Saksan kieli, A2-oppimäärä

Kohteesta Vantaa OPS
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Oppiaineen tehtävä

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.

Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella, rohkaisemalla oppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta, käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja.

Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.

Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.

Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Oppilaita ohjataan hakemaan osaamillaan kielillä tietoa.

Vuosiluokat 4-6

Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokilla 3 – 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi opetusta vähintään kahdessa muussa kielessä: yhteisessä A1-kielessä sekä B1- kielessä ja mahdollisesti myös A2-kielessä, joka on A-kielen valinnainen oppimäärä.

A2-kielen vuosiviikkotuntien jakamisessa eri vuosiluokille ei ole 6. vuosiluokan nivelvaihetta.

Vieraan kielen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perusteiksi mille tahansa kielelle, jolle ei ole kielikohtaisia perusteita. Opetuksen järjestäjä huolehtii tällöin kielikohtaisen sovelluksen laatimisesta paikalliseen opetussuunnitelmaan näiden perusteiden pohjalta. Perusteissa kuvattu kehittyvän kielitaidon taso 6. vuosiluokan lopussa ja perusopetuksen päättövaiheessa soveltuu parhaiten indoeurooppalaisiin kieliin sekä eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin opetuksen järjestäjän kieliohjelmaan sisältyviin kieliin opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin. Kansainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa ottaen huomioon esimerkiksi erilaisten kirjoitusmerkkien vaikutus kielen oppimisnopeuteen.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja -välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.

Oppilaan oppimisen arviointi

Arviointi on luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuuden tulla tietoiseksi omista taidoistaan, kehittää niitä ja painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja tai osoittaa informaalin oppimisen kautta hankittua osaamista. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua.

Vieraan kielen sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää vieraan kielen A-oppimäärän valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin ja että arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitteisiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen.



Vieraan kielen A-oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Vka61.png Vka62.png Vka63.png

Laaja-alainen osaaminen

Neljännellä luokalla A2-kielten opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3):

  • Herätetään kiinnostus ja myönteinen asennoituminen kielten opiskeluun mm. musiikin, leikkien ja pelien avulla. 
  • Uuden opiskeluryhmän syntyessä panostetaan ryhmäytymiseen ja sosiaalisiin taitoihin sekä positiivisen opiskeluympäristön luomiseen.
  • Tutustutaan systemaattisiin kielenopiskelutaitoihin, esimerkiksi opetellaan huolehtimaan läksyistä ja tehtävistä.
  • Opetellaan huolehtimaan kielenopiskeluvälineistä.


Viidennellä luokalla painotetaan A2-kielten opiskelussa laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2):

  • Tutustutaan paikalliseen ja joidenkin kohdekielisten maiden kulttuuriperintöön.
  • Harjoitellaan erilaisia ilmaisutapoja (eleet, ilmeet, kehonkieli) ja niiden merkityksiä vuorovaikutuksessa.
  • Panostetaan kielen ääntämisen harjoitteluun.


Kuudennella luokalla painotetaan A2-kielten opiskelussa laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) ja Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5):

  • Harjoitellaan tiedonhaun ja kriittisen tiedonkäsittelyn perusteita (esim. oppilaat haastattelevat toisiaan ja oppivat toisistaan/toisiltaan, hakukoneiden käytön harjoittelu ja luotettavien lähteiden löytäminen).
  • Harjoitellaan tekstinkäsittely- ja kieltenopiskeluohjelmien käytön perusteita (esim. helpon tekstin ulkoasun muokkaaminen ja jäsentely).
  • Tutustutaan kielenoppimispeleihin ja oppimisympäristöihin.

Vuosiluokka 4

Tavoitteet

Oppilas tietää, missä saksaa puhutaan ja mikä merkitys saksan kielen osaamisella on

Saksankieliseen kulttuuriin tutustuminen

Peilataan saksankielistä kulttuuria omaan taustaan

Eurooppalaisten kielten yhteneväisyyteen tutustuminen (esim. lainasanat)

Opetellaan monipuolisia kieltenopiskelutapoja

Oppilas opettelee opiskelemaan kieltä myös itsenäisesti

Oppilas oppii kertomaan perusasioita omasta lähiympäristöstään

Opetellaan yksinkertaisia vuorovaikutustilanteita

Oppia saksan kielen ääntämistä

Sisällöt

  • Saksankielisten maiden maantiede
  • Saksalaista ruokakulttuuria
  • Tervehdysfraasit
  • Itsestä ja perheestä kertominen
  • Kohteliaat vuorovaikutustilanteet
  • Lukusanat 1-20
  • Peruskysymykset
  • Kohtelias ostotilanne (esim. Ich möchte...)
  • Sanastoalueita oppilaiden kiinnostuksenkohteiden mukaan
  • Harjoitellaan perusverbejä ja niiden taivutusta
  • Ääntämisen harjoittelua luontevissa oppimistilanteissa

Vuosiluokka 5

Tavoitteet

Syvennetään neljännellä luokalla opittuja taitoja

Saksankieliseen kulttuuriin tutustuminen

Peilataan saksankielistä kulttuuria omaan taustaan

Opetellaan monipuolisia kieltenopiskelutapoja

Oppilas opettelee opiskelemaan kieltä myös itsenäisesti

Oppilas oppii kertomaan perusasioita omasta lähiympäristöstään

Opetellaan yksinkertaisia vuorovaikutustilanteita

Oppia saksan kielen ääntämistä

Sisällöt

  • Syvennetään neljännellä luokalla opittuja tietoja
  • Aihepiireihin sopivaa kulttuuritietoutta (esim. musiikki)
  • Vapaa-ajasta kertominen (esim. harrastukset, lemmikit)
  • Koulusta ja koulupäivästä kertominen (esim. kellonajat, viikonpäivät, kouluaineet)
  • Lukusanat 0-100
  • Syntymäpäivät (esim. vuodenajat, kuukaudet, onnittelut)
  • Värit
  • Akkusatiiviin tutustuminen arkipäivän kontekstissa (esim. haben)
  • Lisää verbejä, myös tärkeimpiä epäsäännöllisiä verbejä
  • Ääntämisen harjoittelua luontevissa oppimistilanteissa

Vuosiluokka 6

Tavoitteet

Syvennetään neljännellä ja viidennellä luokalla opittuja asioita

Saksan kielialueeseen ja sen tärkeimpiin kaupunkeihin tutustuminen

Opitaan kertomaan Suomesta

Oppilas selviytyy yksinkertaisissa asiointitilanteissa

Laajennetaan sanastoa oppilaiden kiinnostuksenkohteiden mukaan

Oppilas harjaantuu kuuntelemaan ja lukemaan jo hieman pidempiä tekstejä tutuista aiheista

Oppilas tutustuu erilaisiin viestintätapoihin 

Oppilas kokeilee itsekin tiedonhakua saksaksi

Oppia saksan kielen ääntämistä

Sisällöt

  • Syvennetään aiemmin opittuja aihealueita
  • Saksankielisiä kaupunkeja oppilaiden kiinnostuksen mukaan
  • Ostos- tai asiointitilanne (esim. kauppa, ravintola, kioski, lipunostaminen)
  • Ruokasanastoa (esim. Öko ja Bio) ja ruokailutilanne
  • Lyhyen viestin kirjoittaminen (esim. postikortti, sähköinen viesti, kutsu)
  • Suomesta kertominen (esim. luonto, maaseutu, kaupunki, sää, es gibt -rakenne)
  • Ääntämisen harjoittelua luontevissa oppimistilanteissa

Vuosiluokat 7-9

Oppiaineen tehtävä

Oppilaita rohkaistaan käyttämään kaikkia opiskelemiaan kieliä monipuolisessa vuorovaikutuksessa ja tiedonhankinnassa. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilasta vuosiluokilla 3-6 saavutettujen taitojen syventämisessä, kehittää oppilaan kielellistä päättelykykyä ja samalla edistää hänen kielenopiskelutaitojaan. Kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämistä syvennetään pohtimalla erilaisia kieliyhteisöihin liittyviä arvosidonnaisia ilmiöitä. Myös tunteiden käsittelylle annetaan tilaa, ja tarpeen mukaan vaikeita asioita voidaan käsitellä myös koulun opetuskielellä

Vieraan kielen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perusteiksi mille tahansa kielelle, jolle ei ole kielikohtaisia perusteita. Opetuksen järjestäjä huolehtii tällöin kielikohtaisen sovelluksen laatimisesta näiden perusteiden pohjalta. Perusteissa kuvattu karttuvan kielitaidon taso 6. vuosiluokan lopussa ja perusopetuksen päättövaiheessa soveltuu parhaiten indoeurooppalaisiin kieliin sekä eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin opetuksen järjestäjän kieliohjelmaan sisältyviin kieliin opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin. Kansainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa (esim. kirjoitusmerkit).

Vieraan kielen opetusta voidaan integroida eri oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien opetukseen ja päinvastoin. Oppilaita rohkaistaan tiedonhakuun kyseisellä kielellä eri oppiaineissa.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä. Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja julkaistaan. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.

Oppilaan oppimisen arviointi

Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin, ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Kansainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua tai vastaavaa työkalua.

Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaista autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Oppilaita rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso vieraan kielen A-oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.



Vieraan kielen A-oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Vka91.png Vka92.png Vka93.png Vka94.png

Laaja-alainen osaaminen

Seitsemännellä luokalla A2-kielen opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) ja Monilukutaito (L4).

  • Vahvistetaan aiemmilla vuosiluokilla opittuja oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitoja.
  • Opetellaan tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehittämisen kohteita (esim. oppimisstrategia ja -tyylit, ongelmanratkaisu yhdessä ja itsenäisesti).
  • Tutustutaan erilaisiin teksteihin ja opetellaan tuottamaan niitä itse kykyjen mukaan (esim. erilaisiin medioihin tutustuminen ja niiden käyttö).


Kahdeksannen luokan A2-kielen opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) sekä Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5).

  • Harjoitellaan tiedonhakua ja tekstin tuottamista erilaisia tvt-menetelmiä käyttäen (esim. tekstinkäsittelyohjelmat, lyhyt animaatio) ja tekstien analysointia (esim. elokuvien juonitiivistelmät ja analysointi).
  • Harjoitellaan itse- ja vertaisarviointia annettujen kriteerien pohjalta (esim. toisten tekstien arviointi ja rakentavan palautteen antaminen).
  • Harjoitellaan kohdekielisten maiden kulttuurikäytänteitä vuorovaikutustilanteissa (esim. arvot, perinteet, fraasit, ilmaisut).


Yhdeksännen luokan A2-kielen opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) ja Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7).

  • Harjoitellaan erilaisten jatko-opinto- ja työelämään liittyvien tekstien tuottamista.
  • Harjoitellaan itsenäisen työskentelyn taitoja (esim. voidaan hyödyntää portfoliotyöskentelyä yhdeksännen luokan sisältöjen suorittamisessa).
  • Tutustutaan ja harjoitellaan erilaisia yhteiskunnassa vaikuttamisen keinoja (esim. mielipiteen ilmaisu, tulevaisuuden suunnitelmat, yhteiskunnan jäsenenä toimiminen, ympäristötoiminta).
  • Tutustutaan yrittäjyyshenkeen (esim. ajanhallinta, omat projektit, lähiympäristön yrityksiin tutustuminen).

Vuosiluokka 7

Tavoitteet

Oppilas syventää aiemmin opittuja asioita

Saksaan tutustuminen eri aihepiirien yhteydessä (vrt. Suomi)

Tutustuminen Saksan kielen asemaan Suomessa ja Euroopassa

Lisää asiointitilanteita

Laajennetaan sanastoa oppilaiden kiinnostuksen mukaan

Oppilas harjaantuu kuuntelemaan ja lukemaan jo hieman pidempiä tekstejä tutuista aiheista

Oppilas oppii kirjoittamaan tutuista aiheista 

Oppilas oppii itsekin hankkimaan tietoa saksaksi

Oppia saksan kielen ääntämistä

Sisällöt

  • Itsestä, perheestä ja asumisesta kertominen (esim. haben- ja sein-verbin preesens)
  • Vapaa-ajasta kertominen (esim. epäsäännöllisiä verbejä)
  • Mielipiteen ilmaiseminen ja toisen mielipiteeseen reagoiminen
  • Ostostilanne (esim. vaatteet, möchte, adjektiivit) 
  • Matkustaminen ja säästä kertominen
  • (Koulu)päivän ja viikon tapahtumista kertominen (esim. perfekti)
  • Saksan koulujärjestelmään tutustuminen
  • Päälauseen sanajärjestys, kysymyslauseet
  • Persoonapronominien ja substantiivien akkusatiivi, akkusatiivia vaativat prepositiot
  • Modaaliapuverbit können, müssen
  • Ääntämisen harjoittelua luontevissa oppimistilanteissa

Vuosiluokka 8

Tavoitteet

Syvennetään tähän asti opittuja asioita

Itävaltaan ja Sveitsiin tutustuminen (vrt. Suomi)

Saksan kielen asema Suomessa ja Euroopassa

Lisää asiointitilanteita

Laajennetaan sanastoa oppilaiden kiinnostuksenkohteiden mukaan

Oppilas tottuu kuuntelemaan ja lukemaan jo hieman pidempiä tekstejä tutuista aiheista

Oppilas oppii kirjoittamaan tutuista aiheista 

Oppilas oppii itsekin hankkimaan tietoa saksaksi

Oppia saksan kielen ääntämistä

Sisällöt

  • Itävallan ja Sveitsin maantuntemus
  • Kesästä kertominen (esim. perfektin kertaus, war ja hatte)
  • Mielipiteen ilmaiseminen (esim. sivulause)
  • Asioiminen ravintolassa ja kahvilassa, ruokakulttuurien vertailu
  • Omasta kodista ja kotitöistä kertominen
  • Lääkärikäynti, omasta voinnista kertominen (esim. imperatiivin tunnistaminen, sich fühlen) 
  • Tutustuminen saksankielisiin medioihin
  • Imperfektin tunnistaminen
  • Persoonapronominien ja substantiivien datiivi, datiivi- ja vaihtoprepositiot
  • Ääntämisen harjoittelua luontevissa oppimistilanteissa

Vuosiluokka 9

Tavoitteet

Syvennetään tähän asti opittuja asioita

Berliiniin tutustuminen (vrt. Helsinki) ja saksankielisten maiden monikulttuurisuus

Lisää asiointitilanteita

Laajennetaan sanastoa oppilaiden kiinnostuksenkohteiden mukaan

Oppilas kuuntelee ja lukee jo pidempiä tekstejä tutuista aiheista

Oppilas oppii kirjoittamaan tutuista aiheista 

Oppilas oppii itsekin hankkimaan tietoa saksaksi

Oppilas ohjaa oppimistaan omien tavoitteidensa mukaan

Oppilas oppii arvioimaan työskentelyään ja oppimistaan

Oppilas oppii saksan kielen ääntämistä

Sisällöt

  • Berliini nuorten silmin
  • Nuorille tärkeät asiat, arvot ja monikulttuurisuus
  • Tulevaisuus, ammatti, työelämä (esim. futuuri ja konditionaali)
  • Kohteliaan viestin kirjoittaminen (esim. kesätyöhakemus, Lebenslauf)
  • Tien neuvominen
  • Lipun ostaminen, autenttinen matkasuunnitelma (esim. projektina internetiä hyödyntäen)
  • Ympäristö ja luonto
  • Musiikki
  • Urheilu
  • Genetiivi
  • Relatiivipronominien tunnistaminen
  • Passiivin preesensin ja imperfektin tunnistaminen
  • Ääntämisen harjoittelua luontevissa oppimistilanteissa