Historia

Oppiaineen tehtävä

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

Vuosiluokat 4-6

Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokilla 4-6 historian opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilaat historiallisen tiedon luonteeseen, tiedon hankkimiseen sekä peruskäsitteisiin. Pyrkimyksenä on herättää oppilaiden kiinnostus mennyttä aikaa, ihmisen toimintaa, sen merkitystä ja ymmärtämistä kohtaan. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja elämyksellisiä työtapoja.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Oppiaineen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkimista, kerrontaa, draamaa, leikkiä ja pelejä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä harjoitella tulkintojen tekemistä itsenäisesti ja toisten kanssa. Opiskelussa hankitaan ja käytetään historiallista tietoa erilaisissa oppimisympäristöissä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Historia oppiaineena sopii hyvin integroitavaksi muiden oppiaineiden kanssa.

Historian opetuksessa korostetaan tutkimuksellista otetta. Oppilaat tutustuvat erilaisiin lähteisiin ja heitä kannustetaan lähteiden tulkitsemiseen. Oppimisympäristön tulisi olla keskusteleva ja pohtiva. Yhdessä tutkimiseen ja johtopäätösten tekemiseen kannustetaan.

Mahdollisuuksien mukaan oppilaita tulisi viedä koulun ulkopuolelle tutustumaan historiallisiin paikkoihin, näyttelyihin ja esityksiin. Oppilaiden vapaa-ajalla tehdyt havainnot ja kuulemat tarinat ja aikalaiskertomukset ovat myös tärkeää historian opetuksen materiaalia.

Oppilaita kannustetaan tutustumaan historiaa fiktion kautta. Näytteleminen, tarinat ja taiteen käyttäminen opetuksessa lisäävät mielenkiintoa uuteen aiheeseen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Historianopetuksessa oppilaita ohjataan tutkivaan opiskelutapaan ja heitä rohkaistaan tekemään tulkintoja, vertailemaan, tekemään johtopäätöksiä ja soveltamaan hankittua tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti. Tekstien ymmärtämiseen ohjataan avaamalla teksteissä käytettyjä käsitteitä.

Historiassa käytetään monenlaisia oppimistekniikoita ja tehdään paljon yhdessä. Varsinkin S2-oppilaiden kanssa historiallisten käsitteiden avaamiseen pitää käyttää aikaa. Historiallinen sanasto voi olla hyvinkin haastavaa, joten on tärkeää, että luetusta tekstistä puhutaan ja mietitään oleellisia asioita. Sanastojen teko voi auttaa monia oppilaita.

Oppilaan oppimisen arviointi

Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.

Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi kunkin oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen, ihmisen toimijuuden sekä historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Historian arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

TAULUKKO

Laaja-alainen osaaminen

Oppilas tutustuu omaan lähipiirinsä ja -ympäristönsä historiaan. Tämä auttaa oppilasta hahmottamaan muutosta tai jatkuvuutta oman perheen tai suvun historiassa. Monikulttuurisessa kouluympäristössä päästään näin tutustumaan myös eri kulttuureihin ja oppilaiden moninaisiin lähtökohtiin. Historian tuntemuksen pitäisi lisätä ymmärrystä erilaisia ihmisiä kohtaan ja auttaa oppilasta huomaamaan oman historiansa ainutlaatuisuus. (L2)

Alakoulussa korostetaan elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja historian opinnoissa, jotta oppilas oppisi eläytymään toisen ihmisen asemaan aikakaudesta riippumatta. (L1)

Monilukutaito on keskeisessä asemassa historian oppimisessa. Oppilasta kannustetaan hankkimaan tietoa analysoimalla erilaisia historiallisia lähteitä. Hän harjoittelee erottamaan faktan fiktiosta.

Oppilas harjoittelee historiallisen tekstin lukemista ja siitä olennaisen ymmärtämistä sekä ihmisen toiminnan selittämistä historiallisen tiedon pohjalta. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että historiasta tehdyt tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden myötä. Myös erilaisten kuvien ja historiallisten dokumenttien lukemista harjoitellaan. (L1, L2, L4, L5, L7)

Oppilasta rohkaistaan tulkintojen tekemiseen ja oman mielipiteen ilmaisuun. Häntä autetaan huomaamaan, että historialliseen kehitykseen vaikuttavat monenlaiset tekijät. Oppilasta kannustetaan tekemään johtopäätöksiä historiallisista tapahtumista ja esittämään monenlaisia ajatusmalleja siitä, mitä olisi voinut tapahtua. Eläytymällä eri rooleihin ymmärretään se, että samat asiat voivat tuntua erilaisilta eri näkökulmista (L1, L7).

Vuosiluokka 5

Tavoitteet

Historian opetuksen tavoitteena on tutustuttaa oppilaat historian oppiaineeseen heidän oman historiansa kautta. Vasta tämän jälkeen laajennetaan tietoutta Suomen ja muun maailman historiasta.  Tavoitteena on, että oppilaalle tehdään eläväksi historian tapahtumat. Tämä mahdollistuu käyttämällä opetuksessa esimerkiksi draamapedagogiikkaa ja taideaineita.

Tavoitteena on, että oppilas saa käsityksen historian luonteesta. Hän ymmärtää, että historian tutkimus perustuu lähteisiin ja oppii lähdekriittiseksi. Oppilaan kronologista hahmottamista tuetaan eri menetelmin. Oppilas oppii hahmottamaan erilaisia syy- ja seuraussuhteita sekä harjoittelee eläytymään eri aikakausien ihmisten asemaan. Hän oppii, että historia on muutosta ja jatkuvuutta ja ymmärtää, ettei muutos ole välttämättä kehitystä.

Oppilas oppii ymmärtämään demokratian merkityksen yhteiskunnissa ja yksilön elämän kannalta. Oppilas tiedostaa, että historian aikakaudet ja niiden keksinnöt saapuivat Suomeen viiveellä eri kautta ja että eri puolilla maapalloa olevat yhteiskunnat eivät kehity samalla tavoin ja samassa vauhdissa.  Oppilas osaa yhdistää keskiajan matkustamisen ja kaupankäynnin olevan alkua nykyaikaiselle globalisaatiolle.

Sisällöt

Omat juuret ja historiallinen tieto

Omien juurien tutkiminen on tärkeää, jotta oppilas ymmärtää olevansa osa historiaa ja motivoituu uuden oppiaineen opiskeluun. Sillä tavoin hän huomaa historian olevan muutosta ja jatkuvuutta. Historian opiskelu aloitetaan siten, että oppilaat toimivat pikkututkijoina ja ottavat selvää oman suvun ja lähiyhteisön historiasta esim. haastattelemalla lähipiiriä tai järjestämällä vanhojen esineiden -päivän, johon oppilaat tuovat omasta lähipiiristä tavaran tai kuvan ja siihen liittyvän tarinan.

Tutustutaan historiantutkijan työhön ja tutkimuksen kulmakiviin sekä pohditaan niiden haasteita.

S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty

Esihistoriallisen ajan opetuksen tavoitteena on, että oppilas saa käsityksen ihmislajin evoluutiosta ja siihen liittyneistä tärkeimmistä kehitysaskeleista. Häntä ohjataan ymmärtämään, että muutokseen ja kehitykseen voivat vaikuttaa myös luonnonolot ja sattuma. Oppilas osaa jakaa historian eri aikakausiin. Tässä jaksossa työtapana voidaan käyttää kuvataidetta ja tehdä omia historiallisia tai nykyaikaisia luolamaalauksia.

ihmislajin kehitys

keräilijä- sekä metsästyskulttuurit 

maanviljelys- ja kaupunkikulttuurin synty ja kehitys sivilisaatioiksi

            

S2 Vanha aika ja antiikin perintö

Vanhan ajan ja antiikin kulttuurien aikojen opetuksessa tähdätään siihen, että oppilas hahmottaa maantieteellisen sijainnin merkityksen korkeakulttuurien synnyn ja kukoistuksen tärkeänä tekijänä. Häntä ohjataan ymmärtämään, että eri kulttuurien kohtaamiset johtavat kulttuurien vaihtoon ja näkee tässä yhtymäkohtia omaan elämäänsä. Oppilas huomaa, että antiikin kulttuurien vaikutukset ovat nähtävillä vielä nykyään. Tässä jaksossa voidaan järjestää oppilaiden välinen filosofinen väittely antiikin Kreikan tapaan.

Ensimmäiset korkeakulttuurit

Antiikin Kreikan yhteiskunta

• kulttuurin ja demokratian juuret

• valtakunnan laajeneminen Aleksanteri Suuren johdolla
• kulttuurin vaikutus nykypäivään

Antiikin Rooman valtakunta

• nousu, valtakunnan kukoistus ja tuho

• kristinuskon synty

• kulttuurin vaikutus nykypäivään

Suomen asuttaminen kivikaudelta lähtien

S3 Keskiaika

Keskiajan opetuksessa tarkoituksena on tutustua keskiaikaisten ihmisten elämään ja harjoitella asettumista toisen ihmisen asemaan. Oppilasta autetaan hahmottamaan erilaisia yhteiskuntamalleja ja tekemään joitain vertailuja niiden välillä. Häntä ohjataan ymmärtämään, että eri historian aikakaudet saapuivat Suomeen viiveellä. Jakson elämyksellisyyttä voidaan lisätä näyttelemällä kohtauksia keskiaikaisesta elämästä.

Keskiaika

• uskonnon merkitys 

• sääty-yhteiskunta

• keskiajan päättyminen

Islamin uskon synty ja leviäminen

Suomen keskiaika

• viikingit

• kristinuskon leviäminen

• Suomi osaksi Ruotsin valtakuntaa

Vuosiluokka 6

Tavoitteet

Historian opetuksen tavoitteena kuudennella luokalla on lisätä kiinnostusta historiaan ja maailmaan. Oppilas oppii historiallisista lähteistä, historiallisen tiedon luonteesta ja historian vaikutuksesta nykypäivään sekä ymmärtää laajempia kokonaisuuksia ja niiden syy- ja seuraussuhteita. Faktatietojen opettelu ei ole tärkeää vaan se, miten tietoa tulkitaan ja liitetään kokonaisuuksiin.

Historiaa pitäisi käsitellä monesta näkökulmasta. Kuudennella luokalla oppilaan tulisi ymmärtää, että Euroopan näkökulmasta myönteinen kehitys on osin saavutettu muita kansoja hyväksikäyttämällä. Tavoitteena on oppilaan ymmärryksen lisääntyminen siitä, että ihmisten rikkauksien ja vallan tavoittelulla on myös toinen puoli ja historiaa tulkitaan eri aikakausina eri näkökulmasta.

Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää Ruotsin vallan merkityksestä Suomen kulttuuriseen ja taloudelliseen kehitykseen ja suomalaisen identiteetin rakentamiseen. 

Sisällöt

S4 Uuden ajan murrosvaihe

Tutustutaan keskiajan jälkeisiin tieteissä, taiteissa ja uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin. Nähdään järjen, tieteen ja valistuksen vaikutus ihmisten maailmankuvan ja ajattelun muokkaajina. Tämän sisältöalueen työmenetelmiksi sopii projektiluontoinen työskentely esimerkiksi tekemällä tutkielma tai viettämällä teemapäivää. 

renessanssi

uudet keksinnöt Euroopasta ja Kiinasta

löytöretket

Yhdysvaltojen itsenäistyminen

Ranskan vallankumous

S5 Suomi osana Ruotsia

Tutustutaan Suomen yhteiskunnan kehittymiseen osana Ruotsin valtakuntaa 1500- ja 1700-luvuilla. Erityisesti huomioidaan kaupungistuminen ja kaupankäynnin kehittyminen. Sidotaan Suomen historian opetus kuudennen luokan yhteiskuntaopin opetukseen, jossa opitaan yrittämisestä ja työelämästä. Mahdollisuuksien mukaan tehdään retki lähiseudulle esimerkiksi Suomenlinnaan, Sillbölen kaivoksille tai ruukkiin.

metsien ja kaupankäynnin merkitys

Helsingin perustaminen

Vuosiluokat 7-9

Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokilla 7-9 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin kehittymistä ja perehdyttää kulttuurien vaikutuksiin yksilöihin ja yhteiskuntiin. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutuksellisia ja tutkimuksellisia työtapoja.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin. Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen. Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.