Liikunta

Oppiaineen tehtävä

Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon. Oppiaineessa tärkeitä ovat yksittäisiin liikuntatunteihin liittyvät positiiviset kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan tukeminen. Oppitunneilla korostuvat kehollisuus, fyysinen aktiivisuus ja yhdessä tekeminen. Liikunnan avulla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä sekä tuetaan kulttuurista moninaisuutta. Opetus on turvallista, ja se perustuu eri vuodenaikojen ja paikallisten olosuhteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Liikunnassa hyödynnetään koulun tiloja, lähiliikuntapaikkoja ja luontoa monipuolisesti. Oppilaita ohjataan ja sitoutetaan turvalliseen ja eettisesti kestävään toimintaan ja oppimisilmapiiriin.

Liikunnassa oppilaat kasvavat liikkumaan ja liikunnan avulla. Liikkumaan kasvamisen osatekijöitä ovat oppilaiden ikä- ja kehitystason mukainen fyysisesti aktiivinen toiminta, motoristen perustaitojen oppiminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoitteleminen. Oppilaat saavat tietoja ja taitoja erilaisissa liikuntatilanteissa toimimiseen. Liikunnan avulla kasvamiseen kuuluu toisia kunnioittava vuorovaikutus, vastuullisuus, pitkäjänteinen itsensä kehittäminen, tunteiden tunnistaminen ja säätely sekä myönteisen minäkäsityksen kehittyminen. Liikunta tarjoaa mahdollisuuksia iloon, keholliseen ilmaisuun, osallisuuteen, sosiaalisuuteen, rentoutumiseen, leikinomaiseen kisailuun ja ponnisteluun sekä toisten auttamiseen. Liikunnassa oppilas saa valmiuksia terveytensä edistämiseen.

Vuosiluokat 1-2

Oppiaineen tehtävä

”Liikutaan yhdessä leikkien.”

Vuosiluokilla 1-2 opetuksen pääpaino on havaintomotoristen taitojen ja motoristen perustaitojen oppimisessa, yhdessä tekemisessä ja sosiaalisten taitojen kehittämisessä sekä liikuntaan liittyvien myönteisten kokemusten vahvistamisessa. Opetus tukee oppilaita auttamalla heitä kohtaamaan emotionaalisesti vaihtelevia tilanteita. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. Opetuksessa otetaan huomioon vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet tarkoituksenmukaisella tavalla. Opetuksen yhteydessä korostetaan fyysistä aktiivisuutta ja yhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja, kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamista sekä henkisesti ja fyysisesti turvallista toimintaa. Koulun ulkopuolisille liikuntapaikoille siirtymisessä edistetään turvallista liikennekäyttäytymistä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on edellytys liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamiselle. Toiminnan tulee antaa kaikille oppilaille mahdollisuus onnistumiseen ja osallistumiseen sekä tukea hyvinvoinnin kannalta riittävää toimintakykyä. Opetuksessa on keskeistä oppilaiden yksilöllisyyden huomioon ottaminen, turvallinen työskentelyilmapiiri sekä organisoinnin ja opetusviestinnän selkeys. Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaan oppilaslähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella. Vuosiluokilla 1-2 on tärkeää tunnistaa sellaiset motorisen oppimisen vaikeudet, joilla voi olla yhteyttä muihin oppimisen ongelmiin.

Oppilaan oppimisen arviointi

Oppimisen arvioinnilla tuetaan oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla eli sen tarkoituksena on tukea fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn kehittymistä. Rakentava ja kannustava palaute tukee oppilaan myönteistä käsitystä itsestä liikkujana. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön oppilaiden oppimisesta, työskentelystä ja edistymisestä.

Arvioinnissa pyritään tunnistamaan oppilaiden yksilölliset vahvuudet ja kehittymistarpeet sekä tukemaan niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Arviointi toteutetaan oppilaiden toimintaa ja työskentelyä havainnoimalla sekä ohjaamalla oppilaita itsearviointiin.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita liikunnassa ovat

• edistyminen liikuntatilanteisiin sopivien ratkaisujen löytämisessä
• edistyminen motorisissa perustaidoissa ja niiden harjoittelemisessa
• edistyminen sovittuihin tehtäviin liittyvässä turvallisessa toiminnassa
• edistyminen yhdessä työskentelyn ja itsenäisen työskentelyn taidoissa.

Laaja-alainen osaaminen

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Sopivia tehtäviä liikunnassa ajattelun kehittämiseksi ovat mahdollisimman monipuolinen liikkuminen ja erilaiset motoriset harjoitukset. Liikkumisen tulisi tapahtua erilaisissa ympäristöissä niin ulkona kuin sisätiloissakin. Oppilaat tutustuvat liikkuen lähiliikuntapaikkoihin ja luontoon. Eri oppiaineiden välinen yhteistyö on vuosiluokilla 1-2 erityisen tärkeässä asemassa.

Esimerkiksi suunnistuksen alkeita opeteltaessa on hyvä yhdistää liikuntatehtävään esimerkiksi ympäristö- ja luonnontieteen asioista lajituntemusta/kartan käyttöä jne. Äidinkielessä opeteltavia asioita on hyvä syventää erilaisin liikuntaleikein koko kehoa ja erikokoisia oppilasryhmiä hyödyntäen.

Liikuntatehtäviin pitää sisällyttää ongelmanratkaisua kehittäviä tehtäviä. Liikunta tukee vuorovaikutustaitojen oppimista, jotka taas ovat keskeisessä osassa ajatteluun ja oppimaan oppimisessa.

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Liikunnassa oppilaita rohkaistaan ja ohjataan myönteiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Heitä kohdellaan arvostavasti ja ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin.

Oppilaita kannustetaan nauttimaan koko kehon taitojen kehittymisestä ja harjoittelemaan monenlaista esiintymistä. Mielikuvitus, kekseliäisyys ja ilmaisutaidot kehittyvät muun muassa leikkien, seikkailujen ja musiikin avulla.

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Koulun aloittaminen edellyttää uudenlaisia itsestä huolehtimisen taitoja ja itsenäisyyden lisääntymistä. Yhteisten pelisääntöjen, hyvien tapojen sekä kannustavan palautteen merkitys korostuu. Oppilaita ohjataan hahmottamaan aikaan ja paikkaan liittyviä käsitteitä ja niiden käytännön merkitystä. He harjoittelevat omien tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista ja esimerkiksi erilaisten leikkien ja pelien avulla ja kehittävät samalla tunnetaitojaan.

Koulussa opitaan omaan ja yhteiseen hyvinvointiin, turvallisuuteen ja arjen sujumiseen liittyviä perusasioita. Huomiota kiinnitetään itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen lähiympäristössä, turva- ja suojavälineiden käyttöön sekä omien tietojen ja taitojen kehittämiseen kävelijänä ja pyöräilijänä. Liikunnassa korostuu huolenpito omasta hygieniasta.

L4 Monilukutaito

Alaluokilla liikunnan avulla on hyvä syventää monilukutaitoa erilaisin liikuntaleikein, joissa yhdistetään rytmi ja keho. Kirjaimia voi esimerkiksi opetella muodostamalla niitä ryhmissä kokoa kehoa käyttäen.

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys

Liikunnassa oppilaat saavat monimuotoisia tilaisuuksia oppia työskentelemään yksin ja yhdessä toisten kanssa. Heitä ohjataan harjoittelemaan ryhmässä toimimista ja yhteistyötä, omien ideoiden sovittamista yhteen toisten kanssa sekä ikäkaudelle sopivaa vastuunkantoa.

Yhteistyö huoltajien ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa (esimerkiksi paikalliset urheiluseurat) rikastaa työskentelyä.

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Ensimmäisestä luokasta lähtien oppilaat ovat mukana pohtimassa ja suunnittelemassa omaa opiskeluaan ja oman ryhmänsä työn tavoitteita ja toimintatapoja sekä käytettäviä

liikkumisympäristöjä. Liikuntatunneilla pohditaan ja opitaan mitä on oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja vastavuoroisuus erilaisten pelien ja leikkien kautta.

Vuosiluokka 1

Tavoitteet

Vuosiluokalla 1 opetuksen tavoitteissa korostuu havaintomotoristen taitojen ja motoristen perustaitojen leikinomainen oppiminen niin, että lapsi saa runsaasti liikuntaan liittyviä myönteisiä kokemuksia. Opetus perustuu paljolti tehtäviin, joissa tehdään asioita yhdessä. Näin voidaan samalla opetella yhdessä tekemisen perusteita eli vuorovaikutustaitoja ja omien tunteiden ilmaisun säätelyä.

Fyysisen toimintakyvyn tavoitteet

oppilas osallistuu aktiivisesti ja innostuneesti sekä kokeilee erilaisia liikuntatehtäviä (T1)

oppilas harjoittelee motorisia perustaitoja (T3)

oppilas työskentelee sovittuja sääntöjä ja turvallisuutta noudattaen (T4, T6)

oppilas tutustuu vesiliikuntaan (T5)

Sosiaalisen toimintakyvyn tavoitteet

oppilas osaa säädellä tunneilmaisuaan ja toimintaansa vuorovaikutustilanteissa (T7)

oppilas osaa työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä (T8)

Psyykkisen toimintakyvyn tavoitteet

oppilas saa myönteisiä liikuntakokemuksia ja uskaltaa kokeilla rajojaan liikuntatunnilla (T10)

Sisällöt

Fyysisen toimintakyky

Fyysinen toimintakyky muodostuu kestävyydestä, voimasta, nopeudesta ja liikkuvuudesta sekä havaintomotorisista ja motorisista perustaidoista.

Kestävyyttä harjoitellaan esimerkiksi luontoretkillä, uinnissa, talviliikunnassa, pallopeleissä, erilaisissa juoksuleikeissä sekä isolla alueella leikittävissä kiinniottoleikeissä.

Voimaa kehitetään oman vartalon painoa hyödyntäen. Esimerkiksi erilaiset liikuntaharjoitukset ja leikit riippuen, kiipeillen, hyppien, voimistellen ja leikkimielellä kamppaillen.

Nopeutta harjoitellaan erilaisilla juoksu- ja kiinniottoleikeillä, peleissä, viestikisailuissa, erilaisilla hypyillä, loikilla, reaktiotehtävillä ja heitoilla. Oppilaita kannustetaan tekemään annetut tehtävät niin nopeasti (esim. hypyt ja heitot räjähtävästi) kuin he pystyvät.

Liikkuvuutta kehitetään tehtävillä, joissa on ojennuksia, kurkotuksia ja lyhyitä venytyksiä.

Havaintomotoriset taidot ovat taitoja, joilla oppilas hahmottaa omaa kehoaan ja sen eri osia suhteessa ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaan.

Havaintomotorisia taitoja voi harjaannuttaa esimerkiksi:

käsittelemällä eri kokoisia ja -painoisia palloja / välineitä

ohjaamalla oppilasta suuntaamaan huomiotaan tehtävän onnistumisen kannalta oleellisiin asioihin

erilaisia muotoja, kirjaimia ja numeroita piirtämällä tai muodostamalla niitä oman kehon avulla

erilaisilla tehtävillä ja leikeillä pujotellen eri nopeuksilla ja väistellen

vesiliikunnan avulla

Motoriset perustaidot eli tasapainotaidot, liikkumistaidot sekä välineenkäsittelytaidot vaativat paljon toistoja, jotta ne kehittyvät ja oppilas voi kokea onnistuvansa. Liikkeiden kehittelyssä huomioidaan kehittyminen helposta vaikeampaan.

Tasapainotaitoja ovat

pystyasennot

pää alaspäin asennot

pyöriminen

heiluminen

pysähtyminen

väistäminen

koukistaminen

ojentaminen

kieriminen

Tasapainotaitoja tulee harjoitella jatkuvasti ja niitä voi harjaannuttaa esimerkiksi liikkumalla erilaisissa maastoissa erilaisilla välineillä tai musiikkia ilmentäen, tasapainoillen lattiakuvioiden tai hyppynarujen päällä, temppuillen, voimistellen sekä erilaisin hippaleikein. Liikkumistaitoja ovat

käveleminen

juokseminen

kinkkaaminen

loikkiminen

rytmissä hyppiminen

hyppeleminen

kiipeileminen

laukkaaminen

liukuminen

uiminen

ryömintä

konttaus

kierintä

Liikkumistaitoja voidaan harjoitella esimerkiksi temppu- ja taitoradoilla, jolloin toistomäärät ja aktiivisuus korostuvat. Liikkumistaitoja voidaan harjaannuttaa liikkumalla eri tavoin esimerkiksi kävelemällä tai juoksemalla erilaisilla alustoilla (sali, kova/pehmeä hiekka, nurmi, jää, lumi, metsämaasto) tasamaalla, ylämäkeen ja alamäkeen eri suunnat ja tasot huomioiden (eteen, taakse, molemmille sivuille, ylös ja alas). Muita hyviä liikkumistaitoja kehittäviä harjoituksia ovat esimerkiksi hyppelyradat sekä juoksu- ja kiinniottoleikit. Voiman käytön säätelyä voidaan harjoitella esimerkiksi rytmin tai musiikin mukaan, musiikin äänen voimakkuuden tasoja ilmentäen.

Välineenkäsittelytaitoja ovat

vierittäminen

heittäminen

potkiminen

työntäminen

lyöminen

pomputtaminen

kiinniottaminen

kuljettaminen

pyöritys

veto/työntö

Välineenkäsittelytaidot ovat koko kehon taitoja, joiden avulla oppilas pystyy käsittelemään esineitä, välineitä ja telineitä. Aluksi harjoitellaan symmetrisiä eli kehon molemmilla puolilla tehtäviä käsittelytaitoja. Esimerkiksi pallon yläkauttaheittoa harjoitellaan ensin kahdella kädellä ja sitten vasta yhdellä kädellä.

Silmien ja käsien yhteistyötä tulee harjaannuttaa käsittelemällä erilaisia välineitä. Välineiden vaihtelulla ja niiden vaativuutta lisäämällä voidaan liikuntatehtävän haastavuutta lisätä mielekkäällä tavalla, esimerkiksi pallon lyönti pelkällä kämmenellä → lyönti lyhytvartisella mailalla (esim. pingismaila).

Pelejä, leikkejä, sääntöjä ja välineitä sovelletaan ryhmän tarpeet huomioiden. Virallisista pelimuodoista poimitaan vain keskeisimpiä elementtejä ja pelimuotoja voidaan yhdistellä uudeksi peliksi. Oppilaita osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja kehittelyyn.

Sosiaalinen toimintakyky

Opetus sisältää yksinkertaisia liikunnallisia sääntöleikkejä, tehtäviä ja pelejä, joissa oppilaat toimivat yhteistyössä muiden kanssa ja saavat kokemuksia muiden auttamisesta.

Psyykkinen toimintakyky

Opetukseen valitaan iloa ja virkistystä tuottavia leikkejä ja tehtäviä. Niissä kohdataan sekä onnistumisia että pettymyksiä turvallisessa ympäristössä.

Vuosiluokka 2

Tavoitteet

Vuosiluokalla 2 opetuksen tavoitteissa korostuu havaintomotoristen taitojen ja motoristen perustaitojen leikinomainen oppiminen niin, että lapsi saa runsaasti liikuntaan liittyviä myönteisiä kokemuksia. Opetus perustuu paljolti tehtäviin, joissa tehdään asioita yhdessä. Näin voidaan samalla opetella yhdessä tekemisen perusteita eli vuorovaikutustaitoja ja omien tunteiden ilmaisun säätelyä.

Fyysisen toimintakyvyn tavoitteet

oppilas osallistuu aktiivisesti ja innostuneesti sekä kokeilee erilaisia liikuntatehtäviä (T1)

oppilas oppii havainnoimaan ympäristöään ja itseään eri aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja (T2)

oppilas vahvistaa oppimiaan motorisia perustaitoja sekä oppii soveltamaan niitä eri oppimistilanteissa (T3)

oppilas työskentelee sovittuja sääntöjä ja turvallisuutta noudattaen erilaisissa ympäristöissä ja erilaisilla välineillä ja telineillä (T4, T6)

oppilas tutustuu vesiliikuntaan ja oppii alkeisuimataidon (T5)

Sosiaalisen toimintakyvyn tavoitteet

oppilas osaa säädellä tunneilmaisuaan ja toimintaansa vuorovaikutustilanteissa (T7)

oppilas osaa työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä niin, että hän noudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä sekä ymmärtää vastuunsa yhteispelien ja -leikkien onnistumisessa (T8)

Psyykkisen toimintakyvyn tavoitteet

oppilaan minäkäsitys vahvistuu niin, että hän pystyy itsenäiseen työskentelyyn itseään monipuolisesti ilmaisten (T9)

oppilas saa myönteisiä liikuntakokemuksia ja uskaltaa kokeilla rajojaan liikuntatunnilla (T10)

Sisällöt

Fyysisen toimintakyky

Fyysinen toimintakyky muodostuu kestävyydestä, voimasta, nopeudesta ja liikkuvuudesta sekä havaintomotorisista ja motorisista perustaidoista.

Kestävyyttä harjoitellaan esimerkiksi luontoretkillä, uinnissa, talviliikunnassa, pallopeleissä, erilaisissa juoksuleikeissä sekä isolla alueella leikittävissä kiinniottoleikeissä.

Voimaa kehitetään oman vartalon painoa hyödyntäen. Esimerkiksi erilaiset liikuntaharjoitukset ja leikit riippuen, kiipeillen, hyppien, voimistellen ja leikkimielellä kamppaillen.

Nopeutta harjoitellaan erilaisilla juoksu- ja kiinniottoleikeillä, peleissä, viestikisailuissa, erilaisilla hypyillä, loikilla, reaktiotehtävillä ja heitoilla. Oppilaita kannustetaan tekemään annetut tehtävät niin nopeasti (esim. hypyt ja heitot räjähtävästi) kuin he pystyvät.

Liikkuvuutta kehitetään tehtävillä, joissa on ojennuksia, kurkotuksia ja lyhyitä venytyksiä.

Havaintomotoriset taidot ovat taitoja, joilla oppilas hahmottaa omaa kehoaan ja sen eri osia suhteessa ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaan.

Havaintomotorisia taitoja voi harjaannuttaa esimerkiksi:

käsittelemällä eri kokoisia ja -painoisia palloja / välineitä

ohjaamalla oppilasta suuntaamaan huomiotaan tehtävän onnistumisen kannalta oleellisiin asioihin

erilaisia muotoja, kirjaimia ja numeroita piirtämällä tai muodostamalla niitä oman kehon avulla

erilaisilla tehtävillä ja leikeillä pujotellen eri nopeuksilla ja väistellen

vesiliikunnan avulla

Motoriset perustaidot eli tasapainotaidot, liikkumistaidot sekä välineenkäsittelytaidot vaativat paljon toistoja, jotta ne kehittyvät ja oppilas voi kokea onnistuvansa. Liikkeiden kehittelyssä huomioidaan kehittyminen helposta vaikeampaan.

Tasapainotaitoja ovat

pystyasennot

pää alaspäin asennot

pyöriminen

heiluminen

pysähtyminen

väistäminen

koukistaminen

ojentaminen

kieriminen

Tasapainotaitoja tulee harjoitella jatkuvasti ja niitä voi harjaannuttaa esimerkiksi liikkumalla erilaisissa maastoissa erilaisilla välineillä tai musiikkia ilmentäen, tasapainoillen lattiakuvioiden tai hyppynarujen päällä, temppuillen, voimistellen sekä erilaisin hippaleikein. Liikkumistaitoja ovat

käveleminen

juokseminen

kinkkaaminen

loikkiminen

rytmissä hyppiminen

hyppeleminen

kiipeileminen

laukkaaminen

liukuminen

uiminen

ryömintä

konttaus

kierintä

Liikkumistaitoja voidaan harjoitella esimerkiksi temppu- ja taitoradoilla, jolloin toistomäärät ja aktiivisuus korostuvat. Liikkumistaitoja voidaan harjaannuttaa liikkumalla eri tavoin esimerkiksi kävelemällä tai juoksemalla erilaisilla alustoilla (sali, kova/pehmeä hiekka, nurmi, jää, lumi, metsämaasto) tasamaalla, ylämäkeen ja alamäkeen eri suunnat ja tasot huomioiden (eteen, taakse, molemmille sivuille, ylös ja alas). Muita hyviä liikkumistaitoja kehittäviä harjoituksia ovat esimerkiksi hyppelyradat sekä juoksu- ja kiinniottoleikit. Voiman käytön säätelyä voidaan harjoitella esimerkiksi rytmin tai musiikin mukaan, musiikin äänen voimakkuuden tasoja ilmentäen.

Välineenkäsittelytaitoja ovat

vierittäminen

heittäminen

potkiminen

työntäminen

lyöminen

pomputtaminen

kiinniottaminen

kuljettaminen

pyöritys

veto/työntö

Välineenkäsittelytaidot ovat koko kehon taitoja, joiden avulla oppilas pystyy käsittelemään esineitä, välineitä ja telineitä. Aluksi harjoitellaan symmetrisiä eli kehon molemmilla puolilla tehtäviä käsittelytaitoja. Esimerkiksi pallon yläkauttaheittoa harjoitellaan ensin kahdella kädellä ja sitten vasta yhdellä kädellä.

Silmien ja käsien yhteistyötä tulee harjaannuttaa käsittelemällä erilaisia välineitä. Välineiden vaihtelulla ja niiden vaativuutta lisäämällä voidaan liikuntatehtävän haastavuutta lisätä mielekkäällä tavalla, esimerkiksi pallon lyönti pelkällä kämmenellä → lyönti lyhytvartisella mailalla (esim. pingismaila).

Pelejä, leikkejä, sääntöjä ja välineitä sovelletaan ryhmän tarpeet huomioiden. Virallisista pelimuodoista poimitaan vain keskeisimpiä elementtejä ja pelimuotoja voidaan yhdistellä uudeksi peliksi. Oppilaita osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja kehittelyyn.

Sosiaalinen toimintakyky

Opetus sisältää yksinkertaisia liikunnallisia sääntöleikkejä, tehtäviä ja pelejä, joissa oppilaat toimivat yhteistyössä muiden kanssa ja saavat kokemuksia muiden auttamisesta.

Psyykkinen toimintakyky

Opetukseen valitaan iloa ja virkistystä tuottavia leikkejä ja tehtäviä. Niissä kohdataan sekä onnistumisia että pettymyksiä turvallisessa ympäristössä.

Vuosiluokat 3-6

Oppiaineen tehtävä

”Liikutaan yhdessä toimien ja taitoja harjoitellen.”

Vuosiluokilla 3-6 opetuksen pääpaino on motoristen perustaitojen vakiinnuttamisessa ja monipuolistamisessa sekä sosiaalisten taitojen vahvistamisessa. Monipuolinen ja vuorovaikutuksellinen opetus tukee taitojen oppimista, oppilaiden hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja osallisuuteen sekä luo valmiuksia liikunnalliseen elämäntapaan. Oppilaat osallistuvat kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun ja vastuulliseen toteuttamiseen.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. Liikunnan opetuksessa otetaan huomioon vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet tarkoituksenmukaisella tavalla. Opetuksen yhteydessä korostetaan fyysistä aktiivisuutta ja yhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja, kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamista sekä henkisesti ja fyysisesti turvallista toimintaa. Liikuntateknologian hyödyntämisellä tuetaan liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamista. Koulun ulkopuolisille liikuntapaikoille siirtymisessä edistetään turvallista liikennekäyttäytymistä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on edellytys liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamiselle. Toiminnan tulee antaa kaikille oppilaille mahdollisuus onnistumiseen ja osallistumiseen sekä tukea hyvinvoinnin kannalta riittävää toimintakykyä. Opetuksessa on keskeistä oppilaiden yksilöllisyyden huomioon ottaminen, turvallinen työskentelyilmapiiri sekä organisoinnin ja opetusviestinnän selkeys. Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaan oppilaslähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella. Vuosiluokilla 3-6 kiinnitetään huomiota sellaisten perustaitojen hallintaan, joilla on merkitystä yhteiseen toimintaan osallistumisessa.