Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

Oppimäärän erityinen tehtävä

Tuntijakoasetuksen mukaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti . Tämän oppimäärän tehtävänä on tukea lapsen ja nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin. Opetuksen avulla pyritään monilukutaitoon, jonka avulla oppilas osaa hakea tietoa sekä ymmärtää, tuottaa, arvioi ja analysoi erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja suomenkielisiä tekstejä päivittäisessä vuorovaikutuksessa, koulutyöskentelyssä ja yhteiskunnassa. Opetuksessa tuetaan kielitaidon eri osa-alueiden sekä eri tiedonalojen kielen kehittymistä.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Yhteistyössä kotien, oman äidinkielen opetuksen sekä muiden oppiaineiden kanssa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetus auttaa oppilasta rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään kulttuurisesti monimuotoisessa ja monimediaisessa yhteiskunnassa.

Suomen kielen oppiminen tukee kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen lähtökohtana ovat oppilaille merkitykselliset ja tarpeelliset tekstilajit ja kielenkäyttötilanteet, joiden avulla kielen muotoja, merkityksiä ja käyttöä tutkitaan ja opitaan analysoimaan. Kielitaitoa kehitetään kaikilla kielen käytön osa-alueilla, joita ovat kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Ymmärtämis- ja tuottamistaitojen kehittyminen nivoutuvat toisiinsa. Oppilaiden kielen osaaminen laajenee arkielämän konkreettisesta kielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. He saavat valmiudet havaintojen ja ilmiöiden sekä oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. Opetuksessa arvostetaan ja hyödynnetään oppilaiden osaamia kieliä.

Kunkin oppilaan tarpeen suomi toisena kielenä -oppimäärään määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Oppilaan huoltaja päättää oppimääriä koskevista valinnoista . Koska opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti, oppimäärän valinnassa on keskeistä, että oppilas saa hänelle parhaiten soveltuvan oppimäärän mukaista opetusta. Oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta.Oppimäärän tarpeen selvittämisessä huomioidaan myös seuraavat näkökulmat:

• oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin tai joillakin kielitaidon osa-alueilla, jolloin oppilaan osaaminen ei anna vielä edellytyksiä yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä tai
• oppilaan suomen kielen taito ei anna vielä edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun.

Kun oppilas opiskelee suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, hänelle opetetaan suomea tai ruotsia toisena kielenä joko kokonaan tai osittain suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen sijaan. Opetusjärjestelyiden lähtökohtana ovat oppilaan oppimistarpeet ja kielenoppimisen vaihe. Mikäli oppilaan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, hänen edistymistään ja suoriutumistaan arvioidaan suhteessa tämän oppimäärän tavoitteisiin ja kriteereihin riippumatta siitä, minkä opetusryhmän yhteydessä kyseinen opetus on järjestetty. Tärkeää on, että oppilas tulee osalliseksi samoista teksteistä ja tekstilajeista kuin luokkatasonsa muutkin oppilaat. Kesken perusopetuksen Suomeen muuttaneiden oppilaiden opetuksen tavoitteiden asettamisessa ja sisältöjen valinnassa tulee ottaa huomioon oppilaan kielitaito sekä aiemmin opitut tiedot ja taidot. Tarvittaessa laaditaan oppimissuunnitelma. Opetuksessa hyödynnetään tavoitteellisesti erilaisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat kielitaidon monipuolista kehittymistä sekä koulussa että sen ulkopuolella. Oppilas voi siirtyä opiskelemaan suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, jos hänellä on riittävät edellytykset sen tavoitteiden mukaiseen opiskeluun.

Vuosiluokat 1-2

Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokilla 1-2 opetuksen painopiste on suomen kielen ja sen luku- ja kirjoitustaitojen perustan luomisessa sekä oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen kehittämisessä. Opetuksen tehtävänä on herättää kiinnostusta kieleen ja ilmaisuun sekä erilaisten tekstien tuottamiseen ja tulkitsemiseen.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan monipuoliseksi teksti- ja kieliympäristöksi. Saatavilla tulee olla paljon oppilaita kiinnostavaa kirjallisuutta ja monimuotoisia tekstejä. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja lähipiirissä. Kieltä tutkitaan leikinomaisesti, esimerkiksi rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin. Opetusta eheytetään niin, että äidinkielen taitojen oppiminen nivoutuu ilmiöiden kielelliseen hahmottamiseen eri oppiaineiden yhteydessä. Koulu- tai lähikirjaston toimintaan ja erilaisiin lasten kulttuuritapahtumiin tutustuminen laajentavat oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Lisäksi hyödynnetään lähiympäristön ja median kulttuurista monimuotoisuutta. Opetuksessa korostuvat kokemusten ja elämysten jakaminen sekä taitojen harjoitteleminen yhdessä ja yksin, myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Draamaa integroidaan kirjallisuuteen ja muihin oppiaineisiin, esimerkiksi musiikkiin, liikuntaan ja ympäristöoppiin.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä luku- ja kirjoitustaidon oppimista yhteistyössä kotien kanssa. Kielellisiä vaikeuksia puheen, lukemisen ja kirjoittamisen alueella pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain. Opettaja mallintaa sanojen, virkkeiden ja tekstien lukemista ja ymmärtämistä sekä kirjoittamisen tapoja. Oppilaita ohjataan käyttämään mediavälineitä monipuolisesti ja turvallisesti. Kielellisesti taitavia oppilaita ohjataan haastavampien tehtävien, materiaalien ja tekstiympäristöjen pariin. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Yhteisen pohdinnan sekä palautteen antamisen ja saamisen avulla opettaja ohjaa niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaan oppimista ja edistymistä. Vuosiluokilla 1–2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä on tukea ja edistää oppilaiden kielellistä kehitystä kaikilla tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan kokonaiskuvan kunkin oppilaan kielellisestä kehityksen edistymisestä. Arviointiin perustuvan palautteen kautta oppilaat saavat tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä edistymisestään opiskelemansa kielen oppijana. Oppilaat saavat myös monipuolisesti palautetta siitä, miten he ymmärtävät ja käyttävät kieltä, ilmaisevat itseään, osallistuvat yhteiseen keskusteluun sekä tuottavat ja tulkitsevat tekstejä. Laadukas ja kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Se auttaa oppilaita huomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään sekä motivoi suuntaamaan työskentelyään kielellisen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi tuottaa tietoa myös opetuksen suunnittelua varten sekä auttaa havaitsemaan mahdollisia tuen tarpeita oppilaiden kielellisessä kehityksessä. Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärissä ovat

• edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannon karttuminen
• edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa
• edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen kehittyminen
• edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen sanojen merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista.

Laaja-alainen osaaminen

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
S2-oppilaalle on tärkeää kokea oppimisen iloa ja onnistumisen tunteita. Häntä rohkaistaan kysymään ja keskustelemaan ryhmässä taitotasostaan riippumatta. Opetuksessa sanotetaan asioita ja oppilaan kanssa nimetään asioita, tunteita ja ilmiöitä. Oppilas saa jatkuvaa palautetta onnistumisestaan. Hänelle annetaan keinoja havaita omaa edistymistään.
  L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Oppilasta rohkaistaan kertomaan omasta kulttuuristaan ja perheestään. Oppilaita ohjataan suhtautumaan arvostavasti toistensa tarinoihin. Mahdollisuuksien mukaan tuodaan musiikin, median, satujen ja esitysten kautta esille erilaisia kulttuureja ja niiden erityispiirteitä suomalaista kulttuuria unohtamatta.

 L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Koululaistaitojen hyvä omaksuminen on hyvin tärkeää heti alkuopetuksen käynnistyessä. Tämä edellyttää joidenkin oppilaiden kohdalla hyvin tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa. Päiväjärjestyksen hahmottaminen ja sen noudattaminen alusta asti tuo turvallisuutta ja mahdollistaa hyvän oppimisen polun. Pienen koululaisen tärkeitä taitoja ovat esimerkiksi oikeiden välineiden pakkaaminen reppuun.

L4 Monilukutaito
Tekstien valinnan täytyy S2-oppilailla tukea monilukutaidon kehittymistä. Oppilas tarvitsee paljon erilaisia tekstejä. Erityisesti hän tarvitsee apua mediatekstien oikeanlaisessa käytössä: oppilasta ohjataan ikätasolle sopivien elokuvien, musiikin, pelien, lehtien ja kirjojen maailmaan. 

L5 Tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen
Leikkiin perustuva työskentely kuten pelit ja leikit lisäävät intoa oppimiseen ja opiskeluun. Myös heikosti kieltä osaavat voivat osallistua tunnilla itse tuottamiensa kuvien avulla.  Tämä mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen. Oppitunnilla pyritään vaikuttamaan oppilaiden vastuulliseen kieli-ja viestintäteknologian käyttöön myös arjessa.

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys
Koulutyössä oppilasta ohjataan toimimaan erilaisien ryhmien tasavertaisena jäsenenä. Hän oppii ymmärtämään, että oma kielenkäyttö vaikuttaa ryhmän jäsenten keskinäiseen dynamiikkaan ja joko edesauttaa tai estää hyvän vuorovaikutuksen syntymisen. Ryhmän jäsenenä hän oppii ilmaisemaan oman mielipiteensä ja kantamaan vastuuta yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamisesta.

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Oppilaiden kanssa käydään keskustelua siitä, mitä vastavuoroisuus ja yhdenvertaisuus tarkoittavat. Jokainen oppilas opetetaan ottamaan vastuuta niin luokan viihtyisyydestä kuin työrauhastakin. Siksi on tärkeää, että jokainen oppilas saa taitotasoaan vastaavaa opetusta ja tehtäviä opetustilanteessa.

Vuosiluokka 1

Tavoitteet

Ensimmäisen ja toisen kouluvuoden aikana tavoitteena on oppia lukemaan, kirjoittamaan ja olemaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. 

Opetuksessa huomioidaan yksilön ja ryhmien erilaiset haasteet ja vahvuudet. Kouluun tullessa jokaisen oppilaan lähtökohdat ja taidot ovat varsin erilaisia. Nämä otetaan huomioon suunnitellessa yksilöllisiä oppimispolkuja. Tavoitteena on turvata jokaiselle oppilaalle mielekäs ja tarkoituksenmukainen opetus ja oppiminen.

T1-3 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (S1) Oppilas

• harjoittele keskustelutaitojen perusteita kuten oman vuoron odottamista ja toisen kuuntelemista.
• rohkaistuu ilmaisemaan itseään ja kertomaan omista ajatuksistaan omalla kielitaidollaan.
• oppii tiedostamaan oman toimintatapansa vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöönsä.
• kokee esiintymisen ja leikin iloa ja saa kannustavia kokemuksia.

T4-5 Tekstien tulkitseminen (S2) Oppilas

• tunnistaa kirjaimen, äänteen, tavun ja sanan.
• oppii mekaanisesti lukemaan.
• harjoittelee tekstin ymmärtämistä opettajan tukemana kuunnellen ja yhdessä lukien.
• laajentaa sana- ja käsitevarastoa.
• harjoittelee saduista ja tarinoista kertomista ja käyttää draamatyötapoja.

T6-8 Tekstien tuottaminen (S3)

1. Puhuminen

• • Oppilas rohkaistuu puhumaan hänelle tärkeistä asioista ensin aikuisen ohjaamana/kannustamana pienissä ryhmätilanteissa.

2. Kirjoittaminen

• • Oppilas oppii käyttämään pieniä ja isoja kirjainmuotoja.
  • Oppilas tuottaa pieniä lauseita yhdessä muiden kanssa mallintamalla opettajan esimerkkilauseita käyttämällä hänelle jo tutuksi tullutta sanastoa.

T9-11 Kielen kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen (S4) Oppilas

• alkaa ymmärtää omaa kielellistä pääomaansa ja sen tuomaa etua (esim. opetuksessa kannustetaan tuomaan esille eri kielien tapaa vaikkapa tervehtiä tai sanoa kiitos).
• harjaantuu ystävälliseen puhetapaan ja oppii ymmärtämään tavallisimpien kohteliaisuusfraasien merkityksen ihmisten sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitäjänä.
• innostuu tutustumaan kirjoihin ja oppii niiden sisältävän mahdollisuuden päästä toisenlaiseen maailmaan (aluksi tosin vain kuvien avulla).

T12-14 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena (S5) Oppilas

• tuntee onnistumisen tunteita viestijänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
• alkaa aktiivisesti kehittää itseään kielenoppijana ja kokee tasavertaisuutta omassa ryhmässään.

Sisällöt

 Keskeiset sisällöt 

(S1) T1-3 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Keskusteleminen ja kuunteleminen

• Keskustelemisen kautta harjoitellaan vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin ja kertomaan oppilaalle itselleen tärkeistä arkielämän asioista
  
• Harjoitellaan oman vuoron odottamista ja toisen kuuntelemista, erimielisyyksien ratkaisemista, pyytämistä ja kohteliasta kielenkäyttöä yhdessä opettajan ja muiden oppilaiden kanssa
  

Ryhmätyöskentely

• Harjoitellaan pareittain ja ryhmässä työskentelyä monipuolisesti ja opitaan mallintamalla erilaisia työskentelytapoja ja kohteliasta kielenkäyttöä
  
• Oppilas rohkaistuu pyytämään apua opettajalta tai luokkatoverilta ja käyttämään kieltä oman taitotasonsa mukaisesti
  

Draama

• ilmaistaan itseä ja leikitään yhdessä
• harjoitellaan esillä oloa
• eläydytään ja syvennytään kertomuksiin esimerkiksi niiden henkilöihin ja tapahtumapaikkaan draaman keinoin
• käytetään draamatyötapoja monipuolisesti

(S2) T4-5 Tekstien tulkitseminen

Lukemaan oppiminen

• mekaanisen lukutaidon oppiminen
• luetun ymmärtämisen ja lukustrategian harjoitteleminen
• sanavaraston laajentaminen satuja ja tarinoita kuuntelemalla ja lukemalla
• äänteen keston tunnistaminen
• kielen synteettisyyteen tutustuttaminen

(S3) T6-T8 Tekstien tuottaminen

• tuotetaan tekstiä aluksi suullisesti ja taitojen karttuessa myös kirjallisesti
• pienten tarinoiden mallintaminen ja itsenäinen kirjoittaminen ensin opettajan tukemana
• yhteinen kirjoittaminen (koko luokka kirjoittaa yhdessä, pienemmissä ryhmissä, pareittain)
• oppilasta kannustetaan luovuuteen ja mielikuvituksen käyttöön (saduttaminen, kuvat, lorut, media)
• harjoitellaan kirjoittamaan käsin ja näppäintaitoja käyttäen

(S4) T9-11 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

• tutustutaan kielitiedon ensimmäisiin käsitteisiin: äänne, kirjain, tavu, sana, lause, riimi ja loru
• pyritään esimerkiksi tarinoiden kautta tutustumaan eri kulttuureihin ja niiden ominaispiirteisiin
• tutustutaan erilaisiin juhlaperinteisiin ja suomalaiseen kansanperinteeseen
• opastetaan kirjaston käyttöön ja tutustutaan lastenkulttuurin eri muotoihin

(S5) T12-14 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena

• oppilasta kannustetaan käyttämään kieltä aidoissa vuorovaikutustilanteissa ikätasonsa edellyttämällä tasolla
• tutustutaan ensimmäisiin tekstilajeihin: tarinat, ympäristöopin tekstit ja matematiikan kieli
• harjoitellaan pienimuotoisesti tiedonhankintaa (esim. ympäristöä tarkkailemalla, tekstejä lukemalla, kuvia tutkimalla, haastattelemalla erilaisia ihmisiä)
• harjoitellaan tiedon jakamista toisille
• erilaisten muististrategioiden omaksuminen: toistaminen, lorut, laulut, ääneen lukeminen ja riimittely
• tuetaan ja hyödynnetään oppilaan oman äidinkielen taitoa oppimisen tukena

Painotukset:

Ensimmäisellä luokalla

• tunnistetaan kirjain, äänne, tavu, sana
• kuva(kuvien lukeminen, avaaminen)
• isot ja pienet kirjainmuodot
• mekaaninen lukeminen

Vuosiluokka 2

Tavoitteet

T1-3 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (S1)

Oppilas

• harjoittelee keskustelutaitojen perusteita kuten oman vuoron odottamista ja toisen kuuntelemista.

• rohkaistuu ilmaisemaan itseään ja kertomaan omista ajatuksistaan omalla kielitaidollaan.

• oppii tiedostamaan oman toimintatapansa vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöönsä.

• kokee esiintymisen ja leikin iloa ja saa kannustavia kokemuksia.

T4-5 Tekstien tulkitseminen (S2)

Oppilas

• oppii mekaanisesti lukemaan.

• harjoittelee tekstin ymmärtämistä opettajan tukemana kuunnellen ja yhdessä lukien.

• laajentaa sana- ja käsitevarastoaan.

• harjoittelee saduista ja tarinoista kertomista ja osallistuu draamatyöskentelyyn.

• tutustuu kertomuksen rakenteeseen, käsitteisiin: päähenkilö, tapahtumapaikka, tapahtuma-aika ja tapahtumien selostaminen(juoni)

T6-8 Tekstien tuottaminen (S3)

1. Puhuminen

• Oppilas rohkaistuu pienissä ryhmäkeskusteluissa kuvaamaan omia kokemuksiaan ja osallistumaan muiden mukana esimerkiksi yhteisen tarinan luomiseen.

2. Kirjoittaminen

• Oppilas
  • kirjoittaa sekä käsin että tekniikkaa apuna käyttäen erilaisia rakenneharjoituksia.
  • tunnistaa tärkeimmät oikeinkirjoituksen perusasiat (piste, iso alkukirjain).
  • harjaantuu tuottamaan ikätasonsa mukaisesti jo muutamia tekstilajeja aikuisen ohjauksella(esim. satu, luonnontieteellinen teksti(ympäristötieto)).
  • yhdistää kuvaa ja tekstiä ja alkaa ymmärtää myös visuaalisuuden olevan olennainen osa omaa tuotosta ja tekstiä

T9-11 Kielen kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen (S4)

Oppilas

• oppii havainnoimaan jo enemmän eri kielten välisiä eroavaisuuksia/samankaltaisuuksia(esim. miten eri kielten kirjaimet eroavat toisistaan).

• suhtautuu myönteisesti ja ennakkoluulottomasti häntä ympäröivään koulumaailmaan ja erilaisiin ihmisiin.

• käyttää kohteliasta puhetapaa ja myös sanattomalla viestinnällä ilmaisee tarkoitusperiensä myönteisyyttä

• lukee lyhyitä lauseita itsenäisesti ja samaistuu aikuisen lukemista kuunnellessaan hänelle tuttuihin elämäntilanteisiin.

• suhtautuu myönteisesti mahdollisuuteen tutustua lastenkulttuuriin(musiikki, kirjat, elokuvat, teatteri, kuvataide) ja osallistuu kirjastokäynneille löytääkseen itselleen ja ikätasolleen sopivaa luettavaa.

T12-14 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena (S5)

Oppilas

• lukee, kirjoittaa ja perehtyy omien edellytystensä tasoisesti eri tekstilajeihin.

• arvioi ohjatusti itseään kielenoppijana(esim. sanojen oikeinkirjoitus(pitkät äänteet)) ja tunnistaa opettajan ohjaamana niin puhutusta kielestä kuin kirjoitetustakin kielestä niitä sanoja, joita ei ymmärrä.

Sisällöt

T1-3 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (S1)

Oppilas

• harjoittelee keskustelutaitojen perusteita kuten oman vuoron odottamista ja toisen kuuntelemista.

• rohkaistuu ilmaisemaan itseään ja kertomaan omista ajatuksistaan omalla kielitaidollaan.

• oppii tiedostamaan oman toimintatapansa vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöönsä.

• kokee esiintymisen ja leikin iloa ja saa kannustavia kokemuksia.

T4-5 Tekstien tulkitseminen (S2)

Oppilas

• oppii mekaanisesti lukemaan.

• harjoittelee tekstin ymmärtämistä opettajan tukemana kuunnellen ja yhdessä lukien.

• laajentaa sana- ja käsitevarastoaan.

• harjoittelee saduista ja tarinoista kertomista ja osallistuu draamatyöskentelyyn.

• tutustuu kertomuksen rakenteeseen, käsitteisiin: päähenkilö, tapahtumapaikka, tapahtuma-aika ja tapahtumien selostaminen(juoni)

T6-8 Tekstien tuottaminen (S3)

1. Puhuminen

• Oppilas rohkaistuu pienissä ryhmäkeskusteluissa kuvaamaan omia kokemuksiaan ja osallistumaan muiden mukana esimerkiksi yhteisen tarinan luomiseen.

2. Kirjoittaminen

• Oppilas
  • kirjoittaa sekä käsin että tekniikkaa apuna käyttäen erilaisia rakenneharjoituksia.
  • tunnistaa tärkeimmät oikeinkirjoituksen perusasiat (piste, iso alkukirjain).
  • harjaantuu tuottamaan ikätasonsa mukaisesti jo muutamia tekstilajeja aikuisen ohjauksella(esim. satu, luonnontieteellinen teksti(ympäristötieto)).
  • yhdistää kuvaa ja tekstiä ja alkaa ymmärtää myös visuaalisuuden olevan olennainen osa omaa tuotosta ja tekstiä

T9-11 Kielen kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen (S4)

Oppilas

• oppii havainnoimaan jo enemmän eri kielten välisiä eroavaisuuksia/samankaltaisuuksia(esim. miten eri kielten kirjaimet eroavat toisistaan).

• suhtautuu myönteisesti ja ennakkoluulottomasti häntä ympäröivään koulumaailmaan ja erilaisiin ihmisiin.

• käyttää kohteliasta puhetapaa ja myös sanattomalla viestinnällä ilmaisee tarkoitusperiensä myönteisyyttä

• lukee lyhyitä lauseita itsenäisesti ja samaistuu aikuisen lukemista kuunnellessaan hänelle tuttuihin elämäntilanteisiin.

• suhtautuu myönteisesti mahdollisuuteen tutustua lastenkulttuuriin(musiikki, kirjat, elokuvat, teatteri, kuvataide) ja osallistuu kirjastokäynneille löytääkseen itselleen ja ikätasolleen sopivaa luettavaa.

T12-14 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena (S5)

Oppilas

• lukee, kirjoittaa ja perehtyy omien edellytystensä tasoisesti eri tekstilajeihin.

• arvioi ohjatusti itseään kielenoppijana(esim. sanojen oikeinkirjoitus(pitkät äänteet)) ja tunnistaa opettajan ohjaamana niin puhutusta kielestä kuin kirjoitetustakin kielestä niitä sanoja, joita ei ymmärrä.

Painotukset:

Toisella luokalla 

• virke, iso alkukirjain, lopetusmerkki, otsikko, sanaväli, teksti

• kertomuksen rakenne ja käsitteinä päähenkilö, tapahtumapaikka, tapahtuma-aika ja juoni

• oman käsialan vahvistaminen

• näppäintaidot

• luetun ymmärtäminen

Vuosiluokat 3-6

Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokilla 3–6 erityisenä tehtävänä on tukea suomen kielen taidon kehittymistä sekä luku- ja kirjoitustaidon ja vuorovaikutustaitojen sujuvoitumista ja monipuolistumista. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kielitaito ja vahvuudet. Tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen yhteydessä harjaannutaan tarkastelemaan kielen piirteitä ja kirjallisuuden keinoja ja edetään laajempien tekstien lukemiseen ja lukukokemusten monipuoliseen jakamiseen.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Tavoitteena on kielellisesti virikkeinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö, jossa oppilaiden näkemyksiä arvostetaan ja jossa on mahdollisuus tarkastella ja tuottaa tekstejä yksin ja yhdessä turvallisesti myös viestintäteknologian avulla. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden itse valitsemia ja heitä kiinnostavia kirjoja ja muita monimuotoisia tekstejä sekä laajennetaan oppilaiden lukukokemuksia. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että ne mahdollistavat yhdessä toimimisen ja kokemusten jakamisen sekä oppiaineen sisältöalueiden luontevan integroitumisen. Opetusta eheytetään prosessinomaisen opiskelun ja projektityöskentelyn avulla. Vuorovaikutus- ja draamataitoja syvennetään erilaisten harjoitusten avulla. Draamaa ja kirjallisuuden opetusta yhdistetään muiden oppiaineiden opetukseen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä, sujuvan luku- ja kirjoitustaidon oppimista sekä lukutaidon syvenemistä ymmärtäväksi lukemiseksi. Oppilaita tuetaan sanavarannon laajentamisessa, käsitteiden oppimisessa sekä ajatusten kielentämisessä ja vuorovaikutustaidoissa. Jokaista oppilasta kannustetaan taitotasoaan vastaavan kirjallisuuden ja muiden tekstien lukemiseen ja ohjataan luetun ymmärtämisen strategioiden käyttöön sekä sopivien opiskelustrategioiden kehittämiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Oppilaiden tekstien tuottamisen taitojen sekä oikeinkirjoituksen kehittämiseksi annetaan malleja sekä yhteisöllistä ja yksilöllistä tukea. Myös kielellisesti taitavia oppilaita tuetaan lukuhaasteiden ottamisessa, itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi

Arviointi ja siihen perustuva palaute on monipuolista, konkreettista ja oppimisen taitoja kehittävää. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Arviointi perustuu monipuoliseen dokumentointiin siitä, miten oppilaiden laajenevat kielelliset taidot ja tekstien tuottaminen sekä tulkinta kehittyvät ja mitkä ovat heidän tietonsa kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista.

Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä, ilmaisua ja tuotoksia. Oppimista tukevan, monipuolisen ja erittelevän arvioinnin ja palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoiseksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja he saavat välineitä niiden kehittämiseen. Omaehtoinen lukeminen on tärkeä tavoite, jota tuetaan ja arvioidaan suhteessa luku- ja kirjoitustaitoon.

Äidinkielen ja kirjallisuuden sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppimisen edistymisen kannalta keskeisiä ovat äidinkielen ja kirjallisuuden eri tavoitealueiden perustaidot ja niihin johtavat työskentelyprosessit ja oppimisstrategiat.
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten

Vuosiluokat 7-9

Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokilla 7–9 opetuksen erityisenä tehtävänä on vakiinnuttaa ja monipuolistaa suomen kielen taitoa, oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitoja ja monilukutaitoa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kielitaito ja vahvuudet. Oppilaiden kielitietoutta, tekstimaailmaa ja kulttuurintuntemusta laajennetaan. Kehitetään kielellisiä valmiuksia jatko-opintoja, yhteiskuntaa ja työelämää varten. Kirjallisuuden opetuksessa kannustetaan monipuoliseen, elämykselliseen ja erittelevään lukemiseen.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Tavoitteena on rakentaa yhteisöllinen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä edistävä oppimisympäristö, joka tarjoaa runsaasti kielellisiä virikkeitä sekä mahdollisuuksia etsiä, käyttää ja tuottaa tietoa laajoistakin tekstikokonaisuuksista myös monimediaisissa ympäristöissä. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että luetun ymmärtämisen strategioiden hallinta vahvistuu ja tekstin tuottamisen prosessit sujuvoituvat. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opetusta eheytetään prosessi- ja projektityöskentelyn avulla ja valitaan työtavat niin, että oppiaineen sisältöalueet integroituvat luontevasti toisiinsa. Draamaa integroidaan eri sisältöalueiden, erityisesti kirjallisuuden, ja muiden oppiaineiden opetukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus integroituu luontevasti esimerkiksi vieraiden kielten, historian, maantiedon ja kuvataiteen opetukseen. Jokaisen oppilaan viestijäkuvaa vahvistetaan vuorovaikutusharjoituksin.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden koulussa ja koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista auttamalla häntä löytämään ja käyttämään itselleen sopivia opiskelustrategioita sekä tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Oppilaita ohjataan löytämään ja valitsemaan itseään kiinnostavaa ja omalle lukutaidolle ja -tavalle soveltuvia tekstejä monimuotoisten tekstien joukosta ja kannustetaan kirjallisuuden ja muiden tekstien omaehtoiseen lukemiseen. Oppilaita ohjataan myös turvalliseen ja vastuulliseen mediaympäristössä toimimiseen. Vuorovaikutustaitojen ja tekstien tuottamistaitojen kehittämiseksi annetaan yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Oppilaat saavat ohjausta ja tukea mahdollisissa kielellisissä oppimisvaikeuksissa, käsitteiden oppimisessa ja ajatusten kielentämissä. Myös kielellisesti lahjakkaita tuetaan esimerkiksi lukuhaasteiden ottamisessa ja itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi

Vuosiluokilla 7-9 oppilaan oppimisen arviointi on monipuolista, ohjaavaa ja kannustavaa. Kannustava ja rakentava palaute tukee oppilaiden motivaation rakentumista ja kielellisten valmiuksien kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa tavoitteisiin. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Oppimista tukevan ja erittelevän palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja annetaan välineitä niiden kehittämiseen. Vuosiluokilla 7–9 opetuksen kaikki neljä tavoitealuetta ovat oppilaiden oppimisen arvioinnissa yhtä tärkeitä. Niiden arviointi perustuu monipuolisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä opettajan havaintoihin erilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysitilanteissa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Itsearvioinnin lisäksi harjoitellaan vertaisarviointia.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso asianomaisen oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Suomi toisena kielenä -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä