitteet

Tavoitteena on, että oppilaan kiinnostus historiaan lisääntyy. Oppilas ymmärtää menneisyyden vaikutuksen nykymaailmassa. Oppilas oppii syy-seuraussuhteista.

Tavoitteena on, että oppilas pohtii maailman ja Suomen tapahtumia ihmisoikeuksien näkökulmasta ja pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan. Aikalaiskertomusten käyttäminen auttaa tässä.

Mahdollisuuksien mukaan oppilas peilaa historian tapahtumia nykymaailmaan ja häntä kannustetaan uutisten lukemiseen ja katsomiseen. Oppilasta rohkaistaan aktiiviseen kansalaisuuteen ja vaikuttamiseen myös kodin ulkopuolella. Oppilas ymmärtää demokratian ja diktatuurin eron.

Tavoitteena on se, että oppilaan tiedonetsimistaidot kehittyisivät niin, että yksittäiset faktatiedot olisi helposti löydettävissä ja ne osattaisiin sijoittaa isompiin kokonaisuuksiin. Oppilas oppii mediakriittisyyttä tulkitsemalla erilaisia lähteitä. Oppilas oppii, että historiaa voidaan tulkita erilailla riippuen tutkimuksen tarkoitusperästä.

Sisällöt

S4 Suurten sotien aika (T1-T12)

  • Ensimmäinen maailmansota
    • Sodan syttymisen syyt ja teknologisen kehityksen tuoma muutos sotimiseen
    • Merkitys Euroopan karttaan ja rajoihin
  • Diktatuurien nousu ja merkitys maailmansotien välisessä Euroopassa
    • Diktatuurien mahdollistavat tekijät
  • Toinen maailmansota oppimiskokonaisuutena, jossa oppilas harjoittelee tiedonetsimistä
    • Merkittävimmät sotatapahtumat ja seuraukset
    • Sodankäynnin muutokset ja sodan vaikutus siviileihin
    • Suurvaltojen vaikutus Suomen tapahtumiin toisessa maailmansodassa
    • Talvisodan merkitys suomalaisuuskuvassa ja kansan yhdistäjänä
  • Ihmisoikeusrikokset ja niiden merkitys yksilöille, kansoille ja valtioille
    • Holokausti
    • Jokin toinen kansanmurha (esimerkiksi Ruanda tai Bosnian sota)
  • Kylmän sodan aika
  • Eri yhteiskuntajärjestelmien vaikutus arkeen (esimerkiksi vertailemalla kahta Saksaa)
  • Maailman kaksinapaisuuden tuomat uhat
  • Käsitellään joku kylmän sodan kriisi tai tapahtuma
  • Demokraattisen maailman voitto sosialismista ja muutokset, jotka Euroopan poliittisessa kartassa tapahtui kylmän sodan jälkeen
  • Euroopan unionin taustat ja merkityksen kasvu
  • Kylmän sodan jälkeiset suurvaltasuhteet


S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen (T1-T12)

  • Suomen poliittisen aseman muuttuminen aina Neuvostoliiton naapurimaasta EU-valtioksi
  • Kaupungistumisen ja elinkeinorakenteen murros ja siitä Vantaa esimerkkinä
  • Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä työn tekemisen, verojen ja julkisten palveluiden välinen yhteys

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret (T1-T12)

  • Imperialismi
    • Syyt ja seuraukset Euroopalle ja Afrikalle
  • Rasismi ja ihmisten eriarvoisuus
    • Ihmisten eriarvoisuudesta esimerkkinä voidaan käyttää mm. Australian aboriginaaleja, 1960-luvun Yhdysvaltoja tai Etelä-Afrikkaa ja apartheid-politiikkaa
  • Maailman eriarvoisuus konfliktien lähteenä
    • Perehtyminen ulkomaan uutisiin ja niistä tulevaisuuden tulkintojen tekeminen
    • Kansainvälisten toimijoiden (esimerkiksi Yhdistyneet Kansakunnat ja NATO) vaikutus ja vastuu sodassa ja konflikteissa
    • Laajamittainen maahanmuutto yleismaailmallisena ilmiönä (esim. siirtolaisuus Yhdysvaltoihin ja pakolaisuus)